Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut

Johansson Jenna, Ketola Maija, Kukkonen Reijo Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 35/2007

Johansson Jenna, Ketola Maija, Kukkonen Reijo Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 35/2007 Tiehallinto Vaasa 2007

Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1459-1561 TIEH 4000578-v Tiehallinto Vaasan tiepiiri Korsholmanpuistikko 44 PL 93 65101 Vaasa Puhelinvaihde 0204 22 11

Jenna Johansson, Maija Ketola, Reijo Kukkonen: Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut. Vaasa 2007. Tiehallinto, Vaasan tiepiiri. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 35/2007 68 s. + liitt. 3 s. ISSN 1459-1561, TIEH 4000578-v. Asiasanat: suunnittelu, hankinta, kilpailu, kilpailuttaminen Aiheluokka: 01 TIIVISTELMÄ Rakennusalan suunnittelukilpailu on eri hankintayksiköiden suunnittelupalveluiden hankintamenettely tai suunnitelmaratkaisujen valintatapa. Suunnittelukilpailuja on järjestetty Suomessa jo vuosikymmeniä muun muassa silloista ja erilaisista rakennuksista. Suunnittelukilpailumenettelyn käyttöä on pyritty nykyisin kuitenkin laajentamaan. Uudenlaista suunnittelukilpailutyyppiä edustavat muun muassa liikenneinfrahankkeet, joissa suunnittelukilpailun lopputulos voi olla muutakin kuin rakennusinvestointi. Suunnittelukilpailukäytäntöjä on pyritty uudistamaan viimevuosina. Suunnittelukilpailumenettely on kuvattu sekä Tiehallinnon vuoteen 2010 ulottuvassa hankintastrategiassa sekä laissa julkisista hankinnoista. Myös suunnittelukilpailuja koskevien sääntöjen uudistustyö on parhaillaan käynnissä ja rakennusalan suunnittelukilpailun periaatteet julkaistiin lokakuussa 2006. Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut -selvitystyön tavoitteena oli muodostaa mahdollisimman laaja ja kattava kuva Suomessa vallitsevista suunnittelukilpailukäytännöistä sekä niiden ongelmista ja tarjoamista mahdollisuuksista. Selvityksen näkökulmaa pyrittiin laajentamaan asiantuntijahaastattelujen avulla sekä perehtymällä kolmeen suomalaiseen liikenneinfraa koskevaan suunnittelukilpailu-hankkeeseen. Nämä hankkeet olivat Kehä III:n ideakilpailu, Lentokentäntien ja sen ympäristön ideakilpailu sekä Särkijärven sillan suunnittelukilpailu. Selvitystyössä nostettiin esille suunnittelukilpailuja koskevien nykykäytäntöjen ongelmia, mahdollisuuksia ja kehitysehdotuksia, joiden avulla menettelyn käyttöä pystyttäisiin laajentamaan ja hyödyntämään liikenneinfahankkeissa nykyistä paremmin. Selvitystyön johtopäätöksissä ja kehitysehdotuksissa pohdittiinkin nykyisen lainsäädännön ja suunnittelukilpailuja koskevien sääntöjen merkitystä liikenneinfrahankkeiden kannalta sekä kilpailuohjelman, palkintolautakunnan kokoonpanon, arvostelu- ja valintakriteerien, palkkioiden ja palkintojen että julkisuuden merkitystä liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailuissa. Lisäksi tarkasteltiin suunnittelukilpailujen järjestäjien ja osallistujien tilannetta niin yleisesti kuin kustannuksien ja tekijänoikeuskysymyksien kannata. Selvitystyössä otettiin myös kantaa liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailujen käytön laajentamismahdollisuuksiin. Esille nousi erityisesti neliporrasperiaatteen edistäminen liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailujen avulla. Neliporrasperiaate sisältää suuren potentiaalin ja suunnittelukilpailut voisivat olla keino opetella yhdessä yhä perusteellisempaa maankäytön ja väyläsuunnittelun yhteenkytkemistä sekä neliporrasperiaatteen soveltamista suunnitteluun. Suunnittelukilpailumenettely on ollut käytössä Suomessa jo kauan. Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut -selvitystyön perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että jo nykyisellään ja erityisesti aktiivisen kehityksen jälkeen oikeissa kohteissa oikealla tavalla käytettynä menetelmä pystyy tarjoamaan käyttäjälleen monipuolisia mahdollisuuksia, joihin ei perinteisellä suunnitteluprosessilla ole mahdollisuutta päästä.

