Savonlinnan kaupungin valmiustoiminta Kaupunginjohtaja Janne Laine

Samankaltaiset tiedostot
1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana.

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

1

ETELÄ-SAVON VALMIUSSUNNITTELU. Tuomo Halmeslahti Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät , Tampere

Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä. Taneli Rasmus

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI

Sosiaali- ja terveystoimen toimialan valmiussuunnitelma

Helsingin valmiussuunnitelma

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Dnro 4258/005/2011

Yhteinen varautuminen alueella

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Terveydenhuollon kriisivalmius

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset

MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

Kaupungintalo, hallituksen huone

Tietojärjestelmien varautuminen

Siun sote valmiussuunnittelu

SUONENJOEN KAUPUNGIN VALMIUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA

Viestintä häiriötilanteissa Anna-Maria Maunu

Satakunnan pelastuslaitos

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Varautuminen sotelainsäädännössä

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari

Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta

SAVITAIPALEEN KUNTA VALMIUSSUUNNITELMA

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

HELSINGIN KAUPUNKIKONSERNIN VARAUTUMINEN JA JATKUVUUDENHALLINTA

Varautuminen yksityisessä palvelutuotannossa Valmiusseminaari

Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Ympäristöterveydenhuollon päivystys maakunnissa Kuntamarkkinat

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Väestönsuojelu väestönsuoja väestön suojaaminen

Ensihoitopalvelun varautumisvelvoitteet

Kooste riskienhallinnan valmistelusta

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.

Kriisiviestintäseminaari Case Imatra, Kuntaliitto Arja Kujala

PELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA

Lapin tilannekuva viranomaisten yhteistyönä

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Vesihuoltolain ja ympäristönsuojelulain päällekkäisyydet sekä varautuminen häiriötilanteisiin ja raportointi

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA

Vesihuollon häiriötilannesuunnitelman laatiminen. Vesa Arvonen

Kriisiviestintäohjeen päivitys

Opetustoimen varautuminen

LUUMÄEN KUNTA VALMIUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA

PALVELUTASOPÄÄTÖ S JA RISKIANALYYSI Kati Tillander

KUNTIEN VARAUTUMISSEMINAARI - peruspalveluiden jatkuvuuden hallinta, yhteistoiminta ja hyvät käytännöt

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS. Maakuntauudistuksen johtoryhmä

Punainen Risti viranomaisten tukena

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

2. Kuntien valmiussuunnitelmien lainsäädännöllinen perusta? 3. Mitä tarkoitetaan huoltovarmuudella ja miten sitä toteutetaan?

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

KUNNAN VALMIUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA

Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia -

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Maakuntien varautumistehtävät ja organisoituminen, esimerkit

Finanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa

Mäntsälän kunnan VALMIUSSUUNNITELMA Yleinen osa

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN

Laki. kirkkolain muuttamisesta

YLEISET OHJEET KUNNAN TIEDOTTAMISEN PERIAATTEISTA

M A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja

Kuhmoisten kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa

SPR:n kokonaisvalmiuden koulutusohjelma osa syksy Tommi Mattila Valmiuspäällikkö Suomen Punainen Risti Hämeen piiri

Varautuminen ja väestönsuojelu Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen malliin

1 Naantalin kaupungin valmiussuunnitelma ja sen tavoite

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuudet kunnan varautumisessa. Case Kempele Kuntatalo

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Kriisiviestintään varautuminen. Aluehallintovirastojen hallinto- ja kehittämispalvelut, viestintäyksikkö

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS

Varautumis- ja valmiussuunnittelman laadinta Fingridissä Pekka Niemi

Väestönsuojelu kuntien valmiussuunnittelussa

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1

Kainuun maakunnan alueellisen yhteensovittamisen rakenteet maakunnan yhteinen varautuminen

KUNTAMARKKINAT. Keskushallinnon varautumisen yhteistyö. Johtava asiantuntija Markus Viitaniemi

