Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1
Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus (2012): Valtuutetut tuntevat muita avainhenkilöryhmiä huonommin varhaiseläkkeistä työnantajalle aiheutuvat kustannukset. Kuntatyö 2010-tutkimus (2009): Poliittisten päättäjien suhtautuminen työhyvinvointitoimintaan on muita ryhmiä kielteisempää. Kuntajohtajien työhyvinvointitutkimus (2011): Kunnanhallitusten toiminnan tulisi olla strategisempaa. Kuntien avainhenkilötutkimus (1999): Mitä myönteisempää päättäjien suhtautuminen työhyvinvointitoimintaan on, sen laajempaa toiminta on. 12.9.2012 Pauli Forma 2
Eri avainhenkilöryhmien suhtautuminen työhyvinvoinnin edistämiseen Kuntatyö 2010 tutkimuksen mukaan Poliittiset päättäjät 2003 2006 2009 Esimiehet 2003 2006 2009 Työntekijät 2003 2006 2009 Järjestöjen edustajat 2003 2006 2009 Kunnan johto 2003 2006 2009 Työterveyshuolto 2003 2006 2009 11 11 13 17 15 23 18 19 24 29 24 24 44 43 44 65 61 69 58 60 59 76 77 73 72 74 68 65 67 69 52 51 48 15 19 14 32 36 29 4 6 2 7 5 6 0 2 2 5 6 3 3 0 1 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hyvin positiivinen Melko positiivinen Melko negatiivinen Hyvin negatiivinen 12.9.2012 Pauli Forma 3
Miksi valtuutetut suhtautuvat varauksellisemmin työhyvinvointiasioihin? Muut asiat vievät huomion päätöksenteossa Asiaa ei ehkä tunneta, merkitystä ei ymmärretä Käsitykset toiminnasta ehkä vanhanaikaisia Työkyky- ja työhyvinvointiasioita koskeva informaatiovirta ei ehkä tavoita päättäjiä Johtamisjärjestelmä ei sisällä työhyvinvointi- ja työkykynäkökulmia tavoitteet, mittarit, arviointi 12.9.2012 Pauli Forma 4
Työhyvinvointi vaikuttaa monesta suunnasta organisaation toimintaan ja tuloksellisuuteen Työpaikka: - Työkyvyttömyyskustannusten suora vaikutus (sairausajan palkat, työkyvyttömyyseläkemaksut, työtapaturmamaksut, työterveyshuolto) Asiakas: - Asiakkaiden tyytyväisyys tuotettuun palveluun/puuttuvan henkilöstöresurssin vaikutus mahdollisuuteen täyttää palvelulupaus Prosessit: - Työkyvyttömyyden vaikutus työn sujumiseen ja prosessien toimivuuteen, mahdollisesti korkeammat työn tuottamisen kustannukset Henkilöstö: -Työkyvyttömyyden aiheuttaman henkilöstövajauksen merkitys: o työtyytyväisyyteen ja kuormittuneisuuteen o vaihtuvuuteen o työnantajamielikuvaan 12.9.2012 Pauli Forma 5
Miksi valtuutetun tulisi kiinnostua kuntatyöntekijän työhyvinvoinnista? Työhyvinvointi vaikuttaa kuntapalvelujen tuloksellisuuteen. Työhyvinvoinnin ongelmat aiheuttavat merkittäviä kustannuksia työnantajille. Työhyvinvointi rakentaa kunnan rekrytointikykyä, joka vain korostuu tulevaisuudessa. Kiinnostukseen vaikuttaa valtuutetun tausta, perehtyneisyys, kiinnostuksen suuntautuminen. 12.9.2012 Pauli Forma 6
Valtuutettujen taustatietoja Työskentelysektori % Yksityinen 46,5 Muu 18,1 Valtio 7,7 Yhdistys/järjestö/kirkko 4,6 Kuntasektori 23,1* 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 YHT 100,0 0,0 * 13 % valtuutetuista työskentelee omassa kunnassaan. Ikä 18-29 v. 30-39 v. 40-49 v. 50-64 v. 65 - v. Lähde: Suomen Kuntaliitto. 12.9.2012 Pauli Forma 7
