Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 27.9.2010 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002037 Timmermalminkuja

Vantaa Kaupunkisuunnittelu Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 27.9.2010 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002037 Timmermalminkuja

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavamuutos nro 002037, 27.9.2010 Asemakaavan muutos Vantaan kaupungin 20. kaupunginosa, Askisto korttelit 20040 ja 20042 sekä katu- ja erityisalueet (Kumoutuvan asemakaavan korttelit 20040 ja 20042 sekä katu- ja puistoalueet) Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Timmermalminkujalla. Sijaintikartta. Kaavamuutosta koskevat asiakirjat ovat kaupunkisuunnitteluyksikön arkistossa. 1

2. TIIVISTELMÄ Kaavamuutos luo edellytykset sekä Vihdintien kehittämiselle että tiemelun torjumiselle ja omakotiasumiselle. Kaavamuutoksella on tarkoitus sulkea Timmermalmintien liittymä Vihdintielle. Yhteys korvataan Kurkihirsi-nimisen kadun kautta suunniteltuun Askiston eritasoliittymään. Korttelialueille annetaan tarvittavat ääneneristävyysmääräykset meluselvitysten mukaisesti. Voimassaolevassa asemakaavassa alue on pienteollisuusrakennusten korttelialuetta T P 7, jossa kullekin tontille on saanut rakentaa enintään kaksi asuntoa. Tonttitehokkuus on e = 0,20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi (II). Käytännössä useille tonteille on rakennettu asuntoja eikä teollisuutta. Vihdintietä vastaan on osoitettu puisto (P). Asemakaavan muutoksessa korttelit 20040 ja 20042 muutetaan rakennettua tilannetta vastaavasti erillispientalojen korttelialueiksi AO ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomien teollisuus- ja varasto- ja toimistorakennusten korttelialueiksi TKTY. Timmermalmintie 8:n kohdalla osa korttelia 20042 voidaan muuttaa erillispientalojen korttelialueeksi AO, koska uusien omakotitalojen länsipuolelle syntyy pihat, joilla melutaso jää alle 55 db. Kaavaselostus sisältää rakentamisohjeen, joka hyväksytään erikseen ympäristövalvontalautakunnan rakennuslupajaoksessa. Puisto muutetaan käyttötarkoitustaan vastaavasti suojaviheralueeksi EV, jonne voidaan sijoittaa meluvalli. Lisäksi Timmermalminkujan pohjoispäähän merkitään kääntöpaikka. 2

3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Viistoilmakuva nykytilanteesta. Luonnonympäristö Rakentaminen on sijoittunut metsään. Kallio on paikoin lähellä maan pintaa. Muuten alue on pääasiassa siltti- ja moreenialueita, puistossa lähellä Timmermalmintien alkukohtaa on savikkoa. Rakennettu ympäristö Alue on toteutunut pääasiassa omakotitaloin. Alueella on viisi asuinrakennusta 1950-, 1970- ja 1990-luvuilta, yksi vapaa-ajan asunto 1950-luvulta sekä kaksi teollisuusrakennusta 1990-luvulta. Palvelut Askistossa on koulu, päiväkoti, asukastila, kauppa, leipomo ja ravintola. Työpaikat, elinkeinotoiminta Timmermalminkuja 6a:ssa toimii rakennuspeltityöliike HL-Takuupelti Oy ja Timmermalminkuja 10:ssä sähkökonekorjaamo Toropainen Pentti Oy. 3

Sisääntulonäkymä, Timmermalminkuja 2b. Timmermalminkuja 8. TKa 1.4.2009 Teollisuusrakennus, Timmermalminkuja 6a. Teollisuusrakennus, Timmermalminkuja 10. Virkistys Kaava rajoittuu yleiskaavan mukaiseen retkeilyalueeseen. Liikenne - Henkilöautoliikenne: Vihdintien liikennemäärä oli tällä kohdalla 12 000 ajoneuvoa / vrk vuonna 2007 ja ennustettu liikennemäärä 16 900 ajoneuvoa / vrk vuonna 2030. Timmermalminkujan liittymä Vihdintielle on tarkoitus poistaa, jolloin liikenne kulkisi uuden Kurkihirsi-nimisen kadun kautta Vihdintielle (asemakaavamuutos nro 001781). Vanhentuneessa Vihdintien yleissuunnitelmassa (Tiehallinto 1996) ja sen myötä Vantaan yleiskaavassa (2007) on varauduttu rinnakkaistiehen Askistontieltä Tikkurilantielle. Rinnakkaistievaraus Timmermalmintieltä pohjoiseen todettiin kuitenkin Vihdintien kehittämisselvityksessä (Tiehallinto 2008) tarpeettomaksi. Liikennemäärät 2003 ajon/vrk 2004 ajon/vrk 2005 ajon/vrk 2006 ajon/vrk 2007 ajon/vrk 2008 ajon/vrk 2030* ennuste ajon/vrk Vihdintie Askiston liittymästä etelään 14 036 14 394 ei laskettu 13 371 14 596 14 231 20 700 Vihdintie Askiston liittymästä pohjoiseen 10 922 11 202 11 577 11 806 11 967 11 558 16 900 Tikkurilantie - - - - - - 6 000 *) Tiehallinto: Vihdintien kehittämisselvitys 2008 s. 34. - Joukkoliikenne: Vihdintietä bussit 339, 345 ja 346 Helsinkiin. - Kevyt liikenne: Vihdintien länsipuolella (kaava-alueen puolella) on kevyen liikenteen raitti. Timmermalminkujalla on jalkakäytävä. Vihdintien 4

Suunnittelutilanne Asemakaavamuutos nro 002037, 27.9.2010 kehittämisselvityksessä (2008) on esitetty kevyen liikenteen alikulkutunneli Vihdintien ali Timmermalmintien kohdalle. Kulttuurihistorialliset kohteet Ei ole. Tekninen huolto Timmermalminkujalla on vesi- ja viemärijohdot. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt - Lentomelu Alueen arvioitu lentomelutaso L DEN on verhokäyrän 2003-2020 mukaan 50...55 db, mikä edellyttää asunnoilta L 32 db(a) ääneneristävyyttä sekä toimistotiloilta ja muilta hiljaisilta työtiloilta L 28 db(a) ääneneristävyyttä. (Ilmailulaitoksen lentomelun hallintaraportti 4.12.2002: Vuosien 2003-2020 ennusteiden melualueiden verhokäyrä; http://www.finavia.fi/melualuekartat) - Tieliikennemelu Tieliikennemelusta on tehty erillinen selvitys (Sito Oy, DI Timo Huhtinen 29.11.2006). Maanomistus Vantaan kaupunki omistaa katu- ja puistoalueet. Korttelialueet ovat yksityisessä omistuksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto 13.11.2008, voimaan 1.3.2009. (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=94400&lan=fi) Maakuntakaava Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Ote maakuntakaavasta. 5

