Ammatillisen koulutuksen reformi ja laadunhallinta Laatua laineilla seminaari 1.9.2016 Vierumäki Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto
Ammatillisen koulutuksen reformin lähtökohtia Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen rajaaidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriöön. Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä.
Hallituksen toimintasuunnitelman linjaukset Uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö: yksi laki, jossa lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Tehdään ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus sekä kevennetään tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja ja hakupalveluja. Luodaan ja otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli. Käynnistetään koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma. Uudistetaan ja digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Lisätään toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa rahoituksessa Puretaan asiakaslähtöistä, tuloksellista ja tehokasta toimintaa rajoittavaa sääntelyä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen säätely ja ohjausjärjestelmää: kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Uudistetaan ohjausjärjestelmää tuloksellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen painottuvaksi ja virtaviivaistetaan koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta.
Ammatillisen koulutuksen säästöt Vuosi 2016: Investointien takuukorotus poistui: ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus pieneni vuodesta 2016 lukien noin 64 milj. euroa (-44 milj.) vuoteen 2015 verrattuna. Vuosi 2017: 190 milj. euron säästö vuodesta 2017 lukien. Vuosi 2018: nuorten oppisopimuskoulutuksen laajentamiseen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseen kohdennettava 18,7 milj. euron lisärahoitus poistuu Kilpailukykysopimuksen myötä tehtävä rahoituksen vähennys (vielä avoin) Indeksien jäädytys 2016-2019 Säästöt yhteensä noin 273 miljoonaa (n. 15 % kokonaisrahoituksesta)
Miksi ammatillisen koulutuksen reformi tarvitaan? Toimintaympäristössä tapahtuu nopea ja laajamittainen muutos teknologinen kehitys: digitalisaatio, robotisaatio, massadata, keinoäly ym. toimiala- ja tehtävärakenteiden muutokset toiminta- ja ansaintalogiikoiden muutokset: jakamistalous, alustatalous ym. koulutuksen on vastattava uusiin osaamistarpeisiin Osaamistarpeet kasvavat ja muuttuvat dynamiikka lisääntyy, osaaminen vanhenee nopeammin monissa tehtävissä luku-, numero- ja tietotekniikkataitojen merkitys kasvaa asiakaskunnan tarpeet yksilöllistyvät ja eriytyvät massakoulutuksen aika on ohi osaamisen jatkuvan kehittämisen ja uudistamisen tarve läpi työuran Koulutukseen käytettävissä olevat resurssit pienenevät pysyväisluonteisesti
Osaamisperusteinen ja asiakaslähtöinen koulutus mitä tavoitellaan? Nopeampaa, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin Tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen osaamistarpeet palveluiden rakentamisen lähtökohtana Asiakaslähtöisiä ja joustavia osaamisen kehittämispolkuja Opintopolut rakennetaan yksilöiden ja työelämän tarpeiden ja edellytysten mukaisesti (nuoret, työssä olevat, yrittäjät, työttömät, freelancerit, alanvaihtajat ) Työelämälähtöisiä, joustavia ja tehokkaita koulutuksen toteuttamistapoja (työpaikat, digi, ym.) Tehokasta aiemmin ja eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamista, osaamisen kehittämisen henkilökohtaistamista - keskittyminen yksilöltä puuttuvan osaamisen hankkimiseen Osaamistavoitteen saavuttamiseksi tarvittava ohjaus ja tuki oppijalle Selkeitä ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja matala kynnys palveluihin, raja-aitojen poistaminen sujuvampaa, kevyempää ja virtaviivaisempaa hallintoa Parempaa laatua ja vaikuttavuutta Vahvempi rooli työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä ja innovaatiotoiminnan tukemisessa.
