L I I KUNNAN P E D A G O GIIKK A E D U K 7212 A N N A - L I I S A K Y H Ä L Ä
TAVOITTEET Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää ja tuntee varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen liikuntaa säätelevien asiakirjat ja niiden sisällöt ja osaa hyödyntää ja käyttää niitä pohjana liikuntakasvatuksen suunnittelussa ymmärtää liikunnan merkityksen lapsen terveyden ja hyvinvoinnin, yleisten oppimisedellytysten, myönteisen kehosuhteen ja sosiaalisten taitojen kannalta ja osaa tukea lasta niiden kehittämisessä. 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 2
TAVOITTEET tunnistaa lapsen motorisen kehityksen vaiheita ja osaa ohjattujen monipuolisten liikuntatilanteiden, leikin ja omaehtoisen liikunnan keinoin tukea lapsen motoristen perustaitojen- ja kehonhallinnan- ja havaintomotoristen taitojen kehittymistä sekä ilmaisua. osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida monipuolista, kaikki lapset huomioivaa, pätevyyden kokemuksia kehittävää, ohjattua ja vapaata liikuntaa erilaisille lapsille ja lapsiryhmille tunnistaa, hallitsee ja osaa kestävä kehitys huomioiden hyödyntää ja muokata erilaisia liikunnan oppimisympäristöjä ja ymmärtää yhteistyön merkityksen eri toimijoiden kesken 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 3
SISÄLTÖ varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen liikuntaa säätelevät asiakirjat ja niiden sisällöt lapsen terveyden ja hyvinvoinnin, yleisten oppimisedellytysten, myönteisen kehosuhteen ja sosiaalisten taitojen tukeminen liikunnan keinoin varhaisikäisen lapsen motorinen kehitys ja motoriset perustaidot vapaan ja ohjatun liikunnan suunnittelu, toteutus ja arviointi varhaiskasvatuksen liikunnan oppimisympäristöt yhteistyö eri tahojen kanssa eheyttäminen - kuvataide 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 4
TOTEUTUS Luennot 10 h Ryhmät 30 h: liikuntaleikit, luistelu, perusliikkuminen, voimistelu, temppuilu, musiikki-/luovaliikunta, palloilu, suunnittelu ja ohjaus OTR 4 h: suunnittelutehtävät Omatoiminen opiskelu n. 90 h Tentti viimeisellä ryhmätunnilla, kirjallisuuden, luentojen ja ryhmätuntien pohjalta 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 5
OPPIMATERIAALI JA KIRJALLISUUS Sääkslahti, A. ( 2015). Liikunta varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PSkustannus. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 21:2016: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-263-410-8 Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:22 : http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/ 10024/75406/O KM22.pdf?sequence=1 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 6
KURSSIN SUORITTAMINEN Ryhmätunneille osallistuminen, max. kaksi poissaoloa sallittu (2x 1½h), sen jälkeen: Korvaava tehtävä - palauta s-postilla: 1) tuntisuunnitelma poissaolokerran aiheesta 3-6v:lle tavoitteineen tai 2) essee ko. aiheesta esim. luistelun opetuksen eteneminen alkeista kouluikään Tentin hyväksytty läpäiseminen ( 1-5), uusinta laitostentissä yksilötenttinä (2 uusintaa) Liikuntatuokion ohjaus ryhmissä; suunnittelu, toteutus, arviointi (+ / - / 0) Muiden tunneilla annettavien tehtävien suorittaminen ( hyv/hyl) 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 7
LUENNOT TO 23.11.17 klo 12.15-13.45 Aurora 230: Liikuntaa ohjaavat asiakirjat, suositukset, leikki PE 01.12.17 klo 12.15-13.45 Aurora 230: Motorinen kehitys, motoriset perustaidot TO 18.01.18 klo 14.15-15.45 Aurora 230: P-kodin liikuntakasvatus PE 26.01.18 klo 14.15-15.45 Aurora 230: Liikunnan didaktiikka, välineliikunta tehtävä TO 15.03.16 klo 12.15-13.45 Aurora 230: Liikunnan suunnittelumallit Tentti: MA 23.04.16 klo 16-18 Aurora 230 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 8
