Järvialueen OYK, Ala-Lylyjärvi muutoksen selostus

Järvialueen OYK, Ala-Lylyjärvi muutoksen selostus

2 (24) Järvialueen osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee 5.10.2017 päivättyä osayleiskaavakarttaa PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Diaarinumero VRK 219/2017 Kaava- alueen määrittely Järvialueen osayleiskaavan muutos koskee Varkauden kaupungin Siltalan tilaa 915-429-7-76. Kaava- alueen sijainti Kaava-alue sijoittuu Ala-Lylyjärven itärannalle Varkauden kaupungin koillisosassa. Kaavan päätarkoitus Osayleiskaavan muutoksen tavoitteena on toisen rakentamattoman rakennuspaikan siirtäminen tilan etelärajalle sekä rakennuspaikkojen suurentaminen. Laajuustiedot Kaava-alueen pinta-ala on noin 11,6 ha. Kaavalla on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaiset 3 lomarakennuspaikkaa. Työryhmän yhteystiedot Timo Leskinen, timo.leskinen@fcg.fi, puh. 040 508 9680 Jari Kärkkäinen, jari.karkkainen@fcg.fi, puh. 0500 279 633 Kaavan hallinnollinen käsittely Vireille tulo, tekninen lautakunta 27.6.2017 121 Hyväksyminen tekninen lautakunta x.201x kaupunginhallitus x.201x kaupunginvaltuusto x.201x

3 (24) SISÄLLYSLUETTELO Sisällys 1. Tiivistelmä... 7 1.1. Kaavaprosessin vaiheet... 7 1.2. Osayleiskaava... 7 1.3. Osayleiskaavan toteuttaminen... 7 2. Lähtökohdat... 7 2.1. Suunnittelualueen yleiskuvaus... 7 2.2. Luonnonympäristö... 8 2.2.1. Maisemarakenne, maisemakuva... 8 2.2.2. Luonnonolot... 9 2.3. Rakennettu ympäristö... 11 2.4. Ympäristön häiriötekijät... 11 2.5. Maanomistus... 11 2.6. Suunnittelutilanne... 11 3. Osayleiskaavan suunnitteluvaiheet... 14 3.1. Osayleiskaavan tarve ja tavoitteet... 15 3.1.1. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 15 3.2. Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 15 3.2.1. Tiedottaminen ja nähtävilläolo... 15 TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ... 16 3.2.2. Osalliset... 16 3.2.3. Huomautukset ja lausunnot... 16 TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ... 16 3.2.4. Viranomaisyhteistyö... 16 TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ... 16 4. Yleiskaavan kuvaus... 17 4.1. Kaavan rakenne... 17 4.1.1. Mitoitus... 17 4.1.2. Palvelut... 17 4.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 17

4 (24) 4.3. Aluevaraukset... 17 4.4. Muut alueet... 18 4.5. Kunnallistekniikka... 18 4.6. Kaavan vaikutukset... 19 4.6.1. Valtakunnallisten suunnittelutavoitteiden toteutuminen... 19 4.6.2. Maakuntakaavan suunnittelutavoitteiden toteutuminen... 22 4.6.3. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 22 4.6.4. Vaikutukset liikenteeseen... 22 4.6.5. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 22 4.6.6. Sosiaaliset vaikutukset... 23 4.6.7. Muut vaikutukset... 23 4.7. Kaavamerkinnät ja -määräykset... 23 5. Yleiskaavan toteutus... 23 5.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 23 5.2. Toteuttaminen ja ajoitus... 23 5.3. Toteutuksen seuranta... 24 5.4. Kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedottaminen... 24

5 (24) Liitteet 1 - x Lisälehdet 1 x Ehdotuksesta tulleet lausunnot ja muistutukset sekä niiden vastineet (Lisätään myöhemmin)

6 (24) Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: Osayleiskaava määräyksineen 5.10.2017 Erillisinä asiakirjoina (joita ei liitetä selostukseen): - oas Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu ympäristöministeriössä 7.12.2011 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (voimaantulo 1.3.2009) - Hertta Eliölajit -tietokanta, Pohjois-Savon ELY-keskus 2015