Uusi ammatillisen koulutuksen järjestelmä - keskeisiä ehdotuksia (1) Hakeutuminen ja koulutukseen pääsy useita väyliä osaamisen kehittämiseen - jatkuva haku ja yhteishaku hakeutumisen pääväylinä hakeutumisen painopistettä siirretään jatkuvaan hakuun tukee elinikäistä oppimista kehitetään kaikille hakijoille avoimia, matalan kynnyksen digitaalisia hakupalveluita Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset koulutuspolut ja oppimisympäristöt tutkintojärjestelmän uudistaminen: osaamisperusteisuus, joustavuus, selkeys, vähemmän tutkintoja yksi näyttöperusteinen tapa suorittaa tutkinto henkilökohtaistaminen kaikille tutkinnon tai tutkinnon osan suorittajille henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma yksilöllisen opintopolun perustana koulutuksen järjestäjä myöntää tutkintotodistuksen kaikkiin tutkintoihin rinnakkaisen sääntelyn purkaminen työelämän vahva rooli osaamisen arvioinnissa ja laadunvarmistuksessa erilaisten oppimisympäristöjen ja oppimisratkaisujen, ml. digitaalisten oppimisympäristöjen ja ratkaisujen laaja hyödyntäminen yksilöllisissä opintopoluissa
Uusi ammatillisen koulutuksen järjestelmä - keskeisiä ehdotuksia (2) Työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittäminen: koulutussopimus ja oppisopimus päämuotoina tavoitteellista ja ohjattua oppimista työpaikoilla työelämälle ja opiskelijalle parhaiten soveltuvalla tavalla Tutkintojen ja koulutuksen järjestäminen yksi järjestämislupa, joka kattaa kaiken ammatillisen koulutuksen ohjauksen painopiste koulutuksen järjestäjien toiminnan tuloksellisuudessa ja laadussa uuden ohjausjärjestelmän pääelementit: järjestämisluvat, suoritepäätökset ja ohjauskeskustelu Tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää Koulutuksen järjestäjärakenteen uudistaminen kehittämisohjelmalla varmistutaan ammatillisen koulutuksen laadusta ja saatavuudesta pienenevän rahoituksen olosuhteissa Toimijoita kannustetaan sopeuttamaan toimintaansa uuteen rahoituskehykseen esimerkiksi luomalla nykyistä suurempia kokonaisuuksia
Uusi ammatillisen koulutuksen järjestelmä - keskeisiä ehdotuksia (3) Rahoitus ja ohjaus rahoitusjärjestelmästä rakennetaan yhtenäinen kokonaisuus erillisiä rahoitusväyliä puretaan ja järjestelmää selkeytetään ja yksinkertaistetaan toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden painoarvo rahoituksessa kasvaa merkittävästi rahoitusjärjestelmä tukee osaamisperusteisuutta asiakkaiden tarpeet ohjaavat vahvemmin koulutusratkaisuja rahoitus kannustaa opiskeluprosessien tehostamiseen ja koulutusaikojen lyhentämiseen toiminnan ohjaus strategisemmaksi yksityiskohtaista sääntelyä puretaan rahoitus jatkossakin laskennallista ja yleiskatteellista ei korvamerkkejä
Laadunhallinta ja reformi Reformin toteuttaminen edellyttää toimivaa laadunhallintaa osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja säätelyn purkaminen: koulutuksen järjestäjän toimivalta ja vastuu osaamisen hankkimisen ja kehittämisen organisoinnista ja toteuttamisesta lisääntyy rahoitus perustuu toiminnan tuloksiin ja vaikuttavuuteen Koulutuksen järjestäjä voi valita laadunhallinnan menettelyt omaan toimintaansa soveltuviksi. Koulutuksen järjestäjän toiminta/laadunhallintajärjestelmä on keskeinen osa toiminnan johtamista ja toiminnan tulosten laadun varmistusta. Reformissa koulutuksen laatua varmistetaan kansallisella ja koulutuksen järjestäjän tasolla.
Kansallisen tason laadunhallinta Tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa koulutuksen järjestäjällä tulee olla ammatilliset, taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen koulutuksen tulee olla tarpeellista (kokonaisvaltainen työelämän tarpeisiin vastaaminen alueellisesti tai paikallisesti) järjestämisedellytyksiä seurataan ja arvioidaan valtakunnallisesti ja koulutuksen järjestäjän tasolla (esim. tulosohjaus, indikaattorit, toimintajärjestelmän toimivuuden arviointi) järjestämislupa voidaan peruuttaa tietyin edellytyksin Toimiva toiminta/laadunhallintajärjestelmä, jossa on arviointi-, seuranta-, palaute- ja ennakointitietoon perustuvat menettelyt toiminnan ja toimintajärjestelmän parantamiseen järjestämisluvan edellytys Koulutuksen järjestäjän oman toiminnan (itse)arviointi osallistuminen kansallisiin ulkoisiin arviointeihin velvoittavaa arviointitulokset julkistettava kattavasti
Tutkintojen ja osaamisen laadun varmistaminen yksi näyttöperusteinen ja osaamisen hankkimistavasta riippumaton tapa suorittaa tutkinto (työelämällä vahva rooli) kaikille tutkintoa tai sen osaa suorittaville yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi tutkintojen perusteiden valmisteluprosessia kehitetään - yhtenäinen laadunvarmistuksen ja kehittämisen menettelytavat mekanismi tutkintojen ja tutkintorakenteen kehittäminen ja laadunvarmistus työelämäyhteistyössä, mm. uudet työelämätoimikunnat ja osaamisen ennakointifoorumi toimivat osaamisen arvioinnin tietojärjestelmät ja -varannot sekä sähköiset palautejärjestelmät.
