Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Liite

1 Espoon kaupungin kulttuurilautakunta 14.2.2017 Liite Kulttuurin tulosyksikön vuoden 2017 käyttösuunnitelma Kulttuurin tulosyksikkö 2 Kaupunginkirjasto 4 Kulttuuri, netto 5 Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut 6 Espoon kaupunginmuseo 8 Kaupunginorkesteri 9 Talous 11

2 35 KULTTUURILAUTAKUNTA TP 2015 Muutettu TA 2016 TA 2017 2018 2019 Toimintatulot 2 630 1 740 1 740 1 767 1 794 Valmistus omaan käyttöön 820 0 0 0 0 Toimintamenot -49 658-48 773-49 600-50 516-51 219 Toimintakate -46 208-47 033-47 860-48 749-49 425 Suunnitelmapoistot -796-1 293-1 795-1 830-1 490 Tilikauden tulos -47 003-48 326-49 655-50 579-50 915 Menot euroa/asukas 184 178 178 179 179 9535 Koneet ja kalusto TP 2015 Muutettu TA 2016 TA 2017 2018 2019 Tulot 0 0 0 0 0 Menot -787-3 812-500 -1 299-1 450 Netto -787-3 812-500 -1 299-1 450 KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Kulttuurin tulosyksikkö vastaa kaupungin kulttuuritarjonnasta ja kulttuuriprofiilista sekä tulosyksikön vastuulla olevien vapaa-ajan palveluiden tuottamisesta. Kulttuurin tulosyksikön ja sen palvelualueiden tehtävänä on vahvistaa myönteistä kaupunkikuvaa ja ohjata kulttuurin hankkeita ja tapahtumia. Lisäksi tulosyksikön tehtäviin kuuluu alueellisten kulttuuripalveluiden ja vapaa-ajan palveluiden koordinointi sekä kuntalaisten tiedonhankinnan, itsensä kehittämisen ja harrastustoiminnan mahdollistaminen. Kulttuurin tulosyksikkö toteuttaa Espoo-tarinaa parantamalla asukkaiden elämänlaatua sekä kaupungin elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä kulttuurin avulla. Helposti saavutettavat kulttuuripalvelut tukevat asukkaiden hyvinvointia ja ehkäisevät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Kulttuuritarjonta koostuu kansainvälisen tason huipputaiteesta ja alueiden omaleimaisesta lähikulttuurista. Kulttuuri nähdään sekä välineellisenä toimintana että itseisarvona. Sillä pyritään vahvistamaan kaupungin elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä sekä parantamaan omaehtoista harrastamista ja osallistumismahdollisuuksia. Tavoitteena on asukkaiden oman aktiivisuuden lisääntyminen. Vuoden 2017 tulosyksikkötasoiset tavoitteet perustuvat KulttuuriEspoo 2030 -linjausten mukaisiin toimenpiteisiin. Espoolaisten osallisuutta ja osallistumista palvelujen kehittämiseen lisätään. Viestintään ja kulttuurin näkyvyyteen panostetaan sekä yhteistyötä kumppaneiden ja muiden toimijoiden kanssa kehitetään edelleen. Kansainvälisyys on tärkeä osa tulosyksikön näkyvyyttä ja vaikuttamista vuonna 2017. Kaikessa tulosyksikön toiminnassa näkyy kestävä kehitys ja erityisesti sosiaalisesti kestävään Espooseen pyritään panostamaan kulttuurin ja taiteen keinoin.