ESIPUHE Rakennusalan suunnittelukilpailuja on järjestetty jo vuosikymmeniä. Perinteisiä suunnittelukilpailukohteita ovat tähän mennessä olleet sillat, tornit ja muut rakennukset. Uudenlaista suunnittelukilpailu-tyyppiä edustavat puolestaan liikenneinfrahankkeet, joissa suunnittelukilpailun ratkaisu voi olla muutakin kuin rakennusinvestointi. Suunnittelukilpailuiden tarjoamista mahdollisuuksista ja lisäpotentiaalista liikenneinfrahankkeissa ollaan nykyisin aikaisempaa kiinnostuneempia. Tämän osoittaa se, että suunnittelukilpailumenettely on sisällytetty sekä Tiehallinnon vuoteen 2010 ulottuvaan hankintastrategiaan että lakiin julkisista hankinnoista. Myös suunnittelukilpailuja koskeva sääntöuudistus on parhaillaan käynnissä ja uudet rakennusalan suunnittelukilpailun periaatteen julkaistiin lokakuussa 2006. Suunnittelukilpailumenettelyn parempi hyödyntäminen liikenneinfahankkeissa edellyttää perehtymistä vallitseviin suunnittelukilpailukäytäntöihin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä nykykäytäntöjen ongelmakohtien esiin nostamiseen. Näiden asioiden lisäksi Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut -selvitystyössä on laadittu suosituksia toimintatavoista ja kehitysehdotuksia. Selvitystyön laadinnasta ovat vastanneet Jenna Johansson ja Maija Ketola Sito Oy:stä. Työtä ovat ohjanneet hankintapäällikkö Anders Östergård Tiehallinnon Vaasan tiepiiristä ja johtaja Reijo Kukkonen Sito Oy:stä. Espoossa kesäkuussa 2007 Tiehallinto Vaasan tiepiiri

Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut 7 Sisältö 1 JOHDANTO 9 1.1 Taustat ja tavoitteet 9 1.2 Sisältö ja menetelmät 9 1.3 Määritelmät 10 1.3.1 Suunnittelukilpailu 10 1.3.2 Neliporrasperiaate 11 2 KÄYTETYT MENETELMÄT 13 2.1 Kirjallisuustutkimus 13 2.2 Haastattelut 13 3 SUUNNITTELUKILPAILUN PERIAATTEET 15 3.1 Yleistä 15 3.2 Lainsäädäntö 15 3.3 Säännöt 17 3.3.1 Taustat 17 3.3.2 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n säännöt 17 3.3.3 Suomen Arkkitehtiliitto ry SAFA:n säännöt 17 3.3.4 Rakennusalan suunnittelukilpailujen periaatteet 18 3.4 Peilaus strategisiin tavoitteisiin 22 4 ESIMERKKIHANKKEET 23 4.1 Ulkomaalaiset esimerkkihankkeet 23 4.2 Kotimaiset esimerkkihankkeet 24 4.2.1 Kehä III:n ideakilpailu 24 4.2.2 Ideakilpailu Lentokentäntie ja ympäristö, Oulunsalo Kempele Oulu 29 4.2.3 Särkijärven siltakilpailu 35 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 41 5.1 Yleistä 41 5.2 Lainsäädäntö 41 5.3 Säännöt 41 5.4 Kilpailuohjelma 44 5.4.1 Yleistä 44 5.4.2 Palkintolautakunta 44 5.4.3 Arvostelu- ja valintakriteerit 45 5.4.4 Palkkiot ja palkinnot 48 5.5 Julkisuus 49 5.6 Suunnittelukilpailujen järjestäminen, osanotto ja kiinnostus 50 5.6.1 Yleistä 50 5.6.2 Järjestäminen 50

8 Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut 5.6.3 Osanotto ja kiinnostus 51 5.7 Kustannukset 52 5.8 Tekijänoikeuskysymykset 53 5.9 Saavutetut innovaatiot 54 5.10 Ehdotusten (voittaneiden) jatko 54 5.11 Suositeltavat sovelluskohteet 55 5.11.1 Yleistä 55 5.11.2 Neliporrasperiaatetta edistävä suunnittelukilpailu 58 5.11.3 Rakentamisen liittäminen mukaan kilpailuun 63 6 LÄHDELUETTELO 65 6.1 Lähdekirjallisuus 65 6.2 Haastattelut 66 6.3 Puhelin- ja sähköpostikeskustelut 67 6.4 www-sivut 67 7 LIITTEET 68

Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO 1.1 Taustat ja tavoitteet Rakennusalan suunnittelukilpailu on eri hankintayksiköiden suunnittelupalveluiden hankintamenettely tai suunnitelmaratkaisujen valintatapa. Suunnittelukilpailumenettelyä käytetään apuna muun muassa talotekniikan, insinöörirakentamisen, liikenneinfran ja maankäytön suunnitteluprosesseissa. Selvitystyössä keskitytään liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailuihin. Rakennusalan suunnittelukilpailuilla on Suomessa vuosikymmeniä pitkät perinteet. Tavallisia suunnittelukilpailukohteita ovat Suomessa muun muassa sillat, tornit tai muut vastaavanlaiset ns. mestarikohteet. Uudenlaista suunnittelukilpailutyyppiä edustavat liikenneinfrahankkeet, joissa ratkaisu voi olla muutakin kuin rakennusinvestointi. Suunnittelukilpailujen järjestäminen on perinteisesti ollut järjestäjälleen raskas prosessi. Suunnittelukilpailujen periaatteita kuitenkin hiljattain uudistettiin ja kevennettiin Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliito RAKLI ry:n toimesta. Periaateuudistuksen mukaan toteutettuja suunnittelukilpailuja on ollut tavoitteena käynnistää vuoden 2006 lopusta lähtien. Vaikka suunnittelukilpailun käytöllä on Suomessa pitkät perinteet, on menettelyä yleensä käytetty osana tietyn tyyppisten ns. mestarikohteiden, joihin sillatkin lukeutuvat, suunnitteluprosessia. Suunnittelukilpailusta ei pyritä nytkään tekemään osaa kaikkien hankkeiden suunnitteluprosessia, mutta menettelyn tarjoamista mahdollisuuksista ollaan aikaisempaa kiinnostuneempia. Tämän osoittaa myös se, että suunnittelukilpailu on mainittu sekä Tiehallinnon vuoteen 2010 ulottuvassa hankintastrategiassa sekä 1.6.2007 voimaan astuneessa laissa julkisista hankinnoista. Suunnittelukilpailusta on laadittu myös oma Rakennustiedon RT-kortti 10-10883 Rakennusalan suunnittelukilpailun periaatteet, jonka avulla on haluttu selkeyttää menettelyn käyttöä. Myös Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut -selvitystyön laatiminen kuvastaa ajan henkeä. Tutkimuksen tavoitteena on suunnittelukilpailujen nykykäytäntöihin, periaateuudistukseen ja esimerkkihankkeisiin perehtymällä sekä haastattelujen avulla muodostaa mahdollisimman kattava ja monipuolinen kuva Suomessa nykyisin vallitsevista suunnittelukilpailukäytännöistä, niiden ongelmista ja menettelyn tarjoamista mahdollisuuksista. Tämän pohjalta laaditaan johtopäätökset ja runko suunnittelukilpailun kilpailuohjelmalle. Samalla tutkitaan, minkä tyyppisiin toimeksiantoihin suunnittelukilpailut sopivat ja voidaanko suunnittelukilpailulla edistää myös neliporrasperiaatteen käyttöä. 1.2 Sisältö ja menetelmät Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut -tutkielma muodostuu kirjallisuustutkimuksesta (kohta 2.1) ja haastatteluista (kohta 2.2) sekä niiden pohjalta tehdyistä johtopäätöksistä. Kirjallisuustutkimuksessa perehdyttiin suunnittelukilpailujen nykykäytäntöihin, periaateuudistukseen ja muutamaan esimerkkihankkeeseen. Kirjallisuustutkimuksen rinnalla haastateltiin alan asian-

