ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 27.8.2012 Liite Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2014-2016 taloussuunnitelman kehys KH 26.8.2013 1 000 euroa Tuloslaskelma TP 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Varsinainen toiminta Toimintatulot + 736 264 751 634 803 632 863 272 844 243 Toimintamenot - -1 932 472-2 037 885-2 116 116-2 182 952-2 242 689 Toimintakate = -1 196 208-1 286 251-1 312 484-1 319 680-1 398 445 Verotulot + 1 249 323 1 286 420 1 314 417 1 376 225 1 427 859 Valtionosuudet + 47 526 40 771 43 193 35 443 33 052 Käyttökate = 100 641 40 940 45 126 91 988 62 466 Rahoitustulot ja -menot 44 902 34 950 24 774 16 849 8 586 Korkotulot + 14 982 14 585 15 192 14 997 14 961 Muut rahoitustulot + 34 980 25 925 17 110 16 110 15 890 Korkomenot - -3 171-3 810-5 828-12 658-20 665 Muut rahoitusmenot - -1 889-1 750-1 700-1 600-1 600 Vuosikate = 145 543 75 890 69 900 108 837 71 052 Suunnitelmapoistot - -116 477-107 526-112 045-118 433-124 262 Arvonalentumiset - -2 366 0 0 0 0 Satunnaiset tulot / menot + 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos = 26 700-31 636-42 145-9 595-53 210 Tuloslaskelman perustelut Toimintatulojen kehitysarvio perustuu vuoden 2012 tilinpäätökseen sekä tammi-heinäkuun toteutumatietojen perusteella tehtyyn vuoden 2013 tilinpäätösennusteeseen. Maksu- ja taksatulojen arviota on tarkistettu noin 2 % (väestönkasvu ja mahd. tarkistukset) Joltain osin tulojen lisäys on laskennallista ja johtuu palvelutoimialojen ja palveluliiketoimen työnjaon muutoksista. Talousarvion luottamushenkilökäsittelyyn tehdään selvitys sisäisten palvelujen laskutusten kehityksestä. Jäljempänä olevassa taulukossa näkyy kehyksen jako toimialoille. Siitä selviää tarkemmin varsinaisen palvelutuotantoon varattavien määrärahojen ja tuloarvioiden kehitys. Toimialojen kehys on erittäin tiukka ja sen toteutumisen edellytyksenä on, että yleinen kustannustason kehitys on erittäin maltillista ja että kaupungin valmisteltavan talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman vaikutukset alkavat näkyä jo ensi vuonna.
Verotulot ja valtionosuudet on merkitty laskelmiin elokuussa käytettävissä olevien tietojen perusteella. Verotuloarvio on laskettu kaikkina suunnitelmavuosina vuoden 2013 veroprosenteilla. Verotuloarvioon sisältyy merkittävä riski mikäli taloudellinen tilanne edelleen heikkene. Mikäli verotulokehitys on ennusteita parempi tai veroperusteita muutetaan, lisäraha on ehdottomasti ohjattava vuosikatteen ja tuloksen parantamiseen. Valtionosuuksien määrä kasvaa hieman vuoden 2013 tasosta huolimatta siitä, että valtionosuuksia edelleen leikataan. Jatkovuosina valtionosuuksien leikkaus on laskettu mekaanisesti euroa/asukas ja olettaen ettei verotulojen tasaus merkittävästi kasva. Valtionosuusjärjestelmän ja verontasausjärjestelmän muuttaminen vuoden 2015 alussa on vireillä. Rahoitustulot ja -menot on laskettu arvioitujen katteiden, tuloksen sekä lainatarpeen kehityksen perusteella. Nettorahoituskulut kasvavat lainamäärän kasvaessa. Korkotason jonkinasteiseen nousuun on varauduttu. Rahoitustuloihin ja -menoihin ei sisälly arviota rahastojen tuotosta suunnitelmakaudella. Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelmassa oleva rahoitusosuudet investointeihin on pääosin Länsimetron valtionosuuksia, jotka kierrätetään kaupungin rahoituslaskelman kautta. Niitä vastaava menoerä sisältyy investointimenoihin. Investointien rahoitukseen on arvioitu käytettävän peruspalvelurahaston varoja 40 milj. euroa vuonna 2014 ja 30 milj. euroa vuonna 2015. Emokaupungin velkamäärä kasvaa taloussuunnitelmakaudella yhteensä 377 milj. euroa ja on vuoden 2016 lopussa 607 milj. euroa (2243 euroa/asukas) Espoo-konsernin velkamäärä kasvaa vuoden 2012 lopun 1,53 miljardista eurosta (5950 euroa/asukas) vuoteen 2016 mennessä 2,67 miljardiin euroon (9830 euroa/asukas) Suunnitelmakaudella tytäryhtiöiden velkaantuminen lisää Espoo-konsernin lainamäärää merkittävästi, kuten jäljempänä oleva kuvio osoittaa. Elinkaarivastuiden määrä ei tämän hetken arvion mukaan kasva. Elinkaarivastuulla tehtyjen ja tehtävien koulujen rahoitusta varten on otettu Espoon Toimitilat Oy:lle lainaa, jonka kaupunki takaa. Myös Opinmäen kampus, Espoon sairaala sekä Elä ja asu -seniorikeskukset toteutetaan tämän hetken suunnitelmien mukaan kaupungin tytäryhtiöiden taseisiin.
