Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät

Samankaltaiset tiedostot
STREPTOKOKKI-INFEKTIOIDEN HOITO JA EHKÄISY

streptokokki-a Vakavat infektiot INTO- Infektioiden torjuntapäivät

Streptokokki -infektioiden hoito ja ehkäisy

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan

POTILAAN HYGIENIAOPAS

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

INVASIIVISET BETA-HEMOLYYTTISET STREPTOKOKKI-INFEKTIOT PPHSP:N ALUEELLA VUOSINA

HIV ja hepatiitit HIV

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

Moniresistentit bakteerit

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Tietopaketti seksitaudeista

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Moniresistentit mikrobit Teija Puhto infektiolääkäri

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Toimenpideohje A-ryhmän beetahemolyyttisen streptokokin aiheuttamien infektioiden ja epidemioiden ehkäisemiseksi

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa

AMGEVITA (adalimumabi)

PD-hoidon komplikaatiot

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Tunnistatko hoitoon liittyvän infektion? hygieniahoitaja Sirpa Pöyry

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

Sanna Nikunen ELL

C.difficile alueellisena haasteena

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Päivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Autoimmuunitaudit: osa 1

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Vanhentunut. Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä SUOSITUS

Penikkatauti turkiseläimillä

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Hoitoon liittyvät infektiot Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vuosiraportti 2018 Jaana Syrjänen/Infektioyksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla?

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

MRSA -kantajien kokemuksia tartunnan saamisesta ja hoidosta. Oili Ström Hygieniahoitaja

Julkisen yhteenvedon osiot

Menjugate , Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 4

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Toimenpideohje A-ryhmän beetahemolyyttisen streptokokin aiheuttamien infektioiden ja epidemioiden ehkäisemiseksi

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin?

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

Keskisuomalaiset zoonoosit

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

Tuhkarokko meillä ja muualla

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

Tarttuvien tautien vastustus

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

Transkriptio:

Streptokokki Vakavat tartunnat Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät 13.11.17

Streptokokit Grampositiivinen ketjukokki, Kuva T. Seiskari, SLL 2016 Betahemolyyttisiä myös: Group C (S. zooepidemicus, dysgalactiae, equi) Group G (S. equisimilis) 2 15.11.2017

A-ryhmän beta-hemolyyttinen streptokokki v Hualuronihappokerros suojaa bakteeria v Proteiinikerros, jossa M-proteiini emm-geeni koodaa, voidaan tyypittää tämän perusteella ja käyttää kantojen erotteluun vasta-aineilla suojaa tietyt emm-tyypit aggressiivisempia v Polysakkaridikerros Lancefieldin luokitus Jako ryhmiin (A, B, C, G) antigeenien polysakkaridirakenteiden mukaan Rebecca Lancefield 1933 3 15.11.2017

A-ryhmän streptokokki (StrA) v S. pyogenes (Kr.) märkää kehittävä v Kolonisoi nielua ja rikkinäistä ihoa v Merkittävä taudinaiheuttaja Tautien vaikeusaste vaihtelee Lieviä, vaikeita, ja jopa kuolemaan johtavia v Tautien esiintyvyydessä on alueellista, vuosittaista ja vuodenaikavaihtelua ja esiintyy epidemioita 4 15.11.2017

Veriviljelypositiiviset infektiot koko Suomessa ja Pirkanmaalla 5 15.11.2017

Vakavat tautitapaukset v Veriviljelypositiivisten infektioiden esiintyvyys Suomessa hitaassa nousussa? v Esiintyvyys Suomessa vaihtelee 3.0-4.0/100 000 Paikallisesti voi olla selvästi korkeampia esiintyvyyshuippuja, jotka eivät voi selittyä esim. veriviljelyiden oton lisääntymisellä Muutokset vallitsevissa emm-tyypeissä? Muutokset toksiinia tuottavien kantojen esiintymisessä? Yleisimmät emm-tyypit 28, 89, 1, ja 12 aiheuttaa noin puolet kaikista veriviljelypositiivisista infektioista 6 15.11.2017

Veriviljelypositiivisten tautitapausten vuodenaikavaihtelu 7 15.11.2017

Verenmyrkytykset eli sepsikset v StrA viljellään verestä v Infektion lähtökohta Usein iholta voi olla ihon haava, nirhama, suonensisäinen huumeidenkäyttö usein verenmyrkytykseen liittyy selvä iho- ja pehmytkudosinfektio Joskus limakalvoilta Hyvin harvoin nielusta Yleensä silloin infektio levinnyt lähikudoksiin Keuhkoista StrA keuhkokuumeista 80 % veriviljelypositiivisia Kohdusta/emättimestä puerperaalisepsis 8 15.11.2017

Verenmyrkytykset eli sepsikset v Riskitekijät Ikä Alkoholismi Lihavuus Puolustuskykyä heikentävä sairaus tai hoito Edeltävä influenssa tai vesirokko Edeltävä vamma tai leikkaus Kohdunpoisto, sektio, rintarekonstruktio, rasvaimu 9 15.11.2017

Verenmyrkytys v Oireet Kuume tai alilämpö Kivuliaisuus yleisesti tai paikallisesti, jos infektiopesäke iholla, pehmytkudoksissa, nielun alueella, keuhkoissa, kohdussa Suolioireet eli oksentelu, ripuli Vaikeassa taudissa tihentynyt hengitys, matala verenpaine, tajunnan tason lasku, sekavuus 10 15.11.2017

Veriviljelypositiivisten tautitapausten ikäjakauma Suomessa 11 15.11.2017

Vakavien tautien insidenssi lapsuudessa 12 15.11.2017

v Oireet Kuume/alilämpö Tajunnan tason häiriöt Toksinen shokki Systolisen verenpaineen lasku (kapillaarivaurio ja vasodilataatio) Elinhäiriöt (hengitysvajaus, maksan/munuaisten toiminnan häiriö, hyytymishäiriö v Liittyy Veriviljelypositiiviseen infektioon, jossa selvä infektiopesäke tai ilman sitä Nekrotisoivaan faskiittiin Harvoin muuhun StrA infektioon 13 15.11.2017

Toksinen shokki v StrA erittää lukuisia eksotoksiineja yms Elinhäiriö -> monielinhäirö (MOF) Toimivat superantigeeneinä v Myös M-prot. epitoopit superantigeenejä 14 15.11.2017

Vakavat StrA iho-/pehmytkudosinfektiot v Erysipelas/selluliitti Pieni osa veriviljelypositiivisia Osa vakavia infektioita v Nekrotisoiva faskiitti/myosiitti Suuri osa veriviljelypositiivisia Aina vakavia infektioita 15 15.11.2017

v Verenmyrkytyksen epäily Hoito Aluksi empiirinen aloitusantibiootti Jos tautiin liittyy ihon infektiopesäke, aloitushoito voisi olla G- penisilliini tai stafylokokkipenisilliini Jos potilas on septisesti sairas, aloituksena yleensä kefuroksiimi Kun StrA löytyy veriviljelystä/kudosnäytteestä, antibiootti pitää vaihtaa G-penisilliiniksi v Nekrotisoivan faskiitin epäily Aluksi kirurginen hoito ja laajakirjoinen aloitusantibiootti Meropeneemi tai piperasilliini-tatsobaktaami Kun StrA löytyy veriviljelystä/kudosnäytteestä, antibiootti pitää vaihtaa G-penisilliiniksi Iv-immunoglobuliini??? Ylipainehappihoito??? 16 15.11.2017

Hoito v Toksinen shokki Klindamysiinin kombinointi G-penisilliinin oheen Suppressoi toksiinisynteesiä ja PBP-synteesiä Ei monoterapiana v Iv-immunoglobuliini Näyttö vajavaista, mutta on käytetty eikä suositusta voi antaa Annettu 2 g/kg iv ja toisen kerran tarvittaessa 48 h kuluttua 17 15.11.2017

Kuolleisuus v Veriviljelypositiiviset tapaukset 7 vrk 5.1 % (suomalainen tutkimus) Ref Smit PW et al 2015 30 vrk 7-23% v Jos toksinen shokki komplisoi 30-70 % 18 15.11.2017

Vakavien StrA tautien ehkäisy v Vakavaan StrA tautiin sairastuneen lähikontaktin riski sairastua vakavaan tautiin on 19-200-kertainen verrattuna muuhun väestöön asuu samassa taloudessa on yöpynyt samassa asunnossa on muutoin ollut läheisessä fyysisessä kontaktissa (suutelu, sukupuolikontakti) on viettänyt yli 24 tuntia samassa tilassa Kaikille lähikontakteille annetaan käsihygieniaopastus ja tietoa taudin oireista Oireiset tutkitaan, otetaan näytteet ja hoidetaan 19 15.11.2017

v v v Vakavien StrA tautien ehkäisy Jos samassa taloudessa vähintään kahdella vakava StrA-tauti, kaikille annetaan profylaksi Äidille, jonka < 28 vrk ikäsellä vauvalla vakava StrA-tauti, annetaan profylaksi http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114723/urn_isbn_97 8-952-302-119-8.pdf?sequence=1 v Profylaksina V-penisilliiniä 1 milj yks x3 10 vrk tai atsitromysiini 500 mgx1 5 vrk v v v Hoitotyössä kosketus- ja tarvittaessa pisaraeristys ainakin 24 h antibioottihoidon alusta, jollain osastoilla pitempäänkin Tavanomaisiin varotoimiin kuuluu aina hyvä käsihygienia ja jos on vaara roiskeista/pärskeistä, suu-nenäsuojus Rokote?? 20 15.11.2017

Kiitos v Ville Kaila v Juha Kiiski v Juha Rannikko v Matti Karppelin 21 15.11.2017