Toiminta ja talous

Toiminta ja talous 1.1. 31.8.2012 Toiminta ja talous 1.1.-31.8.2017 Hoitoprosessi/ Tuotantoprosessi Työpanos Tarvikkeet Laitteet... Hoidetut potilaat Muut palvelut Kulut Myyntituotot Pääomasijoitukset Pääomapalautukset Rahaprosessi II Osavuosikatsaus Shp:n johtoryhmä 17.9.2012 Hallitus 11.10.2017

2 OSAVUOSIKATSAUS 2017- II SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAJAN KATSAUS... 3 2 SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA JA ARVOT LÄHTÖKOHTANA... 6 3 STRATEGISET MITTARIT JA NIIDEN TAVOITTEET... 7 4 TOIMINNAN TAVOITTEITA JA VOLYYMILUKUJA... 9 4.1 HOITOON PÄÄSY - HOITOTAKUUN TOTEUTUMINEN... 9 4.2 SAAPUNEET LÄHETTEET... 11 4.3 HOITOPALVELUJEN TUOTEMÄÄRÄT... 12 4.4 AVOHOITO... 13 4.5 VUODEOSASTOTOIMINTA... 14 5 HENKILÖSTÖ... 15 6 ASIAKKAAT... 16 6.1 SAAPUNEET LÄHETTEET TERVEYSKESKUKSITTAIN... 16 6.2 YLEISLÄÄKETIETEEN HOITOPÄIVÄT TERVEYSKESKUKSITTAIN... 16 6.3 SAIRAANHOITOTOIMINNAN TUOTTAMIEN PALVELUJEN TULOT KUNNILTA... 17 7 TALOUS... 18 7.1 TULOSLASKELMA... 18 7.2 SAIRAANHOITOTOIMINNAN TULOSLASKELMA... 19 7.3 TOIMIALUEITTAIN TALOUSARVION TOTEUTUMA JA ENNUSTE... 20 7.4 PALVELUJEN JA TARVIKKEIDEN OSTOJEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 20 8 INVESTOINTISUUNNITELMA... 21

3 1 JOHTAJAN KATSAUS Palvelujen volyymin kasvu jatkuu yli suunnitellun tason Vuoden 2017 toiminta- ja taloussuunnitelmassa tavoitteena on jatkaa avohoitopainotteisen toimintamallien kehittämistä ja vastaavasti vähentää vuodeosastohoidon tarvetta ja lyhentää hoitoaikoja. Talousarvio oli laadittu pitkän aikavälin volyymikasvua alemmalle tasolle. Talousarviossa tuotemäärä on 1,6 % pienempi kuin viime vuoden 2016 toteutuma, mikä on osoittautumassa ylioptimistiseksi. Hoidettujen potilaiden määrässä ei ole tapahtunut olennaista muutosta viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Sen sijaan hoitopalvelujen laskutettavien tuotemäärien muutos edelliseen vuoteen verrattuna on + 2,9 %. Kasvu selittyy yksittäisten potilaiden sairauksien moninaisuudesta ja siitä, että entistä vaikeampia sairauksia voidaan hoitaa. Kroonistuessaan sairaudet vaativat toistuvia erikoissairaanhoidon käyntejä, etenkin konservatiivisen toimialueen erikoisaloilla hoidettavien ikääntyneiden osalta. Tavoitteen mukaisesti palvelujen käytön kasvu on kohdentunut avohoitoon. Päivystysalueella käynnit ovat laskennallisesti vähentyneet siirryttäessä aitoon pth/esh yhteispäivystysmalliin. Psykiatriassa edelliseen vuoteen verrattuna kasvua on ollut myös vuodeosastohoidossa, missä alku vuoden aikana on ajoittain oltu kapasiteetin ylärajalla. Myös lähetteiden määrä on viime vuoteen verrattuna 2,3 % suurempi. Lähetteiden määrän muutokset eivät suoraan näy palvelujen käytön volyymina, sillä vain noin kolmannes johtaa jatkotutkimuksiin tai hoitopäätökseen. Hoidon tarpeen arviointia ja jo hoitoa odottavia potilaita jonoissa on edelleen runsaasti ja heitä pyritään mahdollisuuksien mukaan hoitamaan, jotta jonotusajat minimoidaan. Alkuvuodesta hoitotakuu on toteutunut THL:n hyväksymien raja-arvojen puitteissa: Hoidon tarpeen arvioinnin viive oli 15,4 % tapauksista yli 3 kuukautta (tavoite max 15 %). Hoitoon pääsyn odotusaika oli yli 6 kk 2,0 %:lla tapauksista (117 potilasta). Urologian erikoisalalla odotusajat ovat pidentyneet, ja tilanteeseen on haettu erillisratkaisuja, jotta varmistetaan hoitotakuussa pysyminen. Silmätautien osalta tilanne on KSSHP:ssä helpottunut parantuneen lääkäri- ja sairaanhoitajatilanteen kautta ja palvelusetelipäätöksiä on tehty silmätaudeilla kuluvan vuoden aikana 328 kpl. Oman toiminnan kustannustehokkuutta kehitetään laajalla rintamalla Toimenpiteitä kustannustehokkuuden parantamiseksi jatketaan täysimääräisesti, koskien mm. palvelujen ja tarvikkeiden ostoa, laboratorio- ja kuvantamispalvelujen käyttöä, päiväsairaalatoiminnan vieläkin laajempaa hyödyntämistä. Lääkemenojen kasvun hillintä näyttää olevan vaikeasti hallittavaa, sillä muun muassa syövän hoidossa käytettävät uudet lääkkeet ovat hyvin kalliita. Parhaillaan käynnissä oleva lääkevalikoiman kilpailutuksen uskotaan tuovan tähän jonkinasteista helpotusta. Kuvantamisessa on jatkuva paine yhä sofistikoidumpiin tutkimuksiin ja esimerkiksi magneettitutkimusten käyttö kasvaa suhteellisesti eniten. Uusia uuden sairaalankin mukaisia toimintamalleja otetaan käyttöön koko ajan, kuten konsultaatiokeskustoiminta, jolla pyritään potilaan yhdellä käynnillä saamaan kaikki konsultaatiot erikoisalojen välillä. Digitalisaatiota hyödynnetään ottamalla käyttöön mm. itseilmoittautuminen, sähköisen asioinnin edellytyksiä parantava Hyviksen uusi alustaversio ja kehitetään contact center -toimintaa, jonka avulla puhelimen kautta asiointia halutaan kohdentaa paremmin. Alkuvuoden aikana, erityisesti operatiivista alaa, on keskusteluttanut päivystysasetuksen ja erityisesti leikkaustoiminnan keskittämisasetuksen sisältö ja toimeenpanosuunnitelmat. Arvio on, että suurivolumisissa kirurgisissa toimenpiteissä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kannalta mitään merkittävää muutosta ei ole tulossa. Sen sijaan harvinaisempien ja hyvin vaativien toimenpiteiden mm. syöpien kirurgisen hoidon työnjaosta yliopistosairaalain välillä ja ERVA-aleuilla neuvotellaan. Keski- Suomen keskussairaalan määrittely laajan päivystyksen sairaalaksi ja tietyiltä toiminnoiltaan yliopistotasoisiin sairaaloihin rinnastuviksi sairaalaksi antavat jatkoneuvotteluun paremmat lähtökohdat kuin niissä keskussairaaloissa, joita tämä määrittely ei koske. Kirurgian alueella on ollut huolta siitä, säilyykö KSSHP:n parhailla asiantuntijoilla ammatillisesti optimaaliset kannusteet.