Rahoituslaskelma KH 26.8.2013 Varsinainen toiminta ja investoinnit TP 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Tulorahoitus Vuosikate + 145 543 75 890 69 900 108 837 71 052 Satunnaiset erät +/ 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät +/ -27 703-41 700-35 875-45 275-53 275 Yhteensä = 117 840 34 190 34 025 63 562 17 777 Investoinnit Investointimenot - -217 543-243 847-281 291-292 297-224 565 Rahoitusosuudet investointeihin + 39 176 55 943 55 145 41 122 4 185 Pysyvien vastaavien luovutustulot + 29 957 42 200 38 175 47 575 55 575 Rahastojen käyttö investointeihin + 0 40 000 40 000 30 000 0 Investoinnit netto = -148 410-105 704-147 971-173 600-164 805 Varsinainen toiminta j a inv estoinnit netto -30 570-71 514-113 946-110 038-147 028 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys - -18 248-500 0 0 0 Antolainasaamisten vähennys + 17 655 1 149 1 156 1 600 1 600 Antolainojen nettomuutos = -593 649 1 156 1 600 1 600 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 22 557 137 031 158 085 178 834 241 948 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - -23 853-64 982-40 836-67 276-94 503 TA-lainojen nettomuutos = -1 296 72 049 117 599 111 558 147 445 Muut maksuvalmiuden muutokset 40 527-593 -4 774-3 037-1 902 Vaikutus maksuvalmiuteen +/ 8 068 591 35 83 115
Käyttötalous KH 26.8.2013 Vuosien 2014-2016 Kehys 1 000 euroa TP 2012 ENN 4/2013 2014 2015 2016 K-% Menot 3,4 % 0,9 % 5,8 % Tulot 181,7 % 0,0 % -75,0 % Yleishallinto Menot -39 247-45 344-46 869-47 306-50 043 Tulot 1 703 142 400 400 100 Netto -37 544-45 202-46 469-46 906-49 943 K-% Menot 2,7 % 4,5 % 6,4 % Tulot 2,0 % 2,0 % 2,0 % Sosiaali- ja terveystoimi Menot -680 585-718 451-737 748-770 885-820 400 Tulot 70 258 76 985 78 500 80 100 81 700 Netto -610 327-641 466-659 248-690 785-738 700 K-% Menot 1,1 % 2,1 % 1,8 % Tulot 2,0 % 2,0 % 2,0 % Sivistystoimi Menot -634 949-676 608-684 158-698 629-711 531 Tulot 41 631 45 850 46 767 47 702 48 656 Netto -593 318-630 758-637 391-650 927-662 875 K-% Menot 1,9 % 2,9 % -1,3 % Tulot -1,5 % 3,8 % -9,2 % Tekninen ja ympäristötoimi Menot -213 653-218 051-222 286-228 760-225 874 Tulot 139 821 150 359 148 102 153 770 139 696 Netto -73 832-67 692-74 184-74 990-86 178 K-% Menot -1,6 % 1,6 % 8,2 % Tulot -10,1 % 2,0 % 2,0 % Tyt ilman nettoyksiköitä Menot -155 625-153 211-155 598-168 398 Tulot 87 933 79 027 80 608 82 220 Netto -67 692-74 184-74 990-86 178 Nettoyksiköt (415 Ulkopuoliset työt, 418 Rakentamisen sisäiset palvelu) Menot -62 426-69 075-73 162-57 476 Tulot 62 426 69 075 73 162 57 476 Netto 0 0 0 0 K-% Menot -2,6 % -0,7 % 0,0 % Tulot 0,0 % 0,0 % 0,0 % Palveluliiketoimi Menot -32 482-27 378-26 677-26 477-26 477 Tulot 29 805 29 351 29 351 29 351 29 351 Netto -2 677 1 973 2 674 2 874 2 874 Käyttötalous yhteensä (pl. Tyt:n nettoyksiköt) K-% Menot 1,6 % 3,0 % 4,6 % Tulot -2,6 % 1,8 % 1,6 % Menot -1 623 406-1 648 663-1 698 895-1 776 849 Tulot 240 261 234 045 238 161 242 027 Netto -1 383 145-1 414 618-1 460 734-1 534 822 Käyttötalous yhteensä K-% Menot 1,9 % 3,2 % 3,5 % Tulot 0,1 % 2,7 % -3,8 % Menot -1 600 916-1 685 832-1 717 738-1 772 057-1 834 325 Tulot 283 218 302 687 303 120 311 323 299 503 Netto -1 317 698-1 383 145-1 414 618-1 460 734-1 534 822 Toimintakatteen muutos 5,0 % 2,3 % 3,3 % 5,1 %
