Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa

Transkriptio

1 Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa Timo Leino, LT, Dos. ylilääkäri Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 1

2 Taustaa Seppo Viljamaa Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 2

3 Menetetyn työpanoksen kustannukset Rissanen & Kaseva 2014, STM 24 miljardia /v Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 3

4 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa Aura ym organisaatiota, seitsemän toimialaa Investoinnit olivat keskim. vv /henkilö/v 2 miljardia /v Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 4

5 Sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen vaikuttavista tekijöistä Monet yksilöön, työhön, työympäristöön, terveydenhuollon toimintaan ja talouden suhdanteisiin liittyvät tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin, työtapaturmiin ja ennenaikaiseen työstä pois jäämiseen Työkyvyttömyyttä/työstä poissaoloa lisäävät esimiehen epäoikeudenmukainen ja epätasa-arvoinen kohtelu liiallinen työkuormitus huonot työolot (fyysiset tai psykososiaaliset) ammatillisen osaamisen puutteet vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys Työkykyä/työssä oloa ja työhön paluuta lisäävät esimiehen tuki työn imu työhönpaluun tuki ammatillinen kuntoutus, kun se on suunniteltu ja toteutettu läheisessä yhteistyössä työpaikan kanssa Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 5

6 Yritysten toimintatapojen vaikutuksesta sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden määrää ja kestoa on saatu vähenemään toimintatavoilla ja ohjelmilla, joilla on johdon tuki jotka on suunniteltu huolellisesti joissa työntekijät ovat olleet mukana tavoitteiden määrittämisessä joissa on järjestetty koulutusta joissa tiedotus ja tiedonvaihto ovat olleet tehokasta joissa tuloksellisuutta on arvioitu Amic 2000, Pelletier Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 6

7 Työpaikan terveydenedistämisellä on saatu kustannussäästöä Baicker et al Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 8

8 Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa -hanke Työterveyslaitos toteutti hankkeen vuosina Työsuojelurahaston tuella Tutkimusryhmä: Pehkonen Irmeli, Turunen Jarno, Juvonen-Posti Pirjo, Henriksson Lea, Uitti Jukka, Liira Juha, Vihtonen Tiina, Seppänen Johanna ja Leino Timo Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 10

9 Työkykyjohtaminen Sisältää toimet, jotka tehdään työpaikalla itse tai yhteistyössä työterveyshuollon tai muiden asiantuntijatahojen kanssa työntekijöiden työturvallisuuden, työkyvyn ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä työssä jatkamisen tukemiseksi Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 11

10 Tavoite ja aineisto Tutkia mitkä suurissa yrityksissä sovellettavat työkykyjohtamisen ja toiminnan käytännöt selittävät yritykselle aiheutuvien työkyvyttömyyskustannusten vaihtelua. 10 suuryritystä, 20 yksikköä Teollisuusyrityksiä neljä, palveluyrityksiä kuusi Henkilöstömäärä Suomessa henkilöä Seitsemässä yrityksessä tarkastelu konsernitasolla, kolmessa yrityksessä mukana 4-5 tulosyksikköä Tietoja selvitettiin takautuvasti vuosilta Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 12

11 Asetelma Investoinnit työkyvyttömyyttä ehkäisevään toimintaan /v Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 13

12 Menetelmät 14 yrityksestä ja yksiköstä saatiin kerättyä kaikki tiedot vuosilta Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 14

13 Aineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisia menetelmiä ja laadullista vertailevaa analyysia (QCA) Cragun ym. (2015) Tulosmuuttujia selittävien ehtojen (prime implicants) löytämiseen käytettiin Boolean minimisaatiota DOI: / Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 15

14 Tulokset Seppo Viljamaa Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 16

15 Työkyvyttömyyden ehkäisyyn käytetyt investoinnit olivat keskimäärin 900 /htv Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 17

16 Työkyvyttömyyskustannukset olivat keskimäärin 2600 /htv Sairauspoissaolojen aiheuttamien kustannusten osuus (%) kaikista työkyvyttömyyskustannuksista A B C C D E F G H H H H I J Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 18

17 Muutos työkyvyttömyyskustannuksissa ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn käytetyissä investoinneissa osuutena palkkasummasta Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 19

