SERTIFIOITU SIEMEN JA PEITTAUS LUOMUVILJELYSSÄ



Samankaltaiset tiedostot
Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Celest Formula M ja Zardex G. Tehokas ja onnistunut TILAPEITTAUS. 2 x UUTUUS!

Hometoksiinit hallintaan!

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Celest Trio. Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt

Kasvinsuojelu ja riskienhallinta - Sato kasvaa lehdessä

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Viljan kasvinsuojelu 2013

Kasvitautien torjunta viljoilla

Vilja & öljykasvit 2014

VILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

K-maatalous kevät Joensuu

Siemenpakkaajan puheenvuoro

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Celest Trio. Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt

Kuva: Matti Teittinen

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Maa- ja metsätalousministeriön asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

Viljelijän Avena Berner Juha-Pekka Klasila

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly

Kasvuohjelma Arto Markkula Antti Jaakkola

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Maa- ja metsätalousministeriön asetus viljakasvien siemenkaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

BARKE-ohra. SCARLETT-ohra

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Vuonna 2016 hyväksytyt valmisteet ja rinnakkaisvalmisteet Päivitetty

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

Celest Trio. Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä

Syysviljan kasvinsuojelu

VIKING MALT Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti

SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA

Sivu 1. Viljelykasvien sato vuonna 2006 Skörden av odlingsväxter 2006 Yield of the main crops 2006

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Tie vahvaksi Takuusiemeneksi

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomusiementuotannon kannattavuudesta

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Siementuotanto Pohjois-Karjalassa 2013 yht. n ha

Peltokasvien luomuviljely

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Viljamarkkinatilanne. Salo Tarmo Kajander

Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

Luomuvakka-hankkeen loppuseminaari Fazer Myllyn luomuviljojen osto Tero Hirvi, Fazer Mylly

BOREALIN LAJIKKEET 2016

Vuonna 2015 hyväksytyt valmisteet ja rinnakkaisvalmisteet Päivitetty

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt Malt makes difference

Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p

Tervetuloa! Välkommen! T.G

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

Kasvuohjelmaseminaari

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS

Kasvinsuojeluaineet 2010

Viljakaupan markkinakatsaus

Kauran hometoksiinit. Monipuolinen kaura -seminaari , Raisio -konserni, Raisio

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

Mallasohranviljelijän puheenvuoro TAMPERE Esa Similä

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Kevät Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät

Luomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke Kotimaisen rukiin markkinat

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Transkriptio:

SERTIFIOITU SIEMEN JA PEITTAUS LUOMUVILJELYSSÄ Jukka Hollo

SIEMENTILANNE

Viljakasvien siementen itävyyspoikkeus voimaan 25.1.2013 Euroopan komissio on myöntänyt Suomelle itävyyspoikkeuksen. Asetuksessa säädetty itävyysvaatimus on 85 %, mutta nyt poikkeuslupa sallii markkinoinnin siemenelle, joka täyttää 75 % itävyyden. Pieni määrä kevätvehnän C1-luokan siementä on mahdollista markkinoida 70 % itävyydellä

Tuleeko siemenestä pulaa? Itävyydet vaihtelevat normaalia enemmän Myös Norja ja Ruotsi ovat hakeneet itävyyspoikkeuksia Itävyyspoikkeus antaa selkänojan siemenen kunnostajalle Ongelman ydin on liian pieni siementen tuotantoala kysyntään nähden

HEHTAAREJA VILJELYSTARKASTETTU PINTA-ALA VUOSINA 1994-2012 Leena Pietilä Evira 2012 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 LP 7.8.2012

Tuleeko siemenestä pulaa? Satovuonna 2011/2012 sertifioitua siementä oli käytettävissä 78 miljoonaa kiloa Nyt arvioidaan vastaavan määrän olevan noin 90 miljoonaa kiloa

Tavanomaisten- ja luomusiementen sertifioinnit vuosien 2010 ja 2011 sadoista tonnia Luomu 2010 2011 Siementä kg/luomuhehtaari VILJAKASVIT 1 632 1 640 40 PALKOKASVIT 271 258 ÖLJYKASVIT 20 13 NURMIKASVIT 122 172 NURMIPALKOKASVIT 27 15 Kaikki yhteensä 2 072 2 099 Tavanomainen 2010 2011 Siementä kg/tavanom.ha VILJAKASVIT 68 404 78 608 70 PALKOKASVIT 1 744 1 444 ÖLJYKASVIT 993 339 NURMIKASVIT 3 316 3 369 NURMIPALKOKASVIT 50 28 Kaikki yhteensä 74 506 83 788

Sertifioidun siemenen käyttö 2010, tilasto Mavin aineistosta Mallasohrassa sertifioidun siemen käyttö luvattoman vähäistä vaikka tuotanto lajikkeellista ja lajikepuhtaus laatuvaatimuksena. Maissi Seosvilja (korsiviljat) Kevätspelttivehnä Muut viljat Vihantavilja Syysruis Kevätruis Rehuohra Sokerimaissi Kaura Ruisvehnä Syysvehnä Kevätvehnä Mallasohra Syysspelttivehnä Tattari Kvinoa (kinua) 0% 5% 49% 43% 41% 40% 40% 36% 32% 29% 27% 22% 22% 20% 13% 12% 73%

Siemenviljelykset kylvetään kantasiemenellä ja ne tarkastetaan kesällä ja siemenet analysoidaan tarkasti ennen vakuuksien antamista. Miksi kannattaa käyttää sertifioitua siementä luomumallasohrassa 1) Sertifioitu siemen itää ja se on elinvoimaista 2) Sertifioiduissa siemenissä taudit analysoidaan ja tautiset erät hylätään. 3) Sertifioitu siemen on tasalaatuista ja lajike-puhdasta 4) Sertifioidussa siemenestä lajitellaan rikkakasvien siemenet pois eikä siinä voi olla hukkakauraa Useissa tutkimuksissa sertifioidun siemen käyttö on lisännyt satoa noin 10 % tilan omaan siemeneen verrattuna. 5) Sertifioitua siementä on helppo käyttää ja sen käsittely on mutkatonta 6) Ostamalla sertifioitua siementä voit valita lajikkeen, tärkeää luomumallasohran tuotannossa 7) Sertifioitu siemen on halpa vakuutus alkuunlähdölle ja se vähentää tuotannon riskejä

Miksi kannattaa käyttää sertifioitua siementä luomumallasohrassa MTT kylvösiementutkimus 2010 Siemenen laadun merkitys kaksitahoisen ohran viljelyssä (2007-2009) Saana ja Annabell Käsittely Sato kg/ha Valkuainen % Hlp kg Tjp g Tilan oma siemen 5692 11,6 67,3 44,8 Tos, lajiteltu ja peitattu 6126 11,3 67,3 44,9 Sertifioitu siemen 6346 11,3 67,4 45,3 Ari Rajala, Markku Luomumallasohraseminaari Niskanen, Mika Isolahti Viking ja Pirjo Malt, Peltonen-Sainio Hollolan Hirvi (Agricultural and food science Vol.20(2011) 10

Miksi kannattaa käyttää sertifioitua siementä luomumallasohrassa Ohran pahimmat siemenlevintäiset taudit ovat lentonoki ja viirutauti

Luomumallasohran kylvösiemenen Lähtökohta on terve, elinvoimainen ja puhdas kylvösiemen. 1) Tuotannon alkuvaiheessa kylvösiemen perustuu tavanomaiseen peittaamattomaan siemeneen. 2) Käytännössä näin saadaan käyttöön pudas siemen ja turvataan laatua mallasohrassa.

CEDOMON PEITTAUS

Cedomon Cedemon-valmistetta voidaan käyttää luonnonmukaisessa tuotannossa siementen peittaukseen. Cedemon on Agrimarketin myynnissä Cedomonin tehoaine on Pseudomonas chlororaphis bakteeri. Se on luonnollinen maabakteeri ja hellävarainen kasveille. Cedemon tehoaa itävyyttä heikentäviin homeisiin ja sillä on jonkin verran tehoa viirutautiin ja verkkolaikkuun. Lentonokeen se ei tehoa. Käsittely säilyy aktiivisena siemenen pinnalla noin neljä kuukautta.

