www.elintarviketyolaiset.fi elokuu 2011 Elintarviketyöläisten vaaliliitto julkisti tavoitteensa / Mitä on kotimainen ruoka?

www.elintarviketyolaiset.fi elokuu 2011 Elintarviketyöläisten vaaliliitto julkisti tavoitteensa / Mitä on kotimainen ruoka?

2 Elintarviketyöläinen Kotimaisen työn puolesta itsenäisesti jäsenten äänellä Vellun palsta ollut etujensa ajamisessa haastava tehtävä. Työtä tehdään vaihtelevissa olosuhteissa, työajat ovat monissa tapauksissa hankalia ja ulkomainen tuonti painaa päälle. Kotimaisen elintarviketuotannon meidän työpaikkojemme elinehto on, että Suomessa on kotimaista alkutuotantoa. Ilman tuottajia meillä ei olisi suurta osaa teollisuudestamme. Vaikka aina pitää muistaa, että myös tuontiraaka-aineiden jalostaminen tuo monille jäsenillemme työtä. Ulkomaista tuontia vastaan keinoina ovat yhteistyö kotimaisten tuottajien kanssa, vaikuttaminen siihen että suomalainen kuluttaja ostaisi kotimaista sekä yhteiskunnan päättäjien saaminen toimimaan kotimaisen elintarviketuotannon puolesta. Kotimaisen ruokaketjun puolustamisessa yhteistyö sekä tuottajien että työnantajajärjestön kanssa on tärkeää. Siinä olemme työnantajien kanssa samalla puolella pöytää. Tässä työssä kyky yhteistyöhön on voimaa ja sillä ehkä pystytään turvaamaan työpaikkoja. Työpaikkojen turvaamisessa ammattiliiton rooli on kuitenkin lopulta rajallinen. Ammattiliiton perustehtävä on työehtojen neuvotteleminen eli työehtosopimusten tekeminen ja jäsenten edunvalvonta työpaikoilla. Kotimaista työtä ja kotimaista ruokatuotantoa ei puolusteta työehtoja polkemalla. Työehdoista neuvoteltaessa olemme työnantajien kanssa aina eri puolilla neuvottelupöytää. Me kaikki tiedämme, että työehdoista tai palkoista periksi antaminen ei turvaa työpaikkoja tai estä seuraavia yt-neuvotteluja. Työmies ja -nainen on aina palkkansa ansainnut, väittää työnantaja mitä tahansa. Ammattiliitossa päätöksiä pitää tehdä jäsenten äänellä, ei puolueiden tai keskusjärjestöjen päätöksillä. Tämä selliläinen itsenäisyys tulee turvata jatkossakin. Vahva ja samalla itsenäinen liitto on jokaisen jäsenen etu. Elintarviketyöläisillä on aina Veli-Matti Kuntonen Elintarviketyöläinen on Elintarviketyöläisten vaaliliiton oma julkaisu. Päätoimittaja: Karoliina Öystilä. Jakelu: tilaajille ja alan työpaikoille. Palautetta voi antaa osoitteessa: www.elintarviketyolaiset.fi. Tilaa maksutta: www.elintarviketyolaiset.fi/tilaa tai lue verkkosivuilta. Painosmäärä: 2500 kpl.