RYHMÄT ALKAVAT AAMULLA 8.30 JA ILTAPV. 12.15! 1. Kumpula: motoriset perustaidot, nassikkapaini, leikki 2. Kumpula: leikit, temppuilu/radat 3. Myrskyluoto: lasten havainnointi (klo:n aika ilmoitetaan myöh.) 4. Paloheinä 2h: Luistelu 5. 6. 7. 8. Kumpula: leikit, luova liikunta, palloilu, Kumpula: välineet/satuliikunta Kumpula: suunnittelu (OTR) Kumpula: lapset 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 9
VASU Oppimisen alue: Kasvan, liikun ja kehityn Päivittäinen liikkuminen eli fyysinen aktiivisuus on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta Säännöllisellä ohjatulla liikunnalla on tärkeä merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja motoriselle oppimiselle Kasvattajien tehtävänä on luoda lapsille liikuntaan virittävä, monipuolinen ympäristö, poistaa liikuntaan liittyviä esteitä ja opettaa turvallista liikkumista lapsen toimintaympäristössä Vähän liikkuvien lasten kannustaminen liikkumiseen on tärkeää Liikunnallisen elämäntavan kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 10
ESIOPETUKSEN SUUNNITELMAN PERUSTEET 2014: FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS Päivittäinen monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Liikkumisen ja leikin avulla harjaannutetaan lapsen fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa, havaintomotorisia- ja motorisia perustaitoja. Lapsen hienomotoriikka, kädentaidot sekä käden ja silmän yhteistyö kehittyvät arkipäivän toiminnoissa. Ohjatun liikunnan lisäksi lapselle annetaan mahdollisuuksia omaehtoiseen liikunnalliseen toimintaan ja leikkiin. Lasta tuetaan toimimaan omatoimisesti, aloitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti ryhmässä sekä rohkeasti kaikissa liikuntatilanteissa. Lasta ohjataan ymmärtämään liikunnan merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 11
VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNNAN SUOSITUKSET 2016 Vauhti virkistää: Vähintään 3 h monipuolista, kuormittavuudeltaan eri tasoista fyysistä aktiivisuutta, mahdollisuus rentoutua ja rauhoittua Aktiivinen tekeminen innostaa: ei yli tunnin mittaisia istumisjaksoja ja lyhyempiäkin istumisjaksoja on hyvä tauottaa Kohti liikkuvampaa elämäntapaa: perhe on tärkeä roolimalli Kuuntele ja anna lapselle mahdollisuus vaikuttaa: anna lapsen osallistua itseään koskeviin päätöksiin valintoihin ja suunnitelmiin (Osallisuus) Tekemällä taitoja: mahdollista lapselle monipuolinen leikkiminen ja liikkuminen erilaisissa ympäristöissä, kaikkina vuodenaikoina ilman turhia kieltoja ja liiallista turvallisuushakuisuutta (Motoriset perustaidot) 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 12
ILOA, LEIKKIÄ JA YHDESSÄ TEKEMISTÄ Ympäristö haastaa ja hauskuuttaa: Luo lapselle houkuttelevia ympäristöjä, joissa monipuolinen liikkuminen on mahdollista ja sallittua Välineet ja lelut: innosta lasta kokeilemaan, järjestä välineet sellaiseen paikkaan, että ne ovat myös lasten saatavilla ja vapaassa käytössä, erityislasten tarpeet huomioidaan Ohjattu liikunta: Uusien taitojen oppiminen ja liikunnasta nauttiminen yhdessä muiden kanssa, kaikilla po. samat mahdollisuudet osallistua Liikunta varhaiskasvatuksessa: Varhaiskasvatuslain perusteella varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus suunniteltuun, tavoitteelliseen ja monipuoliseen liikuntakasvatukseen. Samalla tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä Koko kylä liikuttaa: Yhteistyö eri tahojen välillä edistää lasten terveyttä ja hyvinvointia!
EDELLISESSÄ VALISUSSA (2005) KOROSTETTIIN NÄITÄ MÄÄRÄ Lapsi tarvitsee joka päivä vähintään kolme tuntia vaihtelevan tasoista eli eri intensiteeteillä tapahtuvaa liikuntaa. LAATU Lapsen tulee saada päivittäin harjoitella motorisia perustaitoja monipuolisesti eri ympäristöissä. SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Varhaiskasvattajien tulee suunnitella ja järjestää tavoitteellista ja monipuolista liikuntakasvatusta päivittäin.