EFFEKTER OCH REKOMMENDATIONER Betningsmedel i stråsäd Observera att försöksunderlaget är svagt i vissa fall, särskilt vid jämförelse mellan olika preparat. VETE Fusarium spp c) 4 4 2 4 4 4-1 - 3-4 Stinksot (Tilletia caries) 4 4 4 a) 4 a) 2 2-4 - 4-4 Dvärgstinksot (Tilletia contraversa) 1 4 4 3 1 1 - - - - - - Brunfläcksjuka (Stagonospora nodorum) 3 3 3 3 3 3 - - - 3-3 Bladfläcksjuka (Drechslera triticirepentis) - - - - - - - - - - - - RÅG, RÅGVETE Fusarium spp c) 4 4 2 4 4 4-1 - - - - nodorum) Brunfläcksjuka (Stagonospora - - - - - - - - - - - - KORN Fusarium spp c) - 4 - - 4 4 2 1 1-3 e) 4 Strimsjuka (Drechslera graminea) - 3 - - 1 3 3 1 3-2 3 Bladfläcksjuka (Drechslera teres) - 3 - - 1 2 2 1 2-3 4 Bipolaris (Bipolaris sorokiniana) - 2 - - 1 3 2 1 1-3 e) 3 Flygsot (Ustilago nuda) - 1 - - 1 1 1 4 4-1 1 Hårdsot (Ustilago hordei) - - - - 2 2 2-2 - 2 3 HAVRE Fusarium spp c) - 4-4 4 4 2 1 - - 2 4 avenae) Bladfläcksjuka (Drechslera - - - - 1 1 1 1 - - 2 3 Flygsot (Ustilago avenae) - 3 - - 1 1 1 4 - - 1 3 Preparattyp b) K K,S S K,S K K, Ls K Ls S K, Ls B B Te Förpackningsstorlek, liter d) 25 25 50 50 50 50 60 200 200 200 200 200 1000 1000 1000 1000 1000 1000 1000 1000 1000 1000 1000 a) även effekt på markburen smitta b) B=biologiskt, K=kontaktverkande, S=systemiskt, Ls=lokalsystemiskt, Te=termisk c) inkluderar även Microdochium spp, som bl a förorsakar snömögel d) varierar något mellan olika försäljningsorganisationer e) om smittan understiger 30 % och grobarheten är minst 85 %, annars 2. Förklaring: 4 = Mycket bra effekt 3 = Bra effekt 2 = Viss effekt 1 = Otillfredsställande effekt - = Uppgift saknas eller ej aktuellt Källa: SLU och växtskyddsföretagen. 70 EFFEKTER OCH REKOMMENDATIONER