Yleiskaava Kaupunginvaltuuston 17.12.2007 hyväksymässä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue on teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Asemakaavamuutoksessa maankäyttö on tarkasteltu yleiskaavaa tarkemmin siten, että asuminen on mahdollista. Yleiskaava. A3 Pientaloalue. SL Luonnonsuojelualue. TY Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. VL Lähivirkistysalue. VR Retkeily- ja ulkoilualue. c Keskustatoimintojen alakeskus. (m2)- Lentomeluvyöhyke 2 (L DEN 55-60 db). (m3)- Lentomeluvyöhyke 3 (L DEN 50-55 db). (nat)- Natura 2000 -verkostoon kuuluva tai siihen ehdotettu alue. Ohjeellinen ulkoilureitti. Yleiskaava-alueen raja. Alueen raja. Osaalueen raja. Voimassaoleva asemakaava Ensimmäinen ja voimassa oleva asemakaava nro 200100, Askisto 1, on vahvistettu SM 21.11.1979, jossa korttelialueet ovat pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (T P 7 ), jossa kullekin tontille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. Käytännössä useille tonteille on rakennettu omakotitaloja eikä teollisuutta. Timmermalminkuja on katualuetta ja Vihdintietä vastaan on osoitettu puisto (P). Suurin kerrosluku on kaksi (II). Voimassa oleva asemakaava. P Puisto. TP 7 Pienteollisuusrakennusten korttelialue. 20040 Korttelin numero. II Roomalainen numero ilmoittaa suurimman sallitun kerrosluvun. e = 0,20 Tonttitehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin alaan. 6

- Nykyiset asemakaavamerkinnät kortteleissa 40040 ja 40042 Korttelit ovat pienteollisuusrakennusten korttelialuetta T P 7. Kullekin tontille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. Lastaukseen ja avovarastointiin käytettävä tontinosa on rajattava vähintään 2 metriä korkealla näkyvyyden estävällä aidalla. Alueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka kipinöiden, tuhkan, noen, savun, lämmön, löyhkän, kaasujen, höyryjen, tärinän, melun tai raskaan liikenteen vuoksi tai muusta syystä aiheuttaa huomattavaa rasitusta ympäristölle. Vähintään 3 metrin korkuisia puita tulee säilyttää ja tarpeen vaatiessa istuttaa uusia puita niin, että 3 metriä korkeiden puiden määrä on vähintään 5 kappaletta kutakin alkavaa tontin 1000 m 2 kohti. Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat: - asunnot: 1 autopaikka asuntoa kohti. - teollisuus: 1 autopaikka / 120 m 2 kerrosalaa. Asemakaava on siten sallinut teollisuusrakentamisen sijaan myös asuntorakentamista, joten alue on toteutunut pääosin omakotitaloina. Rakennusjärjestys Vantaan rakennusjärjestys, Kv 17.12.2001. Tonttijako- ja rekisteri Alue on Vantaan kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284 / 1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella on MRL 53 1 mom. mukainen rakennuskielto 90093R, Kv 28.9.2009, kuulutettu 18.11.2009, voimassa 29.10.2011 asti. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, mm. inventoinnit. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Ilmailulaitoksen lentomelun hallintaraportti 4.12.2002, vuosien 2003-2020 ennusteiden melualueiden verhokäyrä. (http://www.finavia.fi/melualuekartat) Sito Oy, DI Timo Huhtinen 29.11.2006: Petikko, Askisto, Koivurinne 1 -asemakaavan ja asemakaavan muutoksen meluselvitys. Uudenmaan tiepiiri 2008: Vihdintien (seututie 120) kehittämisselvitys välillä Kehä III - Lahnus. 7

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavamuutosaloite Kaupunginhallitus 26.1.2004 päätti laajentaa Koivurinne 1 -asemakaavaa nro 261100 pohjoiseen ja länteen. Vihdintien kehittämisselvitys (2008) edellyttää asemakaavan tarkistamista tieliikennemelutilanteen johdosta. Osallistuminen ja vuorovaikutus Asemakaavoituksen alkaminen on ilmoitettu Vantaan Sanomissa 25.1.2004. Kaavoituksen vireillä olosta on tiedotettu myös vuosittain kaavoituskatsauksessa. Osallisia kaavoituksessa olivat alueen maanomistajat ja naapurit, alueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset kuten Askiston Omakotiyhdistys ry ja Martinlaakson aluetoimikunta, kaupungin asiantuntijaviranomaiset, Uudenmaan ympäristökeskus, Tiehallinto, Museovirasto, Uudenmaan liitto, YTV, Vantaan Energia Oy ja ne, jotka katsoivat olevansa osallisia. 22.8.2000 Koivurinne 1 -asemakaavan nro 261100 osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jolloin kaavan valmistelu alkoi. 19.1.2004 Koivurinne 1 -asemakaavan nro 261100 uusi osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka postitettiin 20.1.2004 osallisille. Mielipiteet pyydettiin 1.3.2004 mennessä. 26.1.2004 Kaupunginhallitus antoi Koivurinne 1 -asemakaavaehdotuksen nro 261100 muistutuksiin ja lausuntoihin vastineet ja päätti laajentaa kaava-aluetta pohjoiseen ja Vihdintien länsipuolelle. 2. - 4.2.2004 Arkkitehti Tapani Rauramo oli tavattavissa klo 14-15. 4.2.2004 klo 17-19 keskustelutilaisuudessa Askiston koululla kävi 64 asukasta. Tilaisuudessa esiteltiin kaavoituksen taustatietoja ja lähtökohtia sekä liikenneverkkovaihtoehtoja. Vaihtoehto, jossa Koivurinteen eteläpää suljetaan autoliikenteeltä ja Hieskoivuntie rakennetaan alueen itälaitaan kokoojakaduksi saavutti yleisen hyväksynnän. Tilaisuudessa esitetyt vastustavat mielipiteet kohdistuivat lähinnä Timmermalmintien liittymän sulkemiseen. Tuotiin esille, että liittymää ei voi sulkea, ennen kuin Kurkihirsi -katu rakennetaan. Mielipiteitä jätettiin lisäksi kirjallisesti 9 kpl ja suullisesti 2 kpl. Mielipiteissä vastustettiin erityisesti Tikkurilantien linjausta, joka on ratkaistu yleiskaavassa, sekä Friimetsän alueen liian tiivistä rakentamista, joka sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella. Mielipiteissä toivottiin luonnonarvojen vaalimista sekä tonttien kaavoittamista myös yksityisten maille. 10.2.2004 Martinlaakson aluetoimikunta lausui, että osallistumis- ja arviointisuunnitelma on riittävä ja asemakaavoituksen lähtökohtiin ei ollut huomautettavaa. 5.5.2004 klo 17-19 Koivurinteen alustava rakentamisluonnos esiteltiin osallisille Askiston koululla. Paikalla oli noin 25 henkeä. Luonnokseen oltiin muuten tyytyväisiä, paitsi että eräille paikoille toivottiin lisää rakentamista ja paikoitellen puututtiin katujen mitoitukseen. 15.2.2005 Asukkaiden kirjelmä yleiskaavoituksesta Koivurinteen pohjoisosan osalta. 8.11.2006 Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan. 29.11.2006 Vihdintien ja Tikkurilantien meluselvitys valmistui. 8.12.2006 Maakuntakaava tuli voimaan. 7.2.2007 Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jolloin kaava-alueeseen liitettiin osa korttelia 20032. 8