Ajankohtaista Elintarviketyöläinen 3 Elintarviketyöläisten vaaliliitto valmiina vaaleihin Liitossa järjestetään edustajakokousvaalit ensi vuonna. Liiton enemmistöryhmän kokous käynnisti ehdokasasettelun tammikuun kokouksessaan. Vaaliliiton nimi on Elintarviketyöläisten vaaliliitto. Vuoden 2007 vaaleissa ryhmä käytti vaalisivujen nettiosoitetta mukaillen nimeä Elintarviketyöläiset.com. Vuoden 2002 vaaleihin valmistauduttiin nimellä Elintarviketyöläiset 2000. 1990-luvun puolivälissä ehdokaslistan nimenä oli tulevaisuuteen viittaava Elintarviketyöläiset 2001. Elintarviketyöläiset-nimellä on siis jo kohtuullisen pitkä perinne. Nimen on tarkoitus kuvata myös ryhmän luonnetta: toimintaan on tervetullut jokainen, joka haluaa ajaa elintarvikealalla työskentelevin duunareiden asiaa, puolustaa kotimaista työtä ja koko suomalaista elintarvikeketjua. Tärkeintä on, että nämä asiat näkyvät ja ovat myös perusteena liiton toiminnassa. Tuleviin vaaleihin Elintarviketyöläisten vaaliliitto asettaa totta kai koko maassa enimmäismäärän ehdokkaita, yhteensä noin 200 henkeä. Sitoutunut, mutta puoluepoliittisesti sitoutumaton Edellisiin SEL:n edustajakokousvaaleihin ehdokkaita asetti kaksi ryhmittymää: Elintarviketyöläisten ryhmä ja Elintarvikedemareiden ryhmä. Elintarviketyöläisten ryhmä on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Perusperiaatteita ovat itsenäisyys sekä poliittisiin puolueisiin että keskusjärjestö SAK:hon nähden. Enemmistöryhmässä toimivista ihmisistä löytyy esimerkiksi kunnallisissa vaaleissa usean eri puolueen ehdokkaita ja kannattajia sekä tietysti täysin puoluepoliittisesti sitoutumattomia ihmisiä. Tiedän kentällä joillakin olevan haluja nimetä ryhmäämme milloin milläkin puoluepoliittisella nimityksellä. Tällaiset nimittelyt kertovat ennemminkin halusta mustamaalata joitain jäseniämme kuin halusta ajaa elintarviketyöläisten liiton jäsenten asioita. Ryhmämme toiminnassa on tärkeintä sitoutuminen liiton jäsenten etujen ajamiseen. Liiton jäsenten yhteisen edun on aina mentävä ryhmätoiminnan etujen edelle. Liittopuheenjohtajaehdokas avoimesti SEL:n edustajakokous valitsee liiton päätöksenteosta vastaavat liittohallituksen ja liittovaltuuston sekä liiton johtamisesta vastaavan liittopuheenjohtajan. Edustajakokousvaalit ovat siis aina myös puheenjohtajavaalit. Ennen vaaleja on syytä avoimesti kertoa, kuka on ryhmän puheenjohtajaehdokas. Enemmistöryhmä on perinteisesti nimennyt puheenjohtajaehdokkaan vuosi ennen vaaleja, niin tälläkin kertaa. Ei ole mikään yllätys, että ryhmän puheenjohtajaehdokas tulevalle viisivuotiskaudelle on nykyinen liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen. Kuntonen ei ole minkään poliittisen puolueen jäsen. Valinnasta olikin jo uutinen Elintakeessa. Luonnollista on, että kun tai jos vähemmistöryhmä nimeää oman ehdokkaansa liittopuheenjohtajaksi, myös se uutisoidaan Elintakeessa. Enemmistöryhmään luotetaan Liittovaaleissa jäsenten luottamus enemmistöryhmän toimintaan on ollut vakaata, aina ei ole tarvittu edes vaaleja, vaan valinnoista on päätetty sopimalla. Enemmistöryhmän kannatus vakiintui jo 80-luvulla lähelle kuudenkymmenen prosentin kannatusta. Suuri muutos vaaleissa oli vähemmistöryhmän romahdus vuoden 1997 vaaleissa vain kolmanneksen kannatukseen. Vuoden 2007 vaaleissa palattiin jälleen parinkymmenen vuoden takaiselle tasolle. Ryhmien kannatus SEL:n vaaleissa Vaalivuosi 1989 1997 2007 Enemmistö 57 % 67% 56% Vähemmistö 43 % 33% 44% Tuleviin vaaleihin Elintarviketyöläisten vaaliliitto asettaa totta kai koko maassa enimmäismäärän ehdokkaita, yhteensä noin 200 henkeä. Pekka Närhinen p. 0400 630 226 pekka.narhinen@selry.fi