4 Henkilöstön työpanos on viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 2,1 % suurempi (+ 48,5 henkilötyövuotta). Alkuvuoteen verrattuna sairauspoissaolojen kasvu on taittunut, muutos viime vuoteen oli elokuun lopussa +2,9 %. Henkilöstönjärjestöjen kanssa on alkuvuoden aikana hyvässä yhteistyössä voitu neuvotella ja sopia mm. kiky-ratkaisujen toimeenpano ja tehtävien vaativuuden arviointien tarkistukset. Työilmapiiri kokonaisuutena on säilynyt hyvänä, vaikka toimintaympäristössä on Soten tuomia uhkakuviakin. Sairaala Novan rakentaminen etenee suunnitellusti ja budjetin raameissa Uuden sairaalan rakentaminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti aikataulussa ja myös asetetussa budjettiraamissa. Yli 300 rakentajaa työskentelee työmaalla. Haasteita aikataulussa pysymisessä on liittynyt suunnittelun koordinaatioon, mutta rakentamiseen hidasteita siitä ei ole seurannut. Myös kliinisen toiminnan suunnittelu tukipalveluineen on edennyt uuteen vaiheeseen. Päävastuu on nyt toimialueiden johtajilla ja työtä koordinoivat johtajaylilääkäri ja hallintoylihoitaja. Näin sulautetaan täysivaltaiseen suunnitteluvastuuseen ne, jotka kliinisestä toiminnasta myös vastaavat. Tukipalvelujen alueella on myös edetty uuden sairaalan mukaisten mallien pilotoinnissa. Kaikkien toimintojen suunnittelussa ei riitä, että tarkastellaan vain sairaalan sisäisiä prosesseja. Toiminnoissa on otettava huomioon maakunnallinen näkökulma ja etsittävä yhteisiä toimintatapoja perusterveydenhuollon, vanhuspalvelujen ja osin sosiaalitoimen kanssa. Asiakas ja potilastietojärjestelmän hankinnassa saavutettiin merkittävä rajapyykki, kun kilpailutus virallisesti käynnistyi. Tasokkaita tarjouksia saatiin hyvä määrä ja viisi eniten valintapisteitä saanutta voitiin kutsua kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn. Potilas- ja asiakastietojärjestelmä ei rajoitu pelkästään sairaala Novan tarpeisiin, vaan samalla koko maakunnan soten käyttöön. Tukipalvelujen ICT-järjestelmien osalta asetetut tavoitteet eivät ole edenneet suunnitellussa aikataulussa, mutta kansallisten ratkaisujen myötä nyt siinäkin voidaan edetä. Tilinpäätösennuste Tulojen ylitysennuste on talousarvioon nähden 4,7 % (15,2 m ). Kuntien menot ovat ylittymässä, ennusteen mukaan 14,2 milj. eurolla. Tämä siitä huolimatta, että yhtenä keinona keventää kuntien menojen painetta esitetään erityisvelvoitemaksun palautusta vuodelle 2017 (3,5 m ) kuten viime vuonna. Ennusteen mukaan myös menot ovat ylittymässä 14,3 m (4,6, %). Menojen ylitysennusteesta 4,2 m aiheutuisi asiakaspalvelujen ostoista. Oman toiminnan menoissa ylitysuhka on + 10,1 m. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä oli jo näköpiirissä konservatiivisen toimialueen menojen ylittymisen uhka, sillä toimialueen oman toiminnan menot ovat talousarviossa 6 % (4,1 m ) edellisen vuoden toteumaa pienemmät, eikä toimintasuunnitelmaan sisältynyt merkittäviä rakenteellisia uudistuksia kotisairaalatoimintaa lukuun ottamatta. Vuoden 2017 alkaessa kuntayhtymän kumulatiivinen ylijäämä oli 4,9 m. Valtuusto päätti vuoden 2016 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä palauttaa ylijäämää jäsenkunnille, ja tämä osaltaan helpottaa omistajakunnille muodostuvaa taloudellista painetta. Tavoitteena on talousarvion mukaisesti 0 -tulos myös vuonna 2017, mutta se ei ennusteen mukaan ole toteutumassa. Ylijäämää on ennusteen mukaan 2,6 m yli tavoitteen, mutta se tarkentuu loppuvuoden aikana. Yhteinen tavoite on tuloksen suhteen toimia niin, että vuoden 2019 lopussa ei sairaanhoitopiirillä ole yli- eikä alijäämää. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu Sote-valmistelu on edennyt maakunnan yhteisenä hankkeena, ja sairaanhoitopiiri on osallistunut laajalla rintamalla valmisteluun lukuisissa asiantuntijatyöryhmissä ja Keski-Suomen maakunnan väliaikaishallinnon valmistelussa. Sairaanhoitopiiri on ollut edustettuna myös kansallisten palvelukeskusten valmistelussa.

