Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntatoimikuntien toiminnan kehittämisen prosessisuunnitelma

Transkriptio

1 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntatoimikuntien toiminnan kehittämisen prosessisuunnitelma Tausta Vuonna 2017 valmistunut Palokuntien toimintaohjelma 1 haastaa niin palokunnat kuin myös pelastusalan järjestöt uudistamaan toimintatapojaan. Palokuntien toimintaohjelman laatiminen aloitettiin XXVII Yleisen Palokuntalaiskokouksen (2014) päätöksen pohjalta. Sen tekemiseen ovat osallistuneet monet tahot: palokuntalaiset, pelastusliitot ja muut pelastusalan järjestöt. Toimintaohjelma viimeisteltiin yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton vapaaehtoisjaoston ja Suomen Sopimuspalokuntien Liiton kanssa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on sitoutunut toteuttamaan toimintaohjelman tavoitteita. Ohjelmassa on kuusi eri painopistettä, joista tämä prosessisuunnitelma keskittyy Palokuntien toimintamuotojen kehittämiseen ja uudelleen organisoimiseen. Kuva: Palokuntien toiminta ja organisaatio on ensimmäinen kehitettävä painopistealue. 1 Lähde: Palokuntien toimintaohjelma SPEK 2017

2 Tulevaisuuden haasteet Nykytila Vapaaehtoiset palokuntayhdistykset tuottavat pelastusalan palveluita, tarjoavat puitteet vapaaehtoistyönä tehtävälle turvallisuusviestintätyölle ja tarjoavat jäsenistölleen turvallisuutta lisäävää harrastustoimintaa. Nykyinen pelastustoimen palvelutarve on vaikuttanut vapaaehtoisiin palokuntayhdistyksiin, ja niiden toiminta on osa julkista palvelurakennetta. 2 Pelastusalan toimintaympäristö on murroksessa. Vain muutamia asioita, jotka vaikuttavat palokuntiin ovat uusien toimijoiden saaminen yhdistyksiin, mielekkään tekemisen löytäminen myös niille, jotka eivät ole palokunnan operatiivisessa toiminnassa mukana ja toisaalta taas tuleva mahdollinen maakuntauudistus, joka muuttaa pelastustoimen resurssiohjauksen valtion ja maakunnan välille. Palokuntayhdistysten operatiivinen pelastustoiminta perustuu pelastuslaitosten kanssa solmittuun sopimukseen. Ammattimaistuneen palvelutuotannon myötä palokunnissa vaaditaan yhä enemmän osaamista henkilöstöjohtamisessa, työnantajavelvoitteista ja muista hallinnollisista tehtävistä. Samalla yhdistysten luottamustehtäviin on yhä vaikeampi saada henkilöitä. Kuitenkin muut palokuntayhdistysten toimintamuodot, ovat olennainen osa toimintaa, mutta niihin ei liity palvelutuotannollisia velvoitteita. Palokuntalaisilta kysyttäessä nykytilan 3 heikkouksiksi nähtiin mm. kilpailutilanteen, säästötoimet, lokerointi osastoihin, toimenkuvien kivettymisen, säännösten, hälytysosastokeskeisyyden, hierarkisuuden, väsymisen, muutosvastarinnan ja vaatimusten lisääntymisen. Palokuntakulttuuri ja palokunta-aate ovat keskeinen palvelutoimintaa ja -tuotantoa koossa pitävä voima ja sen kehittymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Perinteinen hallintokeskeinen yhdistystoiminta on muuttumassa ja tilalle tarvitaan uusia toiminta- ja johtamistapoja. Tulevaisuudessa keskiössä ei olekaan enää yhdistyksen hallinto tarjontoineen, vaan ihmiset ja toimijat tarpeineen (Heikkala 2015). Uusien ihmisten rekrytointi palokuntiin ei tulevaisuudessa helpotu. Vapaaehtoinen palokuntatoiminta kilpailee tänä päivänä muiden vapaaehtoistoimintojen kanssa ihmisten vapaa-ajasta. Sitoutuminen yhdistystoimintaan on yhä lyhytjänteisempää. SPEKissä palokuntien järjestötoiminta on organisoitu toimikuntamalleilla. Palokuntaosaston alla toimii neljä eri toimikuntaa 4. Ne ovat palokuntakoulutustoimikunta, nuorisotyötoimikunta, naistyötoimikunta ja järjestötoimikunta. Toimikunnissa jäseniä on yhteensä 45. Palokuntatoimintaa kokonaisuutena tarkasteltaessa voidaan todeta, että nykyisistä neljästä toimikunnasta kolmessa toimikunnat on järjestetty toimijalähtöisesti ja ne keskittyvät lähinnä palokunnissa tietyn ryhmän (lähinnä naisten ja nuorten) koulutuksiin ja tapahtumiin. Myös kolmessa toimikunnassa jäsenyys perustuu pelastusliiton edustuspaikkaan. Palokuntanaistyötoimikunta, palokuntanuorisotyötoimikunta ja järjestötoimikunta käsittelevät yleensä tiettyjä rajattuja asioita omissa toimikunnissaan. Samat toimikunnat käsittelevät myös 2 Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali, Palokuntien toimintaohjelma SPEK Nykyiset toimikunnat ja niiden kokoonpano löytyvät SPEKin nettisivuilta kohdasta organisaatio.