VALISU 2005: YMPÄRISTÖ Varhaiskasvattajien tehtävänä on luoda lapsille liikuntaan houkutteleva ympäristö, poistaa liikuntaan liittyviä esteitä ja opettaa turvallista liikkumista eri ympäristöissä. VÄLINEET Päivähoidon toimipisteissä tulee olla lasten liikunnan perusvälineistö. Välineitä tulee olla riittävästi ja niiden tulee olla helposti lasten saatavilla myös omaehtoisen toiminnan aikana. YHTEISTYÖ Varhaiskasvatushenkilöstön tulee olla aktiivisessa ja vastavuoroisessa yhteistyössä lasten vanhempien kanssa. Hyödynnetään myös muut lasten liikuttamiseen osallistuvat tahot. OSALLISUUS Ota lapsi mukaan suunnittelemaan, päättämään ja valitsemaan kehitystaso huomioiden.
LIIKUNTALAKI JA YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS Uusi liikuntalaki hyva ksyttiin eduskunnassa vuoden 2015 alussa Liikuntalain keskeisenä tavoitteena on edistää lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla sekä vähentää eriarvoisuutta liikunnassa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (Convention on the Rights of the Child) on lapsen oikeuksia säätelevä kansainvälinen ihmisoikeussopimus Varhaiskasvatuksessa keskeisiä asioita ovat lapsen oikeus leikkiin ja vapaa- aikaan sekä oikeus osallistua kulttuuri- ja taide-elämään YK:n lapsen oikeuksien komitea on esittänyt huolensa siitä, että lapset menettävät kosketustaan luontoon ja ulkoiluun, koska opetus tapahtuu usein sisätiloissa. Liiallinen turvallisuuden tavoittelu ei saisi estää lasta leikkimästä ja kokeilemasta omia fyysisiä rajojaan 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 16
LAPSEN FYYSISEN AKTIIVISUUDEN TÄRKEYS Fyysinen aktiivisuus on edellytys lapsen normaalille fyysiselle kasvulle ja kehitykselle. Se tukee lapsen psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ja edistää kognitiivisia toimintoja, sekä vaikuttaa lapsen terveyteen ja hyvinvointiin 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 17
SUOSITUKSET FYYSISESTÄ AKTIIVISUUDESTA Suomen Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten ( 2016) mukaan alle kouluikäisen tulisi liikkua joka päivä vähintään kolme tuntia, josta reippaasti n. 1 h (= fyysistä aktiivisuutta jonka aikana lapsi hengästyy), eikä lapsen hereillä ollessa yhtäjaksoinen paikallaanolo saisi ylittää 60 minuuttia Kansainväliset Varhaiskasvatusikäisen lapsen tulisi olla joka päivä fyysisesti aktiivinen kolme tuntia päivässä, eikä lapsen hereillä ollessa yhtäjaksoinen paikallaanolo saisi ylittää 60 minuuttia (NASPE, 2009 (ohjattua 1h+ monta tuntia vapaata); Australian Government, Department of Health and Ageing, 2010; Canadian Society for Exercise Physiology, 2012; Department of Health UK, 2011; IOM, 2011, WHO, 2010 (MVPA 1h)) 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 18
FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄT TEKIJÄT Vapaa /omaehtoinen leikki ja ulkona liikkuminen (Hinkley ym. 2008; Sääkslahti 2005; Raustorp ym. 2012) Fyysisen ulkoympäristön tarjoamat mahdollisuudet (metsä, puisto, suuri piha-alue) (Fjortoft 2004; Dyment & Bell 2007; Cardon ym. 2008) Telineet ja välineet (ulkotelineet, pihamaalaukset, leikkivälineistä erityisesti pallot, työnnettävät pyörälliset lelut) (Cardon ym. 2009; Stratton & Leonard 2002; Soini 2015) 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 19