3 KULTTUURI, brutto, sitova taso TP 2015 Muutettu TA 2016 TA 2017 2018 2019 Toimintatulot 923 950 950 969 988 Valmistus omaan käyttöön 820 0 0 0 0 Toimintamenot -32 980-32 930-33 775-34 399-34 879 Toimintakate -31 237-31 980-32 825-33 430-33 891 Suunnitelmapoistot -259-665 -1 120-1 099-695 Tilikauden tulos -31 496-32 645-33 945-34 529-34 586 Menot euroa/asukas 122 120 121 122 122 350 KULTTUURIN ESIKUNTA Tehtäväalue sisältää tulosyksikön johdon ja Kulttuuria kaikille -palveluiden määrärahat sekä avustukset. TP 2015 Muutettu TA 2016 TA 2017 2018 2019 Toimintamenot -12 591-12 938-13 238-13 483-13 669 Toimintakate -12 591-12 938-13 238-13 483-13 669 Tilikauden tulos -12 591-12 938-13 238-13 483-13 669 Menot euroa/asukas 47 47 48 48 48 Tulosyksikön johtajan alaisuudessa toimii 1.2.2017 alkaen uusi kulttuurin yhteyspalvelut -yksikkö, joka vastaa yhteistyöstä avustettavien yhteisöjen sekä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa sekä koordinoi Kulttuuria kaikille -palveluita. Toiminnan painopisteenä vuonna 2017 on kulttuurin osallisuuden ja saavutettavuuden toimintamallien kehittäminen ja pilotointi. Avustuksiin ja muihin tukimuotoihin vuodelle 2017 on varattu määrärahaa yhteensä 10,7 milj. euroa. Ammattitaitelijan työskentelyapurahaa on varattu 21 000. Kohdeavustuksiin on varattu 348 573 euroa, josta 50 000 euroa on Suomi 100 Espoossa hankkeiden kohdeavustuksia. KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolun toimintaa peruskoulujen kanssa kehitetään selkeyttämällä kulttuuripolun rakennetta. Viestintään opettajille ja rehtoreille panostetaan laajasti, jotta varmistetaan palveluiden tasapuolinen jakautuminen kouluille ja oppilaille. Kulttuurineuvola-palvelukonsepti jatkaa toimintaansa viidessä neuvolassa. Uusina toimijoina mukaan tulevat EMMA Espoon modernin taiteen museo sekä Teatteri Hevosenkenkä ja Lelumuseo Hevosenkenkä. Kaikukortti-toimintaa koordinoidaan yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Kaikukortin toiminta on vakiintunut osaksi Kulttuuria kaikille -palveluita. Kulttuurikaveri-verkoston toimintaa jatketaan. Kulttuuriketjun kautta viedään pienimuotoisia esityksiä ja tapahtumia palvelutaloihin Espoossa.

4 Viestinnän painopisteenä on yhteinen kulttuuriespoo.fi-sivusto ja sen markkinointi. Kulttuurin tulosyksikön yksiköiden omia verkkosivuja siirretään osaksi kulttuuriespoo.fi-kokonaisuutta ja espoolaisten, ammattimaisten kulttuuriyhteisöjen tapahtumatietoja lisätään sivustolle. Viestintää opettajien ja kasvattajien suuntaan parannetaan kokoamalla päivähoitoikäisten ja koululaisten kulttuuritarjonta omaksi kokonaisuudekseen sivustolle. Länsiväylä-lehden välissä julkaistaan kaksi kulttuurin tapahtumaliitettä. 352 KAUPUNGINKIRJASTO Palvelut Kirjastopalveluiden tavoitteena on tuottaa asukkaiden tarvitsemia ajanmukaisia, laadukkaita ja maksuttomia palveluita oikeissa paikoissa ja oikeaan aikaan. Kirjastopalveluiden tasa-arvoisen saavutettavuuden näkökulmasta vuonna 2017 tärkeintä on tehdä päätös Espoonlahden aluekirjaston rakentamisesta. Mittarit TP 2015 TA 2016 TA 2017 2018 2019 352 KAUPUNGINKIRJASTO Lainauksia 3 980 788 4 000 000 4 000 000 4 000 000 4 000 000 Lainauksia/asukas 14,8 14,6 14,4 14,1 13,9 Käyntejä 3 323 563 3 600 000 3 600 000 3 600 000 3 600 000 Käyntejä/asukas 12,3 13,1 12,9 12,7 12,6 Verkkokäyntejä (HelMet kokonaisuudessaan) 8 634 795 8 700 000 8 700 000 8 700 000 8 700 000 Menot euroa/lainaus 5,13 