Arviointi, kelpoisuusvaatimukset ja rahoitus Ulkoinen arviointi ja itsearviointi kansallinen oppimistulosten arviointi kansalliset tila- ja teema-arvioinnit (mm. alakohtaiset arvioinnit, eri asteiden väliset arvioinnit, toimintajärjestelmien toimivuuden arviointi) kansainväliset arvioinnit koulutuksen järjestäjän itsearviointi, vertaisarvioinnit, katselmukset yms. Opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimukset ja osaamisen kehittäminen opetushenkilöstön muodolliset kelpoisuusvaatimukset (työpaikkaohjaajilta ja -kouluttajilta ei edellytetä muodollisia kelpoisuuksia) opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen ja työelämäyhteydet Rahoitus tutkinnot ja tutkinnon osat rahoitusperusteena edellyttää osaamisen arvioinnin ja henkilökohtaistamisen tasalaatuisuutta koulutuksen tarpeellisuuden arviointi mm. työllistymisen kautta suoritteiden (tutkinnot, tutkinnon osat) laadunvarmistuksessa osaamisen arvioinnin laatu on oleellista vaikuttavuusrahoituksella nykyistä suurempi merkitys laadunvarmistuksessa (mm. opiskelijapalaute
Koulutuksen järjestäjän laadunhallinta Koulutuksen järjestäjä vastaa viime kädessä koulutuksen laadusta ja laadun jatkuvasta parantamisesta koulutuksen järjestäjän laadunhallinnan ydin on toimiva toimintajärjestelmä toiminta/laadunhallintajärjestelmä muodostuu yhdessä sovituista ja dokumentoiduista toiminta- ja menettelytavoista, jota jatkuvasti parannetaan tulosten perusteella ja toimintaympäristön muutosten mukaisesti (ennakointitieto) järjestäjä päättää toiminta/laadunhallintajärjestelmästä vahva tietoperusta, jolla toimintaa johdetaan ja sen laatua arvioidaan (esim. tavoitteet, indikaattorit, asiakaspalaute) Työelämällä vahva rooli erityisesti työpaikalla tapahtuva oppimisen ja näyttöjen kehittämisessä ja arvioinnissa yhtenäiset ja läpinäkyvät menettelyt, osaamisen arviointiprosessin laadunvarmistus Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen ja työelämäjaksot Työpaikalla tapahtuvan opiskelun laadunvarmistus yhteistyössä työelämän kanssa
Laadunhallinta asiakasnäkökulmasta Opiskelijan oppimispolun suunnittelun ja toteuttamisen menettelyt, henkilökohtaistaminen Eri oppimisympäristöissä (oppilaitos, työpaikat, digitaaliset ympäristöt) tapahtuvan oppimisen järjestelyt, oppimisen tukipalvelujen järjestäminen osaamisen osoittamisen ja arvioinnin menettelyt prosessin eri vaiheissa kerättävä palaute ja sen käsittely (prosessit, vaikuttavuus) Työelämäpalaute koulutuksen osuvuus, yhteistyö alueen työelämän kanssa, ennakoiva osaamisen kehittäminen
Reformin haasteita koulutuksen järjestäjän näkökulmasta Toimintatapojen uudistaminen jokaisen työ muuttuu miten muutoksiin suhtaudutaan? kestävät uudistukset edellyttävät toimintakulttuurin muuttamista - miten saadaan tuettua toimintakulttuurin uudistamista? miten muutos tehdään yhdessä sitoutuminen? johtaminen avainasemassa toiminnan organisointi uudella tavalla nykyisillä organisaatiorakenteilla ei välttämättä kyetä toteuttamaan uudentyyppistä toimintaa organisaatiorakenteiden tulee tukea uutta toimintatapaa miten uudistetaan organisaatiorakenteita ja ratkotaan siihen liittyviä ongelmatilanteita? strategian merkitys kasvaa miksi uudistetaan ja miten se tehdään toimivalta toiminnan organisointiin ja järjestämiseen liittyen lisääntyy sääntelyn purkaminen palveluiden järjestäminen ja suuntaaminen nykyistä vapaampaa toimintajärjestelmän merkitys kasvaa