ULKOILEMISEN TÄRKEYS Alle kouluikäisillä lapsilla runsas ulkoilemisen määrä on yhteydessä: Runsaaseen fyysiseen aktiivisuuteen ( McWilliams ym. 2009) Parempiin motorisiin perustaitoihin (McWilliams ym. 2009; Sääkslahti 2005; Iivonen & Sääkslahti 2014) Parempaan fyysiseen toimintakykyyn ( Fjortoft 2004) 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 20
LIIKUNTAKASVATUS Liikuntakasvatuksen tavoitteena on tukea lasten kokonaisvaltaista kehitystä liikunnan avulla ja pyrkiä luomaan edellytyksiä omaksua liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa Jo varhaisilla vuosilla on suuri merkitys liikunnallisen elämäntavan rakentumisessa -> kolmen vuoden tärkeä ikä! (Telama, Yang) -> koulunaloitusvaihe! Perhe, päivähoito, kuntien tekninen toimi, kerho- ja puistotoiminta, liikuntajärjestöt, muut kansalaisjärjestöt 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 21
LIIKUNNAN DIDAKTIKKA Liikunnan didaktiikka = kaikki sellaiset kasvattajan toimet, joilla hän edistää liikuntakasvatuksen tavoitteita Kasvattajan didaktisiin taitoihin kuuluvat lasten omaehtoisen liikunnan tukeminen sekä ohjattujen liikuntatuokioiden suunnitteleminen, toteuttaminen ja arviointi 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 22
OMAEHTOISEN LIIKUNNAN TUKEMINEN Suunnittelu ja toimintaperiaatteista sopiminen työyhteisön kesken Ympäristön muokkaaminen liikkumiseen ja liikuntaan houkuttelevaksi 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 23
VARHAISKASVATTAJAN ROOLI Havainnointiin perustuvissa tutkimuksissa yli puolet aamupäivästä on fyysisesti passiivista toimintaa: 56 % ajasta vietetään istuen (tai seisten) Reipasta, intensiteetiltaä n vaḧintään kohtuullisesti kuormittavaa fyysistä aktiivisuutta päivä kotipäivän aikana vain 10 % Päiväkodin ohjatustakin toiminnasta jopa 76 % intensiteetiltään erittäin kevyttä. Silti lapset ovat aktiivisimpia ohjattujen sääntöleikkien aikana, erityisesti ulkona! (Reunamo ym. 2013, Sport.fi / Ilo kasvaa liikkuen asiakirja) 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 24
LASTEN LIIKUNTAPIIRAKKA PÄIVÄKODISSA KLO 8.00-12.00 10.00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33.80% 56.10% 2. Kohtuullinen (sisältää kävelyä, koko vartalon liikkeitä) 3. Korkea (sisältää ainakin jonkin verran juoksua, ripeää liikuntaa, fyysistä ponnistelua jne.) Reipasta liikuntaa on kello 8.00 12.00 välisenä aikana 10 % ajasta eli 24 minuuttia. Tämä aika sisältää myös ulkoilun, jumpat, liikuntahetket ja retket. Keskimäärin 56,1 % ajasta lasten liikkuminen on vain vähäistä: istumista, kynän käyttöä, syömistä jne. (Ka 1,53) 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 25
LAPSEN FYYSINEN AKTIIVISUUS ERI PÄIVÄHOIDON TOIMINNOISSA E. Lapsen fyysisen aktiivisuuden taso (1-3) 3 2.8 2.6 2.4 2.2 2 1.8 1.6 1.4 1.2 1 Ohjattu ulkotoiminta Vapaa ulkoleikki Perushoito Vapaa leikki sisällä Tuettu leikki sisällä Suora kasvatustoiminta sisällä Ruokailu 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 26
OPETUKSESSA EI LIIKUTA JUURI LAINKAAN 90.00% Suora kasvatustoiminta sisällä 80.00% 77.30% 70.00% 60.00% 50.00% 40.00% 30.00% 20.00% 16.10% 10.00% 0.00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 2. Kohtuullinen (sisältää kävelyä, koko vartalon liikkeitä) 6.60% 3. Korkea (sisältää ainakin jonkin verran juoksua, ripeää liikuntaa, fyysistä ponnistelua jne.) 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 27