4 Elintarviketyöläinen Elintarviketyöläiset vastaavat Elintarviketyöläiset vastaavat Kysyimme elintarviketyöläisiltä: Mitä on kotimainen ruoka, entä mitä on lähiruoka? Mitä yhteistyötä voimme tehdä ruuan alkutuotannon parissa työskentelevien maataloustuottajien kanssa kotimaisen ruuan aseman parantamiseksi? Näin elintarviketyöläiset vastasivat. Mitä mieltä sinä olet? Markku Adler Markku Adler on ylöslyöjä Vaasan Oy:n Jyväskylän leipomossa. Tällä hetkellä Adler on vuorotteluvapaalla. - Täällä kasvatettu ja jalostettu ruoka on kotimaista ruokaa. Sama määritelmä pätee lähiruokaan, mutta oman maakunnan tuotteet ovat sitä vielä korostetusti. - Raaka-aineiden kotimaisuuteen pitäisi pyrkiä, mutta aina kotimaista ei ole tai sitä ei riitä. Esimerkiksi ruista tuodaan ulkomailta, koska kotimainen tuotanto ei riitä. - Elintarvikealan työntekijät voisivat kampanjoida yhdessä maataloustuottajien kanssa kotimaisen ruuan puolesta. Elintarvikkeiden pakkausmerkinnät pitää saada selkeämmiksi, esimerkiksi Joutsenmerkkiä voisi korostaa ja markkinoida sitä enemmän. - Mukaan kampanjaan kotimaisen ruuan puolesta pitää saada kauppa, tuottajat ja liitot molemmin puolin, tämä on yhteinen asia. Jari Eronen Jari Eronen on työsuojeluvaltuutettu HK Ruokatalon Vantaan tehtaalla. - Kaikki kotimaassa kotimaisista raakaaineista tehty ruoka on kotimaista ruokaa. Pelkkä suomalainen tuotemerkki ei tee tuotteesta kotimaista. Puolassa tehty Turun sinappi ei ole kotimaista ruokaa. - Lähiruoka ei tarkoita vain käsityönä tehtyä ruokaa. Myös teollisesti Suomessa valmistettu ruoka on meille lähiruokaa. - Tarvitsemme yhteisiä koulutus- ja keskustelutilaisuuksia maataloustuottajien kanssa, jossa pohdittaisiin, mitä voidaan tehdä kotimaisen ruuan aseman parantamiseksi. Kotimaisten elintarvikkeiden hinnat pitäisi saada yhteistyöllä järkevälle tasolle. Niin, että elintarvikeketjun kaikki osat saavat ansionsa ja kuluttajat pystyvät ostamaan kotimaista. - Kuluttajien luottamus on parempi, kun koko ketju on kotimaista, silloin ruoka on puhdasta ja korkeatasoista. - Itse katson aina kaupassa, kuka on tuotteen valmistaja ja missä maassa se on valmistettu. Sitä osaa arvostaa omaa kotimaista tekemistä.

Elintarviketyöläiset vastaavat Elintarviketyöläinen 5 Jesse Järveläinen Jesse Järveläinen on Felix Abban Turun tehtaan pääluottamusmies. Anne Korkeamäki Anne Korkeamäki on lihanleikkaaja Atrian Kauhajoen tuotantolaitoksella. Minna Pirhonen Minna Pirhonen on leipomotyöntekijä ja varapääluottamusmies Vaasan Oy:n leipomossa Espoossa. - Meillä osa raaka-aineista tuodaan ulkomailta, mutta lopputuote on kuitenkin kotimaista ruokaa, koska se on Suomessa valmistettu. - Lähiruuan määrittely on mielipidekysymys. Minusta kaikki Suomessa tehty ruoka on sitä. Lähiruoka voi olla myös teollisesti tehtyä. - Kotimaisen ruokatuotannon tulevaisuuden turvaamiseksi alkutuotannon täytyy olla alkutuottajille kannattavaa toimintaa, ei kukaan sitä huvikseen tee. - Tuotteiden pakkauksissa voisi tuoda paremmin esille kotimaisuuden. Moni kuluttaja kuitenkin katsoo pakkausmerkintöjä ja jos ne olisivat selkeämmät, kotimaisuus olisi varmasti etu suomalaisille yrityksille, ei siitä ainakaan haittaa olisi. - Luulen ja toivon, että iso osa kuluttajista on jopa valmis maksamaan vähän enemmän kotimaisuudesta. Ihmiset luottavat suomalaiseen ammattitaitoon ja laadunvalvontaan ja haluavat tukea suomalaisia yrityksiä ja työpaikkoja. - Ostin Jyväshyvän suklaapisaroita, jotka kotona paljastuivat ulkomaisiksi. Keksit eivät enää maistuneet sen jälkeen. Se on petos, että elintarvike naamioidaan kotimaiseksi. - Kun otan kaupassa leipäpaketin käteeni, pyörittelen sitä niin kauan, että löydän merkinnän, että se on Suomessa tehty. Jos en löydä valmistusmaata, etsin myyjän ja kysyn. Jos en saa varmuutta, jätän ostamatta. - Sen pitää olla ostajan oma tietoinen valinta, pitää tietää, minkä maalaista ostaa. - Kotimaista ruokaa ovat kaikki Suomessa tehdyt elintarvikkeet. Lähiruoka on noin sadan kilometrin säteellä tuotettua ruokaa. Sen reitin pystyy jäljittämään alkutuotannosta kauppaan asti. Lähiruoka on sellaista, että pystyy luottamaan siihen, että se on turvallista suomalaista laatua. Tiedät, mistä se on lähtöisin. - Kotimainen ruoka on Suomessa tehtyä ja toivottavasti mahdollisimman pitkälle suomalaisista raaka-aineista tehtyä. - Lähiruoka on sellaista ruokaa, jossa on pienempi hiilijalanjälki, kuljetusmatkat ovat lyhyemmät ja kuljetuskustannukset ovat pienemmät. - Lähiruokaa eivät tee pelkästään pientuottajat, myös isommat yksiköt tekevät sitä. Mielikuva on, että lähiruoka on puhdasta. - Valtion pitää tukea kotimaista maataloutta tuilla, koska ilman tukia maatalous ei säily Suomessa ja jos ei ole raaka-aineita, myös jalostava teollisuus lähtee pois Suomesta.