18 Datamatriisi Haimme sellaisia ehtoja, joita voitiin käyttää työkykyjohtamisen vertailevaan arviointiin tapauskuvauksia ja muuta käytettävissä olevaa aineistoa käyttäen. TTT-toiminta = työterveys-, työturvallisuus- ja työkykytoiminta Ehdot Tapaukset A B C1 C2 D E F G H H H H I J Prosessi Oliko työn luonteesta tai organisaatiomallista johtuvat työkykyjohtamisen yhteistyötä estävät tekijät ratkaistu? Prosessi Näkyivätkö työkykyjohtamisen strategiset tavoitteet työkykyjohtamisen käytännössä. Prosessi Kohdentuivatko työkykyjohtamisen toimenpiteet kattavasti yrityksen keskeisiin työkyvyttömyysriskeihin? Prosessi Osallistuivatko esimiehet aktiivisesti TTT-toiminnan toteuttamiseen? Prosessi Tukivatko työkykyasioiden koordinaatio ja tiedonkulku monitoimijaista yhteistyötä? Prosessi Oliko henkilöstö aktiivisesti mukana TTT-toiminnan toteuttamisessa? Prosessi Hyödynnettiinkö mittareita systemaattisesti TTT-toiminnan tuloksellisuuden seurannassa ja kehittämisessä? Tulos Laskiko sairauspoissaoloprosentti? Tulos Alenivatko sairauspoissaolokustannukset? Tulos Laskiko tapaturmataajuus? Tulos Alenivatko työtapaturmavakuutusmaksut? Tulos Vähenivätkö alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet? Tulos Alenivatko työkyvyttömyyseläkemaksut? Tulos Alenivatko työkyvyttömyyskustannukset yhteensä? Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 20

19 Työkyvyttömyyskustannusten ja sairauspoissaoloprosentin alenemista selittivät Työn luonteesta tai organisointimallista johtuvat työkykyjohtamisen yhteistyötä estävät tekijät oli ratkaistu Työkykyjohtamisen strategiset tavoitteet näkyivät työkykyjohtamisen käytännössä. Työkykyjohtamisen toimenpiteet kohdistuivat kattavasti yrityksen keskeisiin työkyvyttömyysriskeihin. Työkykyasioiden koordinaatio ja tiedonkulku tukivat monitoimijaista yhteistyötä Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 21

20 Tapaturmataajuuden alenemista selittivät Miesvaltaisissa teollisuustyöpaikoissa Työkykyjohtamisen strategiset tavoitteet näkyminen työkykyjohtamisen käytännössä. Henkilöstön aktiivinen osallistuminen TTT-toimintaan. Naisvaltaisissa palveluorganisaatioissa Työn luonteesta tai organisointimallista johtuvat työkykyjohtamisen yhteistyötä estävät tekijät oli ratkaistu Työkykyjohtamisen strategiset tavoitteet näkyivät työkykyjohtamisen käytännössä. Työkykyjohtamisen toimenpiteet kohdistuivat kattavasti yrityksen keskeisiin työkyvyttömyysriskeihin. Työkykyasioiden koordinaatio ja tiedonkulku tukivat monitoimijaista yhteistyötä Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 22

21 Alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku Lähes kaikissa (12/14) tapauksissa työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus väheni Mikään tutkituista tekijöistä ei selittänyt laskua muita syitä voi olla esim. lainsäädännön muutokset Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 23

22 Ehtojen määrä nettovoittoa saavuttaneilla ja häviäjillä Muutos kustannuksissa ja panostuksissa , prosenttia palkkasummasta 2.5 'Menettäjät: Muutos panostuksissa > Muutos kustannuksissa C H4 3 J 7 E 4 H1 6 A 7 7 H2 0 F 5 1 C2 5 D H3 B 3 I 'Nettohyötyjät': Muutos panostuksissa < Muutos kustannuksissa Panostukset työkykyyn, muutos 2 G Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 24

23 Pohdintaa Yritysten strateginen työkykyjohtaminen, monitoimijainen yhteistyö sekä tavoitteiden vieminen käytäntöön kohdennetusti ja kattavasti selittivät työkyvyttömyyskustannusten laskua. Erityisen tärkeitä nämä olivat muutostilanteissa. Työkyvyttömyyttä ehkäiseviin toimiin laitetun taloudellisen panostuksen ja työkyvyttömyysmenojen muutoksen välinen suhde seuranta-aikana oli edullinen kuudessa neljästätoista tutkitusta yrityksestä ja niiden yksiköstä Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 25

24 Jo prosenttiyksikön muutos nettohyödyssä merkitsee isoissa yrityksissä miljoona-luokan säästöä tai tappiota. Tutkimuksessa mukana olevat yritykset olivat huonosti tietoisia työkyvyttömyyden ehkäisyyn käytetyistä investoinneista verrattuna työkyvyttömyyskustannuksiin Työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön kanssa tehtiin aktiivisempaa yhteistyötä kuin tapaturmavakuutusyhtiön kanssa. Yrityksillä oli tarve luoda yhteisiä toimintamalleja ja käytäntöjä, jotta toiminta ei olisi niin henkilöriippuvaista Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP 26

25 tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos