Mitä uu'a raskauden ehkäisystä? - Hormonaalinen ehkäisy ja syöpäriski - Uudet kierronkartoitusmenetelmät

Samankaltaiset tiedostot
Hormonaalinen ehkäisy 2015 missä mennään & mitä uutta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Ehkäisy ja syöpäriski. Dosentti, LT Riitta Luoto UKK-instituutti ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento

BRCA-kantaja ja hormonihoidot

Kymmenen vuotta WHItutkimuksen. mikä on muuttunut?

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

SUOMEN IVF-TILASTOT FINLANDS IVF-STATISTIK FINNISH IVF STATISTICS Taulukot/Tabeller/Tables:

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

Statistical design. Tuomas Selander

Hormonien vaikutus astmassa. Maritta Kilpeläinen TY, Keuhkosairausoppi ja kl. allergologia TYKS keuhkoklinikka

Munasarjakystat. Gynekologisen kirurgisen seuran koulutuspäivät Maarit An;la, KYS

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Elämänkulku ja vanheneminen

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Prostaglandiinin käytön vaikutus tamman tiinehtymiseen. Tiina Reilas MTT Hevostutkimuksen infopäivä

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Asiaa ehkäisystä. Hormonaalinen ehkäisy. Gynekologian alueellinen koulutuspäivä Sonja Eronen. Yhdistelmäehkäisy (progestiini + estrogeeni)

Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Helsingin Johtajatutkimus syntyneiden johtajien vuoden seurantatutkimus

GP Koulutustilaisuus Tuohilampi Pauliina Tuomikoski, LKT HUS Hyvinkään sairaala

Syöpäriskiä vähentävät toimet. SGY syyskoulutuspäivät LT Marja Komulainen, KYS

* for more information. Sakari Nurmela

PERINNÖLLINEN ALTTIUS RINTA-, MUNASARJA- JA KOHTUSYÖVÄLLE

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Valmiita koulutuspaketteja

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen

Sosioekonominen eriarvoisuus terveydenhuollossa

SIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET:

Yleisimmät tekonivelleikkaukseen johtavat tekijät

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Draft VAMMOJEN EHKÄISYYN. Markku Tuominen. Suomen jääkiekkoliitto. International Ice Hockey Federation

Liitetaulukot/Tabellbilagor/Appendix Tables

Tulehduskipulääkkeet tänään

Efficiency change over time

Cervical cancer screening in Finland where are we now?

Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän

KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä GKS Eija Tomás, Tays

Matkapuhelimet ja syöpävaara

Ebolasta Hannu Syrjälä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Laskimotukos on kaikkien yhdistelmäehkäisytablettien. Laskimotukos on yhdistelmäehkäisytablettien HARVINAINEN HAITTA

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari

Naisen Sterilisaatio

PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

Perhevapaiden palkkavaikutukset

16. Allocation Models

Finland, Data Sources Last revision:

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Miten ehkäisemme ensimmäisen lonkkamurtuman?

Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa

Laskentaoletukset ja laskentamenetelmien kehitystarpeet

HARJOITUS- PAKETTI A

Iäkkäiden kaatumisten ja murtumien ehkäisy. Satu Pajala, TtT, Kehittämispäällikkö IKINÄ -ohjelma

Naisnäkökulma sijoittamiseen Vesa Puttonen

Syöpäseulontojen yhtenäistäminen EU:ssa

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Vaihdevuosien hormonihoidon vaikutuksia arvioitu uudelleen

Mitä uutta rintasyövästä

Mitä uutta rintasyövästä. Onkologiapäivät

Pinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm)

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Työn muutokset kuormittavat

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

Uudet fyysisen aktiivisuuden suositukset (U.S.)

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Other approaches to restrict multipliers

Syöpä ja eriarvoisuus

Guideline on Similar biological medicinal products containing biotechnology-derived proteins as active substance: non-clinical and clinical issues

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS

HIV, antiretroviraaliset lääkkeet. Matti Ristola HIV-koulutus, Biomedicum

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

Transkriptio:

Mitä uu'a raskauden ehkäisystä? - Hormonaalinen ehkäisy ja syöpäriski - Uudet kierronkartoitusmenetelmät Oskari Heikinheimo Naistenklinikka, HY ja Kä1löopiston sairaala, HYKS oskari.heikinheimo@helsinki.fi Naistentau1en alueellinen koulutus 6.11.2017

Rintasyövän riskitekijöitä BMJ 2000; 321:624-8 Korkea ikä x 10 Asuminen kehi4yneessä maassa x 5 Sosiaaliluokka I ja II x 2 Menarche < 11v x 3 Menopaussi > 54 v x 2 I täysiaikainen raskaus > 35 v x 3 Aiemmin atyyppinen hyperplasia x 4-5 Mamma CA I asteen sukulaisella x 2

Rintasyövän riski- ja suojatekijöitä, jatk Saturoitujen rasvojen käy4ö x 1.5 ObesiteeK post-menopaussissa x 2 Runsas alkoholin käy4ö x 1.3 Säännöllinen liikunta x 0.86 Premenopausaalinen obesiteek x 0.7 Tamoksifeenin/raloksifeenin käy4ö x 0.6 Anoreksia nervosa nuoruudessa x 0.5 Osteoporoosi (lyhenemä 2,5cm) x 0.67 Bilateraalinen ooforectomia < 35v x 0.4

Ei rintasyöpää ilman estrogeenia Endogenous sex hormones and breast ca in postmenopausal women. JNCI, 2002 663 pt, verinäy4eet 2-12 v ennen rintasyöpä dgn vs 1765 kontrollia Ei HT:tä Rintasyövän riski po]lailla, joilla S-E 2, S-fE 2, S-E 1, S-E 1 S, androstendioni ja testosteroni Riski Ü, jos SHBG

Rintasyövän riskitekijöitä

ProporAon of pre- and postmenpausal breast cancers a'ributable to known risk factors Dartois et al., Int J Cancer 2016 Ranskalainen E3P-kohorG >67.000 Pariisin alueella asuvaa ope4ajaa 42-72v seurannan alussa (1990) 15v seuranta 497 pre ja 3138 postmenopausaalista rintasyöpää Perintötekijät ja elintavat vs. pre- ja postmenopausaalinen rintasyöpäriski Behavioral factors ei merkitystä premenop. riskiin PopulaAon a'ributable fracaons for postmenopausal breast cancer Non-behavioral factors PAF 1. asteen sukulaisen rinta CA 3,64 Benigni rintasairaus + 14,85 Menarke <14v 9,70 Behavioral factors Body shape at menarche (ref 4) 17,10 Ikä 1. synnytyksessä (ref <30v) 5,36 Ruokavalio (ref high healthy) 10,1 Alkon käy4ö (ref <1 /pvä) 5,6 BMI (ref <25) 5,1 Recent use of HRT (ref ei) 14,5

Rintaepiteelin proliferaaao on vilkkaimmillaan luteaalivaiheessa ja korreloi progesteroni-tasoihin Brisken et al., Endocrinology 2015

Estrogeeni ja progesteronivaikutus rintaepiteelissä

It is abundantly clear that influence of sex hormones on breast epithelium is a complex issue!

Munasarjasyövän riski- ja suojatekijöitä Riskitekijöitä Korkea ikä Asuminen kehi4yneessä maassa Munasarjasyöpä I asteen sukulaisella BRCA I / II mutaa]o Aikainen menarce/ myöhäinen menopaussi NullipariteeK Infer]teeK Suojatekijöitä Synnytykset Imetys EhkäisytableKen käy4ö Sterilisoin] /kohdun poisto OvulaaAoden määrä é è riski é Endometrioosi

HORMONAALINEN EHKÄISY VS. RINTA- JA MUNASARJASYÖVÄN RISKI ONKO UUTTA?

Agency for Healthcare and Research Quality Evidence report Oral contracep]ve use for the preven]on of ovarian cancer Systema]c review and meta-analysis of studies published since 1990 on the effects of OCP Approx 6500 cita]ons reviewed Focus on Ovarian cancer Havrilesky et al., Obstetrics and Gynecology 2013 Breast, cervical, colorectal and endometrial cancer Gierisch et al., Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2013 Breast and ovarian canner in BRCA1/2 muta]on carriers Moorman et al., J Clin Oncol 2013 Thromboembolism

OCP and breast cancer 44 studies idenafied Ever-use of OCP vs risk of breast cancer Overall OR 1.08; [1.0-1.17] No duraaon response effect More recent use associated with higher risk 0-5 years (OR 1.21 [1.0-1.4]) 5-10 y (OR 1.17 [1.0-1.4]) Moderate effect on breast cancer incidence

Oral contracepave pills as primary prevenaon for ovarian cancer Table 1. Estimated Odds Ratios for Ovarian Cancer Incidence Duration Interval OR (95% CI) P Never-user 1.00 (Reference) By duration of use (mo) 1 12 0.91 (0.78 1.07).250 13 60 0.77 (0.66 0.89).001 61 120 0.65 (0.55 0.77),.001 More than 120 0.43 (0.37 0.51),.001 By age at first use (y) Younger than 20 0.63 (0.45 0.89).018 20 24 0.71 (0.51 0.99).044 25 30 0.67 (0.46 0.99).045 Older than 30 0.89 (0.60 1.32).489 By time since last use (y) 0 10 0.41 (0.34 0.50),.001 10 20 0.65 (0.56 0.74),.001 20 30 0.92 (0.76 1.12).369 More than 30 0.79 (0.58 1.12).104 OR, odds ratio; CI, confidence interval. Ever-use of OCPs associated with decreased incidence of ovarian cancer (OR 0.73 [95% CI 0.66-0.81]) Significant duraaon-response relaaonship, reducaon >50% in ovarian cancer incidence if OC use more than 10y. Mortality similarly reduced No correlaaon between the estrogen or progesan dose

Effects of OC use on ovarian cancer incidence and mortality CollaboraEve group on Epidemiological Studies of Ovarian Cancer, Lancet 2008 5000 woman years of OC use prevent two ovarian cancer cases and one death EsAmated 13% reducaon in ovarian cancer incidence in high income countries in 2000 s 200.000 ovarian cancers and 100.000 deaths prevented during the 50 year history of OC

EhkäisytableK ja kuolleisuus KUINKAS SITTEN KÄVIKÄÄN.?

P-piller och mortalitet data från UK och USA Morality among contracepave pill users: cohort evidence from Royal College of General PracAAoners OC study. Hannaford et al., BMJ 2010 Uppföljningsstudie i 39 år med n >46.000 kvinnor Användning av p-piller (62%) vs icke användning (38%) 1968-1996 Användnings]d i medeltal 44mån Uppföljning t.o.m. 2007 1747 dödsfall Användning av p-piller vs dödlighet och dödsorsaker Oral contracepave use and mortality arer 36 years of follow-up in the Nurses Health Study Charlton et al., BMJ 2014 Uppföljningsstudie i 36 år med n >120.000 kvinnor Användning av p-piller (48%) vs icke användning (52%) 1976-82 31300 dödsfall Användning av p-piller vs dödlighet och dödsorsaker

Risk of death among ever vs. never users of oral contracepaves Hannaford et al., 2010 Charlton et al., BMJ 2014 OVERALL MORTALITY 0.88 (0.82-0.93) 1.02 (0.99-1.04) ALL CANCER MORTALITY 0.85 (0.78-0.93) 1.01 (0.97-1.05) Ovary 0.53 (0.38-0.72) 0.86 (0.74-1.00) Uterus 0.43 (0.21-0.88) 0.81 (0.63-1.03) Cervix 1.34 (0.74-2.44) 1.04 (0.54-2.02) Colorectal 0.62 (0.46-0.83) 0.97 (0.84-1.11) Breast 0.90 (0.74-1.09) 1.08 (0.98-1.18), trendi p<0.001 ALL CIRCULATORY 0.86 (0.77-0.96) 1.00 (0.94-1.06) Ischemic heart disease 0.75 (0.63-0.88) 1.04 (0.95-1.14) Thromboembolic 1.06 (0.74-1.51) VIOLENT DEATH 1.49 (1.09-2.05) 1.20 (1.04-1.37) Suicide 1.26 (0.73-2.18) 1.41 (1.05-1.87)

Hormonaalinen ehkäisy ja syöpäriski Ehkäisysteroidit saa'avat lisätä tai vähentää spesifin elimen syöpäriskiä Mahdolliset riskin muutokset ovat pieniä, ja näkyvät ]lastollises] merki4ävinä vain hyvin suurissa aineistoissa Hormonaalista ehkäisyä käy'ävien naisten syöpäkuolleisuus on joko alentunut tai muu'umaton Hormonaalista ehkäisyä käytetään estämään eitoivo'ua raskau'a Fokus elämänlaatuun ja kokonaisuuteen!

KuukauAskierron kartoitukseen perustuvat menetelmät pohjaavat ajatukseen kierron kuudesta ferailistä päivästä Wilcox AJ ym., NJEM 1995, BMJ 2000

Perfect-use and typical-use Pearl Index of a contracepave mobile app Berglund Scherwitzl ym., Contracep]on 2017 ProspekAivinen seurantatutkimus 22.785 käy4äjää, yht 18.548 naisvuo4a Rekisteröityjä käy4äjiä aikana 1.8.2014-1.8.2016 Min 20 päivän ]edot vaadikin (kuukau]s-, BBT, mahd ovulaa]o- ja raskaustes]]edot sekä yhdyntä ja muu käyte4y ehkäisy) Käy4äjät keskimäärin 29 (±5v) vuo]aita 79% ruotsalaisia Yht. 1273 raskau4a (näistä 62 [5%] 1. kierrossa) Osa suunniteltuja

Perfect-use and typical-use Pearl Index of a contracepave mobile app, jatk Pearlin indeksit Oikea käy4ö = 1/100 naisvuo4a (95% CI 0.5-1.5) Todellinen käy4ö = 6.9 (95% CI 6.5-7.2) Raskauden ilmaantuvuus 13-kuukauden tyypillisen käytön jälkeen 8.3% Käytön jatkavuus 12 kuukauden kohdalla 46%

Perfect-use and typical-use Pearl Index of a contracepave mobile app, jatk Yhteenveto: Natural Cycles menetelmän ehkäisyteho parempi kuin aiemmin raportoitujen kierron kartoitusmenetelmien Käytön huono jatkavuus ongelma Menetelmä saa4aa osin paikata ehkäisyvaje4a (unmet need for contracep]on)

Kiitos & lisäoppia?