10 Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut JOHDANTO tuntijoita. Haastattelujen avulla haluttiin kerätä alan asiantuntijoiden kokemuksia ja näkemyksiä suunnittelukilpailujen rajoitteista ja mahdollisuuksista. Tärkein osa tutkielmaa on kuitenkin aineiston perusteella tehty analyysi ja johtopäätökset. 1.3 Määritelmät 1.3.1 Suunnittelukilpailu Rakennusalan suunnittelukilpailulla tarkoitetaan suunnittelupalveluiden hankintamenettelyä tai suunnitteluratkaisujen valintamenettelyä, jossa kilpailun järjestäjä pyytää kahdelta tai useammalta suunnittelijalta suunnitelman, ehdotuksen tai idealuonnoksen yhtä aikaa samaa kilpailuohjelmaa käyttäen (Rakennustieto 2006). Suunnittelukilpailun tavoitteena on nostaa esiin useita erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja tuottaa kilpailukohteelle paras mahdollinen suunnitelmaratkaisu. Kilpailutulosten pohjalta voidaan valita myös lopullisten suunnitelmien laatijat. Suunnittelukilpailu voi koskea esimerkiksi kaavoitusta, kaupunkisuunnittelua, arkkitehtuuria, teknistä suunnittelua ja tietojenkäsittelyyn liittyvää suunnittelua sekä näiden yhdistelmiä (RAKLI 2006). Suunnittelukilpailuista nykyisin käytettävä termistö vaihtelee riippuen kilpailun kohteen ominaisuuksista ja kilpailun järjestäjästä. Käytössä olevasta termistöstä on löydettävissä myös päällekkäisyyksiä. Alan järjestöjen järjestämiä suunnittelukilpailuja kutsutaan muun muassa arkkitehtuurikilpailuiksi ja insinööritaitokilpailuiksi. Arkkitehtuurikilpailu Suomen Arkkitehtiliiton (myöhemmin SAFA) sääntöjen mukaan ja SAFA:n avustuksella järjestettyjä suunnittelukilpailuja kutsutaan yleensä arkkitehtuurikilpailuiksi. Arkkitehtuurikilpailuja käytetään kohteissa, joissa kilpailulla tavoitellaan toteutukseen tähtäävän ratkaisun lisäksi rakennustaiteen edistämistä. Arkkitehtuurikilpailut on jaettu aikaisemmin kilpailun luonteen mukaan suunnittelu- ja aatekilpailuihin. Luonteeltaan eri tyyppien ominaispiirteitä ei käsitellä tässä. Insinööritaitokilpailu Suomen rakennusinsinöörien Liiton (myöhemmin RIL) sääntöjen mukaan ja RIL:n avustuksella järjestettyjä suunnittelukilpailuja kutsutaan yleensä insinööritaitokilpailuiksi, joita järjestetään vaativissa suunnittelu- tai rakennuskohteissa. Insinööritaitokilpailut on jaettu aikaisemmin suunnittelukilpailuihin, jatkokilpailuihin ja suunnittelu ja toteutus -kilpailuihin. Luonteeltaan eri tyyppien ominaispiirteitä ei käsitellä tässä. Arkkitehtuuri- ja insinööritaitokilpailuilla pyritään yleensä joko kartoittamaan mahdollisimman paljon erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, joiden avulla pystytään muodostamaan ns. periaateratkaisu jatkosuunnittelua varten tai löytämään ratkaisu jatkosuunnittelun pohjaksi sekä jatkosuunnitelman laatijat. Sekä SAFA että RIL järjestävät molempia kilpailuja, mutta käytetty termistö vaihtelee. Mahdollisimman monipuolisten ratkaisuvaihtoehtojen löytämiseksi järjestettyjä suunnittelukilpailuja on kutsuttu yleensä idea- tai aatekilpailuiksi.

Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut 11 JOHDANTO Ratkaisun ja suunnittelijoiden valintamenettelystä on aikaisemmin käytetty suunnittelukilpailu-termiä. Suunnittelukilpailuja koskevaan termistöön on pyritty vaikuttamaan uusilla rakennusalan suunnittelukilpailujen periaatteilla, jota on käsitelty tarkemmin luvussa 3. Selvitystyössä suunnittelukilpailutermiä käytetään kappaleen alussa esitetyn merkityksen mukaisesti. 1.3.2 Neliporrasperiaate Liikenteen tarpeisiin ei aina voida vastata väyläinvestoinneilla. Viimeaikaisen tierahoituksen laskevan trendin vuoksi on investoinneille jouduttu etsimään vaihtoehtoisia menetelmiä, joilla on liikenteen palvelutaso saatu pidettyä tyydyttävällä tasolla ja liikenneturvallisuutta parannettua. Ongelmia voidaan lähteä ratkomaan liikkumis- ja kuljetustarpeiden ohjailusta maakäytön suunnittelulla ja olemassa olevan verkon käyttöä tehostamalla. (Vägverket 2002) Etenkin ruuhkautuvilla kaupunkiseuduilla uusien innovatiivisten ratkaisujen etsiminen on tärkeää. Näillä alueilla neliporrasperiaatetta voidaan soveltaa myös investointien hankintoihin. Hankinta voidaan aloittaa esimerkiksi suunnittelukilpailulla (ideakilpailulla), jolla haetaan mahdollisimman taloudellinen ja tehokas kehittämispolku ongelman ratkaisuun. (Tiehallinto 2006a) Neliporrasperiaatteessa, josta käytetään toisinaan myös termejä neliporrasmalli ja neliporrasajattelu, ongelmaan tai puutteeseen pyritään löytämään ratkaisu käymällä läpi neljälle askelmalle jakautuneet toimenpiteet. Periaatteen mukaiset askelmat on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Neliporrasperiaate hallintalähtöisen liikennepolitiikan runkona. (Pesonen 2005) Ensimmäisen portaan toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan liikenteen kysyntään ja kulkutapoihin. Toimenpiteillä ei varsinaisesti vaikuteta itse liikennejärjestelmään vaan pikemminkin sen ulkopuolella oleviin seikkoihin esimerkiksi kaavoituksen ohjauksen, vaikuttamisen ja tiedottamisen keinoilla. Tavoitteena voi olla esimerkiksi pienentää liikenteen tilavaatimusta, turvallisuuden parantaminen tai ympäristöystävällisempien kulkumuotojen edistäminen. Ensimmäisen portaan toimenpiteitä ovat esim. kaavoitus, käyttömaksut, tiedotus ja valistus sekä liikkumisen ohjaus. Monilla ensimmäisen portaan toimenpiteillä, esimerkiksi kaavoituksella, on kauaskantoiset vaikutukset koko liikennejärjestelmän tilaan. (Vägverket 2002)

12 Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut JOHDANTO Toisen portaan toimenpiteillä pyritään saamaan nykyisen verkon kapasiteetti mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön ilman fyysisiä tien parantamistoimenpiteitä. Osalla toisen askelman toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan suoraan liikennejärjestelmään ja sen osiin siten, että ne voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti. Toisen portaan toimenpiteitä ovat esimerkiksi muuttuvat nopeusrajoitukset, reittiohjaus, viitoitus, tiedotus ja liikenteen ohjaus. (Vägverket 2002) Kolmannen askelman toimenpiteet kohdistuvat liikennejärjestelmään ja pääosin tieverkkoon. Askelman toimenpiteiden tavoitteena on nykyisten väylien kapasiteetin ja ominaisuuksien kehittäminen esimerkiksi liikenneturvallisuustoimin tai parantamalla jonkin jo olemassa olevan väylän rakennetta. Kolmannen portaan toimenpiteitä ovat esimerkiksi hoito ja ylläpito, liittymien parantaminen, tien parantaminen paikallaan, yksityistiejärjestelyt ja pienet liikenneturvallisuustoimenpiteet. Kolmannen portaan toimenpiteillä muodostetaan usein hankkeen 0+-vaihtoehto. (Vägverket 2002) Neljännen portaan toimenpiteillä tarkoitetaan uusien väylien rakentamista joko kokonaan uuteen käytävään tai vanhojen väylien radikaalia parantamista esimerkiksi suuntausta muuttamalla. Investoinnit ovat usein suuria ja niistä päätetään pääosin eduskunnassa. Neljännen portaan toimenpiteet tähtäävät niin ikään sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseen. Turvallisuuden kannalta toimenpiteet ovat yleensä tehokkaita, vaikka ovatkin sujuvuuspainotteisia. Erityisesti päätieverkon nykyaikaistamisella uskotaan olevan erittäin positiivinen vaikutus kuolemaan johtavien onnettomuuksien vähenemiseen. (Vägverket 2002) Neliporrasperiaatteessa eri askelmien toimenpiteitä yhdistelemällä pyritään hankkeille muodostamaan toteuttamispolku. Toimenpiteitä mietittäessä asioita tarkastellaan sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Ensimmäisen ja toisen portaan toimenpiteillä voidaan helpottaa nykytilannetta, siirtää kolmannen ja neljännen askelman toimenpiteiden tarvetta tulevaisuuteen ja vaiheistaa tienrakentaminen kustannustehokkaasti. (Vägverket 2002) Neliporrasperiaate tulisi nähdä yleisenä toimenpidesuunnittelun työkaluna ja ajattelumallina. Neliporrasperiaatteen tavoitteena on saada jo olemassa olevan järjestelmän resurssit tehokkaammin käyttöön sekä luoda uutta ainoastaan todelliseen tarpeeseen mahdollisimman kustannustehokkaasti sekä vähentää liikennejärjestelmästä aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia. Perusajatus lähtee siitä, että ensin tutkitaan ja tehdään liikennejärjestelmän ulkopuoliset toimenpiteet ja pyritään niiden keinoin vähentämään maantiekuljetusten tarvetta. (Vägverket 2002)

Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut 13 KÄYTETYT MENETELMÄT 2 KÄYTETYT MENETELMÄT 2.1 Kirjallisuustutkimus Työ aloitettiin tekemällä kirjallisuustutkimus aiheeseen liittyvistä julkaisuista. Kirjallisuustutkimuksessa perehdyttiin mm. nykyisin voimassa oleviin RIL:in ja SAFA:n kilpailusääntöihin, uudistettuihin suunnittelukilpailujen periaatteisiin, uuden hankintalain sisältöön, Tiehallinnon hankintastrategiaan, Liikenne- ja viestintäministeriön Liikenne 2030 -visioon ja neliporrasperiaatteeseen. Kirjallisuustutkimuksessa perehdyttiin myös tutkimukseen valittujen kotimaisten case-hankkeiden lähtökohtiin sekä tutustuttiin hankkeiden kilpailuohjelmiin ja arvosteluraportteihin. Myös pohjoismaisten suunnittelukilpailuiden aineistoihin tutustuttiin siltä osin kuin niitä oli saatavilla. 2.2 Haastattelut Selvitystyössä haastateltiin useita alan asiantuntijoita. Haastateltavien valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen että, he edustivat mahdollisimman monipuolisesti tutkittavan aihepiirin eri näkökulmia. Tavoitteena oli, että haastattelujen perusteella voitaisiin muodostaa mahdollisimman kattava kuva Suomessa vallitsevista suunnittelukilpailukäytännöistä ja niiden ongelmista sekä suunnittelukilpailumenettelyn tarjoamista mahdollisuuksista nykyisin ja tulevaisuudessa. Haastateltavat henkilöt olivat: Leskinen Jouko, tekninen johtaja Oulunsalon kunta Linkama Eeva, liikenneneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Murto Risto, yli-insinööri Liikenne- ja viestintäministeriö Myllys Timo, toimitusjohtaja Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto ry SKOL Oikarinen Mikko, lakimies Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto ry SKOL Perälä Esko, erikoisasiantuntija Navico Oy Puhakka Ari, projektipäällikkö Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri Puurunen Tapio, johtava konsultti Sito Oy Tuominen Rauno, johtava konsultti Sito Oy Salmi Eija, maankäyttöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Utti Hannu, asiantuntija Tiehallinto Weckman Hans, johtaja Ramboll Finland Oy Åström Gunnar, tutkimus- ja kehityspäällikkö Suomen rakennusinsinööriliitto, RIL

14 Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut KÄYTETYT MENETELMÄT Haastattelujen lisäksi aihepiiriin liittyvää lisätietoa kerättiin myös muiden alan asiantuntijoiden kanssa käytyjen puhelinkeskustelujen ja sähköpostien välityksellä. Haastattelujen lisäksi asioitiin seuraavien henkilöiden kanssa: Hyvönen Juhani, toimialajohtaja insinööritoimisto Pontek Oy Järvenpää Esko, toimialajohtaja WSP Finland Oy Ratia Kyösti, sillanrakennusjaoston puheenjohtaja, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto Rechardt Esko, projektipäällikkö, Sito Oy Tietäväinen Milko, rakennuttamispäällikkö, Tampereen kaupunki Risto Leppänen, suunnittelupäällikkö, Tiehallinto Oulun tiepiiri Paula Huotelin, kilpailusihteeri, SAFA Pohjoismaisista hankkeista pyrittiin hankkimaan tietoa Pohjoismaiden tieyhdistyksen eri jaostojen sähköpostilistojen kautta. Yhteyttä otettiin koko Suomen jaoston sihteeriin sekä seuraaviin jaostoihin: Jaosto nro 21, liikennejärjestelmän suunnittelu Jaosto nro 22, teiden ja kadun suunnittelu Jaosto nro 31, tienrakentaminen Pohjoismaiden tieyhdistyksen kautta vastauksia saatiin harmittavan vähän (Kohta 4.1). Haastattelut sekä valtaosa puhelimitse ja sähköpostitse käydyistä keskusteluista perustuivat selvitystyön alussa työn tavoitteiden pohjalta laadittuun haastattelurunkoon, joka toimitettiin kaikille haastateltaville etukäteen tutustuttavaksi. Runko koostui neljästä pääteemasta, jotka olivat suunnittelukilpailut hankintamuotona, suunnittelukilpailujen säännöt, Kehä III:n suunnittelukilpailu ja ulkomaalaiset hankkeet. Muita esimerkkihankkeita kuin Kehä III:n suunnittelukilpailua koskeneissa haastatteluissa Kehä III:n kysymykset muutettiin käsittelemään haastattelun kohteena ollutta hanketta. Pääteemoja käytiin haastatteluissa sekä sähköposti- että puhelinkeskusteluissa läpi kyseessä olevan henkilön asiantuntemuksen mukaan. Pohjoismaiden tieyhdistyksen eri jaostoille lähetettiin ulkomaalaiset hankkeet -pääteeman kysymykset käännettynä ruotsiksi. Haastattelurunko on esitetty liitteessä 1. Haastatteluissa esiin nousseita asioita käsitellään selvitystyössä anonyymisti.

Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut 15 SUUNNITTELUKILPAILUN PERIAATTEET 3 SUUNNITTELUKILPAILUN PERIAATTEET 3.1 Yleistä Suunnittelukilpailuja on järjestetty Suomessa jo pitkään. Menettelyä on kuitenkin tähän mennessä käytetty lähinnä osana tietyn tyyppisten hankkeiden suunnitteluprosessia. Nyt kuitenkin suunnittelukilpailumenetelmän hyödyistä ja tarjoamista mahdollisuuksista ollaan entistä kiinnostuneempia, minkä osoittavat muun muassa suunnittelukilpailuja koskeva sääntöuudistus ja menettelyn sisällyttäminen sekä vuoteen 2010 ulottuvaan Tiehallinnon hankintastrategiaan että 1.6.2007 voimaan astuvaan lakiin julkisista hankinnoista. Myös suunnittelukilpaluja koskeva Rakennustiedon RT-kortti ilmestyi joulukuussa 2006. Kaikilla näillä em. toimenpiteillä on pyritty nykyisen suunnittelukilpailumenettelyn selkeyttämiseen sekä aikaisempaa parempaan hyödyntämiseen. 3.2 Lainsäädäntö Merkittävin suunnittelukilpailija ohjaava laki on laki julkisista hankinnoista (myöhemmin hankintalaki). Yksityisiä suunnittelukilpailujen järjestäjiä laki ei koske, mutta koska suunnittelukilpailuissa järjestäjänä on julkinen taho lähes poikkeuksetta, joudutaan suunnittelukilpailuissa lähes aina toimimaan hankintalain puitteissa. Hankintalainsäädäntö luo reunaehdot ja puitteet erilaisten kilpailuttamismenettelyiden käytölle. Kesä-kuussa 2007 voimaan astunut uusi laki julkisista hankinnoista perustuu EU:n vuonna 2004 hyväksymään hankintadirektiiviin. Merkittävä muutos on myös tietyn euromäärän alittavien hankintojen jääminen kokonaan hankintalainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle. Uusi hankintalaki sisältää myös pykäliä, jotka ohjaavat suoraan suunnittelukilpailuja. (Tiehallinto 2006a) Hankintalaki määrittelee suunnittelukilpailun seuraavasti: suunnittelukilpailulla tarkoitetaan menettelyä, jolla hankintayksikkö voi hankkia esimerkiksi kaavoitukseen, kaupunkisuunnitteluun, arkkitehtuuriin, tekniseen suunnitteluun tai tietojenkäsittelyyn suunnitelman, jonka tuomaristo valitsee kilpailulla; kilpailussa voidaan antaa palkintoja. Hankintalain mukaan suunnittelukilpailun tulisi olla pääsääntöinen kilpailuttamismuoto erityisesti sellaisissa hankinnoissa, joiden kohteena on jo kilpailuttamisvaiheessa luovan työn tulos, kuten arkkitehtisuunnitelma tai taideteosta koskeva suunnitelma. (Tiehallinto 2006a) Uudessa hankintalaissa on hankinnoille määritelty kynnysarvot. Laki edellyttää, että yli 211 000 hankinnat ilmoitetaan julkisesti ja käännetään EU:n virallisille kielille. Kansallinen raja on alle 211 000 ja alle 15 000 rajan alittavia hankintoja laki ei koske. Suunnittelukilpailuiden kannalta määrääviä ovat laissa kuvatut menettelyt kansallisille ja toisaalta myös kansallisen rajan ylittäville hankkeille. Käytännössä suunnittelukilpailujen palkinnot eivät juuri koskaan ylitä kansallista kynnysarvoa 211 000, mutta jos kilpailuohjelmassa luvataan jatkotyö kilpailun voittajalle, ylittyy kansallinen kynnysarvo helposti. Lain mukaan kilpailusäännöt pitää olla saatavilla ja osallistumista ei saa rajoittaa alueellisin perustein. Säännöt voidaan toimittaa noudattaen tarjous-