AVAK-malli Keski-Uudellamaalla. Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

Pelastusalan neuvottelupäivät SN

Kriisitilanteiden tietoliikenne, informaatioinfrastruktuurin turvaaminen

Nuorisotyön valmiusverkosto & Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämisprojekti

Tapani myrsky

RANUAN KUNNAN VALMIUSSUUNNITELMA Yleinen osa

Transkriptio:

Savonlinnan kaupungin valmiustoiminta 15.11.2017 Kaupunginjohtaja Janne Laine 1

2 Savonlinna saaristoinen silta- ja lossiyhteyksiin perustuva kuntarakenne

Varautumisen perusteet Kunnan varautumisen tarkoitus Varautumisella tarkoitetaan niitä suunnittelu- ja johtamistoimenpiteitä joiden avulla kunnan eri toiminnot voidaan hoitaa mahdollisimman hyvin erilaisissa häiriö- ja kriisitilanteissa. Kunnan kokonaisvarautuminen poikkeusoloihin muodostuu kunnan valmiussuunnitelmasta, kunnan eri toimialojen valmiussuunnitelmista sekä virastojen ja laitosten pelastussuunnitelmista. Suunnitelmaa täydentävät yhteistyö-viranomaisten valmiussuunnitelmat, sekä niiden yritysten valmiussuunnitelmat, joiden toiminta perushuollon, teollisuustuotannon, energiahuollon ja infrastruktuurin alueilla ovat kunnan toimintojen kannalta välttämättömiä 3

Varautumisessa huomioitavat uhkakuvat Savonlinnan kaupungin varautumisessa painopisteenä on varautumien häiriötilanteisiin kuten myrskystä tai muista syistä aiheutuvat sähkön- ja vedenjakelun sekä tietoliikenteen sekä liikenneväylien häiriöt, samoin kuin voimakkaista vedenpinnan vaihteluista aiheutuvat häiriöt. Samoin varaudutaan koulutyössä esiin nousevien poikkeustilanteiden hallintaan. Toimialat tekevät em. uhkatilanteita koskevat toimintasuunnitelmat osana valmiussuunnitelmia. Valmiuslaissa määriteltyjen uhkakuvien lisäksi kunnan tulee varautua myös mahdollisiin normaaliajan päivittäisistä onnettomuuksista poikkeaviin ja eri yhteistyöviranomaisten toimintoja vaativiin häiriötilanteisiin joita ovat mm. 4

Normaaliajasta poikkeavat häiriötilanteet 1. luonnonmullistukset, myrskyt ja niistä johtuvat sähkön-, veden-, lämmönjakelu- ja tietoliikenne- ja liikenneväylähäiriöt 2. muista syistä tapahtuneet sähkön-, veden-, lämmönjakelu- ja tietoliikenne- ja liikenneväylähäiriöt. 3. sähköisiin tieto- ja viestintäjärjestelmiin kohdistuvat uhkat 4. tartuntataudit 5. saastumisesta johtuvat laajat ympäristötuhot 6. väkivaltateot (mm. kouluissa) 7. kontrolloimattomat ja suuria ihmismääriä käsittävät maahanmuutot, tai muutot ympäristökunnista tai muualta Suomesta 5

Valmiussuunnittelu Kuntien valmiussuunnittelun suunnitteluvelvoitteet perustuvat valmiuslain 40 :ään. Kaupunginjohtajan päätöksellä nimetty kunnan valmiussuunnittelun yhteyshenkilönä toimii hallintojohtaja puh: 044 417 4005 Lisäksi toimialakohtaiset valmiussuunnittelun vastuuhenkilöt vastaavat oman toimialansa valmiussuunnittelusta kunnassa. Etelä-Savon pelastuslaitoksen toimialueen tehtäviin kuuluu ylläpitää osaltaan väestönsuojeluvalmiutta ja sovittaa yhteen valmiussuunnittelua. Valmiussuunnittelun yhdyshenkilö Etelä-Savon Pelastuslaitoksen toimialueella Savonlinnassa toimii palopäällikkö Antti Peltonen, puh. 044 794 3756 antti.peltonen@espl.fi 6

Valmiusjohtoryhmä Valmiusjohtoryhmän puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja. Johtoryhmän tehtävänä on toimia kaupunginjohtajan apuna päätöksentekomenettelyssä Valmiuslain (1552/2010) 2 :n ja puolustustilalain (1083/1991) 1 :n määrittelemissä poikkeusoloissa sekä sovittaa yhteen kunnan eri toimialojen tehtävät näissä poikkeustilanteissa (valmiuslaki 40 ). Eri toimialojen vastuuhenkilöiden tehtävänä on johtaa toimialaansa ja organisoida tehtävät toimialan valmiussuunnitelman mukaisesti. Kuntayhteistyö saattaa vaikuttaa johtoryhmän kokoonpanoon. 7

Kunnan johtokeskus Valtioneuvoston päätöksellä aluehallintoviranomaiset määräävät kunnat kohottamaan valmiuksiaan tilanteen tarvitsemalle tasolle. Johtokeskusorganisaatio muodostuu johtoryhmästä, kunnan eri toimialojen vastuuhenkilöistä, johtokeskuksessa tarvittavasta muusta henkilöstöstä sekä tarvittaessa yhteistyöviranomaisten- sekä teollisuuden ja liike-elämän yhteys-enkilöistä. Viimeisin johtokeskusharjoitus pidettiin syyskuussa 2017 yhteistyössä puolustusvoimien kanssa Johtokeskusorganisaatio perustetaan kunnanjohtajan määräyksestä ja se kokoontuu johtokeskukseen, ellei toisin määrätä. Kuntayhteistyön kautta toteutetut yhteiset virat tulee tarvittaessa ottaa huomioon. Johtokeskuksen osoite: Piispanmäen laitesuoja, Kirkkokatu 1 puh. (015) 250 118 tai Kaupungintalo, Olavinkatu 27, Kaupunginjohtaja, puh: 044 417 4001 8

Tiedotus Kunnan tiedotus erityistilanteissa perustuu normaaliolojen tiedotussuunnitelmaan. Kriisitilanteesta aiheutuu poikkeava mediatilanne, jossa normaalit viestinnän keinot eivät riitä. Tiedon tarpeen voimakkaan kasvun vuoksi on varmistettava kaikkien tiedotustapojen tehokas käyttö ja tarvittavan henkilöstön varaaminen. Kriisitilanteessa viestinnällä varmistetaan, että: - estetään lisävahinkojen syntyminen - henkilöstö saa tiedon tapahtuneesta - joukkoviestimet pystyvät hoitamaan oman tehtävänsä - yleisö saa totuudenmukaisen kuvan tilanteesta ja tarvittavat toimintaohjeet - jää aikaa keskittyä kriisin hoitamiseen. Kaupungilla on viestintäohje ja häiriötilanteissa. 9

Evakuoinnit Kunnan on tarvittaessa otettava vastaan väestöä ja osoittamaan heille sijoituspaikat. Vastaanottokapasiteetti oltava 25 prosenttia kunnan vakinaisesta asukasmäärästä eli Savonlinnassa noin 9000 henkilöä. Evakuoitujen vastaanotto tapahtuu ennalta määrätyissä paikoissa Vastaanottopaikkoja voidaan tarvittaessa yhdistää riippuen vastaanotettavien henkilöiden määrästä. Huolto toteutetaan valmiussuunnitelman mukaisesti. Vastaanoton suunnittelutehdään yhdessä Etelä-Savon Pelastuslaitoksen kanssa ja toteutetaan yhteistyössä kunnan viranhaltijoiden kanssa. Savonlinna harjoitteli 9000 evakuoitavan sijoittamisen alueelleen toukokuussa 2017. 10