3 Tavoite päällekkäisiä asioita. Nykyiset toimikunnat ovat olleet pitkään malli, jolla palokuntien järjestötoimintaa on SPEKissä ohjattu. Kun hallintomalli on melko raskas, kaikki resurssit ovat poissa itse toiminnasta. Toisaalta voidaan todeta, että kun sitten jotain uutta tai kehitettävää on löydetty, on innokkaita ja osaavia vapaaehtoisia löydetty melko hyvin eri työryhmiin. Keskittyminen kehittämään jotain tiettyä asiaa, on koettu mielekkääksi. SPEK on jo aloittanut järjestötoiminnan koulutusuudistuksen Uudistuksen lähtökohtana on miettiä mitä osaamista palokunnissa tarvitaan. Uudistuksessa lähtökohta on palokuntien kokonaisvaltaisessa toiminnassa, ei osastoissa. Meneillään oleva järjestökoulutusuudistus tukee uudelleenorganisointia. Palokuntatoiminnan organisoitumisen ja toimintamuotojen kehittämisen tavoitteeksi on Palokuntien toimintaohjelmassa kirjattu seuraavaa: Tavoitteena on, että palokunta on avoin, monipuolinen pelastusalan kansalaistoiminnan mahdollistaja. Palokunnan yhdistystoimintaan on mahdollista osallistua ikään, sukupuoleen, syntyperään, koulutustaustaan, uskontoon tai sosioekonomiseen taustaan katsomatta. Sopimusperusteiseen palvelutuotantoon taas osallistutaan henkilökohtaisten erityisedellytysten mukaisesti. Palokunta on organisoitu joustavasti, nykyaikaisesti ja demokraattisesti. Palvelukonseptin avulla palokunta voi johtaa toimintaansa tavoitteellisesti siten, että se kykenee tarjoamaan yhteiskunnan tarpeisiin sovitettuja palveluita. Palokuntien toimintaohjelmassa 5 palokuntien toiminnan kehittämisessä nähdään kolme asiaa, jotka elävöittäisivät ja parantaisivat palokuntatoimintaa nyt ja tulevaisuudessa. Kaksi ensimmäistä ovat tämän prosessin tavoite uudistettaessa SPEKin järjestötoimintaa. 1. Palokuntien toiminta koostuu palvelutoiminnasta, harrastustoiminnasta ja vapaaehtoistoiminnasta. 2. Palokuntien toiminnat organisoidaan toiminnoittain 6 toimijoiden sijaan, huomioiden yksilölliset motivaatiotekijät. SPEKin järjestötoiminnan uudelleenorganisointi ei pakota pelastusliittoja ja sen kautta yhdistyksiä muuttamaan omia toimintatapojaan. SPEKin järjestötoiminnan uudelleenorganisoinnin tavoitteena on huomioida vallitsevat yhteiskunnan ja pelastusalan muutokset sekä kannustaa pelastusliittoja ja niiden palokuntayhdistyksiä toimimaan rohkeasti uusien erilaisten toimintatapojen löytämiseksi. Jokainen voi löytää keinoja omien haasteiden selvittämiseksi. 5 Palokuntien toimintaohjelma SPEK Palokuntien toimintoja ovat esim. hälytystoiminta, turvallisuusviestintä, turvallisuuskoulutus, osaamisen kehittäminen ja ylläpito, muonitus, palokuntahistorian vaaliminen, palokuntanuorisoleirit, kampanjat, virkistystoiminta, projektit, kilpailut, kansainvälinen toiminta ja yhdistystoiminnan osaaminen.

4 Tavoiteltu lopputulos SPEKin järjestötoiminnan uudelleen organisoinnin avulla tuki pelastusliitoille palvella oman alueensa palokuntien toimintaa kokonaisvaltaisesti, pitkäjänteisesti ja laadukkaasti. SPEKin valtakunnallinen järjestötoiminta toteutetaan toimintalähtöisesti, joustavasti, nykyaikaisesti ja demokraattisesti. Painopiste on toiminnan tukemisessa, ei hallintokeskeisyydessä. Palokuntakulttuurin vaaliminen. Aikataulu ensimmäinen käsittely toimikuntien puheenjohtajien, SPEKin palokunta-, järjestö-, ja koulutuspäällikön kanssa. Käytetään nimitystä ohjausryhmä. asian esittely palokuntalaisten verkostopäivillä Padasjoella nuoriso-, nais-, palokunta- ja järjestötoimikuntien käsittely maaliskuun aikana (osa kokouksista Padasjoella ), jossa sovitaan asian päätösesityksen sisällöstä SPEKin hallitukselle päätös ja työn rajaukset työlle haetaan SPEKin hallituksesta ohjausryhmän käsittely elokuussa ja valmistelu toimikuntien käsittelyyn lauantaina kaikkien toimikuntien käsittely mallin valmistuminen joulukuussa 2018 vuosi 2019 pelastusliitoille aikaa käsitellä ja tarvittaessa valmistella sääntöjään uudelleen. Tämä on tarpeen ainakin silloin, jos niissä on mainittu edustuspaikasta johonkin tiettyyn SPEKin valtakunnalliseen toimikuntaan. vuoden 2019 lopussa orientaatiovaihe. Asiaa käsitellään myös SPEK-ryhmän yhteistoimintaseminaarissa. Työskentelyyn kuuluu myös lausuntopyyntöjen tekeminen pelastusliitoille ja muille tarvittaville tahoille. Viestintäsuunnitelma SISÄLTÖ VASTUUT KOHDE TAPA Tiedote prosessin aloituksesta Miksi prosessi on tarpeen? Vastuu: järjestöpäällikkö Pelastusliitot uutiskirje Toimikunnat SPEKin Prosessi kulku? Osallistuu: järjestöohjaajat someseuraajat SPEK Blogi - some Aikataulusuunnitelma? Koulutuspäällikkö Sähköpostitiedote Viestintäsuunnitelma? Työryhmä Tiedote prosessin etenemisestä Missä asiaa käsitellään? Vastuu: järjestöohjaajat Pelastusliitot uutiskirje Millä kokoonpalolla? Järjestöpäällikkö Toimikunnat SPEKin someseuraajat Millaisia asioita nousi esiin? Koulutuspäällikkö

5 Tiedote lausuntopyynnöstä Miksi lausuntopyyntö? Vastuu: järjestöpäällikkö Pelastusliitot uutiskirje Keille lähetetään? Koulutuspäällikkö Toimikunnat Some Mitä vaikutusta? Palokunnat Lausuntopyyntöjen käsittelyn Millaisia lausuntoja tuli? Vastuu: järjestöpäällikkö Pelastusliitot uutiskirje tulokset Mitä johtopäätöksiä työ- Koulutuspäällikkö Toimikunnat ryhmä teki? Millaista järjestöohjaajat Palokunnat palautetta verkostopäiviltä ja toimikunnilta? Millainen esitys SPEKin hallitukselle? SPEKin päätös ja jatko Mitä SPEK päätti? Vastuu: järjestöpäällikkö Pelastusliitot Sähköpostitiedote Mitä tästä eteenpäin? Koulutuspäällikkö Toimikunnat uutiskirje Miten tästä eteenpäin? järjestöohjaajat Palokunnat Some Kuva 3: Viestintäsuunnitelma Loppusana Nyt tehtävä organisaatiouudistus mietitään toiminnan kannalta. Sen avulla löydetään rakenteet toimintaa tukemaan. Jatkuva toiminnan kehittäminen pitää olla olennainen osa normaalia työn tekemistä. Tulokset saavutetaan pitkäjänteisellä työllä. Toimintaa, rakenteita ja työskentelytapoja tulee uudistaa koko ajan. Pelastusalan arvojen ja strategian uudistaminen on määrävuosien asia. Lisätietoa: Palokuntien toimintaohjelma: