7 Oppaita palokuntalaisille Palokuntien toimintaohjelma 2017 2020 Konkreettisia toimenpidesuosituksia palokuntatoiminnan kehittämiseksi
7 Oppaita palokuntalaisille Oppaita palokuntalaisille -sarjassa julkaistaan materiaaleja palokuntakulttuurin eri osa-alueilta. Teksti: Valtteri Tervala Kuvat: Kansikuva Jukka Fordell, s. 10 Petri Jaatinen, grafiikat Johanna Kuittinen Ulkoasu ja taitto: Terhi Taikavaara / Luminar Solar Kopiointirajoitus: Tämän painotuotteen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. Teoksen muunlainen kopiointi tai tallentaminen digitaaliseen muotoon on ehdottomasti kielletty. ISBN: 978-951-797-681-1 Julkaisija: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 09 476 112 www.spek.fi
Sisällys 3 Johdanto... 4 Muutostrendejä kansalaistoiminnassa ja pelastustoimen megatrendit... 5 Toimintaohjelman tarkoitus... 6 Toimintaohjelman tavoitteet... 6 Toimintaohjelman painopisteet... 8 Palokuntien toimintamuotojen kehittäminen ja uudelleen organisoiminen... 9 Vaikuttaminen ja palokuntatoiminnan asioista päättäminen... 12 Vapaaehtoisen palokuntatoiminnan identiteetin kirkastaminen... 14 Palokuntalaisten rekrytointi (henkilöstösuunnittelu)... 16 Palokuntatoiminnan tunnettuuden lisääminen... 19 Palokuntalaisten osaamisen kehittäminen... 21 Lähteet... 23 Liitteet... 24
4 Johdanto Ajatus palokuntien toimintaohjelman laatimisesta syntyi vuonna 2013 2014 Yleisen palokuntalaiskokouksen valmistelun yhteydessä. Kevään 2014 aikana ennen Yleistä palokuntalaiskokousta järjestettiin kuusi alueellista valmentavaa tilaisuutta. Valmentavissa tilaisuuksissa valmisteltiin tulevassa kokouksessa käsiteltäviä aiheita ja osallistettiin palokuntalaisia toimintaohjelman painopisteiden valinnoissa. XXVII yleisessä palokuntalaiskokouksessa Helsingissä 2014 päätettiin kokoukseen osallistuneiden palokuntien ja pelastusalan järjestöjen edustajien toimesta laatia palokuntien toimintaohjelma ja samalla päätettiin toimintaohjelman painopisteet. Palokuntien toimintaohjelman taustalla on sopimuspalokuntien strategia 2020. Strategia linjaa sopimuspalokuntien tavoitteita, ja toimintaohjelman painopisteet ovat vahvasti kytkettynä strategisisiin teemoihin. Toimintaohjelman ajatus oli alkujaan luoda suosituksia strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintaohjelmaa sitoutuivat valmistelemaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto. Toimintaohjelman painopisteiksi muodostuivat palokuntalaisten identiteetin kirkastaminen, palokuntatoiminnan tunnettuuden lisääminen, palokuntalaisten kelpoisuudet ja osaaminen, palokuntalaisten rekrytointi, palokuntatoiminnan organisoituminen ja toimintamuotojen kehittäminen sekä vaikuttaminen ja palokuntatoiminnan asioista päättäminen. Useat painopisteet ovat sidoksissa toisiinsa, joten niiden suhdetta käsitellään eri suosituksessa. Toimintaohjelmaa lähdettiin laatimaan keväällä 2015. Vuoden 2015 alussa keskusteltiin toimintaohjelman sisällöstä ja merkityksestä. Toimintaohjelman tarkoitus tarkentui kehittämään pelastusalan kansalaistoimintaa ja tuottamaan konkreettisia toimenpidesuosituksia palokuntayhdistyksille. Kevään 2016 aikana toimintaohjelman nykytilankuvaukseen pääsivät osallistumaan valtakunnalliset pelastusalan järjestöt ja palokuntalaiset. Liki 200 palokuntien toimijaa on osallistunut toimintaohjelman nykytilan kartoitukseen ja keskusteluun toimenpidesuosituksista muun muassa eri opintopäivillä ja tapahtumissa. Varsinainen kirjoitustyö toteutettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimesta ja viimeisteltiin yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton vapaaehtoisjaoston ja Suomen Sopimuspalokuntien Liiton kanssa.
Muutostrendejä kansalaistoiminnassa ja pelastustoimen megatrendit 5 Vapaaehtoinen palokuntatoiminta on ollut perinteistä kolmannen sektorin toimintaa. Kansalaistoiminnan juuret ulottuvat pelastusalalla pitkälle 1800-luvun puolelle. Nykyään vapaaehtoiset palokuntayhdistykset tuottavat pelastusalan palveluita, tarjoavat puitteet vapaaehtoistyönä tehtävälle turvallisuusviestintätyölle ja tarjoavat jäsenistölleen turvallisuutta lisäävää harrastustoimintaa. Nykyinen pelastustoimen palvelutarve on vaikuttanut vapaaehtoisiin palokuntayhdistyksiin, ja niiden toiminta on osa julkista palvelurakennetta (Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali, 2016). Palokuntayhdistysten operatiivinen pelastustoiminta perustuu yhteiskunnan kanssa solmittuun sopimukseen. Muut palokuntayhdistysten toimintamuodot, kuten harrastustoiminta ja yleinen vapaaehtoistoiminta, ovat olennainen osa toimintaa, mutta niihin ei liity palvelutuotannollisia velvoitteita. Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja pelastusalan yhdistyksiin vaikuttaa pelastustoimen mutta myös kansalaisyhteiskunnan muutokset. Sitran (2016) mukaan tulevaisuuden ilmiöt, jotka vaikuttavat yhteiskuntaan ovat kiihtyvästi kehittyvä teknologia, keskinäisriippuvainen ja jännitteinen maailma sekä globaali luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvä kestävyyskriisi. Pelastustoimen strategiassa nämä megatrendit on nostettu esille ja niiden valossa on kuvattu pelastustoimen tulevaisuuden näkymiä. Nämä muutokset heijastuvat myös kansalaistoimintaan. Palokuntakulttuuri on yksi palvelutoimintaa ja siten palvelutuotantoa koossa pitävä voima ja sen kehittymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota palokuntayhdistysten toimesta. Tämä toimintaohjelma käsittelee muutostrendejä erityisesti kansalaistoiminnan näkökulmasta, mutta sivuaa myös pelastustoimeen kohdistuvia muutoksia esimerkiksi osaamisen ja kelpoisuuksien kehittämisen suositusten myötä. Yhdistystoiminnan tuottama palvelutoiminta asettaa yhdistyksille uudenlaisia vaatimuksia. Ammattimaistuneen palvelutuotannon myötä palokunnissa vaaditaan yhä enemmän osaamista henkilöstöjohtamisessa, työnantajavelvoitteista ja muista hallinnollisista tehtävistä. Samalla yhdistysten luottamustehtäviin on yhä vaikeampi saada henkilöitä. Perinteinen hallintokeskeinen yhdistystoiminta on muuttumassa ja tilalle tarvitaan uusia toiminta- ja johtamistapoja. Tulevaisuudessa keskiössä ei olekaan enää yhdistyksen hallinto tarjontoineen, vaan ihmiset ja toimijat tarpeineen (Heikkala 2015). Vapaaehtoinen palokuntatoiminta kilpailee tänä päivänä muiden vapaaehtoistoimintojen kanssa ihmisten vapaa-ajasta. Kansalaisareenan (2015) mukaan ihmisten kiinnostus vapaaehtoistoimintaan on pysynyt lähes samalla tasolla viimeisen viiden vuoden ajan. Sitoutuminen on kuitenkin yhä lyhytjänteisempää kansalaisyhteiskunnassa johtuen työelämän kiireestä, vaihtuvista kiinnostuksen kohteista ja mielekkyyden kasvaneesta tarpeesta (Seppo 2013, 13). Palokuntatoiminnan näkökulmasta haasteeseen voidaan vastata myös tarjoamalla erilaisempia tehtäviä palokuntatoiminnan ympäristössä (Eskelinen 2017; Malinen & Hamilton-Skurak & Eskelinen & Tervala & Mankkinen, 2017). Vuonna 2015 54 % yli 15-vuotiaista suomalaisista osasi mainita hälytystoiminnan yhtenä VPK-toiminnan muotona (Taloustutkimus 2015). Heikointa VPK-toiminnan tuntemus on alle 25-vuotiaiden joukossa. Tietoa toiminnasta voidaan siis sanoa olevan, mutta kohtaako