5 Sote uudistus joka tapauksessa siirtyy 2020 alkuun, mutta toteutuessaan muuttaa aivan perustavaa laatua olevalla tavalla nykyisen sairaanhoitopiirin tehtävien järjestämistä ja tuottamista. Lainsäädännön lopullinen ohjausvaikutus maakuntien päätöksiin ja toimintaan ei ole kaikilta osin vieläkään tiedossa. Samoin tulevan maakunnallisen liikelaitoksen rahoitus, rakenne ja toiminnan laajuus on vasta muotoutumassa. Voimakkaiden toimintaympäristön muutosten vuoksi sairaanhoitopiirin hallitus on sopinut nopeutetusti strategiaprosessin päivityksestä tavoitteenaan turvata optimaaliset toimintaedellytykset myös tulevan soten aikana.

2 SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA JA ARVOT LÄHTÖKOHTANA 6

7 3 STRATEGISET MITTARIT JA NIIDEN TAVOITTEET Toiminnan tavoitteiden lähtökohtana on sairaanhoitopiirin strategia, sen mukaiset arvot ja tavoitteet. Seuraavassa esitetään valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutumisen tilanne vuoden 2.vuosikolmanneksella. Sitovat strategiset tavoitteet ja mittarit Tason määrittely vuodelle 2017 Toteutuminen OVK II Potilaiden hoito Lähetteiden käsittelyviive Aikaraja: käsittelty max 5% yli 21 vrk 0,70 % Hoidon tarpeen arviointiviive Aikaraja: arviointi max 15% yli 3 kk Tavoite ei toteutunut: 241 potilasta, osuus 15,4% Hoitoviive Aikaraja: hoitoa odottavia max 5% yli 6 kk 117 potilasta, osuus 2,0 % Asiakaspalautteet Asiakaspalautejärjestelmän kautta saatujen palautteiden määrä vuodeosastoilla kaksinkertaistuu Vertailua edelliseen vuoteen ei voi tehdä. Potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa Muuttujien keskiarvo 4,0 4,1 Potilaan saama kohtelu Muuttujien keskiarvo 4,0 4,3 Potilaan tutkimuksista ja hoidosta saama hyöty ja vaikuttavuus Vireille tulleiden potilasvahinkoselvitysten määrä suhteessa toimenpiteiden määrään Kustannustehokkuus Oman toiminnan menot ja toiminnan volyymi toteutuvat talousarvion mukaan. Jos poikkeamia syntyy: Toiminnan menojen ylitys < volyymin ylitys tai Toiminnan menojen alitus > volyymin alitus Muiden palvelujen ostojen toteutuma Henkilöstö 2016 valittujen vaikuttavuus-/laatumittareiden tulokset julkaistaan shp nettisivulla Alle 10 / 1 000 toimenpidettä Jos poikkeamia, menojen ylitys < volyymin ylitys menojen alitus > volyymin alitus max + 1 %, 0 tai - -merkkinen Valmistumassa Tavoite ei toteutunut: 10,7 Poikkeamia on, mutta ennusteen mukaan tavoite on toteutumassa: volyymin ylitys +5 % menojen ylitys +3,7 % Ei ole edennyt tavoitteen mukaisesti: Toteutuman muutos + 4,4% Ennusteen muutos + 4,0 % Henkilöstösuunnitelmat tehty sähköisellä välineellä sisältäen osaamisen arvioinnin Prosessikuvauksiin liittyvät mitoitustiedot henkilöstösuunnittelun pohjana Henkilöstösuunnitelmat tehty toimialueilla, sairaala Novan prosessikuvauksien mitoitustiedot eivät vielä käytettävissä / ei käytetty henkilöstösuunnittelun pohjana, osaamisen arviointeja tehty n. 40 %:lle työntekijöistä Työhyvinvoinnin eteneminen Sairauspoissaolopäivät /henkilö laskee kaikissa ammattiryhmissä Tavoite toteutunut muiden kuin lääkärien osalta: lääkärit 3,3 pv/hlö; +0,4 pv hoitohenkilöstö 10,3 pv/hlö; -0,1 pv muut: 8,0 pv/hlö; -0,1 pv Into ja halu uudistua Tavoitetaso 4 Seuraava henkilöstökyselyn toteutus 2018 Osaamisen uudistaminen ja varmistaminen Tavoitetaso 4 Seuraava henkilöstökyselyn toteutus 2018