5,00 5,16 5,27 5,34 Kirjastohankinnat kpl 62 715 62 000 62 000 62 000 62 000 Aineistomääräraha euroa/asukas 5,29 5,11 5,03 5,00 5,00 Toiminnan kehittäminen Kirjaston tavoitteena on tarttua vuosittain vähintään yhteen ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen asiaan. Vuonna 2017 kaupunginkirjasto tutustuttaa asiakkaita Internet of thingsiin, esineiden internetiin. Lisäksi kirjasto antaa ihmisille välineitä valeuutisten ja harhaanjohtavan tiedon erottamiseksi luotettavasta tiedosta. Aihetta käsitellään esimerkiksi yleisöluennoilla, asiakasopastuksissa, verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Lapset ja nuoret ovat kirjaston tärkein asiakasryhmä. Koska Espoossa on koko maassa eniten alaikäisiä turvapaikanhakijoita, kirjasto panostaa juuri heihin. Monikielisen asiakaskunnan tarpeiden huomioiminen jatkuu venäjänkielisen aineistohaun käyttöönotolla. Henkilöstö Vuoden 2017 alusta tuli voimaan uusi kirjastolaki, joka määrittelee kirjaston tehtävän merkittävästi vanhaa lakia laajemmaksi. Uudenlainen toiminta edellyttää uudenlaisia tehtävänkuvia ja uutta, moniammatillista osaamista. Kaupunginkirjaston nimikkeet, kelpoisuusvaatimukset ja palkkaus on muutettava, jotta uuden lain vaatimuksiin voidaan vastata. Talous Kirjasto jatkaa määrätietoista toiminnan tehostamista. Vuonna 2017 keskitytään erityisesti tukitoimintoihin. Yhteinen aineiston kellutus Vantaan kaupunginkirjaston kanssa otetaan käyttöön helmikuussa. Näin vähennetään logistista liikettä ja samalla aineiston saatavuus paranee. Kirjaston

5 hankinta- ja luettelointitoiminnoissa tehdään yhteistyötä ja laatutasoa optimoidaan riittävälle mutta työvoiman kannalta järkevälle tasolle. Aineistokeskus siirretään Sellon kirjastoon tilakustannusten säästämiseksi. ICT-kustannusten sisäisen laskutuksen malli muuttui vuodelle 2017. Kaupunginkirjaston ICTkustannuksiin on varattu määrärahaa noin 1,4 milj. euroa. Korotus vuoden 2016 talousarvioon verrattuna on 23,3 %. Ison Omenan palvelutorin yhteisiin kustannuksiin on varattu määrärahaa 387 000. TP 2015 Muutettu TA 2016 TA 2017 2018 2019 Toimintatulot 923 950 950 969 988 Valmistus omaan käyttöön 820 0 0 0 0 Toimintamenot -20 389-19 992-20 537-20 916-21 210 Toimintakate -18 645-19 042-19 587-19 947-20 222 Suunnitelmapoistot -259-665 -1 120-1 099-695 Tilikauden tulos -18 904-19 707-20 707-21 046-20 917 Menot euroa/asukas 76 73 74 74 74 Investoinnit Ison Omenan palvelutorin kokovuotistamiseen on varattu määrärahaa 110 000 euroa. 357 KULTTUURI, netto Nettobudjetoidun kulttuurin sitova toimintakate on - 15 035 000. TP 2015 Muutettu TA 2016 TA 2017 2018 2019 Toimintatulot 1 707 790 790 798 806 Toimintamenot -16 678-15 843-15 825-16 117-16 340 Toimintakate -14 971-15 053-15 035-15 319-15 534 Suunnitelmapoistot -537-629 -675-731 -795 Tilikauden tulos -15 508-15 682-15 710-16 050-16 329 Menot euroa/asukas 62 58 57 57 57

6 Kulttuurin toimintamenot yksiköittäin vuosina 2015 2019 TP 2015 TA 2016 TA 2017 2018 2019 Tapahtuma- ja kulttuuripalvelu 9 207 8 447 8 494 8 623 8 718 Kaupunginmuseo 3 643 3 660 3 657 3 733 3 798 Kaupunginorkesteri 3 828 3 704 3 674 3 761 3 824 Kulttuuri yhteensä 16 678 15 811 15 825 16 117 16 340 TAPAHTUMA- JA KULTTUURIPALVELUT Palvelut Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut vastaa kulttuuritalojen ja -tilojen toiminnasta, varustelusta ja tekniikasta. Lisäksi se vastaa alueellisesta kulttuurityöstä sekä sivistystoimen