6 kiinnostus tarjonnan? Rekrytointi on lähes kaikissa yhdistyksissä toiminnan edellytyksenä. Palokuntatoiminnassa liittymisen motivaatiotekijöitä on tutkittu kaksi kertaa, ja viimeisin tutkimus valmistui tammikuussa 2016. Palokuntaan liitytään yleisimmin halusta oppia uusia taitoja pelastustoiminnasta, sukulaisuuden kautta tai arvopohjaisesti halusta auttaa lähimmäisiä. Tärkeimpänä tekijänä koetaan halua auttaa. Rekrytoinnissa on siis tärkeää nostaa esille toiminnan todellinen luonne ja korostaa nykyiselle jäsenistölle oman tuttavapiirin rekrytoimista mukaan. Palvelutuotannon eräänä keskeisenä peruskivenä on yksittäisen palokuntalaisen henkilökohtainen osaaminen. Palokuntakoulutusuudistus on käynnissä ja keskeisin muutos liittyy käsitykseen osaamisesta. Opiskelija on asetettu aktiiviseen rooliin, toimijaksi, joka ottaa enemmän itse vastuuta oppimisestaan. Palokuntien roolia oppimisen mahdollistajana kasvatetaan ja samalla tuetaan erilaisin välinein. Opiskelijoita tuetaan myös monimuotoista opiskelua lisäämällä. Samalla osaamista tarkastellaan tarvelähtöisestä näkökulmasta. Sen myötä voidaan paremmin osoittaa tarvittavia perusteita osaamisen pohjaksi. Toimintaohjelman tarkoitus Palokuntien toimintaohjelman tarkoituksena on antaa toimenpidesuosituksia palokuntatoiminnan tukemiseksi ja kehittämiseksi ja siten palokuntien palvelutuotannon varmistamiseksi. Lisäksi toimintaohjelma pitää sisällään nykyaikaisen kuvauksen pelastusalan kansalaistoiminnasta. Suositusten tarkoituksena on ensisijaisesti tarjota erilaisia mahdollisia toimintatapoja palokunnille, mutta suositukset on tarkoitettu myös pelastusalan järjestöille sekä pelastuslaitoksille ja muille palokuntien sidosryhmille. Lisäksi toimintaohjelma kuvaa palokuntayhdistysten nykytilaa ja yleisiä muutostrendejä yhteiskunnassa. Toimenpidesuositusten pohjalta on tarkoitus luoda malleja, joiden avulla palokunnat ovat tulevaisuudessakin kilpailukykyisiä ja elinvoimaisia. Toimintaohjelmalla kannustetaan yhdistyksiä, järjestöjä ja muita organisaatioita huomioimaan yhteiskunnalliset ja pelastusalan muutokset sekä kannustamaan palokuntia toimimaan rohkeasti uusien erilaisten toimintatapojen löytämiseksi. Jokainen voi löytää keinoja omien haasteidensa selvittämiseksi. Toimintaohjelman tavoitteet Toimintaohjelman tavoitteet voidaan luokitella kahteen osaan. Itse ohjelman tavoitteena on ensisijaisesti parantaa palokuntien toimintaedellytyksiä ja toiseksi lisätä tietoutta muutoksista nykyaikaisten yhdistysten toiminnassa. Palokuntien toimintaohjelman tavoitteina ovat myös painopisteiden mukaisesti kasvattaa palokuntien ja palokuntalaisten määrää, tunnistaa palokuntien monimuotoisuus sekä kannustaa palokuntia uudistamaan toimintamuotojaan ja kehittämään toimintaansa eri toimintamuotojen organisoimisessa. Toimintaohjelman tavoitteena on myös tukea osaa-
misen kehittämistä, kehittää toimenpiteitä osaavien palokuntalaisten käytettävyyden lisäämiseksi ja lisätä yksilöiden osallistumismahdollisuuksia. Palokunnille ja palokuntalaisille suunnattujen tavoitteiden lisäksi toimintaohjelmalla on tavoitteena vaikuttaa päätöksentekijöihin, jotta vapaaehtoisten palokuntien kaikki toimintamuodot huomioidaan ja hyödynnetään tulevaisuudessa. Niin ikään tavoitteena on erilaisten suositusten myötä lisätä ihmisten tietoisuutta palokuntatoiminnasta. 7 Kansalaistoiminta Nykysuomen sanakirjan mukaan kansalaistoiminta on henkilön julkinen toiminta yhteiskunnan, yhteisön jäsenenä, erilaisissa yhdistyksissä, kansalaisjärjestöissä ym. Talouselämän, yritysten ja taloudellisten yhdistysten toiminta ei ole kansalaistoimintaa. Parhaimmillaan kansalaistoiminta tukee demokratian kehittymistä todelliseksi demokratiaksi, auttaa politiikkaa lähentymään todellista ja mahdollisimman välitöntä yhteisten asioiden hoitoa ja luo kansalaisille mahdollisuuksia olla todellisia kansalaisia, ei alamaisia. (Lehtonen & Rantanen, 1995)
8 Toimintaohjelman painopisteet Toimintaohjelma sisältää kuusi painopistettä. Kunkin painopisteen osalta on kuvattu tämän hetkinen tilanne asiaan liittyvine haasteineen. Toimenpidesuosituksissa on esitetty keinoja ja mittareita asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Niin ikään suosituksiin on merkitty ne toimijat, joille suositukset on ensisijaisesti kohdistettu.
Palokuntien toimintamuotojen kehittäminen ja uudelleen organisoiminen 9 Nykytila Suomea on luonnehdittu yhdistysten luvatuksi maaksi. Vuonna 2015 yhdistysrekisterissä oli n. 135 000 yhdistystä (PRH, 2016). Palokuntasopimuksen tehneitä vapaaehtoisia palokuntayhdistyksiä on Suomen Sopimuspalokuntien Liiton mukaan noin 500. Lisäksi noin 200 paloaseman yhteydessä toimivien henkilökohtaisen työsopimuksen solmineiden palokuntien yhteydessä toimii vapaaehtoista turvallisuustyötä tekeviä ja harrastustoimintaa harjoittavia yhdistyksiä. Heikkalan (2015) mukaan yhdistyksen vaikuttavuutta mitataan tulevaisuudessa sillä, kuinka hyvin se pystyy tarjoamaan ihmisen tai ihmisryhmän tarpeita vastaavia ratkaisuja harrastustoiminnassa, vertaistuessa tai vaikuttamisessa. Palokuntien palvelutuotannon osalta vaikuttavuutta mitataan myös sen kustannustehokkuudella. Se, miten yhdistykset löytävät uusia keinoja vastata muuttuneisiin toimintatapoihin ja uudistaa siten toiminta- ja johtamistapoja, ratkaisee sen, miten yhdistykset löytävät paikkansa tulevaisuudessa (Heikkala 2015). Yleiset kansalaistoiminnan muutokset, vapaaehtoisten sitoutumisen heikkeneminen, palvelutuotannon vaatimusten kasvaminen, vapaaehtoistyön osuuden vähentyminen ja harrastustoiminnan palvelutuotannollinen sidos ovat tuoneet haasteita vapaaehtoisen palokuntakulttuurin säilyttämiselle. Pelastusalan yleinen perinteisyys, innovatiivisuuden ja oma-aloitteisuuden puute ovat haasteina vapaaehtoistyön ja harrastustoiminnan kehittymiselle ja sitä kautta henkilöiden innostumiselle ja sitoutumiselle. Perinteisyyteen kuuluu myös vahva muutosvastaisuus ja yhdenvertaisuuden vaihteleva toteutuminen. Palokuntayhdistyksien mahdollisuudet koetaan olevan toiminnan monipuolistamisessa, palokuntien yhteistyön lisääntymisessä sekä palokunnan toimintojen tiiviimmän yhteistyön kehittämisessä. Palokuntien toiminta tulisi nähdä toiminnan kautta toimijoiden sijaan (kuva 1.). Toimintaa voidaan tarkastella onnettomuuden kehittymisen ketjuna, yhteiskunnallisesti vaikuttavina tekijöinä tai erikseen myös toimijaryhmien muodostamana yhteisönä. Tuore palokuntalaisten motivaatiotutkimus esittää yhtenä kehityskohteena palokuntien toimintakulttuurin kehittämistä ehkäisemään toiminnan lopettamista (Malinen ym. 2016). Toimintamuodot ja toimintakulttuuri vaikuttavat toiminnan organisoitumiseen. Organisoitumismalli tulisi arvioida uudelleen ja soveltaa kunkin palokunnan toimintakulttuuriin. Pääasia on, että organisaatiorakenne mahdollistaa toimijoiden osallistumisen eri toimintojen asettamien kriteerien mukaisesti. Palokuntien tulee huomioida, että toiminnan turvaamiseksi yksilöt tulee saada vapaaehtoisesti sitoutumaan toimintaan ja että he ovat motivoituneita kouluttautumiaan ja kehit-
10 tämään itseään. Näin voidaan turvata yhdistyksien sopimusvelvoitteet. (Eskelinen 2016) Haasteena on, että ihmiset ovat nykyään spontaanimpia ja vapaaehtoistyö organisoituu yksilöllisemmin. Perinteisen yhdistystoiminnan rinnalle on syntynyt vapaamuotoisempia osallistumisen muotoja. (Siisiäinen 2013; Saukkonen 2013) Ihmisen osallistuvat toimintaan enemmän silloin kun heille itselleen sopii ja tekevät itselleen mieluisinta toimintaa. Malisen ym. (2016) mukaan suurimmat toimintaan osallistumisen esteet ovat ajanpuute ja työ/opinnot. Näihin ei voi toimijoiden mukaan palokunnat juurikaan tehdä toimenpiteitä, mutta sen sijaan palokuntien tulisi huomioida nuo jäsenet ja pitää heidät mukana toiminnassa tarjoamalla vaihtoehtoisia tehtäviä. Kuva 1. Palokuntatoiminta tulevaisuudessa ja sen erilaiset toiminnan ulottuvuudet. Toimenpide-ehdotukset ja tavoite Tavoite Tavoitteena on, että palokunta on avoin, monipuolinen pelastusalan kansalaistoiminnan mahdollistaja. Palokunnan yhdistystoimintaan on mahdollista osallistua ikään, sukupuoleen, syntyperään, koulutustaustaan, uskontoon tai sosioekonomiseen taustaan katsomatta. Sopimusperusteiseen palvelutuotantoon taas osallistutaan henkilökohtaisten erityisedellytysten mukaisesti. Palokunta on organisoitu joustavasti, nykyaikaisesti ja demokraattisesti. Palvelukonseptin avulla palokunta voi johtaa toimintaansa tavoitteellisesti siten, että se kykenee tarjoamaan yhteiskunnan tarpeisiin sovitettuja palveluita.
Mittarit Mittareina pidetään toimivien palokuntayhdistysten määrää, tarjolla olevien toimintamallien käyttöä, eri toimintamuotojen toteuttamisen laajuutta palokuntayhdistyksissä ja osallistuvien ihmisten määrää. 11 Keinot Toimenpideehdotus Palokuntayhdistyksen toiminnan organisoiminen 1. Palokuntien toiminta koostuu palvelutoiminnasta, harrastustoiminnasta ja vapaaehtoistoiminnasta. 2. Palokuntien toiminnat organisoidaan toiminnoittain toimijoiden sijaan, huomioiden yksilölliset motivaatiotekijät. 3. Verkostoituminen lähiyhdistyksien kanssa hallinnon ja toimintojen osalta voi turvata toiminnan jatkuvuuden. Toimintamuotojen kehittäminen 1. Laadukkaan ja riittävän palvelutoiminnan takaamiseksi on palokuntayhdistyksien tarjottava jäsenistölle monipuolista toimintaa, joka mahdollistaa jäsenten pysymisen toiminnassa. 2. Pelastusalan tulee hyväksyä palokuntayhdistykset kolmannen sektorin palveluntarjoajana ja ymmärtää yhdistystoiminnan erityispiirteet, joihin kuuluu vahvasti vapaaehtoisuus. 3. Toimintaa rajoittavat esteet tulee poistaa, mikä tapahtuu asenteita muuttamalla. Kansalais-/ yhdistystoiminnan vahvistaminen 1. Vapaaehtoispalokuntakulttuuri tulee säilyttää vahvistamalla yhdistystoiminnan osaamista ja monipuolistamalla toimintaa. 2. Palokuntien yhdistystoiminnan vahvistamiseksi on tarjottava koulutusta, apuvälineitä ja tukipalveluita. 3. Järjestäytymättömille vapaaehtoisille tulee löytää keinoja perinteisen jäsenyyden lisäksi osallistua toimintaan myös kertaluonteisesti esim. kampanjoiden avulla. 4. Pelastusalan muiden järjestöjen tulee luoda tukiverkosto siten, että se tukee vahvemmin palokuntien toimintaedellytyksiä itsenäisinä yhdistyksinä. Toimijat Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt Pelastuslaitokset Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt
12 Vaikuttaminen ja palokuntatoiminnan asioista päättäminen Nykytila Yhdistyksillä on olemassa sellaisia piirteitä, joita ilman niitä ei voida pitää yhdistystoimintana. Ensinnäkin yhdistys on ihmisten muodostama yhteisö, joka toteuttaa osallistuvien ihmisten yhdenmukaisten tarkoitusperien mukaista toimintaa. Jäsenyys perustuu yhdistyksissä vapaaehtoiseen jäsenyyteen, ja se tuo myös mahdollisuuden demokraattiseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon. Lisäksi yhdistykset ovat monesti riippumattomia kolmansista osapuolista ja yleishyödyllisiä. (Heikkala, 2015) Palokuntayhdistykset edustavat perinteistä yhdistystoimintaa. Palokuntayhdistykset ovat perinteinen kolmannen sektorin toimija, joilla on tyypillisiä nykypäivän yhdistystoimintaan liittyviä haasteita. Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat myös palokuntayhdistyksissä. Jäsenistö ikääntyy eikä nuoria saada jatkamaan toimintaa, maaltamuutto aiheuttaa jäsenmäärän turvaamiselle vaikeuksia, yksilöllistyminen asettaa vaatimuksia tarjota jäsenistölle mielekkäämpää toimintaa, palokuntatoiminnan ammatillistuminen asettaa erilaisia vaatimuksia jäsenille ja julkisen talouden haasteet aiheuttavat palvelutarvetta (Heikkala, 2015; Eskelinen, 2016). Itsekeskeisyyden ja itsemääräämisoikeuden lisääntyminen haastaa nykyisen hallinnollisen johtamistavan ja asettaa yhdistykset uuteen asemaan päätöksenteossa ja vaikuttamisessa. Digitaalisuuden kasvaminen antaa etua uusien sukupolvien toiminta- ja johtamistavoille. Sitoutuminen on yhä lyhytjänteisempää kansalaisyhteiskunnassa johtuen työelämän kiireestä, vaihtuvista kiinnostuksen kohteista ja vaatimuksista kansalaistoiminnan kokemuksista. (Seppo 2013, 13) Nykytilan kartoituksen mukaan toimijat ovat kokeneet päätöksenteossa heikkoutena tietämättömyyden yhdistystoiminnasta ja siitä, miten palokunnissa voi vaikuttaa. Nykyhetkeen tyypillisenä piirteenä palokuntayhdistyksissä on vaikeus saada ihmisiä vastuutehtäviin, mikä muodostaa usein esim. pitkiä päällikkyyksiä. Tehtävät kasaantuvat näin ollen helposti vain muutaman henkilön vastuulle. Demokraattinen päätöksenteko koettiin joissakin tapauksissa palokunnissa häilyväksi. Päätöksenteon rakenteet ja autoritäärinen johtaminen operatiiviseen tyyliin yhdistystoiminnassa nähtiin heikkoutena. Alueellisessa ja valtakunnallisessa toiminnassa edustuksellisuus ja muutosvastaisuus nähtiin tulevaisuuden uhkana. Vahvuutena vaikuttamisessa pidetään asiantuntijuutta, nuorten kasvavia vaikutusmahdollisuuksia, verkostoitumista ja yhteisöllisyyttä. Uudet toimintamallit (Wikipedia) ja uusien sukupolvien luontaiset toimintatavat koettiin mahdollisuuksina.