SIIS Lapsella on oikeus liikuntakasvatukseen Ohjattua, suunniteltua, lapsilähtöistä, monipuolista ja tavoitteellista liikuntaa lapsiryhmän kanssa toteutetaan joka viikko ja yksittäisten lasten kanssa päivittäin...silti kaikissa päiväkodeissa ei ole joka viikko ohjattua liikuntaa (Nupponen ym. 2010: Laps Suomen - tutkimus) 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 28
AIKUISEN KANNUSTUS Kaikissa päiväkodin tilanteissa fyysisen aktiivisuuden intensiteetin on todettu olevan korkeampaa silloin, kuin aikuinen rohkaisee lasta aktiivisuuteen Tästä huolimatta 90 % päivä kodissa tehdyistä havainnoinneista ei sisältänyt minkäänlaista henkilökunnan kannustusta lasten aktiivisuuden lisäämiseksi Fyysisesti aktiivisiin leikkeihin tulisi rohkaista erityisesti tyttöjä. Kaikki lapset kaipaavat kannustusta talvikuukausina, jolloin aktiivisuus on kaikkein alhaisinta 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 29
FYYSISEN AKTIIVISUUDEN ARVIOINTI ERI MENETELMILLÄ Varhaisikäisten fyysisen aktiivisuuden määrää tutkittaessa on saatu hyvin erilaisia tuloksia riippuen siitä, millä menetelmällä aktiivisuutta on arvioitu Vanhempien arvioiden mukaan läḧes 80% lapsista liikkuu suositusten mukaisesti Ajankäyttöpäiväkirjaa käytettäessä osuus on 40 % Kiihtyvyysantureilla mitattaessa 20% 3-vuotiaista liikkui vähintään 2h päivässä LMVPA-tasolla ja 46% MVPA-tasolla vähintään tunnin (Soini ym. 2014) tutkimuksessa Keski-Suomessa 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 30
Suomalaisilla varhaisikäisillä lapsilla tehtyjen tutkimusten mukaan lasten yleisimpiä fyysisen aktiivisuuden toimintoja ovat ulkoleikit Ulkoleikit ovat vauhdikkaampia ja fyysisesti kuormittavampia kuin sisäleikit, ja niissä käytetään monipuolisemmin erilaisia motorisia taitoja Lasten fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä lisääntyy kolmen ja kuuden ikävuoden välillä. Samalla yksilöiden väliset erot kuitenkin kasvavat Lasten vanhetessa kasvavat myös sukupuolten väliset aktiivisuuserot. Kuusivuotiaista vähiten liikkuvat lapset liikkuvat murto-osan eniten liikkuvien määrästä 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 31
LEIKKI Leikki on lapsen oikeus, joka on mainittu YK:n Lasten oikeuksien julistuksessa Leikki on universaalia ja osin kulttuurisidonnaista Leikistä ei ole olemassa eri tieteenaloille yhteistä suurta teoriaa eikä sellaista ole yksittäisten tieteenalojen sisälläkään Leikin merkitys lapsen emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle on olennainen Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä merkityksellisempää aikuisen mukana oleminen, kannustaminen ja leikkiin osallistuminen lapselle on 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 32
LIIKUNTALEIKKI Leikki opetusmenetelmänä on tärkeä osa lasten liikuntaa Leikit muuttuvat ja muuttavat muotoaan sen mukaan, leikitäänkö niitä sisätiloissa vai ulkona. Ympäristön vaihtelu tuo mukanaan uusia leikkiaiheita ja ideoita leikkiin Autio ja Kaski ( 2005) jaottelevat liikuntaleikit tutustumis-, yhteistoiminta-, lämmittely-, hippa-, kehontuntemus ja rauhoittumisleikkeihin 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 33
FYYSISESTI AKTIIVISET LEIKIT / LIIKUNTALEIKIT Lapsen liikunta on fyysisesti aktiivista leikkimistä Ulkoleikkien määrä ja laatu kuvaavat hyvin lapsen kokonaisaktiivisuuden määrää (Burdette ym. 2004) Lasten ulkoleikit ovat sisäleikkejä fyysisesti kuormittavampia (Soini 2015) Poikien leikit ja siksi myös heidän fyysinen aktiivisuutensa on tyttöjä kuormittavampaa (Hinkley ym. 2008; Reunamo ym. 2014; Soini 2015) Arkipäivien ja viikonlopun päivien aktiivisuuden määrässä ja leikeissä on eroja (Hinkley ym. 2008; Nupponen ym. 2010). Tulokset ristiriitaisia. 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 34