tapahtumayhteistyöstä tuottamalla ja koordinoimalla suurtapahtumia ja kaupunkikulttuuria Espoossa sekä avaamalla uusia kumppanuuksia toimintaympäristössä. Tapahtuma- ja kulttuuripalveluihin kuuluu Espoon Kulttuurikeskus, Sellosali, Näyttelykeskus WeeGee, Kannusali, Karatalo ja Lasten kulttuurikeskus Pikku-Aurora sekä alueellinen kulttuurityö ja tapahtumatyö. Kohderyhmistä keskiössä ovat lapset, lapsiperheet ja seniorit. Mittarit TP 2015 TA 2016 TA 2017 2018 2019 Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut Kävijöitä - Näyttelykeskus WeeGee 306 081 270 000 250 000 250 000 250 000 - Espoon kulttuurikeskus 176 978 170 000 170 000 170 000 170 000 - Sellosali 53 242 45 000 50 000 50 000 50 000 - Alueelliset kulttuuripalvelut yhteensä 88 144 81 300 83 000 88 000 91 000 - Karatalo 36 192 38 000 38 000 38 000 38 000 - Taidetalo Pikku-Aurora 16 722 13 300 17 500 22 500 25 000 - Kannusali 25 503 20 000 27 500 27 500 28 000 - Seinätön aluetyö ja projektit 9 727 10 000 0 0 0 - Tapahtumat 45 000 60 000 77 650 61 500 61 500 Toiminnan kehittäminen Espoo-tarinaan pohjautuvan toiminnan painopisteenä on korkeatasoinen ja monipuolisesti kuntalaisia palveleva tapahtumatarjonta sekä kulttuuripalvelut. Palveluja suunnataan erityisesti lapsille ja perheille, maahanmuuttajataustaisille asukkaille sekä senioreille niin, että toiminnassa huomioidaan monimuotoinen Espoo. Toimintaa kehitetään hakemalla kumppanuuksia ja laajentamalla yhteistyöverkostoja. Konsepteja ja tuotantoja tehdään yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa,

7 poikkihallinnollisesti ja erilaisten yhteistyötahojen kanssa. Korkeatasoisesta ja kilpailukykyisestä tapahtumatarjonnasta huolehditaan jatkossakin. Espoon kulttuurikeskus, Näyttelykeskus WeeGee ja Sellosali Toiminnan tavoitteena on kasvattaa Espoon tunnettuutta korkean profiilin kulttuurikaupunkina tuottamalla kiinnostavia ja monipuolisia ohjelmasisältöjä sekä kehittämällä tapahtumien tunnettuutta ja vetovoimaa. Tapiolan monipuolisen ja kilpailukykyisen palvelutarjonnan kehittäminen on toiminnan keskiössä vuosina 2017 2021. Länsimetron tuloon varaudutaan tapahtumatoiminnassa ja kaupungin elävöittämishankkeissa sekä niiden markkinoinnissa. Ahertajankulman rakennustöiden jatkuessa niiden vaikutukset WeeGeen toimintaan pyritään ennakoimaan, tontin kehittämistä jatketaan yhdessä Kiinteistö Oy:n kanssa sekä EMMAn taidehankinnat huomioiden. WeeGee osallistuu Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelman esille saattamiseen. Aluekulttuuritalot: Kannusali, Karatalo ja Lasten kulttuurikeskus Pikku-Aurora Kannusalissa, Karatalossa ja Pikku-Aurorassa tehdään monipuolista ja laadukasta matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa eri-ikäisille kuntalaisille. Pikku-Auroran meijerin korjaushanke toteutettaneen vuonna 2017. Myös piha-alueen roolia toiminnan kehittämisessä tutkitaan. Karatalon 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi talon valaisua parannetaan. Tapahtumatoiminta ja kaupunkikulttuurin kehittäminen Tapahtumatoiminnan keskiössä ovat Suomi 100 -hanke Espoossa sekä Espoo-päivän ja kaupunkikulttuurin konseptien ja yhteistyökumppaniverkoston rakentaminen. Tapahtumien vaikuttavuutta mitataan yhdessä kumppanien kanssa. Tapahtumayhteistyön ja konseptien kehittäminen ja koordinointi sekä siihen liittyvien työkalujen rakentaminen ja erikseen sovittujen suurtapahtumien tuottaminen jatkuvat. Itsenäisyyspäivän konsertin ja Ystäväluistelun streamausta jatketaan. Kaupunkikulttuurin painopisteinä ovat kaupunkitilojen elävöittäminen, katvealueiden palvelujen saatavuuden lisääminen sekä katutaiteen roolin ja näkyvyyden kasvattaminen. Kuntalaisten tarpeita kuullaan eri puolilla kaupunkia järjestettävissä avoimissa kohtaamisissa. Henkilöstö Henkilöstön koulutuksessa keskitytään asiakaskokemusten ja toimintatapojen kehittämiseen. Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämiseen kiinnitetään erityishuomiota. Talous ja Investoinnit Investoinnit keskittyvät tapahtumatoiminnan sekä näyttämö- ja esitystekniikan ylläpitoon, Espoon kulttuurikeskuksen perusparannukseen, Pikku-Auroran pihapiirin ja Kannusalin katsomon kunnostuksiin. Investointimäärärahojen laskun vaikutus talojen tekniseen varusteluun kasvattaa paineita. Talojen teknisen varustelun laatu ja taso on suorassa yhteydessä asiakkaiden kiinnostukseen palveluita kohtaan ja vuokratuloihin.

8 KAUPUNGINMUSEO Palvelut Kaupunginmuseo tuo monipuolisilla palveluillaan historian voimavaraksi tähän päivään. Museon asiakkaina ovat kuntalaiset, muu yleisö ja kaupungin omat toimijat esimerkiksi maankäytön suunnittelussa. Museon kokoelmat muodostavat keskeisen historian tietovarannon, josta asiantuntijat työstävät informaatiota museon toimintaan, näyttelyihin, esityksiin ja julkaisuihin. Museolla on neljä toimintapistettä. Mittarit TP 2015 TA 2016 TA 2017 2018 2019 Kaupunginmuseo Museo- ja näyttelykävijöitä 62 380 70 000 65 000 90 000 90 000 Asiantuntijapalvelut (arkisto, neuvonta ym.), asiakkaita 1 351 600 700 800 800 Lapsia ja nuoria museopedagogisessa toiminnassa 24 945 22 000 22 500 24 000 24 000 Museokokoelmien kokonaismäärä 255 377 259 400 263 400 267 400 271 400 Opastusten lukumäärä 1 381 1 900 1 700 2 100 2 100 Viranomaislausunnot 75 73 72 70 70 Toiminnan kehittäminen Vuoden 2017 suurin kehittämiskohde on Saaristomuseo Pentalan palvelujen suunnittelu. Uuden kohteen avaaminen juhlistaa museon 60. toimintavuotta vuonna 2018. Muita painopisteitä ovat organisaation kehittäminen osana kaupungin palveluverkostoa, Kauklahden lasi -julkaisun valmistuminen alkuvuodesta ja Espoon kadonneet kartanot -julkaisu. Kulttuuriympäristöohjelma tehdään yhdessä kaupungin muiden toimijoiden kanssa ja ohjelmalle luodaan yhteistyöverkosto. Kokoelmahallintajärjestelmän kehittäminen ja kansallisen Finna-portaalin rakentaminen toteutuu museon osalta resurssien rajoissa. Henkilöstö Koko henkilöstö osallistuu kevään 2017 aikana organisaation ja palvelumuotojen kehittämisen suunnitteluun. Erityishuomiota kohdistetaan henkilöstön hyvinvointiin. Saaristomuseo Pentalan avaamisen edellyttämä lisätyövoiman tarve pyritään ratkaisemaan. Museotoimenjohtajan jäädessä eläkkeelle kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö hoitaa oman virkansa ohessa museotoimenjohtajan tehtäviä kunnes uusi museotoimenjohtaja aloittaa virassaan. Talous ja investoinnit Kaupunginmuseon käyttötalous ja investointiraha kohdistetaan pääosin Saaristomuseo Pentalan valmisteluun: alueen viimeistelyyn, näyttelyiden ja muiden palveluiden valmisteluun, viestinnän ja ohjelmien suunnitteluun sekä yhteistyöhön kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Saaristomuseon tuomat muutokset vuoden 2018 talouteen suunnitellaan ja ennakoidaan mahdollisimman tarkasti. Saaristomuseo Pentalan ensikertaisen kalustamisen määräraha vuonna 2017 on 167 000 euroa.