Toimenpide-ehdotukset ja tavoite Tavoite 13 Palokuntayhdistykset ovat osaavia, osallistavia ja innovatiivisia yhteisöjä, jotka pystyvät tarjoamaan yhteiskunnalle sen tarvitsemia palveluita. Palokunnissa jäsenet tietävät erilaiset vaikuttamisen välineet ja käyttävät niitä aktiivisesti. Tavoitteena on myös organisoida toimiva valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen, verkostomainen sekä projektiluonteinen tukirakenne, jossa palokuntalaisia ja palokuntatoiminnan asiantuntijoita osallistetaan ja kuullaan. Toiminnassa huomioidaan vahvasti myös pitkäjänteisyys. Mittarit Vaikuttamisen kehittymisen mittareina toimivat vaikuttamisen kanavien määrä ja aktiivisuus, kuten työryhmä-, verkosto- ja luottamuselintoimintaa mittaavat toiminnat. Lisäksi mitataan käytössä olevien osallistamisen keinojen määrää ja toimivuutta. Toimenpideehdotus Keinot Toimijat Yhdistystoiminnassa vaikuttamisen kehittäminen 1. Yhdistysten tulee osallistaa jäseniä päätöksentekoon luomalla demokraattinen ja kannustava yhteishenki. 2. Uusien digitaalisten vaikuttamiskeinojen käyttöönottaminen tulee huomioida. 3. Yhdistyksen ohje-, johto- ja muiden sääntöjen tarkoituksenmukaisuuden tarkistaminen. Sääntöjen ja ohjeiden tehtävänä on mahdollistaa, ei rajoittaa toimintaa. 4. Yhdistysten tehtävät ja vaikuttamiskeinot tulee kirjata auki ja viestiä sekä tuoda tunnetuksi jäsenistölle. Jäsenten oma-aloitteisuutta tulee vahvistaa. Vapaaehtoiset palokunnat Pelastusalan järjestöt Alueellisten ja valtakunnallisten luottamuselinten uudistaminen 1. Luottamuselimissä tulee olla riittävän laajapohjainen osaaminen. 2. Luottamuselinten asiantuntijuutta tulee vahvistaa. 3. Tulee luoda palokuntien toimintaa tukevia asiantuntijaverkostoja. Vapaaehtoiset palokunnat Pelastusalan järjestöt Pelastuslaitokset
14 Vapaaehtoisen palokuntatoiminnan identiteetin kirkastaminen Yhdistystoiminnan käsitys on muuttumassa ja vanha käsitys, että lähtökohtana on yhdistys ja sen edustama asia, eikä niinkään ihmiset tai osallistujat tai asiakkaiden näkökulmat, on poistumassa. Uusi näkemys perustuu täysin toisenlaiseen lähtökohtaan eli tuotanto-tarjonta muuttuu tarveperustaiseksi ongelmaratkaisuksi. (Heikkala, 2015) Ilmiö on havaittavissa myös palokuntayhdistysten toiminnassa. Palokuntayhdistyksissä on hieman epäselvää, toimiiko palokunta yhdistyksen jäseniä varten vai pelastustoimea vai avun tarvitsijaa varten? Tähän vaikuttaa myös selkeän jäsenpolun puuttuminen. Palokuntien palvelutuotannollinen rooli vaikuttaa kaikkeen toimintaan ja heikentää yksilökeskeistä toimintatapaa. Identiteetti muodostuu käsityksestä omasta itsestään ja siitä, miten jokainen ymmärtää itsensä suhteessa toimintaan. Identiteetti sisältää myös käsityksen siitä, millaiseksi henkilö haluaisi tulla. Identiteettiin kuuluvat ihmisen tunne yhteisöön kuulumisesta, toimintaa koskevat arvot ja eettiset näkökulmat sekä toiminnan tavoitteet. Pysyvän identiteetin sijaan sen katsotaan olevan nykyään pirstaloitunut ja tilanteen mukaan muotoutuva. (Eteläpelto & Vähäsantanen 2010, 46 47) Nykytilan kartoituksen mukaan toimijat kokivat identiteetin nykytilan uhkina muun kuin hälytystoiminnan kuihtumista, virkamiesmäisyyttä ja ennakkoasenteita. Ammattimaisuus vastaan vapaaehtoisuus koettiin yhtenä identiteetin muodostumisen heikkoutena. Ihmisillä tai ryhmillä voi olla useita identiteettejä ja monet voivat muodostaa ristiriitoja (Järvelä 2007). Myös toiminnan riittämätöntä houkuttavuutta pidettiin uhkana. Heikkoutena toiminnassa nähtiin yleinen muutosvastaisuus, nykyisten palokuntalaisten laajan ammattitaidon hyödyntämisen puute, arvostuksen puute sekä toisaalta arvostukseen vaikuttava negatiivinen julkisuus (alkoholi- ja tuhopolttotapaukset). Vahvuuksia on kuitenkin monia. Koulutus, perinne, organisoituminen sekä erikoisosaaminen oli mainittu vahvuuksina. Vahvuutena nähtiin myös selkeä päämäärä pelastustoiminnan palveluiden järjestämisessä ja arvostettu nuorisotyö. Tuoreen palokuntalaisten motivaatiota selvittäneen tutkimuksen mukaan 66 % palokuntalaisista (n = 933) koki itsensä vapaaehtoiseksi työntekijäksi ja 33 % sekä vapaaehtoiseksi työntekijäksi että ammattilaiseksi. Vain 1 % koki olevan ammattilaisia (Malinen & Hamilton-Skurak & Eskelinen & Tervala & Mankkinen 2017). Vapaaehtoisidentiteetin teoria esittää, että toimittuaan jonkin aikaa vapaaehtoistyössä vapaaehtoiset sisäistävät vapaaehtoisroolinsa ja siitä tulee osa heidän identiteettiään, mikä tukee vapaaehtoistyön jatkamista pitkällä tähtäimeillä. (Malinen yms. 2017)
Toimenpide-ehdotukset ja tavoite Tavoite 15 Tavoitteena on, että palokuntien jäsenet omaavat vahvan palokuntaidentiteetin, joka muodostuu toiminnasta, sen tavoitteista ja yhteisistä arvoista. Palokunnat ovat olennainen osa pelastustoimea. Palokuntalaisia kuvaavat sanat ammatillisuus, luotettavuus ja inhimillisyys sekä pyyteetön auttamishalu ja oma-aloitteisuus. Palokuntakentän monimuotoisuus tunnustetaan alan toimijoiden keskuudessa; eri palokuntamuodoissa on erilaisia tapoja toimia. Mittarit Mittareina toimii sopimuspalokuntabarometri, motivaatiotutkimuksen seurantatutkimukset ja erilaiset kyselyt palokuntalaisille. Toimenpideehdotus Keinot Toimijat Toiminnan tarkoituksen kirjaaminen palokunnalle 1. Palokuntien on säännön mukaisesti tarkastettava ja kirkastettava toimintansa tarkoitus: mitä ja ketä varten palokunta on? mikä on yhdistyksen tarkoitus jäsenille? mikä tarkoitus on pelastustoimelle ja yhteiskunnalle yleisemmin? mikä tarkoitus on asiakkaalle? ja määritettävä toiminnan tavoitteet, arvot ja visio. Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt Identiteetin tukeminen 1. Yksilöiden ja yhteisöjen identiteettien vahvistaminen tunnistamalla ja tunnustamalla erilaisissa tilanteissa muodostuva identiteetti. 2. Tunnistamalla ja tunnustamalla yksilöiden ja yhteisöjen osaaminen. 3. Tunnistamalla ja tunnustamalla yksilöiden ja yhteisöjen erilaisuus. Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt
16 Palokuntalaisten rekrytointi (henkilöstösuunnittelu) Monet yhdistykset puhuvat paljon jäsenpulasta. Uusia jäseniä on vaikea saada liittymään ja sitoutumaan toimintaan. Sama ongelma koskee myös vapaaehtoisia palokuntayhdistyksiä. Kansalaisareenan mukaan ihmisiä kiinnostaa liki saman verran vapaaehtoistoiminta kuin viisi vuotta sitten, mutta erityisesti nuorten keskuudessa vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on vähentynyt (Kansalaisareena & Kirkkohallitus & HelsinkiMissio 2015). Yleisin syy palokuntaan liittymiselle oli maailmaa koskevan ymmärryksen lisääminen ja siitä oppiminen. Osallistujat esimerkiksi mainitsivat usein syyksi yleisen kiinnostuksensa palo- ja pelastusalaan sekä halun oppia uusia taitoja kuten ensiapua. Toiseksi yleisin motiivi palokuntaan liittymiselle oli sukulaisten vaikutus. Sukulainen palokunnassa voi siis olla yksi vapaaehtoisten rekrytoinnin päävaikuttajista. Lisäksi mahdollisuutta ilmaista arvoja, kuten auttaa toisia hädässä, pidettiin tärkeänä palokuntaan liittymisen motiivina. Vapaaehtoiset olivat ylipäänsä tyytyväisiä palokuntaan kuulumiseensa ja pitivät suhteellisen epätodennäköisenä sitä, että he lopettaisivat palokuntatoiminnan lähitulevaisuudessa. Osallistujat kuitenkin ilmoittivat erilaisista vapaaehtoistoiminnan esteistä, joista merkittävimpinä pidettiin ajanpuutetta sekä opiskeluun tai työhön liittyviä velvollisuuksia. (Malinen & Mankkinen 2013) Uusimman tutkimuksen mukaan sosiaaliset syyt ovat palokunnassa pysymisen päämotiivit. Tämä eroaa palokuntaan liittymisen alkuperäisistä syistä ja osoittaa, että vapaaehtoisten liittymistä ja palokunnassa pysymistä vahvistavat tekijät eivät välttämättä ole samat. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan palokuntatoimintaan liittymisen syyt ovat pysyneet lähes samana. Halu auttaa, uuden harrastuksen etsiminen ja halu oppia uusia taitoja ovat tutkimuksen mukaan edelleen tärkeimmät syyt palokuntatoimintaan liittymiseen. Yksinkertaisesti kutsun liittyä mukaan toimintaan mainitsivat liki 35 % vastaajista. Rekrytointikampanjat eivät vaikuttaneet olleen merkittävä toimintaan liittymisen syy, mutta niiden voidaan todeta ainakin lisäävän tunnettuutta. (Malinen yms. 2017) Kun tarkasteltiin toimintaan osallistumisen esteitä, huomattiin, että 26 40-vuotiaiden ikäryhmä kohtaa muita ikäryhmiä todennäköisemmin työhön, opintoihin tai perhe-elämään liittyviä velvoitteita. Edellä mainitut olivat myös suurimmat esteet toimintaan osallistumiselle. (Malinen yms. 2017) Uhkana palokuntien rekrytoinnille nähtiin vähäiset resurssit vastaanottaa suuria määriä uusia jäseniä, sopivien uusien jäsenten löytäminen, palokuntien vahvat sisäpiirit, vaatimusten ristiriitaisuudet ja uudistuskyvyttömyys. Heikkoutena koettiin toiminnan näkymättömyys tai esille tuominen oikeilla tavoilla, talkoo-/vapaaehtoisasenteen puuttuminen, rekrytoinnin suunnitelmallisuuden ja toiminnan tunnettavuuden sekä tiedon puute, pelastuslaitosten rajoitukset ja aikuisjäsenten vähäinen rekrytointi (rekrytointi keskittyy nuorisotyöhön). Haasteena on koettu myös yhteiskunnan ja erityisesti pelastuslaitoksien ja/tai yksittäisten henkilöiden asenteet (Työilmapiiritutkimus, SSPL 2012, ja Sopimuspalokuntabarometri 2014, SSPL 2015).
Palokuntien toiminnan vahvuuksina koetaan olevan pitkäjänteisyys, selkeä organisaatiota, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, johtajakoulutus, paloasemat ja kalusto sekä ammattimainen hälytystoiminta. Nykytilan kartoituksen mukaan mahdollisuuksina pidettiin muun muassa säästötoimia, hiljaisen tiedon jakamista, yhteisöllisyyden lisäämisen tuomaa hyötyä, vaihtuvuutta, toiminnan monipuolisuutta, eri toimintojen sisältöjen laajentamista ja sekoittamista, nykyviestinnän hyötyjä ja alueellista sekä valtakunnallista osaamista/palvelua. 17 Toimenpide-ehdotukset ja tavoite Tavoite Rekrytointi on parhaimmillaan valtakunnallisesti tuettua ja jatkuvaa toimintaa. Kansalaisiin suunnattu laaja-alainen rekrytointi ja erikseen määriteltyjen kohderyhmiin suunnattu täsmärekrytointi muodostavat toiminnallisen ja jatkuvan kokonaisuuden. Mittarit Mittareina palokuntalaisten määrän seuraaminen, eri toiminnoissa mukana olevien palokuntalaisten määrän seuraaminen (osallistumisaktiivisuus).
18 Toimenpideehdotus Palokuntalaisten rekrytointi Monipuolisesti eri viestinnän kanavien käyttö Keinot 1. Palokunnan tulee säännönmukaisesti tehdä henkilöstöanalyysi ja laadittava lyhyen, keskipitkän- ja pitkäntähtäimen henkilöstösuunnitelma. 2. Rekrytointitoimenpiteet tulee sisällyttää osaksi normaalia toimintaa. 3. Osallistumiskynnystä tulee kaikin keinoin madaltaa (spontaani osallistuminen, yksilön tarpeiden huomioiminen, aloituspaketin tarjoaminen ja henkilökohtaisen perehdyttäjän nimeäminen). 1. Rekrytoinnissa tulee hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti erilaisia viestinnän kanavia riippuen kohderyhmästä. 2. Sosiaalisen median kautta voi tavoittaa paljon ihmisiä melko vähällä panostuksella. Myös erilaisten uusien kanavien kuten tubettajien yms. hyödyntäminen on hyvä keino rekrytoida uusia jäseniä. 4. Henkilöstöanalyysin tueksi tulee laatia riittävät apuvälineet ja mittarit. 5. Vapaaehtoisten epämuodollista rekrytointia nykyisten vapaaehtoisten kautta tulisi rohkaista. 6. Helpoin tapa rekrytoida uusia jäseniä on yksinkertaisesti pyytää ihmisiä mukaan toimintaan. Toimijat Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt Palokuntayhdistykset
Palokuntatoiminnan tunnettuuden lisääminen 19 Palokuntatoiminnan tunnettuutta on mitattu Taloustutkimuksen toimesta 2013 2015. Tietoisuus hälytystoiminnasta on lisääntynyt hieman vuodesta 2013 vuoteen 2015. Kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista tietävät VPK:oiden tekevän hälytystoimintaa. Useimmin tämä on mainittu 50 64-vuotiaiden keskuudessa ja keskimääräistä harvemmin alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Miehet mainitsevat hälytystoiminnan naisia useammin. Seuraavaksi useimmin on mainittu nuorisotoiminta, jonka on maininnut vajaa viidennes vastaajista. Sen tietää parhaiten 35 49-vuotiaat ja heikoimmin alle 25-vuotiaat. Kolmannes vastaajista ei osaa mainita, mitä toimintaa VPK:lla on. Yksi toiminnan tunnettuutta heikentävä tekijä on toiminnan vahva sidos viranomaistoimintaan. Toiminnan esilletuominen ja sen korostaminen pelastustoimen operatiivisiin tilanteisiin liittyvän viestinnän yhteydessä on haasteellista. Lisäksi tunnettuuteen liittyviä heikkouksia koetaan olevan sisäpiirimäisyys, vetäjien väsyminen, tiedon ja arvostuksen puute, ennakkoluulot, palokuntatermistön laajuus ja huono media-alustojen hyödyntäminen. Uhkana on haluttomuus laajentua tai mainostaa, palokuntien rinnastaminen pelastuslaitoksiin, termistö, ammattipalomiesten väheksyvä suhtautuminen, yksi virhe peilaa koko toimintaa -ajattelu, jolloin maineen menettäminen on vaarallista, palokunta-aatteen heikkeneminen ja maaltamuutto. Onnistumiseenkin on edellytyksiä. Vahvuuksina tunnettuuden lisäämiseksi nähdään liittymisen helppous, julkiset esilletulot kuten toiminnan esittelyt, palokuntahenki, palokuntien hyvät suhteet, yhteisön näyttävyys: asut, paloautot ja yhtenäinen varustus. Palokuntia pidetään houkuttelevana kolmannen sektorin kumppanina, mikä lisää tunnettuutta yhteistyön kautta. Mahdollisuutena on nuorten innostuneisuus, aina VPK-laisena esiintyminen, alueellisen arvostuksen hyödyntäminen paremmin, uusien media-alustojen hyödyntäminen, asenneilmapiirin muuttuminen myönteisemmäksi pelastuslaitoksissa, turvallisuusviestinnän kautta tunnettuuden lisääminen sekä uudenlaisen fanikulttuurin synnyttäminen. Toimenpide-ehdotukset ja tavoite Tavoite Tavoitteena on, että palokuntien tuottama toiminta on tunnettua ihmisten keskuudessa (75 % osaa mainita, mitä toimintaa palokunnissa on). Mittarit Mittareina tunnettuustutkimus ja mediaseuranta (valtakunnallinen ja alueellinen).