Investoinnit Käynnissä olevien ja päätettyjen koulujen peruskorjausten ja laajennusten, vuonna 2010 käynnistyneen Länsimetron rakentamisen sekä palvelutarpeen kasvusta johtuvien toimitilatarpeiden vuoksi kaupunkikonsernin investointiohjelma on lähivuosina erittäin suuri. Ohjelman mukaisiin laskelmiin ei sisälly Länsimetron toisen vaiheen Matinkylä-Kivenlahti rakentamiskustannuksia ja rahoitusta mutta kaupungilla on valmius toteuttaa se mikäli valtiolta saadaan sitova lupaus osallistumisesta rahoitukseen Kunnallistekniikan rakentamisen osalta priorisoidaan sellaista rakentamista, joka on talonrakentamishankkeiden etenemisen ja muun kaupungin tulevan kehityksen kannalta on välttämätöntä Suunnittelua viedään eteenpäin niin, että kunnallistekniikan rakentaminen voidaan hoitaa ajallaan asuntoja toimitilarakennuttajien tarpeiden mukaan. Suunnitelussa varaudutaan siihen, että kaupungilla on valmius aloittaa valtion osarahoituksella toteutettavat liikennehankkeet heti kun valtion rahoituspäätökset saadaan. Taloussuunnitelmaan sisällytetään viime vuoden tapaan konserniosuus, jonka keskeinen tavoite on parantaa ja tukea konsernin investointien ja taloudellisten vastuiden kokonaisohjausta sekä varautumista kyseisten investointien käyttötalousvaikutuksiin. Taseyksiköt Tapiolan taseyksikön alueen kunnallistekniikkaa rakennetaan yhteistyökumppanien kanssa tehtyjen ja tehtävien sopimusten mukaisesti. Tärkeimpiä ovat hankkeet, jotka liittyvät metron ja metroasemien rakentamiseen, Tapiolan keskustahankkeisiin sekä niihin liittyviin pysäköintiratkaisuihin. Suurpellon taseyksikön maankäyttösopimusten perusteella saatuja varoja käytetään sopimusten mukaisesti alueen kunnallisteknisten valmiuksien parantamiseen huomioiden rakentumisen ajoitus. Kunnallistekniikan toteutukset suunnitellaan tarkkaan harkiten niin, ettei tehdä sellaista, joka voi myöhemmin osoittautua epätarkoituksenmukaiseksi. Opinmäen kampushanke etenee. Liikelaitokset Palveluliiketoimen ja palvelutoimialojen työnjako on pääosin vakiintunut mutta mm. henkilökuljetuksia ollaan keskittämässä Espoo Logistiikkaliikelaitokselle ja yhteispalvelupisteiden uudelleenorganisointia
palveluliiketoimeen valmistellaan niin että ne voisivat aloittaa uudessa organisaatiossa vuoden 2014 alussa. Liikelaitoksia koskee sama tuottavuuden parantamisvaatimus kuin peruskaupunkia. Tilaajatuottajakäytäntöjä ja liikelaitosten ohjausta suunnitellaan niin, että ohjauslinjaukset voidaan kirjata kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen. Liikelaitosten sitovat tavoitteet ja palvelukustannukset määritellään konserniesikunnan, liikelaitosten ja palveluja käyttävien toi yhteistyönä kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelun yhteydessä. Liikelaitosten tulos voi vaihdella liikelaitoksittain mutta lähtökohtaisesti tavoitteena on, että kaikki liikelaitokset tekevät vähintään nollatuloksen. Peruspääoman tuottoprosentti on 5 kaikilla liikelaitoksilla lukuun ottamatta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta. Kaupungin talouden tunnuslukujen kehitys Rahoitusaseman kehitystä on arvioitu kehyspykälän selostustekstissä KH 26.8.2013 Tunnuslukuja TP 2012 ENN 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot/-menot % 38,1 36,9 38,0 39,5 37,6 Vuosikate poistoista % 125,0 70,6 62,4 91,9 57,2 Vuosikate euroa/asukas 31.12. 567 291 264 405 261 Investointien tulorahoitus % 81,6 40,4 30,9 43,3 32,2 Lainakanta 31.12 158 413 230 462 348 061 459 619 607 064 Lainat euroa/asukas 31.12 617 884 1 314 1 710 2 228 Pitkäaikaiset vastuut Me 136 140 140 140 140 Asukkasmäärä 31.12. 256 824 260 800 264 800 268 800 272 500 lisäys 4 385 3 976 4 000 4 000 3 700 1,7 % 1,5 % 1,5 % 1,5 % 1,4 %