8 Uusi sairaala Nova: Sitovat strategiset tavoitteet ja mittarit Tavoitteet I Osavuosikatsaukseen mennessä: Kaukolämpötoimittajan kilpailutus toteutettu ja toimittaja valittu Toteutuminen Tavoitteen mukainen ICT : Määritelty tavoitteet ja aikataulu tukipalveluiden tietojärjestelmähankkeista Ei ole edennyt tavoitteen mukaisessa aikataulussa. Valtakunnallinen SOTE ICT valmistelu on hidastanut uuden sairaalan tukipalveluiden tietojärjestelmähankintojen määrittelyä. ICT: Kilpailutusstrategia potilas- ja asiakastietojärjestelmän osalta luotu Tavoitteen mukainen II Osavuosikatsaukseen mennessä: Lääkintälaitteiden hankintamalli määritelty ja aikataulutettu Hankinnat aikataulutettu, hankintapakettien ja -mallin kehityskeskustelut toimittajien kanssa loppu vuoden aikana tavoitteena. ICT: Aloitettu tukipalveluihin liittyvän järjestelmäkokonaisuuden 1. vaiheen kilpailutus Tukipalveluiden tietojärjestelmähankintojen lopullinen määrittely on edelleen kesken SOTE-ICT ratkaisujen takia.lisäksi potilas- ja asiakastietojärjestelmän kilpailutuksen valmistelu on vaikuttanut käytettävissä oleviin resursseihin. Kilpailutusta ei ole voitu käynnistää. ICT: Potilas- ja asiakastietojärjestelmän 1. vaiheen kilpailutus aloitettu Tavoitteen mukainen Vuoden loppuun mennessä: Erillishankintojen hankintamalli määritelty ja aikataulutettu ICT: Tukipalveluiden/toiminnan ohjausjärjestelmän ensimmäisten komponenttien hankinta toteutunut

9 4 TOIMINNAN TAVOITTEITA JA VOLYYMILUKUJA 4.1 Hoitoon pääsy - Hoitotakuun toteutuminen Hoitotakuun toteutumista kuvaavat mittarit sisältyvät myös valtuustoon nähden sitoviin toiminnan tavoitteisiin joiden toteutumisesta on tiedot edellisessä luvussa. Sairaanhoitopiirin www-sivuilla julkaistaan erikoisalakohtaiset tiedot hoitotakuun toteutumasta. Seuraavassa on koottuja tietoja ja vertailua viime vuoden vastaavaan tilanteeseen: Saapuneiden lähetteiden käsittelyajat 31.8.2017 Valviran puuttumiskriteeri: yli 5 % lähetteistä käsitellään vasta kolmen viikon jälkeen. Lähetteiden käsittelyviive oli yli 3 viikkoa 252 tapauksessa, joka on lähetteistä 0,7 %. Vastaava tilanne viime vuonna oli 272, sen osuus oli 0,8 % lähetteistä. Hoidon tarpeen arviointia odottavien lukumäärä 31.8.2017 Valviran puuttumiskriteeri: yli 15 % ei toteudu 3 kuukaudessa. Hoidon tarpeen arviointia yli 3 kuukautta odottaneita oli elokuun lopussa 241, osuus 15,4 %. Potilaista noin puolet oli kirurgian potilaita, Vastaava tilanne viime vuonna oli 155, osuus oli 9 %.

10 Hoitoa odottavien potilaiden lukumäärä 31.8.2017 Yli 6 kuukautta odottaneita oli elokuun lopussa 117, osuus 2,0 %, vastaava tilanne viime vuonna oli 89 (1,5 %). Yli kolme kuukautta odottavien osuus oli elokuun lopussa suurin urologiassa kuten huhtikuun lopussakin, hoitoa odottavista potilaista noin 40 % odotti yli kolme kuukautta. Viime vuoden alkupuolella silmätautien hoitotakuun tilanne oli ongelmana, mutta tilanne on saatu eri toimenpitein korjatuksi. Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm % mediaani SISÄTAUDIT 250 222 24 4 1,6 37 ANESTESIOLOGIA 22 20 2 0-51 KIRURGIA 2 554 1 794 668 92 3,6 56 NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET 510 450 59 1 0,2 30 LASTENTAUDIT 96 96 - - - 28 SILMÄTAUDIT YHTEENSÄ 1 373 895 464 14 1,0 73 KORVA-,NENÄ- JA KURKKUTAUDIT 525 450 75 - - 38 HAMMAS-, SUU- JA LEUKASAIRAUDET 57 49 6 2 3,5 32 IHOTAUDIT JA -ALLERGOLOGIA 173 173 - - - 35 PSYKIATRIA 150 145 2 3 2,0 10 NUORISOPSYKIATRIA 9 9 0 0-8 LASTENPSYKIATRIA 6 6 0 0-1 NEUROLOGIA 59 52 7 - - 42 LASTENNEUROLOGIA 45 37 7 1 2,2 57 KEUHKOSAIRAUDET 89 87 2 - - 23 FYSIATRIA 33 33 0 0-32 GERIATRIA 28 28 0 0-25 Yhteensä 5 979 4 546 1 316 117 2,0 49