20 Toimenpideehdotus Palokuntalaisten tunnettuus Internetsivut ja sosiaalinen media Keinot 1. Palokuntien tulisi laatia yksinkertaiset viestintäsuunnitelmat ja toteuttaa suunnitelman mukaisesti nykyaikaista viestintää. 2. Pelastusalan järjestöjen tulee laatia yhteinen viestintäsuunnitelma ja tarjota apuvälineitä palokuntien viestintään. 1. Palokuntayhdistysten tulisi tarkistaa internetsivunsa ja huolehtia, että ne ovat päivitettynä. 2. Palokuntien tulisi suunnitella sosiaalisen median toimintatavat ja kohderyhmät. Toimijat Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt Palokuntayhdistykset
Palokuntalaisten osaamisen kehittäminen 21 Koulutus on keskeinen osa vapaaehtoispalokuntatoimintaa. Palokuntalaisten koulutusta ohjaa pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön opetussuunnitelma. Suunnitelman vahvistaa Pelastusopisto. Koulutusta kehitetään yhteistyössä sisäministeriön, Pelastusopiston, pelastuslaitosten, kurssinjohtajien ja palokuntien kanssa. Nykyinen opetussuunnitelma pitää sisällään tarjolla olevan palokuntakoulutuksen mukaan lukien asetuksen (VnA 407/2011) ja työturvallisuuslain (23.8.2002/738) vaatiman koulutuksen. Vuonna 2015 toteutetun järjestöosaamisen kyselyn mukaan palokunnissa toivotaan erityisesti osaamista rekrytoinnin, esimiestyön ja vuorovaikutuksen kehittämiseen, rahoitusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä työturvallisuuden parantamiseen. Palokuntalaisten motivaatiota, esteitä ja asenteita selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että palokuntalaisten sitoutumisen keskiarvo oli korkeaa tasoa M = 5,98 (KH = 1,25) asteikolla 1 7. Korkea sitoutumisen taso organisaatioon on tärkeää erityisesti nykypäivänä, kun vapaaehtoistyö yleisesti on siirtynyt perinteisestä (elinikäisestä) vapaaehtoistyöstä jaksoittaisempaan vapaaehtoistyön muotoon (ajoittainen tai kertaluontoinen), jossa ei sitouduta niin vahvasti mihinkään tiettyyn organisaatioon (Oostlander, Güntert, van Schie, & Wehner, 2013; Wilson, 2000; Wilson & Musick, 1999). Koulutus on todettu yhdeksi eniten vapaaehtoisten tyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä, mikä alleviivaa siihen liittyvien toimivien henkilöstökäytäntöjen tarvetta (Ferreira, Proença, & Proença, 2012). (Malinen yms. 2017) Entisiltä vapaaehtoisilta selvitettiin kehitysehdotuksia palokuntatoiminnan kehittämiseksi ja esille nousi myös tiivis ja vaihteleva koulutus (Malinen yms. 2017). Yksilöllistyminen näkyy vapaaehtoistoiminnassa vahvasti nykypäivänä. Myös koulutuksessa tarvitaan yksilöllisiä vaihtoehtoja oppimiseen. Nykytilan kartoituksessa uhkana koettiin ajokorttien väheneminen, ikääntyminen, vaatimusten kasvaminen ja toiminnan ammattimaistuminen, karsivat testit, kurssien/koulutuksen erkaantuminen tehtävien vaatimuksista, kateus ja raha (ammattipätevyys ym.), koulutuksen puute rahoituksen vähyydestä johtuen tai valtakunnallinen eriarvoisuus koulutuksessa. Osaamista ja kelpoisuuksia heikentävät kasvavat vaatimus-/kelpoisuustasot, rekrytoinnin puute, sitoutumisen väheneminen, mahdolliset stereotypiat, muutosvastaisuus, koulutuksen hintojen nousu, tehtävien ja lakisääteisten vaatimustasojen ristiriitaisuudet ja kaikkien pätevyyksien perustuminen esim. savusukelluskelpoisuuteen. Osaamisen vahvuutena pidetään vapaaehtoisten ja sopimushenkilöstön siviiliosaamista ja erityisesti sen tunnustamista. Lisäksi palokuntalaisten vallitseva hyvä kunto, omavaraisuus, vertaistuki, ryhmähenki ja motivaatio katsotaan vahvuudeksi tulevaisuudessa. Jatkossa mahdolliset erikoistumiset, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, koulutustarjonnan kehittäminen, toiminnan luonne ja valtakunnallisesti hyvä osaaminen vahvistavat palokuntalaisten osaamisen ja kelpoisuuksien tilaa. Mahdollisuuksia avaavat siviiliammatit, järjestötyö, toiminnan mahdollinen uudelleen organisoiminen, koulutusuu-
22 distus, kelpoisuuksien parantamisen välineet (kuntosali, sähly), verkkokoulutukset, yhteistyö, monimuotoisuus ja erikoistuminen. Palokuntakoulutusta uudistetaan ja sen tavoitteena on tuottaa entistä paremmin osaamistarvetta vastaavaa koulutusta. Avoimuuden lisäämisellä on tarkoitus tukea yhä paremmin itseopiskelua ja viikkoharjoitustoimintaa ja toisaalta luoda rajapintoja kurssituksen ja palokunnassa tapahtuvan toiminnan ja harjoittelun välille. Nykyinen opetussuunnitelma kokoaa voimassa olevan koulutusjärjestelmän sisällön (http://www.spek.fi/loader. aspx?id=440caacd-d34d-4c65-afe2-c244dde89ec8). Koulutusuudistuksesta voi lukea lisää projektisuunnitelmasta (http://www.spek.fi/loader.aspx?id=8d07f31f-7b01-4562-b2a0-013dac095474) sekä perustelumuistiosta (http://www.spek.fi/loader.aspx?id=c35ab5dd- 4b26-47f8-a910-7e4579c121c9). Toimenpide-ehdotukset ja tavoite Tavoite Palokunta- ja järjestökoulutus päivitetään yhteiskunnan muutosten ja kentän vaatimusten mukaisesti säännöllisin väliajoin. Koulutusjärjestelmän kehittämisessä otetaan huomioon myös osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä viikkoharjoitustoiminta. Lisäksi tuetaan omaehtoista opiskelua. Kelpoisuusvaatimuksilla luodaan pohjaa laadukkaalle toiminnalle. Vaatimukset suhteutetaan alueellisiin ja paikallisiin olosuhteisiin niin, että henkilöstön saatavuus ja pysyvyys ovat optimaalisella tasolla. Mittarit Mittareina päivitetyt koulutusjärjestelmät ja sen myötä suoritetut koulutukset vuosittain ja osaamisen kehittymisen seuraaminen. Toimenpideehdotus Yksilöiden osaamisen kehittäminen Palokunnan toiminnan kehittäminen Osaamisen tunnustamisen kehittäminen Keinot 1. Palokuntien toiminnassa tulee huomioida yksilöiden osaamistaso ja tuottaa osaamisvajeen mukaista koulutusta. 2. Itseopiskelumahdollisuus tulee huomioida ja kannustaa yksilöitä kehittämää osaamistaan oman mielenkiinnon mukaan. 1. Laadukkaaseen toimintaan tulee panostaa jäsenistön osaamisen ja motivaation kehittämiseksi ja säilyttämiseksi. 1. Kelpoisuuksien saavuttamiseksi tulee palokuntien panostaa liikunta- ja hyvinvointitoimintaan. 2. Kelpoisuuksia tulisi tarkastella laajemmin tarpeen mukaisesti. Toimijat Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt Palokuntayhdistykset Palokuntayhdistykset
Lähteet 23 Heikkala, Juha 2015. Järjestötoiminnan paradigman muutos. Teoksessa Riikonen, Satu ja Nyman Tarja (toim.) Moninainen ja kehittyvä järjestötoiminta; elinvoimaisuutta ja uudistuvaa ajattelua toimintaympäristön muutoksessa. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 10. Helsinki. Jyväskylän Yliopisto, Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali. http://kans.jyu.fi/sanasto/sanatkansio/uusi-kolmas-sektori. Viitattu 25.11.2016. Järvelä, Marja 2007. Identiteetit. https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/ykp/ykp-opiskelu/kurssimateriaalit/ykps100/syventvii.pdf. Viitattu 15.12.2016. Kiiski Kataja, Elina 2016. Megatrendit 2016. Tulevaisuus tapahtuu nyt. Sitra 2016. Lehtonen, Timo & Rantanen, Irma, 1995. Järjestötoiminnan tietopalvelu Järjestö- ja yhdistystoiminta; Kansalaistoiminta. http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/jarjesto-_ja_yhdistystoiminta/kansalaistoiminta. Viitattu 21.10.2016. Malinen, Sanna & Hamilton-Skurak, Henrieta & Eskelinen, Kaisa & Tervala, Valtteri & Mankkinen, Teija 2017. Vapaaehtoiset palokuntalaiset Suomessa: esteet, motivaatiot ja asenteet. Teoksessa Miksi palokuntatoiminta viriää tai loppuu toim. Eskelinen, Kaisa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Patentti- ja rekisterihallitus PRH 2016. https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri.html. Viitattu 21.10.2016. Pelastustoimen strategia 2025. http://www.intermin.fi/julkaisu/182016. Viitattu 21.10.2016. Pyykkönen, Miikka 2016. Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali 2016. http://kans.jyu.fi/tutkimuksia/sanasto/sanat-kansio/uusi-kolmas-sektori?searchterm=julkinen+palvelurakenne. Viitattu 15.12.2016. Saukkonen, Pasi 2013. Kolmas sektori vanha ja uusi kansalaisyhteiskunta 1/2013. Kansalaisyhteiskunnan seuran julkaisu 4. vuosikerta (6 31). Siisiäinen, Martti 2010. Osallistumisen ongelma. Kansalaisyhteiskunta 1 (8 40). Seppo Maija, 2013. Kansalaisyhteiskunta nyt. Selvitys suomalaisen kansalaisyhteiskunnan toiminta edellytyksistä, tilasta ja asemasta. Kepa ry. Suomen Sopimuspalokuntien liitto ry 2012, 2015, 2016. Taloustutkimus 2015. Palokuntatoiminnan tunnettuus. Tilaaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry. Taloustutkimus 2015. Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry, Kirkkohallitus ja HelsinkiMissio. http://www.kansalaisareena.fi/vapaaehtoistyo_suomessa_2010ja2015.pdf. Viitattu 25.1.2017.