15.2. - 16.3.2007 Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Myyrmäen yhteispalvelupisteessä (Kilterinraitti 6) ja maankäytön asiakaspalvelussa (Kielotie 28). Mielipiteet pyydettiin 16.3.2007 mennessä. 27.2.2007 klo 18-20 Asemakaavaluonnoksen esittely asukkaille Askiston koululla. Paikalla oli 55 henkeä. Keskusteltiin lento- ja tieliikennemelusta, pohjoisosan rakennusoikeudesta ja katujärjestelyistä. Erityisesti toivottiin Hieskoivuntien valmistumista ennen uudisrakentamisen alkamista. 20.3.2007 MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu, jossa Ilmailulaitos piti Koivurinteen pohjoisosan rakentamista valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisena ja Uudenmaan ympäristökeskus tulkitsi, että täydennysrakentamista on enintään asuntojen lukumäärän kaksinkertaistaminen kyseisen lentomeluvyöhykkeen osalta. 4.12.2007 Tiehallinnon asukasilta Vihdintien järjestelyistä Espoossa Kalajärvellä Ruskatalossa. 11.12.2007 Neuvottelu Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa, jossa todettiin kaavoitustilanne ja keskusteltiin täydennysrakentamisen määrästä Koivurinteen pohjoisosassa. 11.2.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asemakaavamuutoksesta nro 002037. 12.2.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman postitus osallisille. Mielipiteet pyydettiin 24.3.2009 mennessä. 21.-22.2.2009 Ilmoitus kaavoituksesta Vantaan Sanomissa. 23.2. - 24.3.2009 Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Myyrmäen yhteispalvelupisteessä ja maankäyttötoimen asiakaspalvelussa. 25.2.2009 Aluearkkitehti oli tavattavissa Askiston koululla klo 18.00-19.30. Mielipiteet 15.2. - 16.3.2007 nähtävillä olleesta asemakaavaluonnoksesta nro 261100, Koivurinne 1, (tiivistelmä) ja niiden huomioonottaminen tämän kaava-alueen osalta 1. 27.2.2007 Asukastilaisuudessa keskeisiksi asioiksi nousivat meluntorjuntaratkaisu ja asumisen määrä. Asukkaat eivät kokeneet lentomelusta haittaa. 55 db on kansainvälinen raja melun häiritsevyydelle. Tällöin 10 % väestöstä kokee melun häiritseväksi. Melualueella asuvilla on todettu enemmän stressiä, kohonnutta verenpainetta ja enemmän sydänkohtauksia (WHO 2000). 2. 15.2.2007 Vantaan Energia: Alueella sijaitsee Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n kaapeleita, jotka tulee huomioida. Kaapelit ilmenevät kaupungin johtokartasta. 3. 26.2.2007 Finavia: "Lentokoneiden melu vaikuttaa suuresti Vantaan kaupungin maankäyttöön. Vastaavasti olemassa oleva ja suunniteltu maankäyttö vaikuttaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittymismahdollisuuksiin sekä kiitoteiden ja ilmatilan käyttöön. Koivurinne 1:n kaava-alue on kokonaisuudessaan jonkinasteisen lentokoneiden melun vaikutuspiirissä. Lentoaseman tulee voida toimia ja kehittyä nykyisellä paikallaan pitkälle tulevaisuuteen. Melulle herkkiä taajama- ja muita toimintoja tulisi siis välttää sijoittamasta tarkasti kiinni kaavassa esitettyyn melualueen rajaan L DEN 55 db. Laaja Koivurinteen alue on erityisen ongelmallinen, joka lähes Askiston laajuisena alueena mahdollistaisi suuren asukasmäärän aivan ennustetun melualueen rajaan kiinni. Meluennuste on laadittu parhaan nyt käytettävissä olevan tiedon perusteella koskien lentoliikenteen navigointitekniikan ja konekaluston kehittymistä. Vähäisetkin liikenteen sijoittumisen uudelleen arvioinnit tai Marja- Vantaan alueen kehittämisestä johtuvat liikenteen ohjaustarpeet voivat tulevaisuudessa vaikuttaa melualueiden rajojen sijaintiin. Vihdintien koillispuolelle Koivurinteeseen ei tulisi mahdollisen vähäisen täydennysrakentamisen lisäksi kaavoittaa uusia alueita tai merkittäviä laajennuksia nykyisille asuntoalueille. 9

Kaavan melumerkinnöillä ei tule vaikeuttaa valtakunnallisesti tärkeän ilmaliikenteen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittämismahdollisuuksia." Tämä kaavamuutosalue sijaitsee alle 55 db lentomelualueella, jonne voi sijoittaa asumista, mutta kaava rajoittaa asuntorakentamista tieliikennemelualueella. 4. 1.3.2007 Askiston omakotiyhdistys ry, Mauri Österholm, varapuheenjohtaja: Sisälsikö Vihdintien meluennuste lisääntyvän kuorma-autoliikenteen Juvanmalmin teollisuusalueelle. Liikenne-ennuste sisältää sekä liikennemäärän kasvun että raskaan liikenteen osuuden kasvun vuoteen 2030. 5. 7.3.2007 klo 12.20 Veijo, Reijo ja Teijo Lindberg: Miksi korttelin 20042 AOalue Timmermalminkujalla on vain puolet tilasta ja toinen puoli tulee teollisuustontiksi. AO-alue on suunniteltu uudelleen siten, että tontin länsipuoleisen pihan melutaso alittaa 55 db. Tällöin kolme uutta omakotitaloa sijaitsevat samassa rivissä. 6. 16.3.2007 Timo Veijola, ja 3 muuta allekirjoittajaa Vihdintie aiheuttaa turvallisuus- ja meluongelmia. Kannatamme eritasoliittymää, alikulkutunnelia ja meluaitaa, mutta ehdotamme sen sijaan maavallia. Huolemme on, että suunnitelma toteutetaan, mutta meluestettä ei rakenneta. Tienpitäjän tulee toteuttaa riittävä melusuojaus, kun tie parannetaan. Meluselvityksessä on osoitettu tarvittava meluesteen korkeus, joka on 4,0 metriä vuoden 2030 tilanteessa. Tarkempi totutustapa, meluaita vai meluvalli, ratkaistaan vasta tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Uusien asuinrakennusten poikkeuslupiin sisältyy asunnoille asetettu ääneneristävyysvaatimus. 7. 15.3.2007 Askiston omakotiyhdistys ry: - Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä meluselvitys puuttuu koko kaavaalueelta. Asumismukavuuden varmistamiseksi Vantaan kaupungin on teetettävä tällainen selvitys, jotta voidaan todeta lentomelun ja tieliikennemelun yhteisvaikutuksen olevan sellainen, että Valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen mukaiset ohjearvot alitetaan. Näin varmistetaan alueelle tulevien asukkaiden viihtyminen. Meluntorjuntakeinona, lentomelun vähentämiseksi Vantaan kaupungin tulee vaatia Finavialta lentokoneiden ohjaamista nykyistä enemmän luoteen suuntaan, ohi Koivurinteen asuinalueen. Asukkaat ovat tietoisia siitä, että kaupunginjohto keskustelee säännöllisesti Finavian kanssa lentoreiteistä. - Vihdintien melulta suojaaminen; linjauksesta ja korosta on tehtävä uusi selvitys. Asukkaat vastustavat Vihdintien korottamista yleisötilaisuudessa esitellyllä tavalla, koska on järkevämpää linjata tie siten, että esimerkiksi sen reunoille voidaan paremmin suunnitella melusuojauksia. Askiston kohdalla Vihdintie on pikemminkin upotettava syvemmälle kuin korotettava. Harri Lindblom, puheenjohtaja; Mauri Österholm, varapuheenjohtaja Ilmailulaitos on tehnyt lentomelun hallintasuunnitelman (2002). Vantaan kaupunki on teettänyt Vihdintien meluselvityksen (2006). Lisäksi Tiehallinto on teettänyt Vihdintien kehittämisselvityksen (2008), joka sisältää myös melutarkastelun. Asemakaavamuutos perustuu edellä mainittuihin meluselvityksiin. Lento- ja tieliikennemelu ovat tyypiltään erilaisia, joten niitä ei voida laskea yhteen. Yhteisvaikutuksesta jäljempänä. 8. 20.3.2007 Heikki Tevä / Finavia: "Ilmailulaitos on edelleen huolestunut kaavahankkeista, joita on vireillä sekä Vantaan että myös Espoon alueilla, ja jotka sijaitsevat lentokoneiden melualueella Lden >55dB tai sen rajan tuntumassa vilkasliikenteisten lentoreittien alla. Vireillä olevat kaava-alueet yhdessä olevan maankäytön kanssa muodostavat yhtenäisen pohjois-etelä- 10

suuntaisen asuntoalueen "muurin", jota päälentoaseman länteen, Eurooppaan ja etelään suuntautuva liikenne ei voi väistää. Toisaalta on yleisesti tiedossa, että juuri tältä suunnalta - erityisesti Kalajärven alueelta - on tullut varsin paljon meluun liittyviä valituksia. Kaavoittajalla eikä muillakaan liene keinoja tässä mielessä terveellisen ja viihtyisän asuinympäristön turvaamiseen näillä alueilla. Asukasmäärien merkittävä lisääminen näille alueille lisää riskiä lisääntyviin meluvalituksiin ja siten luo paineita vaatimuksille rajoittaa päälentoaseman ja sen liikenteen kehittämismahdollisuuksia. Se puolestaan olisi ristiriidassa valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen kanssa, jonka mukaan Helsinki- Vantaan lentoaseman kehittämismahdollisuudet tulee kaavoituksella turvata. Koivurinne 1 asemakaava on merkittävä ennakkotapaus vastaavien luonnonmukaisten, suhteellisen huonojen joukkoliikenneyhteyksien (esim. ei raideliikennettä) päässä olevien ja melulle alttiiden alueiden kaavoittamiselle. Ilmailulaitos on ottanut vastaavalla tavalla kantaa esimerkiksi Espoon tiettyihin kaavahankkeisiin." Liitteenä oli lausunto 26.2.2007. Tällä kaava-alueella lentomelutaso on alle 55 db. Siten rakentamista rajoittaa vain Vihdintien tieliikennemelu. Vihdintiellä on riittävä aluetta palveleva bussiliikenne. Edellä olevat mielipiteet on arkistoitu kaavamappiin nro 261100, Koivurinne 1. MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu Viranomaisneuvottelussa 20.3.2007 Tiehallinto ilmoitti aloittavansa Vihdintien kehittämisselvityksen laatimisen ja että kaavan on syytä odottaa kehittämisselvityksestä saatavia tietoja ja että meluntorjuntaan tulee varautua. Viranomaisneuvottelun johtopäätökset 1. Suhde Natura-alueeseen: erityistä arviota ei ole tarpeen tehdä, koska yleiskaavassa on jo tutkittu yhteisvaikutus (asuminen / luonnonsuojelu). 2. Suhde yhdyskuntarakenteeseen esitetään kaavaselostuksessa. 3. Suhde melutilanteeseen esitetään kaavaselostuksessa. 4. Täydennysrakentamisen määrä Koivurinteen pohjoisosassa, jossa lentomelutaso L den on yli 55 db, täydennysrakentamisen määrä voi olla enintään se, mitä alueella on asuntoja nyt. Tämä alue on erityisen kriittinen lentoreittien suhteen. 5. Vihdintien kehittämisselvityksen osalta odotetaan kehittämisselvityksen tuloksia, jotka voivat vaikuttaa tiealueen rajaukseen. Vihdintien kehittämisselvitys, Tiehallinto 2008 Vihdintielle aiemmin laadittu yleissuunnitelma (Tiehallinto 1996) oli vanhentunut. Vihdintien uudessa kehittämisselvityksessä (Tiehallinto 2008) on esitetty, että Timmermalmintien liittymä Vihdintielle suljetaan ja korvataan uudella Askistontien kohdalle tulevalla eritasoliittymällä, jonne Timmermalmintieltä pääsee uutta Kurkihirsi-katua pitkin. Vihdintien rinnakkaistiestä välillä Timmermalmintie - Tikkurilantie on luovuttu. Kehittämisselvitys sisältää myös melutarkastelun. 11