7 (24) 1. Tiivistelmä 1.1. Kaavaprosessin vaiheet Aloite Siltala tilan maanomistajat Vireilletulo Tekninen lautakunta 27.6.2017 121 OAS (osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja luonnos Ehdotus Kirjeet osallisille pp.kk.2017 Ilmoitus lehdessä, internetissä ja ilmoitustaululla pp.kk.2017 Nähtävillä pp.kk - pp.kk.2017 Kirjeet muissa kunnissa asuville maanomistajille p.k.201x Ilmoitus internetissä ja ilmoitustaululla ja lehdessä p.k.201x Lausuntopyyntö viranomaisille ja muille yhteistyötahoille p.k.201x Nähtävillä pp.kk. pp.kk.201x 1.2. Osayleiskaava Osayleiskaavassa on osoitettu kolme rakennuspaikkaa olemassa olevan kaavan mukaisesti. Toinen uusista rakennuspaikoista on siirretty tilan etelärajalle. Samalla rakennuspaikkojen pinta-aloja on suurennettu. 1.3. Osayleiskaavan toteuttaminen 2. Lähtökohdat Rakennuspaikkojen toteuttaminen on mahdollista aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 2.1. Suunnittelualueen yleiskuvaus Järvialueen osayleiskaavan muutos koskee Varkauden kaupungin tilaa Siltala 917-416-7-76. Kaavaalue sijoittuu Varkauden kaupungin koillisosaan Ala-Lylyjärven itärannalle. Kaava-alueen sijainti ilmenee oheisesta kuvasta. Alue on ns. haja-asutusaluetta. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan metsätalousaluetta yhtä olevaan lomarakennuspaikkaa lukuun ottamatta. Suunnittelualueen läheisyydessä on harvakseltaan lomarakennuspaikkoja.

8 (24) Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 2.2. Luonnonympäristö Alueen luonnonolot kartoitettiin maastokäynnillä 13.9.2016. Tietoja alueen luonnonoloista saatiin myös olemasta olevasta aineistosta. Lähteinä olivat mm. ympäristöhallinnon, GTK:n ja LUKE:n aineistot. 2.2.1. Maisemarakenne, maisemakuva Varkaus kuuluu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa itäiseen Järvi-Suomeen, Pohjois- Savon järviseutuun. Korkokuva on ruhjelaaksojen muovaamaa, paikoin jyrkkäpiirteistä. Järvet ovat suuria ja niissä on sekä tiheitä saaristoja että avaria selkävesiä. Suunnittelualue on osa Joutenveden pohjoispuoleista järvialuetta. Alueella on lukuisia erikokoisia järviä. Pinnamuodoltaan alue on hyvin vaihtelevaa.

9 (24) Kuva 2: Ortokuva suunnittelualueesta 2.2.2. Luonnonolot Kallio- ja maaperä sekä topografia Kaava-alue sijoittuu alueelle, missä kallioperä on kiilleliusketta ja -gneissiä. Maaperä on moreenia ja kalliomaata.

10 (24) Kasvillisuus ja eläimistö Varkaus sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella (2b). Rantojen ulkoinen olemus on niukka ja kivinen. Suunnittelualueen pohjois-osan edustalla on pienialainen ruovikko. Lisäksi pohjoisosasta löytyy hyvin pienialainen luhta. Metsäkasvillisuus on valtaosin kuivahkoa puolukkatyypin (VT) kangasta ja rinteiden alaosilla tuoretta mustikkatyypin (MT) kangasta. Lehtokasvillisuus puuttuu alueelta. Alueen metsiköt ovat suurelta osin mäntyvaltaisia. Pienialainen rantakuusikko sijoittuu pohjoisosaan. Muutoin pohjoisosa suunnittelualueesta on taimikkoa. Luonnon monimuotoisuus Selvitysalueelta ei ole havaittu eikä ole tiedossa luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja tai uhanalaisia lajeja. Pienilmasto Paikallisilmastoon vaikuttavat ennen kaikkea maanpinnan ja vesistöjen jakautuminen alueella, pinnanmuodot, kallio- ja maaperä sekä vallitseva kasvillisuus. Topografia vaikuttaa erityisesti ilmavirtausten suuntiin ja voimakkuuksiin sekä alueen saaman auringon säteilyn määrään. Eniten säteilyä saavat etelärinteet, pohjois- ja koillisrinteillä lämpötilat ovat yleensä alhaisimmat. Maaston korkeus vaikuttaa lämpötilaeroihin. Kasvillisuuden peittämillä alueilla kasvillisuus ehkäisee ulossäteilyä, jolloin yölämpötilat eivät laske yhtä alas kuin aukeilla. Osayleiskaavan muutosalueella pienilmasto vaihtelee alueittain kasvillisuuden ja peitteisyyden perusteella. Vesistöt ja vesitalous Ala-Lylyjärvi on 66 ha suuri. Järven ekologinen tila on hyvä. Järvi on suhteellisen matala ja vesi on humuspitoinen. Maa- ja metsätalous Alueen metsät ovat normaaleja hoidettuja talousmetsiä.

11 (24) 2.3. Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelualueella on yksi olemassa oleva lomarakennus. Muilta osin suunnittelualue on metsätalousaluetta. Ala-Lylyjärvellä on yhteensä kaksi rakennuspaikkaa. Aivan lähiympäristössä ei ole muita loma-asuntoja. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijoittuu kylien väliseen takametsään, missä asutusta ei vanhastaan ole ollut. Palvelut Alueella ei ole palveluita. Palvelut haetaan Kangaslammin taajamasta tai Varkaudesta. Työpaikat, elinkeinotoiminta Lähimmät maatilan talouskeskukset sijoittuvat noin 3 km suunnittelualueesta. Virkistys Alueeseen ei kohdistu yleistä virkistyspainetta. Liikenne Suunnittelualueelle kuljetaan yksityistietä pitkin, joka yhtyy Karhilantaipaleen tiehen. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole tiedossa olevia muinaismuistoja eikä kulttuuriympäristökohteita. Tekninen huolto Suunnittelu-alueella ei ole vesihuoltoverkostoa eikä sähkölinjoja. 2.4. Ympäristön häiriötekijät Alueeseen ei kohdistu häiriötekijöitä. 2.5. Maanomistus Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. 2.6. Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat seuraavia asiakokonaisuuksia: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kylä-

12 (24) verkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Toimiva yhteysverkko ja energiahuolto Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Luonnon- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon maakuntakaavan 8.11.2010. Ympäristöministeriö vahvisti sen 7.12.2011. Maakuntakaavassa suunnittelualueeseen ei kohdistu aluevarauksia. Ympäristöministeriö 15.1.2014 vahvistamassa Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavassa ja 15.6.2015 (YM 1.6.2016) vahvistamassa kaupan maakuntakaavassa 2030 ei alueeseen kohdistu aluevarauksia.

13 (24) Kuva 3: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. Yleiskaava Alueella on voimassa Kangaslammin Järvialueiden osayleiskaava (Hyv. Kangaslammin KV 18.12.2000). Suunnittelualueeseen kuuluvalle tilalle on osoitettu (2 RA) kaksi uutta ja yksi olemassa oleva (1 RA) lomarakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen ulkopuolinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Kuva 4: Ote Järvialueen osayleiskaavasta. Voimassa oleva asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa.

14 (24) Suunnittelualueen vieressä Ala-Lylyjärven vastakkaisella rannalla on Kangaslammin kylässä Miehalanjärvi, Sääksjärvi, ym. ranta-asemakaava, joka on valtuustossa hyväksytty 16.6.2008. Suunnittelualueen vastakkaiselle rannalle ei ole osoitettu rakennuspaikkoja Ala-Lylyjärvellä (kuva 4). Kuva 4: Ote Kangaslammin kylässä Miehalanjärvi, Sääksjärvi, ym. ranta-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Varkauden kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa 4.9.2000. Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maastokarttaa täydennettynä kiinteistöraja-aineistolla. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. 3. Osayleiskaavan suunnitteluvaiheet Yleiskaavan muutos on lähtenyt liikkeelle tilan maanomistajien aloitteesta. Varkauden kaupunki on tehnyt sopimuksen kaavoituksen käynnistämisestä ja kustannusten korvaamisesta. Tekninen lautakunta käsitteli kaavahanketta ja kävi tavoitekeskustelun 27.6.2017 121. TÄYDENNTÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja kaavaluonnos on asetettu nähtäville pp.kk.2017. Kirjeet vireille tulosta on lähetetty osallisille pp.kk.2017.

15 (24) 3.1. Osayleiskaavan tarve ja tavoitteet Järvialueen osayleiskaavan muutoksella korjataan rakennuspaikkojen sijoittelua paremmin rakentamiseen soveltuville alueille. 3.1.1. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Maanomistajien tavoitteena on saada paremmin rakentamiseen soveltuvat rakennuspaikat. Kaupunki on asettanut yleiskaavan vireille, jotta asiaa voidaan tutkia laaja-alaisesti ja avoimesti. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Ala-Lylyjärven länsirannan tilanne on muuttunut osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Vastarannalle on laadittu maaomistajan ranta-asemakaava. Kaavassa varstarannalle ei ole osoitettu rakentamista toisin kuin osayleiskaavassa, mikä mahdollistaa rakennuspaikan siirtämisen ilman, että siitä aiheutuu häiriötä vastarannan maanomistajalle. Yleiskaavan laadulliset tavoitteet Uudet rakennuspaikat pyritään osoittamaan siten, että luonto- ja maisema-arvot tulevat huomioiduiksi. 3.2. Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.2.1. Tiedottaminen ja nähtävilläolo TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ Vireilletulosta ja valmisteluaineiston nähtävillä olosta ilmoitettiin osallisille kirjeellä pp.kk.2017 ja ilmoituksella Warkauden Lehdessä pp.kk.2017. Kaupungin hallintokunnille ja viranomaisille ilmoitettiin sähköpostilla pp.kk.2017. Valmisteluaineisto (Osallistumis- ja arviointi suunnitelma (OAS) ja kaavaluonnos) oli nähtävillä pp.kk.2017 alkaen kaupungintalolla ja kaupungin internetsivuilla. Valmisteluaineistosta saatiin xx muistutusta. Jätettyjen mielipiteiden ja lausuntojen lyhennelmät ja niiden vastineet on esitetty seuraavassa taulukossa. Mielipide Vastine

16 (24) Lausunnot TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ 3.2.2. Osalliset Osallisia ovat maanomistajat, asukkaat, naapurimaanomistajat, vesialueen osakaskunta ja kalastuskunta. Kaupungin hallintokunnat: Teknisen toimialan johtoryhmä ja rakennusvalvonta. Muut viranomaiset: Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Keski-Savon ympäristötoimi, Pohjois-Savon pelastuslaitos, Museovirasto ja Kuopion kulttuurihistoriallinen Museo. Muut yhteistyö- ja asiantuntijatahot: Savon Voima Verkko Oyj ja tiekunta 3.2.3. Huomautukset ja lausunnot TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ 3.2.4. Viranomaisyhteistyö TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ

17 (24) 4. Yleiskaavan kuvaus Osayleiskaavalla on osoitettu kolme rakennuspaikkaa kahteen kortteliin. Osayleiskaavan muutoksella on siirretty yksi rakennuspaikka rakennettavuudeltaan parempaan paikkaan olemassa olevan rakennuspaikan läheisyyteen. 4.1. Kaavan rakenne 4.1.1. Mitoitus Voimassa olevan Järvialueen osayleiskaavan mitoitusperusteita ei ole muutettu. Rakennuspaikkojen määrää ei ole muutettu. 4.1.2. Palvelut Kaava-alueelle ei sijoitu palveluita. Palvelut haetaan Kangaslammen taajamasta ja Varkauden kaupungista. 4.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 4.3. Aluevaraukset Suunnittelualueeseen ei kohdistu erityisiä luontoarvoja. Muutoksella ei oleellisesti muuteta olemassa olevaa rakennetta. RA Loma-asuntojen alue Alue varataan omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteen laskettu kerrosala saa olla enintään 150 m 2 ja rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m 2. Luku RA-merkinnän vasemmalla puolella osoittaa sijoitettavien loma-rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Kaavassa on osoitettu 2 lomarakennusten korttelialuetta siten, että yksi rakennuspaikka on siirretty tilan etelärajalle sekä yhdistetty olemassa olevaan rakennuspaikkaan. Kaavassa on rakentamista koskeva yleismääräys: Tavanomaisten rakennuspaikkojen rakennusluvat voidaan myöntää tämän yleiskaavan perusteella. Rakennusten ja rakenteiden tulee sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan eikä niitä saa sijoittaa avoimille ranta - tai peltoalueille. Uudet rakennukset on pyrittävä sijoittamaan olemassa olevien rakennusryhmien yhteyteen. Varsinkin lomaasunnon sijoittamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota maastoon sopivuuteen ja riittävän suojapuuston jäämiseen rantaviivan ja rakennusten väliin. Rakennetun alueen maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena.

18 (24) 4.4. Muut alueet M Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue on varattu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Rakentamismääräys: Alueelle on sallittu haja-asutusluonteinen rakentaminen lukuun ottamatta 200 metrin levyistä rantavyöhykettä. Uuden rakennuspaikan muodostumisessa noudatetaan kaupungin rakennusjärjestyksen määräyksiä. Edellä mainitulle pääasiassa 200 metrin syvyiselle rantavyöhykkeelle voidaan rakentaa kuitenkin MRL 72 :ssä 3 momentissa mainittua rakentamista sekä rakentaa erillisen kerrosalaltaan enintään 25 k-m² suuruisen saunarakennuksen kaava-alueelle merkittyyn asuinrakentamiseen liittyen saman tilan ranta-alueelle. Rakennuspaikan ulkopuoliset rakennuspaikat on osoitettu M-alueeksi. M-aluetta koskevat yleismääräykset ovat: M-alueelta on rakennusoikeus rantavyöhykkeeltä siirretty maanomistajakohtaisesti RA- alueille M-alueella rakentamisessa noudatetaan kaupungin rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä, ellei kaavassa ole toisin osoitettu. Maisemaa tulee käsitellä siten, että vesistöstä käsin katsottaessa maiseman peruspiirteet eivät oleellisesti muutu. Metsähoidossa noudatetaan metsätalouden kehittämiskeskuksen metsänhoidon suosituksia ja metsälakia. 4.5. Kunnallistekniikka Voimassa olevan kaavan vesihuoltoa koskevia yleismääräyksiä ei ole muutettu. Vesihuolto koskevat yleismääräykset: Rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä ja pintavesiä saastuteta. Käymäläjätevedet johdetaan umpisäiliöön. Talous-, pesu- ja saunavedet voidaan imeyttää maahan, mikäli olosuhteet ja maaperä ovat soveltuvat. Imeytys ei voi tapahtua kuitenkaan 30 metriä lähemmäksi rantaa tai vesipistettä, kuin ainoastaan rantasaunan osalta, jossa imeytysetäisyys rannasta on oltava vähintään 15 metriä. Imeytykseen vaaditaan ympäristöviranomaisen lupa. Erityisesti kallioperäisillä rantaosuuksilla tämä tulee ottaa huomioon jo rakennuspaikkaa muodostettaessa.

