Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa Kehittämisryhmän loppuraportti ja sen ehdotukset Valtakunnalliset LAPE-päivät 22.11.2017 KT, Opetusneuvos Jussi Pihkala
Ryhmän tehtävänä oli: - tuottaa määrällistä ja laadullista tietoa sekä selkiyttää käsitteistöä aihealueelta - selvittää yksittäisen tilastovuoden ilman perusopetuksen päättötodistuksen jääneiden oppilaiden määrä ja tilanne - selvittää erilaisten poikkeavien opetusjärjestelyiden laajuutta ja toimintatapoja, jotka liittyvät perusopetuslain 18 :n mukaisiin järjestelyihin - kehittää joustavaa koulupolkua ja sen nivelvaiheita varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle - selvittää koulukiusaamisen ehkäiseviä toimintatapoja 2
Yhtymäkohdat hallituskauden muihin hankkeisiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma esim. sote- ja opetustoimen yhteistyökäytännöt Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi OKM:n kiusaamisen ehkäisemisen työryhmä - selvittää keinoja ehkäistä ja puuttua kiusaamiseen ja edistää koulurauhaa 3
Tausta Opetuksen järjestäjien, opettajien, huoltajien ja järjestöjen esille nostamat haasteet, jotka liittyvät opetuksen järjestämiseen ja oppilaan oikeuteen saada opetusta Eduskunnalle v.2014 annetun, kolmiportaista tukea koskevan selvityksen tulokset Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen VETURI-hanke 2011-2015 Laillisuusvalvojien palaute, Lapsiasiainvaltuutetun palaute Sitoutuminen kansainvälisiin sopimuksiin, perustuslaki, perusopetuslaki Vaativan erityisen tuen oppilaita opiskelee erilaisissa opetuksen järjestämispaikoissa 4
Erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden määrä ja opetuksen toteutuspaikka syksyllä 2016 (Tilastokeskus 2017) Erityisen tuen piirissä yli 41 000 peruskoulun oppilasta eli 7,5 % kaikista Erityisen tuen oppilaiden opetus osittain tai kokonaan yleisopetuksen ryhmissä yli 60 % opetus kokonaan yleisopetuksen ryhmissä lähes 20 % opetuksesta yli puolet yleisopetuksen ryhmissä noin 19 % opetuksesta alle puolet yleisopetuksen ryhmissä yli 23 % Kokonaan erityisryhmässä yli 28 % Erityiskoulussa 9,6 % (noin 72 erityiskoulua) 5
6
7
VAATIVAN ERITYISEN TUEN KÄSITTEESTÄ Vaativa erityinen tuki termi otettiin käyttöön vaativan erityisen tuen Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen yhteisessä tutkimus- ja kehittämishanke VETURIssa 2011-2015 Vaativaa ja moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa ja kuntoutumiseensa tarvitsevat lapset ja nuoret, joilla on vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvammaisuutta tai autismin kirjoa Lisäksi tähän ryhmään saattaa kuulua kotiopetuksessa olevia lapsia Osalla lapsista on pidennetty oppivelvollisuus Lisäksi ryhmään saattaa kuulua oppilaita, joilla on perusopetuslain 18 :n mukaisia erityisiä opetusjärjestelyjä Opetuksen vaativuutta osoittaa myös se, että sen yhteydessä tehdään yhteistyötä monen ammattilaisen kesken 8
Kehittämisryhmän ehdotukset 1 Varhaiskasvatuslain uudistuksen yhteydessä selkeytetään ja vahvistetaan nykyistä säätelyä lapselle järjestettävän tuen osalta. Perusopetuksen loppuun saattamista ja oppilaan osallisuutta omassa lähikoulussa tuetaan etäyhteyksien avulla tapahtuvan opetuksen kehittämisellä. OKM yhteistyössä Kuntaliiton kanssa ohjeistavat opetuksen järjestäjiä sairaalaopetuksen järjestämisestä. Selvitetään, kuinka moni peruskoulun oppilas on erityishuoltolain tai lääkinnällisen kuntoutuksen asetuksen nojalla lyhytaikaisissa asumispalveluissa tai laitoshoidossa tai kuntoutus- tai tutkimusjaksolla kotikuntansa ulkopuolella. Varmistetaan vaativan erityisen tuen oppilaiden toisen asteen nivelvaiheen tuki korostaen lähikouluperiaatetta ja vahvistaen opiskelijoiden arkielämän taitoja. 9