VIHTI HELSINKI Vihdintien kehittämisselvityksessä esitetty liittymäratkaisu Askiston kohdalle. Kiertoliittymä Vihdintielle ei olisi riittävä ratkaisu tulevaisuudessa, joten liittymätyypin tulee olla eritasoliittymä. Mielipiteet 23.2. - 24.3.2009 nähtävillä olleesta asemakaavan muutosluonnoksesta nro 002037 (tiivistelmä) ja niiden huomioonottaminen 9. 25.2.2009 Liisa Lindberg, Perikunnassa on kolme osakasta. Nykyinen kaava sallii asuntorakentamisen. Voitaisiinko tila jakaa kolmeksi tontiksi siten, että rakennukset sijaitsevat tontin yläosassa ja esim. autotallit tontin alaosassa Vihdintietä vastaan. Voidaan siten, että kolme omakotitaloa rakennetaan samaan riviin, jolloin länsipuoleisen pihan melutaso jää alle 55 db. 10. 25.2.2009 Asukasillassa oli läsnä 47 henkeä ja tuli esiin seuraavia asioita: - Vihdintien puoleisen korttelinreunan rakentaminen, meluntorjunta ja sen toteuttaminen. - Lentomelun ja tieliikennemelun yhteisvaikutus? Valtioneuvoston ohjearvoissa puhutaan vain kokonaismelusta. Valtioneuvoston ohjearvo ei käsittele erikseen lentomelua. Erityyppisiä meluja ei voida laskea yhteen. Yhteisvaikutuksesta jäljempänä. 11. 3.3.2009 Vantaan Energia Sähköverkot Oy: Alueella sijaitsee pylväsmuuntamot M 793 ja M 371 sekä keski- ja pienjännitekaapeleita. Kaavassa tulee huomioida puistomuuntamoiden ja maakaapeleiden sijainti. Kaukolämpöverkon osalta ei huomautettavaa. Muuntamot sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolella Vihdintien tiealueella. Kaapelit ilmenevät johtokartalta eikä niitä ole tarpeen merkitä asemakaavaan. 12. 3.3.2009 Myyrmäen aluetoimikunta päätti, että aluetoimikunnalla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaiseen asemakaavamuutokseen. 13. 12.3.2009 Vantaan ympäristökeskus, Tina Kristiansson: Ei huomautettavaa. Meluselvitys olisi Timmermalminkuja 8:n osalta tarpeen, muuten asiaan on vaikea ottaa kantaa. Todennäköisesti talojen länsipuolella olisi kuitenkin tarpeeksi hiljaista. Meluselvitysten (Sito Oy 2006 ja Destia Oy 2008) perusteella pihamelutaso saadaan Vihdintien suuntaisella rakentamisella riittävän alhaiseksi (alle 55 db). Kaavaan rakennusalat on määritelty niin, että uudet omakotitalot tulevat samaan riviin. 14. 13.3.2009 Liisa Lindberg, Onko tila mahdollista jakaa kolmeen osaan? Teollisuusrakennukselle ei ole mitään käyttöä. Tontti on suunniteltu siten, että asuntorakentaminen suojaa pihoja melulta. 12

15. 24.3.2009 Timo Veijola, Näyttää hyvältä, kun on nyt erillispientalojen korttelialuetta. Hieno juttu, että suojaviheralue tulee tien ja meidän väliin. Valli on parempi kuin meluseinä. Huono juttu, että melu jatkuu. Voimassa oleva asemakaava salli erillispientalorakentamista. Talo on valmistunut v. 1997 ja täyttää silloiset meluvaatimukset, mutta rakennus ei suojaa pihaa melulta. Vihdintien melusuojausta parannetaan vasta tien parantamisen yhteydessä. 16. 24.3.2009 Janne Patteri, Yhtenä muutoksen osana on asuntojen ulkokuoren äänieristysrajan muuttaminen 25 desibelistä 29 desibeliin Vihdintien tiemelua vastaan sekä jo aikaisemmissa suunnitelmissa esitetyn meluaidan mahdollinen poistaminen. Nämä kaavaan suunnitellut muutokset eivät vähennä melua Timmermalminkujan omakotialueella. Nykyiset asuinrakennukset on vuosien saatossa rakennettu 25 desibelin tai sitä alhaisemman melurajan mukaisesti. Mikäli raja nostetaan 29 desibeliin ja tällä perusteella jätetään meluaita tekemättä, Vantaan kaupunki valitsee halvan, mutta asukkaistaan piittaamattoman tavan hoitaa lisääntyvää ympäristöhaittaa. Meluaidat on kyllä esitetty rakennettavaksi Askistossa muihin Vihdintien kohtiin, joissa tiemelu vastaavasti haittaa asukkaiden terveyttä ja viihtyvyyttä. Vaadin, että Vihdintien ja Timmermalminkujan väliin aikaisemmissa suunnitelmissa esitetty meluaidan rakentaminen vahvistetaan uusiin suunnitelmiin sekä myös toteutetaan samalla, kun alueen muutkin meluaidat rakennetaan. Vantaan kaupungin tulee ryhtyä välittömästi tiemelun vähentämiseksi muihin toimenpiteisiin kuin desibelirajan nostoon, kuten esimerkiksi Vihdintien nykyisen 80 km/h nopeusrajoituksen alentamiseen 60 km/h Timmermalminkujan kohdalla, mikä alentaa tiemelua välittömästi 3 desibeliä. Vihdintie on valtion tie, ei Vantaan kaupungin. Vihdintien parantamiseksi on laadittu kehittämissuunnitelma (Tiehallinto 2008), mikä sisältää kaksiajorataisen tien (2 + 2 kaistaa), ajonopeuden alentamisen 60 km/h:iin sekä 3,0 m korkean meluesteen Timmermalminkujan kohdalle. Valtio toteuttaa meluesteet kuitenkin vasta tien parantamisen yhteydessä. Asemakaavassa melumääräys on välttämätön asumisen laadun varmistamiseksi uudisrakentamisessa. Kunnan velvollisuus on pitää asemakaavaa ajanmukaisena. Timmermalmintie 2a:n osalta on poikkeamisluvassa (21.3.2002 49) jo vaadittu asunnolta 38 db:n ääneneristävyys lentoliikennemelua vastaan, mikä täyttää myös melusuojaustarpeen tieliikennemelua vastaan. Rakennus ei ole vielä valmistunut. Ääneneristävyysvaatimukseksi Vihdintien tieliikennemelua vastaan tarkistetaan 33 db. Osallistumisen jälkeen tehdyt tarkistukset - Timmermalmintie 8:n kohdalla tontti on mahdollista jakaa kolmeen omakotitonttiin niin kuin maanomistaja on toivonut siten, että talojen länsipuolelle jää melulta suojaiset pihat. - Ääneneristävyysvaatimukseksi Vihdintien tieliikennemelua vastaan tarkistetaan asuntojen osalta 33 db sekä toimisto- yms. tilojen osalta 29 db. - Timmermalminkujalle on lisätty kääntöpaikka. Asemakaavamuutoksen tavoitteet Vertailu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavamuutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Lento- ja tiemelusta annetaan ääneneristävyysmääräys. Vertailu maakuntakaavaan Asemakaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. 13

Vertailu yleiskaavaan Yleiskaavassa alue on teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Voimassa oleva asemakaava kuitenkin sallii myös asuntorakentamista, mistä syystä alueelle on voitu rakentaa omakotitaloja. Asemakaavassa on tutkittu asumisen edellytykset yleiskaavaa tarkemmin. Vertailu voimassa olevaan asemakaavaan Alue on voimassaolevassa asemakaavassa pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (T P 7 ), jossa kullekin tontille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. Asemakaavassa on tutkittu asumisen edellytykset ja annettu ääneneristävyysmääräys. Timmermalminkuja pohjoispäähän lisätään kääntöpaikka. Puisto (P) muuttuu todellisen käyttötarkoituksensa mukaisesti suojaviheralueeksi (EV). Suurin kerrosluku on kaksi (II) säilyy. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Asuntopihoilla melutason tulee olla alle 55 db (A). Asemakaavamuutoksen nähtävillä olon jälkeen tehdyt tarkistukset Asemakaavamuutos oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 19.5. - 17.6.2010. Tällöin ei jätetty muistutuksia. Lausuntoja pyydettiin 5 kpl ja saatiin 3 kpl. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon johdosta lento- ja liikennemelua vastaan annettu ääneneristävyysmääräys on tarkistettu lento- ja tieliikennemelua koskevaksi. Lisäksi kaavaselostusta on täydennetty. Asemakaavamuutoksen suunnittelu Asemakaavan laati aluearkkitehti Timo Kallaluoto. Suunnitteluun ovat osallistuneet arkkitehti Tapani Rauramo (15.1. 14.5.2004), liikenneinsinöörit Pekka Haasanen, Teuvo Huutoniemi, Hanna Kaurala, Susanna Koponen ja Pirjo Salo, asuntotuotannon kehittämispäällikkö Tuula Hurme, maankäytön kehittämispäällikkö Armi Vähä-Piikkiö, lupapäällikkö Ilkka Rekonen, lupa-arkkitehti Panu Latvala, terveysinsinööri Krister Höglund, johtava ympäristösuunnittelijat Jaakko Vähämäki, ympäristösuunnittelija Tina Kristiansson, yleiskaavasuunnittelija Mari Siivola, maisema-arkkitehdit Ismo Häkkinen, Laura Muukka ja Anne Mäkynen, suunnitteluinsinöörit Usko Koponen, Markku Kortelainen ja Pirjo Suni, kaavoitusteknikko Yrjö Oksman sekä suunnitteluavustajat Paula Vartiainen ja Leena Rokala. Vihdintien ja Tikkurilantien meluselvityksen (2006) laati DI Timo Huhtinen / SITO Oy. Vihdintien tilavaraussuunnitelman (2008) laati Destia Oy yhteistyössä Tiehallinnon sekä Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa. 14

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavamuutos nro 002037, 27.9.2010 Asemakaavamuutos luo edellytykset sekä Vihdintien kehittämiselle että omakotiasumiselle. Kaavamuutos on tarpeen Vihdintien kehittämiseksi ja tieliikennemelun torjumiseksi. Kaavamuutoksella on tarkoitus sulkea Timmermalmintien liittymä Vihdintielle. Yhteys korvataan Kurkihirsi-nimisen kadun kautta suunniteltuun Askiston eritasoliittymään. Korttelialueille annetaan tarvittavat ääneneristävyysmääräykset meluselvitysten mukaisesti. Asemakaavan muutoksessa korttelit 20040 ja 20042 muutetaan rakennettua tilannetta vastaavasti erillispientalojen korttelialueiksi AO ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomien teollisuus- ja varasto- ja toimistorakennusten korttelialueiksi TKTY. Kaavamuutoksessa tonttitehokkuus e = 0,20 ja suurin kerrosluku kaksi (II) säilyvät nykyisinä. Osa korttelialuetta 20042 Timmermalmintie 8:n kohdalla voidaan muuttaa erillispientalojen korttelialueeksi AO siten, että kolmen uuden omakotitalon länsipuolelle syntyy pihat, joilla melutaso jää alle 55 db. Puisto muutetaan käyttötarkoitustaan vastaavasti suojaviheralueeksi EV, jonne voidaan sijoittaa meluvalli. Lisäksi Timmermalminkujan pohjoispäähän merkitään kääntöpaikka. Liikenne Vihdintielle rakennetaan Timmermalmintien kohdalle kevyen liikenteen alikulku. Ajoneuvoliittymä Vihdintielle poistetaan, koska etelämmäksi varaudutaan rakentamaan eritasoliittymä. Tällöin liikenne Vihdintien eritasoliittymään tulee kulkemaan uuden Kurkihirsi-nimisen kadun kautta. Timmermalmintien kohdalla säilyvät Vihdintien bussipysäkit. Suhde yhdyskuntarakenteeseen Timmermalminkujan alue on osa Vihdintien suuntaista seudullista kaupunkirakentamisvyöhykettä. Vihdintietä pitkin on järjestetty bussiyhteys Helsinkiin. Suhde melutilanteeseen Alueen lentomelutaso on alle 55 db (Ilmailulaitos 2002), joten sen puolesta aluetta voidaan käyttää asumiseen. Alueen tieliikennemelutaso on tutkittu kahdessa erillisessä meluselvityksessä (Sito Oy 2006 ja Destia Oy 2008), joihin asemakaava perustuu. - Asemakaavaehdotuksen ääneneristävyysvaatimus Asemakaavaehdotuksessa on huomioitu lentomeluvyöhykkeen Lden 50-55 db ääneneristävyysvaatimus 32 db ja tieliikennemelun ääneneristävyysvaatimus 30 db. Kaavamuutoksessa asuntojen ääneneristävyysvaatimus on 33 db ja toimistojen 29 db, mikä sisältää myös mahdollisen tie- ja lentoliikennemelun yhteisvaikutuksen. Uusien asuintonttien osalta pihamelutaso tulee jäämään alle 55 db. - Miksi lento- ja tieliikennemelun yhteisvaikutusta ei huomioida? Vantaalle kaavoitettaessa tulee melutilanne arvioida Vantaan Rakennusvalvonnan rakentamisohjeen "Rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyysvaatimukset (2007) vaatimusten (taulukko) perusteella. Ko. taulukossa on vaatimukset 15