LIIKUNTALEIKIT TEHTÄVÄ Pareittain/yksin valitaan liikuntaleikit, joista tehdään eheyttäen esim. leikkipussi (lkm?) Perehtykää hyvin leikin ohjeisiin ja valmistautukaa vetämään leikkinne (2-3 kpl) Kumpulan ryhmätunneilla Palautekeskustelu ohjauksen jälkeen Valitse pari ja ottakaa ohjeet (kortit?) mukaan Kumpulan tunnille! 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 35
TÄÄLTÄ PÄÄSET LIIKKEELLE https://leikkipankki.leikkipäivä.fi/ haku https://perinneleikit.fi/liikuntaleikit/ https://fi.pinterest.com/pin/ 450993350167784215/?lp=true http://docplayer.fi/ 14448405-Rekkaralli-ja-muita-lasten-ulkoleikkeja.html
HAVAINNOINTIA LEIKISTÄ Leikin nimi: esim. Karhu nukkuu Ikä suositus:arvioi, minkä ikäisillä lapsilla on edellytyksiä leikkiä kyseistä leikkiä. Tarvittavat välineet: Kirjaa ylös mitä välineitä, telineitä tai materiaaleja leikki edellyttää. Kirjaa ylös myös huomioita tarvittavasta leikkipaikasta (esimerkiksi maasto tai leikkialueen koko). Leikin kuvaus: Selitä omin sanoin, miten leikkiä leikitään ja miten se etenee, montako leikkijää siihen tarvitaan sekä onko siinä jotain sääntöjä. Mitä taitoja kehittää: Mieti lapsen kehitystä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Arvioi leikkiä siten, että pyrit näkemään minkälaisia asioita lapsi ko. leikkiä leikkiessään opettelee ja harjoittelee. Kirjaa nämä asiat kehityksen osa-alueittain eli liikkumisen ja motoriikan näkökulmasta mutta myös kognitiivisen ja sosio-emotionaalisen kehityksen näkökulmista Tehtävän muuntaminen: Pohdi miten leikkiä voisi helpottaa ja vaikeuttaa niin, että se olisi mielenkiintoinen useammalle lapselle ja mahdollisimman moni lapsi pääsisi leikkiin mukaan. Leikin pedagoginen merkitys: Mieti, minkälaisia asioita leikin avulla voisi lapselle opettaa kasvatuksellisesta näkökulmasta. Leikki itsessään on arvokasta, mutta joskus sitä voi käyttää myo s kasvatuksen tukena. Pohdi sopisiko tämä leikki sellaiseen tarkoitukseen. 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 37
LEIKIN KUVAUS/LEIKKIKORTTIPUSSI TMS. 1. 2. Leikin nimi Ikäsuositus 3. Tarvittavat välineet ja paikka (jos leikki edellyttää jotain erityistä + tarvittaessa kuva) 4. Leikin kuvaus (miten leikitään, leikkijöiden määra ) 5. Mitä taitoja leikki harjaannuttaa tai kehittää - liikunnallinen tavoite: - kognitiivinen tavoite: - sosio-emotionaalinen tavoite: 6. Leikin muokkaus a) vanha, perinteinen versio b) muokattu versio (motoriset perustaidot /havaintomotoriset perustaidot) 7. Leikin pedagoginen tehtävä tai sovellus (eli minkälaisessa kasvatuksellisessa merkityksessä leikkiä voi halutessaan käyttää) 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 38
LEIKIN VARIAATIOT MOTORISTEN PERUSTAITOJEN MUKAAN Ideoikaa ja muokatkaa leikkiä niin että se kehittää erityisesti jotakin motorista perustaitoa: 1. Tasapainotaitoa staattinen tasapaino 2. Tasapainotaitoa dynaaminen tasapaino 3. Liikkumistaitoa Mitä? 4. Käsittelytaitoa Mitä? 22.11.2017 A-Liisa Kyhälä 39
1. http://www.sport.fi/system/resources/w1siziisijiwmtyvmdevmtivmtbfmtnfndlfnzbfvwxrb2xlawtpdf9uzxr0av8ymde1lnbkzijdxq/ulkoleikit_netti_2015.pdf SEURAAVALLA KERRALLA Kumpulan liikuntakeskus, Väinö Auerin tie Mukaan kevyet sisäliikuntavarusteet, pyhe, juotavaa, välipalaa, yms. Aiheena venyttelyt, motoriset perustaidot ja kehonhallinta