11 4.2 Saapuneet lähetteet Lähetteiden määrä on viime vuosina lähes poikkeuksetta kasvanut. Lähetemäärään on pyritty vaikuttamaan yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Kuluvana vuonna on aloittanut toimintansa konsultaatiokeskus, jonka tavoitteena on lähetemäärän ja siten myös erikoissairaanhoidon palvelujen käytön hillitseminen tarjoamalla perusterveydenhuollon lääkäreille konsultaatiot ja siten vähentää myös potilaiden poliklinikalla käyntien tarvetta. Seuraavassa kuviossa esitetään lähetteiden määrän aikasarjaa, % -luvut kuvaavat muutoksen edelliseen vuoteen verrattuna. Lähetteiden määrä oli kuluvan alkuvuoden aikana 2,3 % suurempi kuin viime vuoden vastaavana aikana. 2014 2015 2016 2016-08 2017-08 Lähetteet 51 760 55 537 57 333 35 458 36 259 - muutos edell vuodesta -630 3 777 1 796 801-1,2 % 7,3 % 3,2 % 2,3 % +2,3 % +1,3 % +4,3 % +2,0 % Jäsenkuntien lähetteiden määrän muutos oli +2,5 %. Lähetteistä 68,4 % tuli terveyskeskuksista, vastaava osuus vuosi sitten oli 65,4 %. Luvussa 6 esitetään lähetemäärän muutoksia terveyskeskuksittain.

12 4.3 Hoitopalvelujen tuotemäärät Talousarvioon sisältyy vastuualueiden suunnitelmiin perustuvat hoitopalvelujen tuotemäärät. Tuotteistuksen perusteista on valtuusto tehnyt päätöksen talousarvion hyväksyessään. Pääosa hoitopalveluista tuotteistetaan drg-tuotteina, (avohoitokäyntejä ja hoitojaksoja). Tänä vuonna tasoryhmittäisten avohoitokäyntien osuus kasvoi kun päivystyksessä siirryttiin yhteispäivystyksen myötä tasoryhmittäisiin käynteihin koko avohoidossa. Hoitopalvelujen volyymi on toteutumassa selvästi talousarviota suurempana. Toimialuejohtajien ennusteen mukaan muutos viime vuoteen verrattuna on noin +5 % kun se talousarvion mukaan on -1,6 %. Hoitopalvelujen tuotemäärien muutos elokuun lopussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna: Seuraavassa kuviossa esitetään toimialueittain hoitopalvelujen tuotemäärien aikasarjaa:

13 4.4 Avohoito Sairaanhoitotoiminnan avohoidon käyntimäärä on lisääntynyt (+3,1 %), tämä on ollut myös tavoiteltu suunta. 2014 2015 2016 2016-08 2017-08 Avohoitokäynnit 355 785 358 606 370 812 240 898 248 330 - muutos edell vuodesta 9 513 2 821 12 206 7 432 2,7 % 0,8 % 3,4 % 3,1 % Ensikäyntejä toteutui myös enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona, muutos on +2,7 %. Ensikäyntien osuus ajanvarauskäynneistä oli 17,5 % (viime vuonna 18 %). Päivystyskäyntien määrä on laskenut, siihen on vaikuttanut yhteispäivystyksen toiminnan käynnistyminen vuoden alusta lukien. Viime vuoteen verrattuna päivystyskäyntejä on toteutunut 5,7 % vähemmän. Päivystyskäynneistä noin 90 % toteutuu Päivystyksen toimialueella. Seuraavassa kuviossa on avohoitokäyntien määrän muutos viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna: +3,1 % +4,8 % +3,7 % +10,1 % -6,9 % + 9,4 % Seuraavassa kuviossa esitetään sairaanhoitotoiminnan avohoitokäyntien aikasarjaa, % -luvut kuvaavat muutoksen edelliseen vuoteen verrattuna.

14 4.5 Vuodeosastotoiminta Sairaanhoitotoiminnassa hoitopäivien määrä on lisääntynyt (+3,4 %) viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, vaikka tavoitteena on ollut avohoitopainotteisuus ja vuodeosastojen käytön vähentäminen. 2014 2015 2016 2016-08 2017-08 Hoitopäivät 127 648 122 896 121 667 80 286 83 021 - muutos edell vuodesta -14 262-4 752-1 229 2 735-10,1 % -3,7 % -1,0 % 3,4 % Eniten hoitopäiviä on viime vuoteen verrattuna toteutunut kirurgiassa. Keskimääräinen hoitoaika on kuitenkin viime vuoteen verrattuna hieman lyhyempi, 3,8 vrk (viime vuonna 3,9 vrk). Seuraavassa kuviossa esitetään sairaanhoitotoiminnan hoitopäivien aikasarjaa, % -luvut kuvaavat muutoksen edelliseen vuoteen verrattuna. Muutos edellisestä vuodesta esitetään seuraavassa kuviossa toimialueittain: +3,4 % +4,0 % +2,0 % +7,5 % +0,5 % -23 %

15 5 HENKILÖSTÖ Työpanoksen muutos edellisestä vuodesta esitetään seuraavassa kuviossa toimialueittain:. Työpanos on viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 2,1 % suurempi (+ 48,5 henkilötyövuotta ). Työpanoksen kasvuun on vaikuttanut poissaolojen vähentyminen (23 htv). Tavoitellusta suunnasta poiketen sairauspoissaolot ovat lisääntyneet (4 htv) ja määräaikaisten työpanos on kasvanut (+ 47 htv) viime vuoden vastaavaan tilanteeseen verrattuna.

16 6 ASIAKKAAT 6.1 Saapuneet lähetteet terveyskeskuksittain Jäsenkunnista tulleiden lähetteiden määrä oli +2,5 % (+801 lähetettä) suurempi kuin viime vuoden tammielokuussa. Seuraavassa kuviossa esitetään muutos terveyskeskuksittain: Talousarvioon sisältyy terveyskeskuksittain lähetteiden määräarviot, seuraavassa taulukossa on yhteenveto vastuualueiden suunnitelmista: Tot 2015 Tot 2016 Ta 2017 2017-08 Muutos vuodesta 2016 % Osuus lähetteistä Lähetteet yhteensä 55 301 57 333 57 298 36 259 801 2,3 % 100 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 30 667 32 757 32 034 19 882-29 -0,1 % 57 % Muuramen terveyskeskus 1 750 1 863 1 863 1 160-42 -3,5 % 3 % Seututerveyskeskus 9 132 9 244 9 585 6 299 502 8,7 % 16 % Saarikka 4 258 4 166 4 159 2 761 65 2,4 % 7 % Kinnulan terveyskeskus 471 450 426 343 47 15,9 % 1 % Pihtiputaan terveyskeskus 844 893 858 629 95 17,8 % 2 % Viitasaaren terveyskeskus 1 615 1 587 1 607 1 057 60 6,0 % 3 % Äänekosken terveyskeskus 4 587 4 240 4 543 2 820 158 5,9 % 7 % Muut asiakkaat 1 977 2 133 2 223 1 308-55 -4,0 % 4 % Sairaanhoitopiirin www-sivuilla on raportteja kunnittain ja erikoisaloittain lähetemääristä ja niiden muutoksesta viime vuoteen verrattuna. 6.2 Yleislääketieteen hoitopäivät terveyskeskuksittain Jatkohoitopaikkaa odottavia potilaita oli lähes yhtä paljon kuin koko viime vuonna. Ensimmäiseen vuosikolmannekseen verrattuna Äänekosken terveyskeskuksen lisäksi jatkohoitopaikkaa odottajia oli myös Jyväskylän terveyskeskukseen. Jäsenkunnilta laskutettuja yleislääketieteen hoitopäiviä toteutui yhteensä 21. Yleislääketieteen hoitopäivän hinta on 420 euroa.

17 6.3 Sairaanhoitotoiminnan tuottamien palvelujen tulot kunnilta Sairaanhoitotoiminnassa tulot jäsenkunnille ovat ennusteen mukaan 9,6 m (+ 3,4 %) talousarviota suuremmat siitä huolimatta että ennusteessa on otettu huomioon ylijäämän palautus (4,6 m ) ja erityisvelvoitetulojen palautus kunnille (3,5 m ). Hoitopalvelujen tulojen ylitys on ennusteen mukaan yhteensä 17,4 m. Omana toimintana tuotettujen palvelujen tulojen ylitysennuste on 13,2 m (+ 5,4 %) ja hoito muissa sairaaloissa ylittää ennusteen mukaan 4,2 m talousarvion. Ennusteen mukaan kuntien laskutuksen muutos viime vuoteen verrattuna on seuraava: Ennusteessa ei ole otettu huomioon kalliiden hoitojen tasausta, mutta siinä on jo huomioitu erityisvelvoitemaksun palautus ja ylijäämän palautus. Hoitopalvelujen laskutukseen sisältyvät sairaanhoitopiirin tuottamat hoitopalvelut, hoito muissa sairaaloissa ja ensihoitopalvelu. Ennusteeseen ei kuitenkaan sisälly seututerveyskeskuksen tuottamat palvelut. Kunnittainen ennuste julkaistaan kuukausittain sairaanhoitopiirin www-sivuilla.

18 7 TALOUS 7.1 Tuloslaskelma Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto koko kuntayhtymän tuloslaskelmasta: vuoden 2016 toteuma, talousarvio ja tilinpäätösennuste kuluvalta vuodelta ja ennusteen poikkeama talousarviosta: Tot 2016 TA 2017 Tpe 2017 Ennuste 2017 1.000 euroa Kv 9.12.2016 OVK I OVK II Toimintatulot Sairaanhoidon hoitopalvelujen tulot 261 005 242 864 223 271 256 014-4 992-2 % 13 150 5,4 % Seututerveyskeskuksen hoitopalvelut 31 676 31 573 31 423 31 573-103 0 % 0 0,0 % Hoito muissa sairaaloissa (ESH) 36 075 33 810 37 460 38 010 1 934 5 % 4 200 12,4 % Erityisvelvoitemaksu kunnilta 0 3 500 0 0 0-3 500-100,0 % Muiden palvelujen myynti 24 509 23 943 24 043 24 588 78 0 % 645 2,7 % Potilasmaksut 18 381 17 581 18 081 18 381 0 0,0 % 800 4,6 % Muut 3 295 2 970 3 270-24 -1 % 300 10,1 % Toimintatulot yhteensä 374 942 356 241 365 341 371 836-3 106-0,8 % 15 595 4,4 % Toimintamenot Henkilöstömenot 185 573 182 703 184 110 185 135-437 -0,24 % 2 432 1,3 % Palvelujen ja tarvikkeiden ostot 155 911 150 988 160 038 163 388 7 477 4,8 % 12 400 8,2 % Muut 7 960 7 430 7 330 7 430-529 -6,7 % 0 0,0 % Toimintamenot yhteensä 349 444 341 122 351 479 355 954 6 511 1,9 % 14 832 4,3 % Rahoitusmenot (netto) 456 695 28 28-428 -93,9 % -667 Vuosikate 25 042 14 424 13 834 15 854-9 189-37 % 1 430 10 % Poistot ja arvonalentumiset 15 403 14 424 14 424 14 291-1 113-7,2 % -133-0,9 % Satunnaiset tulot 0 0 0 788 788 788 Tilikauden tulos 9 639 0-590 2 350 2 350 Ylijäämän palautus kunnille -4 586-4 586 Kumulatiivinen yli/alijäämä 4 849 4 849-326 2 615 Muutos vuodesta 2016 Poikkeama talousarviosta Elokuun lopussa talousarvion toteuma on tuloissa 70 % ja menoissa 67 %. Seuraavassa on esitetty tulosennusteet kuntayhtymästä, sairaanhoitotoiminnasta ja seututerveyskeskuksesta: Jäsenkunnille palautettiin valtuuston kesällä tekemän päätöksen mukaisesti kertyneestä ylijäämästä 4,6 m, ja tämän jälkeen kumulatiivinen tulos on nyt laaditun ennusteen mukaan ylijäämäinen toisin kuin 1.osavuosikatsaukseen sisältyvässä ennusteessa. Tulosta parantaa Kangasvuoren sairaala-alueen myyntitulot, jotka taloussuunnitelmassa sisältyivät vuodelle 2018. Tavoitteena on, että kumulatiivista ali/ylijäämää ei vuoden 2019 tilinpäätöksessä ole.

19 7.2 Sairaanhoitotoiminnan tuloslaskelma Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto sairaanhoitotoiminnan tuloslaskelmasta: vuoden 2016 toteuma, talousarvio, alkuvuoden toteuma ja tilinpäätösennuste kuluvalta vuodelta sekä ennusteen poikkeama talousarviosta: 1.000 euroa Tot 2016 TA 2017 2017-08 Ta tot% Tpe 2017 Tpe 2017-08 Ovk I Ennuste 2017 Muutos vuodesta 2016 Poikkeama talousarviosta Hoitopalvelujen myyntitulot 297 081 276 673 195 734 71 % 288 823 294 023-3 057-1,0 % 17 350 6,3 % Erikoissairaanhoidon hoitopalvelut 271 533 248 181 177 252 71 % 260 731 266 031-5 503-2,0 % 17 850 7,2 % Yhteispäivystyksen hoitopalvelut 17 922 20 828 13 421 64 % 20 428 20 328 2 406 13,4 % -500-2,4 % Sosiaalitoimen palvelut 7 625 7 665 5 062 66 % 7 665 7 665 40 0,5 % 0 0,0 % Erityisvelvoitemaksut 0 3 500 3 500 100 % 0 0 0-3 500 Muiden palvelujen myynti 27 772 26 822 17 646 66 % 26 922 27 377-394 -1,4 % 555 2,1 % - siitä ensihoito jäsenkunnille 9 434 9 768 6 512 67 % 9 768 10 068 634 6,7 % 300 3,1 % Potilasmaksut 14 507 14 049 9 413 67 % 14 549 14 549 41 0,3 % 500 3,6 % Muut 3 096 2 805 1 480 53 % 2 805 3 105 9 0,3 % 300 10,7 % Toimintatulot yhteensä 342 456 323 850 227 772 70 % 333 100 339 055-3 401-1,0 % 15 205 4,7 % Hoitopalvelut jäsenkunnille 293 897 278 667 198 163 71 % 287 317 292 817-1 080-0,4 % 14 150 5,1 % Toimintamenot Henkilöstömenot 163 721 160 584 107 473 67 % 161 881 163 016-705 -0,4 % 2 432 1,5 % Palkat 125 872 126 282 84 995 67 % 127 452 128 399 2 527 2,0 % 2 117 1,7 % Henkilösivukulut 37 849 34 302 22 478 66 % 34 429 34 617-3 232-8,5 % 315 0,9 % Asiakaspalvelujen ostot 36 224 33 810 23 490 69 % 37 460 38 010 1 786 4,9 % 4 200 12,4 % Muiden palvelujen ostot 61 983 61 211 39 902 65 % 63 711 64 481 2 498 4,0 % 3 270 5,3 % - siitä potilasvakuutus 3 160 3 500 0 0 % 3 500 3 500 340 11 % 0 0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 50 239 48 600 34 750 72 % 51 500 53 100 2 861 5,7 % 4 500 9,3 % Muut 5 242 4 855 2 777 57 % 4 755 4 755-487 -9,3 % -100-2,1 % Toimintamenot yhteensä 317 410 309 060 208 392 67 % 319 306 323 362 5 952 1,9 % 14 302 4,6 % Rahoitus (netto) 429 667 0 0 % 0 0-430 -100 % -666-100 % Vuosikate 24 617 14 123 13 793 15 693-8 923 1 570 11 % Poistot ja arvonalentumiset 15 023 14 123 9 343 66 % 14 123 13 990-1 033-6,9 % -133-0,9 % Satunnaiset tulot 0 0 0 0 788 788 788 Tilikauden tulos 9 594 0-330 2 490 2 490