6 Elintarviketyöläinen Elintarviketyöläiset vastaavat Eija Selander Eija Selander on työsuojeluvaltuutettu Saarioisten Sahalahden tehtaalla. Markku Silvonen Markku Silvonen on huoltoasentaja ja pääluottamusmies Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla. - Kotimainen ruoka on Suomessa mahdollisimman pitkälle kotimaisista raakaaineista tehtyä ruokaa. Jos kotimaisia raaka-aineita on saatavilla, niitä pitää käyttää. Kaikki Suomessa tehty ruoka on meille suomalaisille lähiruokaa. Lähiruoka ei ole kiinni valmistajayrityksen koosta tai siitä, onko ruoka valmistettu teollisesti. - Kun ostan ruokaa, tarkastan, että tuotteessa on Suomen lippu tai muu merkintä valmistusmaasta. Tuntuu käsittämättömältä, miten vaikeaa kaupoista on nykyisin löytää kotimaista ruokaa. - On törkeää, että nykyisin kilpailutusten takia voidaan hankkia esimerkiksi kouluruokalaan perunaa ulkomailta, vaikka sitä varmasti olisi saatavana kotimaisenakin. - Ostaessani leipää suosin paikallisia leipomoita, ja kun matkustan Suomessa, ostan usein matkamuistoksi paikallista leipää. - Vaikka olen itse töissä isossa talossa, pidän tärkeänä tukea myös oman alueen pieniä tuottajia. Pienten tuottajien on vaikeampi saada tuotteitaan myyntiin kauppoihin. - Kotimaisen ruuan tulevaisuuden turvaamiseksi yhdessä tekeminen on tärkeää. Tavoite on yhteinen. Etujärjestöjen yhteiset kannanotot ja tapahtumat ovat hyviä. Esimerkiksi yhteisillä lähiruokatoreilla voidaan markkinoida kuluttajille kotimaista ruokaa. Työntekijät voisivat ruuan tekijöinä olla näissä mukana. - On selvää, että kotimaista elintarviketeollisuutta ei ole, jos ei ole kotimaista maataloustuotantoa. - Kotimaista ruokaa on kaikki Suomessa tuotettu ruoka. Kaikkia raaka-aineita ei saa Suomesta. - Suomi on sen verran pieni maa, että kaikki Suomessa tehty ruoka on lähiruokaa. Jos haluaa tukea juuri oman lähialueen työpaikkoja, voi suosia lähituotantoa. - Katson kaupassa, missä ruoka on tehty. Koitan huolehtia siitä, että ostan täällä tuotettua, en osta esimerkiksi ulkomaista lihaa. - Kaupan keskusliikkeet ovat ratkaisevassa roolissa kotimaisen ruuan aseman parantamisessa. Niiden kanssa pitäisi päästä sopuun, että ne eivät osta elintarvikkeita sieltä mistä halvimmalla saavat, vaan että ne suosisivat kotimaisia tuotteita. Keskusliikkeet käytännössä päättävät, mitä kauppiaat voivat hankkia kauppojen hyllyille ja mitä kuluttajat voivat sieltä ostaa, niillä on iso valta. - Suosi suomalaista toitotetaan, mutta vaikea sitä on toteuttaa, jos kotimaista ei löydy hyllystä.