24 Liitteet Liite 1. Palokuntien toimintaympäristö 2016 Nykytilan kartoitus (SWOT) Nykytilan kartoitus on toteutettu viidessä eri tilaisuudessa ja kahdessa eri sidosryhmien ja luottamuselinten kokouksessa. Nykytilan kartoitukseen on osallistunut lähes 200 palokuntalaista, luottamushenkilöä ja toimihenkilöä vuosien 2015 2016 aikana. Palokuntien toiminnot ja organisoituminen Vahvuudet: Hiljaisen tiedon hyödyntäminen pitkään olleilta Pitkäjänteisyys Organisaatio on selkeä Alueellinen yhteistyö Yhteistyö muiden yhdistysten kanssa Johtajakoulutukset hyvä rakenne --> kyky reagoida ja ottaa vastuuta Palokunnan osastojen välinen yhteistyö Paloasemat ja kalusto Hälytystoiminta ammattimaista Heikkoudet: Hälytysosastokeskeisyys Hiljaisen tiedon häviäminen Vaihtuvuus Organisaatio on rajaava Väsyminen Kilpailu (verinen!) eri palokuntien ja jopa osastojen kesken palokunnan sisällä ja vihanpito --> asenne & kulttuuri Muutosvastarinta Hierarkisuus Raha ohjaa toimintaa (pela) Pitkät perinteet --> ollaan niissä kiinni Osastojen rajat Muutosjohtamisen koulutus Heikompien syrjiminen (naiset, nuoret ) Sitoutumisen lyhytaikaisuus Ukkoontuminen Mahdollisuudet: Yhteisöllisyyden lisääminen Palautteen anto Hiljaisen tiedon jakaminen Vaihtuvuus Säästötoimet Toiminnan monipuolistaminen ja edistäminen Palokunnan yhteistyö Eri toimintojen sisältöjen laajentaminen ja sekoittaminen (naiset vetävät nuorten treenit, miehistö kouluttaa naisia jne. nuoret opettavat kavereita ja vanhempia) Mahdollisuus luoda pidemmän linjan suunnitelmia --> johtajuus Nykyviestintä Käyttää hyödyksi alueellista ja valtakunnallista osaamista/palvelua Uhat: Vanheneminen Kilpailutilanne Säästötoimet Muut alueen yhdistykset Lokerointi ( naisosasto, miehistö ) --> tiukasti vain yhdessä oleminen Väsyminen ja toimenkuvien kivettyminen (samat kasvot, samat tehtävät) Säännösten ja vaatimusten lisääntyminen, lisää esimiesvastuuta Tieto lisää tuskaa Tietyn aseman/tittelin vaatiminen ideointiin
Vaikuttaminen ja palokuntalaisten asioista päättäminen Vahvuudet: Erilaisuus Annetaan nuorille mahdollisuus vaikuttaa Projektimaisuus työryhmien avulla Osastojen edustus hallituksessa Demokraattisuus Yksilölläkin on mahdollisuus vaikuttaa valtakunnallisella tasolla Verkostoituminen Yhteisöllisyys Heikkoudet: Aina samat henkilöt --> uuvuttaminen Muutosvastarinta Rivimiehen vaikuttaminen asioihin Informaation kulku Prosessin hitaus (esim. muutokset) Päällystön ja hallituksen tuki toimintaan Hiljaisuus, ujous (konfliktien pelko) Ei tiedetä, miten organisaatio toimii Ei tiedetä, miten voi vaikuttaa Kehittäjät jättäytyneet pois arkitoiminnasta ajat sitten --> kehitys saattaa edetä outoon suuntaan, kun kosketus ruohonjuureen pois Sopimus ohjaa liikaa toimintaa Ei nuoria mukana Tehoton järjestelmä järjestötoiminnan osalta Hyvä veli -järjestelmä Vastuun pelko 25 Mahdollisuudet: Yhdistyksen toimikauden rajoittaminen Vaihtuvuus nopeammalla mittakaavalla (hallitus) Mielipiteiden kysyminen netin kautta --> rivijäsenille palokunnalta, liitoilta/spekiltä palokunnille ennen päätöstentekoa Aito yhdistystoiminta Mahdollisuus vaikuttamiseen (naiset, nuoret, veteraanit, häly) Suurempi yhteistyö osastojen kesken Silmien avaaminen uudelleen Määräaikaisuus Byrokratia minimiin Järjestötoiminnan uudelleen jäsentäminen Itsemääräämisoikeuden säilyttäminen Paikallisuuden lisääminen Hallinnollisten asioiden keskittäminen naapuripalokuntien kanssa Uhat: Ikäryhmäerot Hiljaiset jäsenet (saunailta maistuu, muu ei, ollaan valmiita pätemään väärässä paikassa) Diktaattorit, sisäänpäin lämpiäminen Alueellinen/valtakunnallinen vaikuttaminen ei kiinnosta Kokouksiin ei osallistuta --> jälkipuinti Omaan napaan tuijotus ei oman VPK:n ulkopuoliset asiat kiinnosta Väärä vallankäyttö Kuormittavuus Ei hallintoon haluavia Henkilökemiat ja joustamattomuus
26 Palokuntalaisten osaaminen ja kelpoisuudet Vahvuudet: Siviiliammatti, tieto-taidon tunnustaminen Hyvä kunto Omavaraisuus Vertaistuki Ryhmähenki Motivaatio kelpoisuuden saavuttamiseksi Erikoistuminen Motivaatio Osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen Koulutustarjonta lisääntynyt yhteistyön ansiosta (MPK, OK-opintokeskus --> nykyään Opintokeskus Sivis) Mielikuva hyväkuntoisesta joukosta Luonne Valtakunnallisesti loistavaa osaamista Heikkoudet: Vastustuskyky/sairastuminen Vaatimustaso/kelpoisuustaso Rekrytointi Sitoutuminen Stereotypiat Näin on aina tehty Koulutuksen hintojen nousu Tehtävien vaatimustaso ja lakisääteinen vaatimustaso eivät kohtaa (pitääkö eläinpelastajan suorittaa 5 leukaa ja jaksaa moukaroida traktorin rengasta) Kaikilla samat vaatimukset (savusukelluskeskeisyys) Palokunnan omat perustelut miksi mitäkin vaaditaan --> ei osata selittää Paisutetaan liikaa savusukeltajien arvoa --> syö muilta arvostusta Mahdollisuudet: Siviiliammatti Järjestötyö Toiminnan uudelleen organisointi (ilman osastorajoja) Koulutukset/ kurssit Ajokortti Lisäharrastus (sähly, kuntosali) Verkkokoulutus Työnantaja voisi hyödyntää palokuntakoulutusta Yhteistyö --> kustannukset, osaaminen Naisosastojen käyttö henkisen ensiavun tilanteissa Kouluttajan osaamisen tunnustaminen Monimuotoisuus Erikoistuminen Uhat: Ajokortti Ikääntyminen Vaatimukset Toiminnan ammatimaistuminen Testien karsiminen/tason nostaminen --> heikolla kunnolla vaativiin tehtäviin Kurssien ja koulutuksen sisältö erkaantuu tehtävien vaatimuksista Kateus ja raha (ammattipätevyys ym.), koulutus tyssää rahanpuutteeseen Valtakunnallinen eriarvoisuus