määritelty maa- ja lentomelun osalta ainoastaan erikseen, ei näiden summamelulle. Määritykset on tehty eri melusuureilla: Maaliikenteen osalta käytetään päivä- ja yöajan keskiäänitasoja (LAeq), lentomelun osalta koko vuorokautta kuvaavaa melusuuretta Lden. Näitä suureita ei voi laskea yhteen summameluksi. Rakennusvalvonnan ohje perustuu Ympäristöministeriön 2003 julkaisemaan ohjeeseen Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen, jossa ei myöskään ole määritetty eristävyysvaatimuksia tie- ja lentoliikennemelun summamelulle, vaan kaikki eristävyyden mitoitusperusteet on asetettu näille erikseen. Syynä on se, että ko. melut poikkeavat selvästi toisistaan: Tieliikennemelu on pääosin jatkuvaa, kun taas lentoliikennemelua esiintyy yleensä vain ajoittain ja keskimääräistä selvästi korkeampina tasoina. Näiden toisistaan poikkeavien melutyyppien, kuten tie-/raideliikennemelu ja tie- /lentoliikennemelu, tulee EU:n ja Ympäristöministeriön kannan mukaan yleensäkin käsitellä erikseen, eikä niitä tule yhdistää summameluksi. Tämä ilmenee mm. EU:n ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) ja tämän toimeenpanemiseksi tehdyn ympäristönsuojelulain muutoksen (459/2004) nojalla laadittavien meluselvitysten soveltamisohjeissa. 1 Eri melutyyppejä ei voida laskea yhteen eikä karkeasti arvioituna tie- ja lentoliikennemelujen yhteisvaikutus ole merkittävä. Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupahakemuksen (2007) vuoden 2025 melukartan 5.32 mukaan lentomelutaso L den on Vihdintien varressa 51-54 db, mutta keskiäänitaso L Aeq, joka ei kuvaa koettua melua, koska lentokoneita kulkee harvakseltaan, on alle 50 db. Desibeliasteikko on logaritminen, joten mitä suurempi eri melulähteiden äänitasoero on, sitä olemattomampi yhteisvaikutus on. Myös kaupungin ja Uudenmaan ELY-keskuksen välisessä neuvottelussa 25.8.2010 todettiin, että tie- ja lentomelut ovat erityyppisiä eikä niitä voida laskea yhteen. - Johtopäätös yhteisvaikutuksesta Eri melutyyppejä ei voida laskea yhteen. Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristölupahakemuksen (2007) vuoden 2025 melukartan 5.32 mukaan lentomelutaso L den on Vihdintien varressa 51-54 db, mutta keskiäänitaso L Aeq, joka ei kuvaa koettua melun häiritsevyyttä, koska lentokoneita kulkee harvakseltaan, on alle 50 db. Desibeliasteikko on logaritminen, joten mitä suurempi eri melulähteiden äänitasoero on, sitä olemattomampi yhteisvaikutus on. Näin ollen karkeasti arvioituna tie- ja lentoliikennemelujen yhteisvaikutus ole merkittävä, vaikka melut laskettaisiinkin yhteen. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Timmermalminkujalle ei voida osoittaa uutta asumista ilman huomattavan kallista meluestettä. Tästä syystä korttelin 20042 Vihdintien puoleinen rakentamaton osa osoitetaan ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan työpaikkarakentamiseen. Samasta syystä korttelin 200400 teollisuustonttia ei voida muuttaa asuintontiksi. 2 Alueelle annetaan tarvittavat ääneneristävyysmääräykset: Asuntojen ääneneristävyydeksi lento- ja liikennemelua vastaan määrätään L 33 db sekä toimistotilojen ja vastaavien hiljaisten työtilojen osalta ääneneristävyydeksi lento- ja liikennemelua vastaan määrätään L 29 db. 1 Ramboll Oy 1.12.2008 Keimolanmäen asemakaavan nro 220200 valitukseen. 2 Sito Oy, 14.11.2006 s. 17, 20. 16

Nimistö - Timmermalminkuja, Timmermalmsgränden: Hämeenkylän Labbaksella oli 1824 torppa Timmermans torp. 3 Kun torppa itsenäistyi, se sai 1924 lohkomisessa nimen Timmermalm, 4 joka esiintyy myöhemmin myös maastonimenä. 5 Kadunnimi on johdettu tästä. Timmer on tukki tai hirsi. Malm on Uudenmaan ruotsalaismurteissa esiintyvä sana, joka tarkoittaa tasaista hiekkaista metsämaata, nummea. 6 Helsingin seudulla on 1700-luvulta lukuisia malm-loppuisia maastonimiä. Poikkikuja on peräisin 1950-luvulta kuten vanhimmat talotkin. Vihdintien suuntainen katu ja kadunnimi tulivat asemakaavaan 1979. Kaavamuutoksen vaikutukset - Vaikutukset suhteessa nykytilanteeseen Tontille, jossa on nyt vapaa-ajan asunto 1950-luvulta, rakennetaan kolme omakotitaloa. Lisäksi asemakaava sallii jonkin verran lisärakentamista voimassa olevan asemakaavan tonttitehokkuudella. Vihdintien ja Timmermalminkujan väliin voidaan rakentaa meluvalli. - Vaikutukset suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan Osa tonteista merkitään todellisen käyttötarkoituksensa mukaisesti erillispientalojen korttelialueiksi (AO). Nyt toimitilakäytössä olevat tontit merkitään ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (TKTY). - Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontoon ja luonnonympäristöön Uusi rakentaminen sijoittuu voimassa olevan asemakaavan korttelialueille. Puisto muutetaan suojaviheralueeksi, jolle voidaan sijoittaa meluvalli. - Muut vaikutukset Kaavamuutoksella parannetaan tieliikennemelun torjuntaa. Asemakaavamuutos ei aiheuta merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia, koska alueen liikennetuotos on vähäinen. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttamissopimuksia ei tarvita. Vihdintien meluesteen toteuttamisen hinnaksi on arvioitu 356 296. 7 Vantaa 27.9.2010 VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö Timo Kallaluoto Aluearkkitehti Laatijan yhteystiedot: Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, Timo Kallaluoto, Kielotie 28, 01300 Vantaa, puh 8392 2675, sähköposti timo.kallaluoto@vantaa.fi 3 1824 ja 1851 Timmermans torp, Maanmittaushallituksen arkisto, mikrofilmit, Vantaa 43:XIV, 43:XIX. 4 Maanmittaushallituksen arkisto, mikrofilmit, Vantaa 43:23. 5 1933 mitatussa peruskartassa (painettu 1945) Timmermalm esiintyy sekä maastonimenä että talonnimenä. 6 Åke Granlund: Keskiaikaisia nimiä nykyisessä Helsingissä, teoksessa Helsingin kadunnimet, s. 22, Helsinki 1970. 7 Vihdintien meluselvitys, Sito Oy 14.11.2006 s. 20, 22. 17

Nykytilanne Ortoilmakuva vuodelta 2007.. 18

Lentokoneiden reittitiheyskartta Asemakaavamuutos nro 002037, 27.9.2010 Odilampi Petas Koivurinne Kaava-alueen sijainti Juvanmalmi Askisto Petikko Varisto Hämeenkylä Vapaala Lähtevien lentojen lentotiheyskartta. Ilmailulaitos Finavia 2007. 19

Hetkelliset lentomelutasot Hetkelliset melutasot, A320- ja MD80-koneet. Kiitoteiden 22L ja 04L teoreettiset lentoonlähtöreitit Lmax 75, 80 db. Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003-2020, liitekartta 30. Hetkelliset melutasot, A320- ja MD80-koneet. Kiitoteiden 22R ja 04R teoreettiset lentoonlähtöreitit Lmax 75, 80 db. Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003-2020, liitekartta 31. Kaava-alueella hetkellinen lentomelutaso on noin 75 db. 20

Tieliikennemelu, nykytilanne Asemakaavamuutos nro 002037, 27.9.2010 Vuoden 2005 tilanteessa päivämelun 55 db:n raja ulottuu noin 50-150 metrin etäisyydelle Vihdintiestä. Yli 65 db:n vyöhyke ulottuu noin 15-30 metrin etäisyydelle. / Sito Oy 29.11.2006. Tikkurilantie ja suunniteltu Vihdintie v. 2030 ilman meluntorjuntaa Vihdintietä ja Tikkurilantietä lähimmän asutuksen osalta melutaso ylittää 55 db. / Sito Oy 29.11.2006. 21

Tikkurilantie ja suunniteltu Vihdintie v. 2030, ratkaisuehdotus Ratkaisuehdotus voidaan toteuttaa vasta samaan aikaan Vihdintien toisen ajoradan rakentamisen kanssa. Tikkurilantien varressa on 1,4 m korkea melukaide asfaltin reunassa. Melukaide vähentää melutasoa noin 3-5 db asuinrakennusten ja rakentamattomien tonttien kohdalla. Seuraavassa kuvassa on esitetty tarkemmin Vihdintien varren meluntorjuntaratkaisuehdotus. / Sito Oy 29.11.2006. 22

Tieliikennemelun suojaustoimenpiteet ja kustannukset. / Sito Oy 29.11.2006. 23

30 db 30 db 30 db 33 db 30 db Vihdintietä lähimpien rakennusten ulkoseinien ääneneristävyysvaatimukset tieliikennemelua vastaan. / Sito Oy 29.11.2006. 24

Asemakaavamuutos nro 002037, 27.9.2010 Asemakaavaluonnos v. 2007 MRL 62 mukaisesti 15.2. - 16.3.2007 nähtävillä olleen asemakaavaluonnoksen havainnekuva. 25

MRL 62 mukaisesti 15.2.-16.3.2007 nähtävillä ollut asemakaavaluonnos nro 261100, Koivurinne 1 26 As

Vihdintien (st 120) kehittämisselvitys, Tiehallinto 2008 Tilavaraus Askiston kohdalla. Eritasoliittymä alittaa Vihdintien, jolloin erikoiskuljetukset pääsevät liittymän yli. Tällöin tarvitaan matalampi silta-aukko ja liittymä sopii paremmin maastoon. Timmermalmintien liittymä Vihdintielle on suljettu. Kurkihirsi-katu yhdistää Timmermalmintien Askiston eritasoliittymään. Kurkihirsi-kadun sijaintia sekä tie- ja katualueiden tilavarauksia on tarkennettu asemakaavassa. 27

50 55 60 65 65 60 55 50 db 55 60 65 60 55 50dB Vihdintien kehittämisselvitys, Tiehallinto 2008. Melualueet ilman meluesteitä, 60 km/h. Vihdintien kehittämisselvitys, Tiehallinto 2008. Melualueet 2030 meluesteillä, 60 km/h. 28

Vihdintien kehittämisselvitys, Tiehallinto 2008. Kehitysjakso 2008-2016. Kevyen liikenteen alikulkutunneli Vihdintien ali. Vihdintien kehittämisselvitys, Tiehallinto 2008. Kehitysjakso 2016-2030. Timmermalmintien liittymä katkaistu. 29

Asemakaavaluonnos v. 2009 Asemakaavamuutos nro 002037, 27.9.2010 11.2.2009 päivätty asemakaavaluonnos, joka oli MRL 62 mukaisesti nähtävillä 23.2. - 24.3.2009. Kaupungin maanomistus (harmaalla). 30

AK-kortteli 20042, Timmermalminkuja 8 Rakentamisohje Asemakaavamuutos nro 002037, 27.9.2010 TKa 19.4.2010 1. Rakennusten sijoitus: Rakennukset rakennetaan kiinni Vihdintien puoleiseen rakennusalan rajaan. Rakennukset sijoitetaan vähintään 2 metrin etäisyydelle naapuritontin rajasta, jolloin rakennusten päätyyn voidaan sijoittaa ikkunoita, ei kuitenkaan huoneiden pääikkunoita. Parveke, terassi ja sisäänkäyntikatos saa ylittää rakennusalan rajan. 2. Melusuojaus: Asuintalot ja talousrakennukset muodostavat pihalle meluesteen Vihdintien suuntaan. Tällöin länsipuoleisten pihojen melutaso jää alle 55 db ja tontin voi rakentaa, vaikka Vihdintien meluestettä ei rakennettaisi. 3. Kerrosluku: kaksi, jolloin ikkunoita saadaan myös yläkerroksesta sekä itään että länteen. Näin saavutetaan myös riittävä melusuojaus Vihdintietä vastaan. 4. Katot: kattotiili, kaltevuus 1:2, harjat Vihdintien suuntaiset. 5. Julkisivut: savitiili. 6. Tonttien rajaus pensasaidoin, nykyiset kuusiaidat sallitaan. 31

Katusuunnitelma Kääntöpaikka Timmermalminkuja Kevyen liikenteen alikulku Vihdintie Timmermalminkuja (pohjois-eteläsuuntainen) Timmermalminkuja (itä-länsisuuntainen) 32

Havainnepiirros Asemakaavan mahdollistama rakentaminen, Vihdintien suunnitellut tiejärjestelyt ja meluvalli. 33

34

35

36

37

38