Ajankohtaista lyhyesti Elintarviketyöläinen 7 Vetoomukseen luottamusmiehen aseman parantamiseksi kerätään nimiä SEL:n Etelä-Suomen aluejärjestö on käynnistänyt vetoomuskampanjan luottamusmiesten ja muiden henkilöstön edustajien aseman parantamiseksi. Nimien kerääminen vetoomukseen käynnistettiin kesäkuun alussa SAK:n edustajakokouksessa Tampereella. Nimiä on sen jälkeen kerätty kesän mittaan erilaisissa tapahtumissa. Vetoomus tullaan viemään kansanedustajille eduskuntaan. Vetoomustekstissä todetaan muun muassa että Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen sekä muiden henkilöstön edustajatehtävissä toimivien ehdokas-, irtisanomis- ja jälkisuojaa on parannettava nykyisestä, muun muassa niin, että riitautettu henkilöstön edustajan irtisanominen voi astua voimaan vasta lainvoimaisella oikeuden päätöksellä. SAK:n edustajakokouksessa yhtenä SEL:n edustajana toimineen Fazerin Vantaan leipomon pääluottamusmies Anne Wassholmin esityksestä edellä mainittu vaatimus kirjattiin myös SAK:n uuteen tavoiteohjelmaan. Vetoomuksen voi allekirjoittaa myös verkossa osoitteessa: http://www.adressit.com/vetoomus_luottamusmiehen_aseman_parantamiseksi Liiton keskustoimisto muuttaa Kortteli, jossa liiton toimiston nykyiset toimitilat Helsingissä sijaitsevat, menee perusteelliseen remonttiin vuonna 2013. Täydellinen saneeraus koskee kaikkia rakennuksessa sijaitsevia tiloja. Remontin kesto on arviolta 2-3 vuotta. Toiminnalle on etsittävät joko väliaikaiset tai kokonaan uudet tilat. Nykyiset tilat ovat liiton omistuksessa. Liittohallitus nimesi hanketta valmistelemaan työryhmän, jossa ovat edustettuina henkilöstön sekä liittohallituksen ja -valtuuston edustajat. Ryhmän työskentelystä vastaa liiton taloudenhoitaja. Päätös syntyi äänestyksellä. Vähemmistöryhmän mielestä laajalle työryhmälle ei olisi ollut tarvetta. Edustajakokous ensi kesän kynnyksellä Liittohallitus käsittelee syksyn ensimmäisessä kokouksessaan vaali- ja edustajakokousaikataulua. Ehdotuksen mukaan edustajakokous pidettäisiin 8.-9.6.2012 ja edustajakokousta edeltävät vaalit maalis-huhtikuussa. Liittohallitus päättää aikataulusta joko seuraavassa kokouksessaan tai syyskuun lopun liittohallituksessa. Ruuan hintaan lisää avoimuutta Keskustelu ruuan kalleudesta vaatii kauppaa ja teollisuutta avoimempaan tietoon elintarvikkeiden hinnanmuodostuksesta. Keskustelu ruuan kalleudesta ei johda mihinkään, elleivät teollisuus ja etenkin kauppa kerro omia osuuksiaan. Tutkimuksissa etenkin kaupan on arveltu kasvattaneen katettaan ja kallistaneen kuluttajien ruokakorin hintaa. SEL liittyi julkiseen keskusteluun kun Yle uutisoi liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen liiton kesäpäivillä Forssassa esiin nostaman kysymyksen siitä, että kauppakeskukset ja automarketit maksatetaan kuluttajan ruokakorin hinnassa. Kuntonen muistutti, että kun tuottajien ja verojen osuus ruokakorin hinnasta on tiedossa, olisi syytä tietää myös teollisuuden ja kaupan osuus. - Kotimaisen ruuan aseman turvaamiseksi ja uskottavuuden lisäämiseksi nyt olisi tärkeä selvittää ja avata kuluttajalle, onko kotimaisessa elintarvikeketjussa välistävetäjiä, jotka nostavat kuluttajahintoja ja heikentävät kotimaisen ruuan kilpailuasemaa, Kuntonen sanoi. Allekirjoita vetoomus netissä! Liiton on muutettava vuonna 2013 alkavan koko kiinteistön saneerauksen alta.