Päivitetty 12.11.2012/ KS Suomessa viljojen peittaukseen hyväksyttyjen valmisteiden tehot (x) siemenlevintäisiin tauteihin Itävyyttä VEHNÄ OHRA KAURA SYYS- Rekisteröinnin Lajit, joille alentavat Haisu Lento Lento Viiru VILJAT Kauppavalmiste Tehoaineet haltija käyttö sallittu sienet noki noki noki tauti Avonoki Lumihome BAYTAN I-PEITTAUSJAUHE Triadimenoli 150 g/kg Bayer A/S c/o Bayer Oy, ohra, vehnä, (hyväksytty 31.12.2015 asti) Imatsaliili 25 g/kg Bayer CropScience kaura x x x x x x Triadimenoli 75 g/l BAYTAN UNIVERSAL (hyväksytty Imatsaliili 10 g/l Bayer A/S c/o Bayer Oy, ohra, vehnä, kaura, 31.12.2015 asti) Fuberidatsoli 9 g/l Bayer CropScience syysviljat x x x x x x x Pseudomonas CEDOMON chlororaphis MA 342 BioAgri AB ohra, kaura x x vehnä, ruis, ruisvehnä, Syngenta Crop LAAJENNUS 7.11.2012 CELEST FORMULA M Fludioksoniili 25 g/l Protection A/S alkaen, ohra, kaura x x X x Pseudomonas CERALL chlororaphis MA 342 BioAgri AB vehnä, ruis, ruisvehnä x x FUNGAZIL A 25 ja FUNGAZIL E Imatsaliili 25 g/l Berner Oy ohra, kaura x x INTER-IMAZALIL Imatsaliili 50 g/l Inter-Trade Aalborg A/S ohra, kaura x x Protiokonatsoli 250 g/l Bayer A/S c/o Bayer Oy, LAMARDOR FS 400 Tebukonatsoli 150 g/l Bayer CropScience ohra, kevätvehnä, kaura x x x x x x MAATILAN FLUDIOKSO ja MAATILAN FLUDIOKSO 2 Fludioksoniili 25 g/l Chemfield Oy vehnä, ruis, ruisvehnä x x x MAATILAN TRIADIMENOLI TRIO, Triadimenoli 75 g/l MAATILAN TRIADIMENOLI TRIO 2 ja Imatsaliili 10 g/l MAATILAN TRIADIMENOLI TRIO 3 Fuberidatsoli 9 g/l Chemfield Oy ohra, vehnä, kaura x x x x x x x PANOCTINE PLUS (hyväksytty Guatsatiiniasetaatteja 300 g/l Makteshim-Agan ohra, kaura, 31.12.2012 asti) Imatsaliili 20 g/l Holland B.V. vehnä, ruis x x x Bayer A/S c/o Bayer Oy, REDIGO FS 100 Protiokonatsoli 100 g/l Bayer CropScience ohra, kevätvehnä x x x x x TOPSIN M Tiofanaati-metyyli 700 g/l Yara Suomi Oy vehnä, ruis, ruisvehnä x Karboksiini 750 g/l ohra, vehnä, VILJAN TÄYSSATO -JAUHE Imatsaliili 25 g/l Chemtura Europe Ltd. kaura x x x x x Karboksiini 500 g/l ohra, vehnä, VILJAN TÄYSSATO -NESTE Imatsaliili 25 g/l Chemtura Europe Ltd. kaura x x x x x Syprokonatsoli 5 g/l Syngenta Crop ZARDEX G Imatsaliili 20 g/l Protection A/S ohra, kaura x x x x HUOM! Joidenkin peittaukseen tarkoitettujen valmisteiden käyttöä on rajoitettu peräkkäisinä vuosina, mikä tulee ottaa huomioon valmisteita valittaessa.

Tilasiemen tarjoaa ratkaisuja luomuviljelyyn

www.tilasiemen.fi

14.12.2012 Streif ykkönen satokilpailuissa ja viljelyssä! Streif on kaksitahoinen ohralajike, joka antoi parhaat taloudelliset tulokset viime kesänä järjestetyissä satokisoissa. Kilpailuissa siitä tuotettiin luomumallasohraa. Hyvä sato yhdistettynä hyvään hintaan oli ylivoimainen yhdistelmä. Streif oli jo vuonna 2011 Eviran kotimaisen viljasadon laatuseurantatutkimuksessa kaksitahoisista ohralajikkeista ainoa, jonka kaikki näytteet täyttivät 64 kg:n hehtolitrapainovaatimuksen. Streif on noussut nopeasti yhdeksi yleisimmin viljellyksi kaksitahoiseksi lajikkeeksi. Sianlihantuottajat haluavat suurijyväisen energiapitoisen rehuohran. Streif on korrenluja ja taudinkestävä, eikä sen kasvuaika ole myöhäisemmästä päästä. Nämä ominaisuudet tekevät siitä myös hyvän vaihtoehdon tärkkelysteollisuuden raaka-aineeksi. Streif on Altian tärkkelysohralistalla. Sopeutuvana lajikkeena Streif on noussut myös luomuviljelijöiden suosioon. Luomussa satoisuus ja taudinkestävyys sekä kyky tuottaa suurijyväistä satoa ovat valttia. Luomurehuohran kysyntä on kasvanut. Luomumallasohran hinta on noin kaksi kertaa suurempi kuin tavanomaisen rehuohran, tämän ansiosta se on suuri mahdollisuus luomuviljelijöille lisätä markkinoilta saatavaa tuloa.

Kiitos! Silloin mä kaikkein huonoimman sadon sain, kun en kylvänyt ollenkaan. (Kokemäen Uuno)