19 (24) Vesihuoltosuunnitelma ja mahdollisen vesikäymälän rakentaminen on esitettävä rakennusluvan yhteydessä erikseen hyväksyttäväksi. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajua ja muitakaan haittoja synny. Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 20 m lähemmäksi rantaviivaa. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä, joka on tyhjennettävä riittävän usein hoidettuun kompostiin. Kompostit ja kompostoivat käymälät on sijoitettava vähintään 20 m päähän rantaviivasta läpäisemättömälle maapohjalle. 4.6. Kaavan vaikutukset 4.6.1. Valtakunnallisten suunnittelutavoitteiden toteutuminen VAT Yleiskaavaratkaisussa huomioitu seuraavasti 1) Toimiva aluerakenne Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Erityistavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Osoitettaan vain loma-asutusta. Ei vaikutusta. Elinympäristöjen toimivuus ja taloudellisuus on huomioitu uusien rakentamisalueiden sijoittelussa hyödyntämällä olemassa olevaa infrastruktuuria. Elinympäristön viihtyisyyden ja ajallisen kerroksellisuuden turvaaminen on huomioitu kaavamääräysten sisällössä, joissa korostetaan erityisesti uudisrakennusten maisemakuvaan sovittamista. Yleiskaavan muutoksella rakennuspaikkaa on siirretty vain hiukan. Ei muuteta olevaa tilannetta kyläverkoston kannalta. Erityistavoite: Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten Huomioitu rakennuspaikkojen sijoittelussa. mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Aluei-

20 (24) denkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on tarvittaessa osoitettava korvaavat alueidenkäyttöratkaisut yhdyskuntien toimivuuden kannalta erityisen tärkeille toiminnoille, joihin liittyy huomattavia ympäristö- tai henkilövahinkoriskejä. Erityistavoite: Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Erityistavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maaja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Erityistavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Kaavassa ei osoiteta sellaisia laajoja yhtenäisiä päällystettyjä alueita sisältäviä tai mahdollistavia toimintoja, jotka lisäisivät tulvien riskiä. Alueen maaperä soveltuu kaavan toteuttamiseen. Alueella ei sijaitse pilaantuneita maa-alueita. Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita. Kaavassa on annettu määräykset jäte- ja talousvesihuollosta. Kaava alueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä arvokkaita rakennuskohteita. Kaavan tavoitteena on edistää kaavaratkaisussa osoitetulla maankäytöllä ja kaavamääräyksien sisällöllä kaava-alueen maiseman ja luonnon ympäristön arvojen säilymistä. Kaavassa ei ole arvokkaita luontokohteita. Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisemaalueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edis- Kaavassa on osoitettu rakentaminen ja muun maankäyttö siten, etteivät ne vaaranna alueen erityisiä luontoarvoja.

21 (24) tetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Yleistavoite: Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Erityistavoite: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Erityistavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Erityistavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Erityistavoite: Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja tarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Erityistavoite: Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoite: Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Kaavassa on annettu määräykset jäte- ja talousvesihuollosta. Suunnittelualueeseen ei kohdistu kulttuuri- ja luonnonperinnön arvoja. Yhden rakennuspaikan siirtämisellä ei ole merkitystä yhtenäisiin virkistys- tai luontoarvoihin Uusia yksittäisiä loma-asuntoja ei ole kaavassa osoitettu. Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita. Osoitettu maankäyttö ei aiheuta vaaraa pintavesille. Suunnittelualueella ei ole peltoaluetta. Suunnittelualue tukeutuu olevaan yksityistie- ja maantieverkkoon. 5) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään Alueeseen ei kohdistu erityistä virkistyskäyttötar-

22 (24) rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistö-alueen säilymistä luontoja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. vetta. Kaavamääräyksillä pyritään pienentämään maisemaan tulevaa muutosta. Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. 4.6.2. Maakuntakaavan suunnittelutavoitteiden toteutuminen Alueelle ei kohdistu maakuntakaavan aluevarauksia. 4.6.3. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole vaikusta yhdyskuntarakenteeseen, koska kaavalla ei ole osoitettu uutta asuinrakentamista ja suunnittelualueella on vain yksi loma-asunto ja muutoin rakentamatonta metsätalousaluetta. 4.6.4. Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta liikenteen määrään, koska rakennuspaikkojen määrä ei muutu. 4.6.5. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisema Vaikutukset maisemaan ovat vähäiset, koska yhden rakennuspaikan siirto ei muuta maisemakuvaa eikä Ala-Lylyjärven maisemakokonaisuutta. Maaperä Ei merkittäviä vaikutuksia.

23 (24) Luonnonolot Rantarakentamisessa menetetään tavanomaista kuivahkon ja tuoreen kankaan kasvillisuutta. Alueeseen ei kohdistu erityisiä luontoarvoja. Luonnon monimuotoisuus Rakennuspaikan siirron vaikutukset ovat luonnon monimuotoisuudelle vähäisiä. Pienilmasto Ei merkittävää vaikutusta. Vesistöt ja vesitalous Kaavamuutoksella ei vaikutusta vesistöön tai vesitalouteen, koska rakennuspaikkojen määrä ei muutu. 4.6.6. Sosiaaliset vaikutukset Rakennuspaikan siirrolla ei ole vaikutusta turvallisuuteen, viihtyvyyteen tai elämänlaatuun. 4.6.7. Muut vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Rakennuspaikan siirto ei oleellisesti nosta tilan arvoa. Hyöty tulee välillisesti siitä, että rakennuspaikka sijoittuu helpommin rakennettavalle alueelle. Välillisiä taloudellisia vaikutuksia syntyy, kun alueelle on tarkoitus kaavan saatua lainvoiman aloittaa loma-asunnon rakentaminen, mikä synnyttää työmahdollisuuksia ja taloudellista toimeliaisuutta. 4.7. Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaava-alueen määräyksiä ei ole muutettu muutoin kuin poistettu viittaukset sellaisiin alueisiin, joita ei kaavassa ole. 5. Yleiskaavan toteutus 5.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavassa ei ole annettu yksityiskohtaisia ohjeita kaavan toteuttamiseen. Rakentamisen ohjaus tapahtuu rakennuslupavaiheessa. 5.2. Toteuttaminen ja ajoitus Lupien hakeminen voidaan aloittaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman.

24 (24) 5.3. Toteutuksen seuranta Rakennusvalvonta seuraa kaavan rakennuspaikkojen toteutusta rakennuslupaprosessin yhteydessä. 5.4. Kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedottaminen Muistutuksiin ja lausuntoihin annettujen vastineiden toimittaminen Teknisen lautakunnan hyväksymispäätöksestä lähetetään pöytäkirjanote muutoksenhakukiellolla tiedoksi: ehdotuksen nähtävillä ollessa muistutuksen tehneille niille ehdotuksen nähtävillä ollessa lausunnon antaneille, joilla on ollut huomautettavaa ehdotuksesta. Hyväksymispäätöksestä ilmoittaminen Kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitus kokousta seuraavana päivänä sähköpostilla (MRA 94 ): Pohjois-Savon ELY-keskuksen kirjaamo tekninen toimiala (tekninen johtaja, kaavoitussihteeri) rakennusvalvonta (toimistonhoitaja) o aloitteen tekijä Kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote sekä kaavakartta ja selostus: viranomaiset, jotka ovat ilmoitusta pyytäneet (kaavoittaja merkitsee viranomaiset) muistutuksen tehneet, jotka ovat ilmoitusta pyytäneet pöytäkirjanote niille jotka ovat tehneet kaavoituksen käynnistämissopimuksen Kaavan voimaantulosta ilmoitus internetsivuilla ja ilmoitustaululla sekä ilmoitus (MRA 95 ): rakennusvalvonta (sovittu että pelkkä ilmoitus) Pohjois-Savon ELY-keskus (kaavoittaja merkitsee vastuualueet) Pohjois-Savon maanmittaustoimisto Pohjois-Savon liitto Kuopiossa 5.10.2017 Timo Leskinen aluepäällikkö, DI