Työkyvyttömyyden kustannukset suhteessa palkkasummaan Kaupungit keskimäärin Osuus KuEL-palkkasummasta Osuus VaEL-palkkasummasta Osuus palkkasummasta 12.9.2012 Pauli Forma Varhe-maksut KuEL-järjestelmään VaELtk-maksut Sairauspoissaolokustannukset Työterveyshuollon kustannukset Tapaturmamaksut Työkyvyttömyyden suorat kustannukset Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset Lähde: Kevan Kaari-laskuri. 1,4 % 0,5 % 4,5 % 0,4 % 0,4 % 6,7 % 13,6 % 8
Työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset Työkyvyttömyyseläkkeet maksavat kunnallisessa eläkejärjestelmässä kokonaisuudessa noin 440 miljoonaa euroa (v. 2010). Esimerkki työkyvyttömyyskustannuksista isossa kaupungissa: Sairauspoissaolojen kustannukset 25,1 milj. euroa. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu 3,9 milj. euroa Työtapaturmamaksut 1,2 milj. euroa VaEL-työkyvyttömyyseläkemaksut 0,5 milj. euroa Työterveyshuollon kustannukset 1,8 milj. euroa YHTEENSÄ: 32,4 milj. euroa Kustannusten osuus palkkasummasta 5,9 %. 12.9.2012 Pauli Forma 9
Strateginen työhyvinvointitoiminta on yhteistyötä ja työnjakoa Valmistelee strategiset linjaukset henkilöstövoimavarojen kehittämisessä Toimii strategian mukaisesti ja sopii yhteistoiminnassa käytännöistä Kehittää seuranta- ja arviointivälineitä, tuottaa tietoa strategiselle tasolle Arvioi ja kehittää käytäntöjä, menetelmiä ja ohjeita, vastaa toimintamallien kehittämisprosesseista Edistää henkilöstön osallistumismahdollis uuksia Henkilöstöja toimialajohto -mahdollistava taso Poliittinen ja ammatillinen johto strateginen taso Lähiesimiehet ja työyhteisö -toteutettava taso Päättää organisaation tavoitteista ja linjauksista työhyvinvointitoiminta on strategista henkilöstöjohtamista sekä resursseista palvelu-ja kuntastrategialähtöisesti Seuraa ja arvioi henkilöstön hyvinvointia Päättää työssä jatkamisesta ja hyvinvointia työssä tukevista toimintamalleista Vastaa työyksikön toiminnan sujuvuudesta ja arvioinnista Ennakoi ja tukee aktiivisesti työhyvinvoinnin edistämistä Osallistaa työntekijöitä työn ja työhyvinvoinnin kehittämiseen 12.9.2012 Pauli Forma 10
Poliitikkojen vastuu Perehtyä, sitoutua ja luottaa Tehdä rationaalisia päätöksiä Tehdä strategiset valinnat ja määritellä selkeät tavoitteet Päätöksenteon johdonmukaisuus ja jatkuvuus Antaa työrauha johtajille ja esimiehille Hoitaa toiminnan arviointi kuntoon, reagoida ja kehittää Lähde: Katriina Laaksonen Kevan Jatkamispaneelissa 2.9.2011. 12.9.2012 Pauli Forma 11
Tulevaisuus Rakenneuudistusten myötä organisaatioiden koko kasvaa, jolloin johtaminen ja johtamisjärjestelmät muodostuvat ammattimaisemmiksi. Eläkepoistuman myötä työnantajakuvan vaalimisen merkitys korostuu. Tulevaisuudessa työhyvinvoinnin ja työkykyasioiden strateginen merkitys korostuu. Ikärakenteen vanhenemisen myötä eläkeläisten osuus valtuustoista kasvaa. Tämä saattaa vaikuttaa työelämäkysymysten painoarvoon. 12.9.2012 Pauli Forma 12
Lopuksi Valtuutetut saattavat erikoistua oman mielenkiintonsa mukaan eri asioihin. Koska työhyvinvointiasiat liittyvät niin monella tavalla kuntaorganisaation toimintaan ja tuloksellisuuteen, kaikkien valtuutettujen tulisi olla kiinnostuneita niistä samalla tavoin kuin esimerkiksi talousasioista. Kuntaorganisaation johtamisjärjestelmä tulisi rakentaa sellaiseksi, että työhyvinvointi- ja työkykyasiat ovat osa sitä. 12.9.2012 Pauli Forma 13