9 KAUPUNGINORKESTERI Palvelut Tapiola Sinfoniettan palvelut jakautuvat Espoossa tapahtuvaan korkeatasoiseen ja säännölliseen orkesteri- ja kamarimusiikkitoimintaan, lapsille, nuorille, ikäihmisille ja erityisryhmille suunnattuun monipuoliseen yleisötyö- ja vierailutoimintaan (koulut, päiväkodit, neuvolat, sairaalat, palvelutalot), levytystoimintaan suomalaisille ja ulkomaalaisille levy-yhtiölle sekä koti- ja ulkomaan kiertueisiin. Orkesterin keskeinen ajatus on toimia laajassa yhteistyöverkostossa pääkaupunkiseudun kulttuuritoimijoiden ja festivaalien sekä yritysten kanssa. Palvelujen ydin on korkea laatu ja brändiarvon tuottaminen Espoon kaupungille. Mittarit TP 2015 TA 2016 TA 2017 2018 2019 Kaupunginorkesteri Varsinaisia konsertteja 72 50 50 53 52 - Espoossa 61 44 45 44 45 - muualla Suomessa 8 2 5 4 5 - ulkomailla 3 4 0 5 0 Muita tilaisuuksia 68 50 50 50 50 Levytyksiä 1 3 3 2 2 Kuulijoita yhteensä 31 345 38 000 32 917 33 000 35 000 - lapset ja nuoret 5 845 4 670 5 500 5 500 6 000 - Tapiolasali keskimäärin/konsertti 561 570 610 630 650 Suomalaisen musiikin osuus ohjelmistosta, % 44 20 20 20 20 Kantaesitysten määrä 2 6 12 5 3 Orkesterikustannukset euroa/asukas 14,20 13,50 13,19 13,31 13,34 Toiminnan kehittäminen Vuonna 2017 Tapiola Sinfoniettan keskeisin tavoite on kohdata uusia espoolaisia yleisöjä ja vahvistaa Tapiola Sinfoniettan tunnettuutta sekä Espoossa että valtakunnallisesti. Yhteistyötä tullaan lisäämään mm. espoolaisten kulttuuritoimijoiden sekä suomalaisten festivaalien kanssa (PianoEspoo, April Jazz, Helsingin juhlaviikot, Rauma Festivo, Uudenkaupungin Crusell -viikot, Musica nova Helsinki). Lisäksi yhteistyötä kehitetään mm. Nenäpäivä-säätiön, Yleisradion ja Espoon kaupungin eri palvelualueiden ja tulosyksiköiden kanssa. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Tapiola Sinfonietta kantaesittää huomattavan määrä suomalaisilta säveltäjiltä tilattuja teoksia ja ulkomaalaisten säveltäjien Suomen kantaesityksiä. Kilpailukykysopimuksen tuoma lisätyöaika hyödynnetään yleisötyön määrän lisäämiseen. Orkesteri pystyy tekemään yhteensä noin 700 tuntia enemmän yleisötyötä kuin vuonna 2016. Orkesteri toteuttaa ydintehtäväänsä espoolaisen kulttuuriprofiilin vahvistajana sekä korkeatasoisten taide-elämysten tuottajana tuomalla Espooseen kansainvälisiä huippusolisteja ja -kapellimestareita.