Kehittämisryhmän ehdotukset 2 OKM ja STM yhteistyössä Kuntaliiton kanssa ohjeistavat kodin ulkopuolelle sijoitettujen oppivelvollisuusikäisten opetuksen järjestämisestä valtakunnallisesti Vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen liittyvää osaamista, lapsen tuen tarpeen tunnistamiseen, toteuttamiseen ja arviointiin liittyvää osaamista sekä muuta erityispedagogista osaamista vahvistetaan varhaiskasvatuksen henkilöstön, opettajien, erityisopettajien, opintoohjaajien ja muiden oppilaan kanssa työskentelevien ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutuksessa koulutuksessa. Oppilaan koulunkäyntikyvyn arviointi tehdään opetuksen järjestäjän toimesta monialaisesti. Tarvittavat jatkotoimenpiteet suunnitellaan ja ne vastuutetaan moniammatillisesti. Kehitetään sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyökäytäntöjä tukea tarvitsevien oppilaiden osalta. 10
VIP-ohjaus- ja palveluverkoston kehittäminen Sairaalaopetusyksiköt, Elmeri-koulut, valtion koulukotikoulut, kunnalliset erityiskoulut, oppimis- ja ohjauskeskus Valteri sekä yliopistolliset ja muut erityispedagogiikan tutkimus- ja koulutusyksiköt luovat alueelliset yhteistyöverkostot, jotka nimetään VIP-verkostoiksi. Verkosto muodostuu sote-uudistusta mukaillen viidestä yhteisalueesta. Näistä verkostoista kehitetään vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostoja. 11
VIP-verkostoalueet 12
Jatkettu oppivelvollisuus - esityksen taustaa Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu (Dnro 5002/4/14) Lapsiasiavaltuutetun esitys (LAPS/200/2014) opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Suomen Kuntaliitolle Opetus- ja kulttuuriministeriön lausunnossaan (OKM/201/050/2014) esittänyt selvittävänsä osana vaativan erityisen tuen kehittämisryhmän työtä mahdolliset lainsäädännölliset ja rahoitukselliset keinot, joilla oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten oikeus saada perusopetusta voitaisiin turvata. 13
Perusopetuslakiin jatkettu oppivelvollisuus Perusopetuslain 25 :n säännöstä esitetään muutettavaksi siten, että oppivelvollisuuden jatkamista koskeva päätös voidaan tehdä kesken oppivelvollisuuden suorittamisen, mikäli vammaisuuden tai sairauden vuoksi on ilmeistä, että oppilas ei saavuta perusopetuksen päättötodistusta perusopetuslaissa 25 :n 1 momentissa säädetyssä ajassa oppilaalle annetuista tukitoimista huolimatta. Tästä käytetään nimitystä jatkettu oppivelvollisuus. Lakimuutos laajentaisi yksittäisen oppilaan oppivelvollisuusikää vuodella ja oppivelvollisuus päättyy sen kevätlukukauden lopussa kun oppilas täyttää 18 vuotta. Tällöin myös perusopetuslain 4 :n mukainen kunnan opetuksen järjestämisvelvollisuus laajenee. 14
Perusopetuslakiin jatkettu oppivelvollisuus Muutoksella ei laajennettaisi perusopetuslain 25.1 :n mukaista määritelmää oppivelvollisuusikäisyydestä, vaan kunnan järjestämisvelvollisuus laajenee yksittäisiin tilanteisiin, joissa oppilas ei ole saavuttanut perusopetuksen päättötodistusta oppivelvollisuusikäisenä vamman tai sairauden johdosta. Edellyttää hallintopäätöstä - oppilaan kotikunta. Esityksen oppivelvollisuuden jatkamisesta voi tehdä 15 vuotta täyttänyt oppilas itse, oppilasta opettava opettaja, rehtori tai oppilaan huoltaja sekä tarvittaessa oppilaan muun laillinen edustaja. 15
Perusopetuslakiin jatkettu oppivelvollisuus Jatkettua oppivelvollisuutta koskeva päätös voidaan tehdä vuosiluokilla 7-9. Päätöstä ei voida tehdä, mikäli on ilmeistä ettei oppilas tulisi oppivelvollisuuden jatkamisesta huolimatta saavuttamaan perusopetuksen päättötodistusta. Tällöin oppilas tulee ohjata oppilaan etu huomioiden, tarkoituksenmukaisimpaan koulutukseen, esimerkiksi aikuisten perusopetukseen tai valmistavaan opetukseen. 16
Linkki kehittämisryhmän loppuraporttiin: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80629 Lisätiedot: Jussi Pihkala, Opetus- ja kulttuuriministeriö puh: 0295330256 jussi.pihkala@minedu.fi Kirsi Lamberg, Opetus- ja kulttuuriministeriö puh: 0295330397 kirsi.lamberg@minedu.fi KIITOS KAIKILLE JA HYVÄÄ SYKSYN JATKOA! JAKSAMISTA! 17