Palokuntalaisten identiteetti nyt Vahvuudet: Koulutus Perinteet, sitoutuminen Somen hyödyntäminen Hyvä organisointi Erikoisosaamisen korostaminen Selkeä päämäärä Nuorisotyö on arvostettua Yhteistyö esim. muiden palokuntien kanssa Huolitettu konkreettinen julkisuus (puhtaat autot, varusteet) Motivoituneet ihmiset Yhtenäinen asustus Yhdistystoiminta Palomies -identiteetti Yhteinen tavoite Mahdollisuudet: Monikulttuurisuus Uudet ideat käyttöön Monipuolinen kansalaistoiminta Hyödynnetään paremmin erilaiset osaajat Tiedon lisääminen sekä sisäisesti että ulkoisesti Ulos asemalta, enemmän avoimia ovia, tilaisuuksia Tuotaisiin esiin palokunnan toiminnan tuomia positiivisia asioita (eläimet pulassa) Läpinäkyvyyttä toimintaan Huumori Yksilön positiivisen identiteetin löytäminen Uudistaa julkisuuskuvaa täysin 2000-luvulle Turvallisuustoiminnan lisääminen Heikkoudet: Aina ennen näin on tehty Ammattitaidon hyödyntäminen Kuntalaiset eivät tunne toimintaa Palokunnan toiminnasta näkyy vain pieni osa Valtakunnalliset eroavaisuudet Arvostuksen puute ylhäältä päin Negatiivinen julkisuus (alkoholi, tuhopoltot) Ennakkoluulojen muuttaminen Laiskuus lähteä työstämään julkisuuskuvaa Huonot käytöstavat Useita järjestojä (SSPL, SPEK, SPPL ) Alueittain vaihteleva sopimuksellisuus Ammattilaisuus vs. vapaaehtoisuus Mustavalkoisuus Rasismi Uhat: Suvun ulkopuolelta tulevat Osa toimijoista käsittää vain hälytystoiminnan Somen väärinkäyttö Kuihtuu hälytystoiminnaksi Ei houkutteleva Keskenäinen arvostus Virkamiesmäisyys, oma-aloitteisuus ja luovuus kärsivät Ennakkoasenteet Tiedottamisen väärinkäyttö Palokuntalainen somessa yksityishenkilönä Edustusvaatteissa sopimaton käyttäytyminen 27
28 Palokuntalaisten rekrytointi Vahvuudet: Edullinen (ilmainen) koulutus (kaikki) Pääsee vaikuttamaan oman kuntansa turvallisuuteen Monipuolinen tekeminen Taitojen hyödyntäminen muussa elämässä Asioita ei tehdä yksin/tarvitse tehdä Mahdollisuus valita eri osastoista ja toiminnoista Henkilöiden motivaatio Valmiit tilaisuudet Ajankäytön ja rahankäytön hallinta Mielikuva toiminnasta houkutteleva Välineet (mainospohjat) Heikkoudet: Osataanko tuoda vahvuudet esiin Tehdäänkö tarpeeksi ja tarpeeksi näkyvästi Ajatellaan, että sitä ei tarvitse tehdä Osittain ei haluta uusia naamoja vaikka halutaankin Henkilöiden ns. vääränlainen motivaatio (tulee vain harjoituksiin, toimintaan jos on tapahtuma) Nuorisotyökeskeistä (aikuisten rekrytoinnin puute) Suunnitelmallisuuden puute Tunnettavuuden puute, tiedon puute Pelastuslaitoksen rajoitukset Korkea liittymiskynnys Mahdollisuudet: Uudet mahtavat tyypit Tutut helpommin mukaan Some (blogit, Facebook, Instagram) Julkinen näkyvyys omalla alueella Yhtenäiset koulutusmallit, siirtyminen helpompaa Valtakunnalliset kampanjat Yhteistyöverkostojen hyödyntäminen näkyvyyden saamiseen tempauksilla Maahanmuuttajat (ei hakijat vaan jo päätöksen saaneet) Nuorille ja aikuisille suunnattu rekrytapahtuma ja materiaalia Rekrytoijilla hyvä asenne (ei pakoteta sellaisia, jotka eivät halua tai osaa) Hyödyntää esim. 24365-kampanjointia tehokkaammin Kansalaistaidot, ihmiset haluavat auttaa, kiinnostuneita löytyy Ulkopuolisten nuorten osallistuminen leireille Uhat: Vääränlaiset tyypit, joista voi koitua ongelmia Jos tulee paljon kerralla --> perehdytyksen haasteet/laatu Taustojen tarkistaminen ei ole mahdollista kaikilta Palokunnan jo olemassa olevat sisäpiirit (vaikea päästä joukkoon) Kuka kouluttaa esim. suurempilukuista joukkoa nuorissa --> jo nyt pulaa kouluttajista Vaatimusten ristiriitaisuus Uudistuskyvyttömyys
Palokuntien tunnettuus Vahvuudet: Helppo tulla mukaan Esittelykäynnit kouluilla (nuoriso) Vapaaehtoistyön positiivinen kuva Palokuntahenki --> hyvä sana lähtee liikkeelle Näyttävä toiminta, varusteet ja kalusto Hyvät suhteet Palokuntaan positiivinen suhtautuminen Palokunta on näyttävä yhteisö, univormut, paloautot, yhtenäinen varustus Kerran palokuntalainen, aina palokuntalainen Erilaiset tapahtumat esim. Päivä Paloasemalla Houkutteleva 3. sektorin kumppani Mahdollisuudet: Junnujen innostuneisuus --> hyvä ryhmähenki Aina kun VPK jossain, edustaa VPK:taan --> PR-mahdollisuudet paremmin hyödynnettävissä Junnujen suusta suuhun mainonta kavereille Aktiivisilla nuorilla mahdollisuus osallistua nuorisotyötoimikuntaan kehittämään toimintaa Alueellisen arvostuksen hyödyntäminen Uusien ja tulevien media-alustojen hyödyntäminen Ammatillisella puolella VPK:oiden tunnistaminen Facebook, Instagram, blogit, some yleensä Asenneilmapiiri on muuttunut VPK-myönteiseksi vakinaisissa Maaltamuutto Tunnettuus helpottaa rekrytointia Tuviin panostaminen isolla kädellä materiaalin muodossa Fanikulttuuri Heikkoudet: Sisäpiirimäisyys Nuorisovetäjien väsyminen Naisosastoon liitytään vain jonkun jo jäsenen houkuttelemana Tiedon puute toiminnasta (vars. naistoiminta) Arvostuksen puute Media-alustojen hyödyntäminen Kaikkien vetäjien väsyminen Ihmisten ennakkoluulot Termistön laajuus Palokunnan tapaa vain onnettomuustilanteessa Ei tunneta på svenska Ei fanituotteita Viranomaisuus Uhat: Kouluttajien vähyys (esim. nuorissa) --> ei voida ottaa enempää nuoria, ei haluta mainostaa Haluttomuus laajentua Pahan huomion eskaloituminen Palokunnat rinnastetaan usein pelastuslaitoksiin Termistö Ammattipalomiesten vähättely VPK:ta kohtaan Yksi virhe peilaa koko toimintaa Maineen menettäminen Palokunta-aatteen heikkeneminen Maaltamuutto 29
30 Pelastusliitot Etelä-Savon Pelastusalan liitto Finlands svenska brand- och räddningsförbund Helsingin Pelastusliitto Hämeen Pelastusliitto Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto Keski-Suomen Pelastusalan Liitto Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto
31 Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto Lapin Pelastusliitto Pohjois-Suomen pelastusliitto Pohjanmaan Pelastusalan Liitto Uudenmaan Pelastusliitto Nylands Räddningsförbund Uudenmaan Pelastusliitto