10 Henkilöstö Vuoden 2017 aikana varaudutaan orkesterin ikärakenteesta johtuviin haasteisiin. Tärkein tavoite on saada Espoon työterveydenhuollon kanssa sovitut toimenpiteet käytäntöön. Tammikuussa 2017 käynnistyi Tapiola Sinfoniettan työhyvinvoinnin ikäohjelma Konkarit, johon on kutsuttu kaikki yli 55- vuotiaat muusikot (noin 20 % orkesterin jäsenistä). Orkesterin ja Espoon työterveyshuollon yhteistyö Suomen musiikkilääketieteenyhdistyksen kanssa jatkuu aktiivisena. Orkesterille myönnettiin lupa yhden sooloalttoviulun soittajan palkkaamiseen, mutta talousarviossa määrärahaa rekrytointia varten ei ole. Talous ja investoinnit Talouden ja tuottavuuden osalta pyritään toiminnan tehostamiseen. Tehostamista tehdään orkesterin esittämien teosten tarkemmalla suunnittelulla ja näin avustajamäärien vähentämisellä. Työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on pitää muusikoiden työkykyä paremmin yllä. Mikäli muusikoiden soittokunto pysyy yllä, vähentää se tarvetta lyhyt- ja pitkäaikaisten avustajien palkkaamiseen. Muusikoiden kanssa on myös sovittu uudet käytännöt orkesterityöhön kuuluvista tehtävistä ja niistä maksettavista erilliskorvauksista. Vuonna 2017 orkesteri ei pysty investoimaan uusiin soittimiin. Jo olemassa olevan kaluston kunnossapidosta ei kuitenkaan voida säästää. Suunnitelmana on jatkaa kaluston uusimista vuonna 2018.

11 Käyttösuunnitelma 2017 Talous Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2017 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 12.12.2016. Käyttösuunnitelma on laadittu kulttuurin tulosyksikön organisaation ja toimintaohjeen mukaisesti. Kulttuurilautakunnan toimintamenot ovat 49,6 milj. euroa ja tulotavoite on noin 1,7 milj. euroa. Alustava jako tiliryhmittäin 1 000 tp 2014 tp 2015 tp 2016 mta 2016 ks 2017 Henkilöstömenot 22 225 17 001 17 165 17 312 17 159 Palvelujen ostot, ulkoiset 5 346 4 825 4 840 4 465 4 515 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset 2 721 2 713 2 435 2 300 2 386 Avustukset, ulkoiset 7 821 7 790 7 681 7 856 7 152 Vuokrat ulkoiset 260 94 101 573 301 Muut ulkoiset kulut 386 369 385 379 460 Sisäiset ostot: toimitilat, siivous ICT, muut 17 715 16 865 17 007 15 961 17 623 Toimintamenot 56 474 49 658 49 614 48 846 49 600 Toiminta tulot 5 844 3 450 2 438 1 740 1 740 Toimintakate -50 630-46 208-46 938-47 106-47 860 Sisäiset ostot: toimitilat, siivous ICT, muut Toimitilavuokrat 13 784 12 703 12 839 12 501 13 478 Siivous, ICT, muut 3 931 4 162 4 168 3 460 4 145 TP 2016 toimintatuloissa ja toimintamenoissa on kirjaus valmistus omaan käyttöön 0,1 milj. euroa Sisäiset ostot: toimitilat, siivous ICT, muut 35 % Toimintamenojen %-jako 2017 Henkilöstömenot 35 % Muut ulkoiset kulut 1 % Vuokrat ulkoiset 1 % Avustukset, ulkoiset 14 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset 5 % Palvelujen ostot, ulkoiset 9 %

12 Kulttuurilautakunta Investoinnit v. 2017 95 Koneet ja kalusto (1 000 ) 99070 Kaupungin kirjasto 110 Iso Omenan palvelutorin 2. vuosi 99071 Kulttuurikeskus 20 Ääni- ja valojärjestelmät 99072 WeeGee 10 Aulan kuulutus- ja äänentoistojärjestelmä 99073 Sellosali 23 Ääni- ja valojärjestelmät 99074 Kaupungin museo 167 Pentalan saaristomuseo 99078 Alueellinen kulttuurityö 120 Pikku-Aurora, meijeri 99078 Alueellinen kulttuurityö 50 Ulkovalaistus Käyttösuunnitelmaa valmistellaan vielä, joten muutokset ovat mahdollisia.