8 Elintarviketyöläinen Tieto kulkee Elintarviketyöläisten vaaliliitto julkisti tavoitteensa Elintarviketyöläisten vaaliliiton edustajien kokous hyväksyi toukokuussa vaaliliitolle uuden tavoiteohjelman silmällä pitäen Suomen Elintarviketyöläisten Liitossa ensi vuonna järjestettäviä edustajakokousvaaleja. Ohjelmassa kerrotaan, mihin suuntaan Elintarviketyöläisten vaaliliitto haluaa kehittää liiton toimintaa ja työelämää Suomessa yleensä. Ohjelmassa myös annetaan lupaus siitä, että Elintarviketyöläisten vaaliliitto sitoutuu toimimaan näiden tavoit- teiden mukaisesti ja seuraamaan niiden toteutumista liiton toiminnassa ja päätöksenteossa. Tavoiteohjelma on julkaistu Elintarviketyöläinen-lehden extranumerona. Lisäksi se on luettavissa kokonaisuudessaan verkkosivuilla osoitteessa www.elintarviketyolaiset.fi Elintarviketyolaiset.fi avautuu uudistuneena Elintarviketyöläisten vaaliliiton verkkosivut uudistuvat. Vuoden 2007 edustajakokousvaalien sivut siirtyvät historiaan, kun ryhmän sivut aukeavat uudessa kuosissaan syyskuun ensimmäinen päivä. Sivujen tavoitteena on antaa tietoa Elintarviketyöläisten vaaliliiton toiminnasta ja ehdokkaista. Uutta on esimerkiksi joka toinen viikko vaihtuva gallup-kysymys. Sivuista voi antaa palautetta osoitteesta www.elintarviketyolaiset.fi löytyvällä lomakkeella. Tavoiteohjelma syynissä Kotimainen ruoka työllistää, työpaikat säilytettävä Suomessa Suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotteista noin 80 prosenttia myös kulutetaan Suomessa. Kotimaassa tehty ruoka on kuluttajalle lähiruokaa, myös teollisesti valmistettuna. Suuri osa kotimaisen ruuan valmistuksesta kulkee edelleen käsi kädessä kotimaisen maatalouden tuotannon kanssa. Maataloustuotanto tarvitsee jalostavaa kotimaista teollisuutta ja kotimainen teollisuus tarvitsee säilyäkseen kotimaista raaka-ainetta. Yhteistyö tuottaja- ja työnantajajärjestöjen kanssa on tarpeellista suomalaisen ruokaketjun ja työpaikkojen tulevaisuuden turvaamisen kannalta. Suomen Elintarviketyöläisten Liitolla on oltava vahva elinkeinopoliittinen rooli. Haluamme olla mukana vaikuttamassa siihen, että suomalainen elintarviketeollisuus huomioidaan ja koko kotimaisen elintarvikeketjun toimintaedellytykset turvataan sekä Suomen valtion että EU:n päätöksenteossa, ja niiden harjoittamassa tukipolitiikassa. Verotusratkaisuilla ei saa heikentää kotimaisen elintarviketuotannon asemaa suhteessa tuontielintarvikkeisiin. Kapeaa toimialaa rankaiseva makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero on poistettava. Alkoholin verotusta ei saa korottaa niin, että se lisää tuontia. Kaikkien elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin on saatava pakolliseksi selkeästi tuotteen valmistusmaa, pääraaka-aineiden alkuperämaa ja valmistuspäivä, jotta kuluttaja voi valita kaupan hyllystä turvallista, tuoretta ja työllistävää kotimaista ruokaa. On tärkeää, että suomalainen elintarviketeollisuus on eettistä ja ekologista, ja että sitä valvotaan. Ympäristön sekä tuotantoeläinten hyvinvointi pitää ottaa huomioon koko elintarvikeketjussa. Elintarviketyöläisten vaaliliiton SEL kampanjoi vahvasti laadukkaan kotimaisen ruuan ja työn puolesta. Tällä palstalla esittelemme otteita tavoiteohjelmasta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.elintarviketyolaiset.fi. On tärkeää, että suomalainen elintarviketeollisuus on eettistä ja ekologista, ja että sitä valvotaan. Karoliina Öystilä p. 040 508 2580 karoliina.oystila@selry.fi Tilaa Elintarviketyöläinen maksutta kotiisi ja työpaikkasi sosiaalitilaan: www.elintarviketyolaiset.fi/tilaa tai lue lehti jatkossa verkkosivuilta. Joka toinen viikko uusi kysymys, vastaa gallupiin: www.elintarviketyolaiset.fi