20 7.3 Toimialueittain talousarvion toteutuma ja ennuste Tot 2016 TA 2017 2017-08 Tpe 2017-08 Muutos vuodesta 2016 Poikkeama talousarviosta Toimintatulot Ta tot % Sairaanhoito yhteensä 342 456 323 850 227 772 70 % 339 055-3 401-1,0 % 15 205 4,7 % Operatiivinen toimialue 111 044 102 407 70 918 69 % 107 507-3 537-3,2 % 5 100 5,0 % Konservatiivinen toimialue 118 899 113 828 82 349 72 % 124 428 5 529 4,7 % 10 600 9,3 % Psykiatrian toimialue 47 800 45 716 32 069 70 % 48 016 216 0,5 % 2 300 5,0 % Päivystyksen toimialue 48 134 43 036 29 134 68 % 43 286-4 849-10,1 % 250 0,6 % Lääkinnälliset palvelut 4 794 4 846 3 540 73 % 4 846 52 1,1 % 0 0,0 % Tukipalvelut 4 264 3 365 1 981 59 % 3 395-868 -20,4 % 30 0,9 % Keskushallinto 7 249 7 152 4 150 58 % 7 452 203 3 % 300 4,2 % Toimintamenot Sairaanhoito yhteensä 317 410 309 060 208 392 67 % 323 362 5 952 1,9 % 14 302 4,6 % Operatiivinen toimialue 77 279 75 716 50 511 67 % 77 778 498 0,6 % 2 062 2,7 % Konservatiivinen toimialue 89 538 84 065 59 638 71 % 91 489 1 951 2,2 % 7 423 8,8 % Psykiatrian toimialue 38 569 37 911 26 042 69 % 39 873 1 304 3,4 % 1 962 5,2 % Päivystyksen toimialue 29 127 28 628 20 025 70 % 30 193 1 065 3,7 % 1 565 5,5 % Lääkinnälliset palvelut 34 467 33 283 22 193 67 % 33 782-685 -2,0 % 499 1,5 % Tukipalvelut 23 674 23 623 13 964 59 % 22 892-782 -3,3 % -732-3,1 % Keskushallinto 21 362 21 428 15 378 72 % 22 750 1 388 6,5 % 1 322 6,2 % Toimialueittain poikkeamat tuloissa ja menoissa: 7.4 Palvelujen ja tarvikkeiden ostojen talousarvion toteutuminen Talousarvion täytäntöönpano-ohjeisiin sisältyy ohjeet palvelujen ostojen ja tarvikehankintojen vaikuttavista toimenpiteistä. Käyttöön on otettu keinoja, joilla menoihin on voitu jo vaikuttaa (mm. kilpailuttamisella, standardoinnilla, keskittämällä ja ohjeistamalla toimintoja). Näissä menoerissä on merkittävät poikkeamat myös tässä osavuosikatsauksen ennusteessa ja siten riskejä talousarvion ylittymiseen.

21 8 INVESTOINTISUUNNITELMA Kuntayhtymän investointiosan ennusteeseen sisältyy poikkeamaa talousarviosta, hallitukselle ja valtuustolle tullaan esittämään talousarvion muutosta: Talousarvio 2017 Ennuste 2017 Poikkeama alkuperäisestä Kv 9.12.2016 OVK II talousarviosta INVESTOINNIT KOHTI SAIRAALA NOVAA 88 220 65 230-22 990 Uusi sairaala -hanke 82 420 61 600-20 820 ICT- suunnittelu ja toteutus 3 600 3 600 0 Rahoitus (lainojen korot) 2 200 30-2 170 0 VÄLTTÄMÄTTÖMÄT MUUT INVESTOINNIT 7 000 7 185 185 Tekniset järjestelmät ja rakennusten peruskorjaukset 1 300 1 300 0 Laitteet ja kalusto 2 700 2 750 50 - hankintamenoista vähennetty saadut rahoitusavustukset Tietojärjestelmäinvestoinnit 3 000 3 000 0 - terveyskeskusten osuudet eivät sisälly sairaanhoitopiirin investointimenoihin Osakkeet ja osuudet 135 135 Investointimenot 95 220 72 415-22 805 Investointitulot 0 1 700 1 700 Omaisuuden myyntitulot 0 1 700 1 700 Sairaanhoidon investoinnit, netto 95 220 70 715-24 505 Seututerveyskeskuksen investoinnit 200 200 0 Kuntayhtymän investointimenot yhteensä 95 420 72 615-22 805 Investointitulot yhteensä 0 1 700 1 700 Investoinnit, netto 95 420 70 915-24 505 Kuntayhtymän investointimenojen ennusteessa on otettu huomioon tähän mennessä tiedossa olevat poikkeamat. Uuden sairaalan investointimenoissa on merkittävä ero alkuperäiseen talousarvioon verrattuna, tämä ero on tekninen; talousarvioon varatun euromääräarvion perustana oli SRV:n viime syksynä tekemä arvio sopimuksen mukaisista maksuposteista. Arviossa oli kuitenkin yhden hankintaerän suunnitellut erät aikaisemmin kuin ne ovat toteutumassa. Hankkeen etenemisen aikataulu ja kustannusarviot eivät kuitenkaan ole muuttuneet. Tältä vuodelta vähennettävät määrärahat siirretään suunnitelmakauden myöhemmille vuosille. Osakkeet ja osuudet kohdassa on otettu huomioon Biopankkiosuuskunnan ja CeFiC Oy:n osuudet ja osakkeet.