16 Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut SUUNNITTELUKILPAILUN PERIAATTEET pyynnön toimittamista koskevia säännöksiä. Suunnittelukilpailun perusteella tehtävä hankkeen jatkosuunnittelua tai toteuttamista koskeva palveluhankinta voidaan tehdä suorahankintana (27 ), jolloin palveluhankinnan sisällöstä ja ehdoista voidaan neuvotella suunnittelukilpailun voittajan tai useamman voittajan kanssa. Suunnittelukilpailun ja suorahankintana tehtävän sopimuksen välillä on oltava välitön toiminnallinen yhteys eikä suorahankinta myöskään voi koskea sisällöltään laajempaa hankintaa, kuin mikä on ollut suunnittelukilpailun kohteena. Suunnittelukilpailun voi järjestää avoimena tai rajoitettuna. Avointa suunnittelukilpailua ei pidetä kuitenkaan oikein hyvänä ratkaisuna, koska riski suurelle osallistujamäärälle on merkittävä. Rajoitetussa suunnittelukilpailussa on edettävä ilmoitusmenettelyn kautta ja osallistujien valinnassa on noudatettava niitä periaatteita, joista suunnittelukilpailua koskevassa ilmoituksessa on ilmoitettu. Kilpailuilmoituksessa voidaan lain mukaan ilmoittaa kilpailuun kutsuttavien osallistujien vähimmäismääristä sekä osallistujien ammatilliseen pätevyyteen liittyvistä vaatimuksista. Osallistujien määrän rajoittaminen on tehtävä selvien ja syrjimättömien sääntöjen perusteella ottaen huomioon samalla riittävän kilpailun syntyminen. Käytännössä sovellettaviksi osallistujien valinnassa voivat tulla suunnittelupalvelujen hankintaan tarkoitetut eri alojen kilpailusäännöt, kuten arkkitehtuurikilpailujen ja insinööritaitokilpailujen säännöt. Kilpailusääntöjä sovellettaessa täytyy kuitenkin ottaa huomioon hankintalainsäädännön menettelytapa-velvoitteiden ensisijaisuus. Suunnittelukilpailuihin osallistuvilta voidaan edellyttää myös tiettyä ammatillista kelpoisuutta. Suunnittelijan pätevyysvaatimuksista on säädetty muun muassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 120 ) sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksessa (MRA 48 ). Huomion arvoista on, että jos tällaista pätevyyttä edellytetään suunnittelukilpailun osallistujilta, tulee myös tuomariston jäsenistä vähintään kolmasosalla olla vastaava ammatillinen pätevyys (34 ). Hankintalaissa säädetään myös suunnittelukilpailun tuomaristoon liittyvistä yleisistä vaatimuksista sekä tuomariston työstä (34 ). Tuomariston jäsenten pitää olla riippumattomia kilpailuun osallistuvista. Tuomariston jäsenten esteellisyyden arvioinnissa voidaan soveltuvin osin noudattaa mitä hallintolaissa (28 ) säädetään esteellisyydestä. Tuomariston on myös oltava päätöksissään ja lausunnoissaan riippumattomia. Osallistujien ehdotusten vertailu täytyy tehdä ennalta ilmoitetuilla perusteilla, jotka osallistujat ovat voineet ottaa huomioon ehdotuksia laatiessaan. Ehdotusten arvioinnissa ei voi käyttää muita perusteita, kuin niitä, joiden käyttämisestä suunnittelukilpailua koskevassa ilmoituksessa on ilmoitettu ja osallistujien ehdotuksia on arvioitava nimettömästi. Nimettömyyden suojaa on noudatettava arviointimenettelyn loppuun saakka. Nimettömyyden suojalla pyritään takaamaan ehdotusten tasapuolinen ja objektiivinen arviointi ja osallistujien tasapuolinen kohtelu. Tuomariston on tehtävä ehdotusten arvioinnista pöytäkirja, joka sisältää muun muassa tiedot suunnittelukilpailun tuloksesta sekä ehdotusten ansioista. Tuomaristo voi edellyttää osallistujien antavan lisä-tietoja suunnitelmista. Tuomariston kysymykset on merkittävä pöytäkirjaan sekä tuomariston jäsenten ja osallistujien välillä käytävistä keskusteluista on pidettävä yksityiskohtaista pöytäkirjaa.

Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut 17 SUUNNITTELUKILPAILUN PERIAATTEET 3.3 Säännöt 3.3.1 Taustat Lakien lisäksi suunnittelukilpailuja pyritään ohjaamaan alan järjestöjen laatimilla säännöillä. Omat sääntönsä Suomessa ovat laatineet muun muassa Suomen Rakennusinsinöörien liitto RIL rakennusinsinööritaitokilpailuja varten sekä Suomen Arkkitehtiliitto ry SAFA arkkitehtuurikilpailuja varten. Alan järjestöjen sääntöjä on myös pyritty yhtenäistämään vuonna 2006 voimaanastuneilla rakennusalan suunnittelukilpailujen periaatteilla, joihin sekä RIL että SAFA ovat sitoutuneet. 3.3.2 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n säännöt Rakennusalan suunnittelukilpailutoiminnalla on pitkät perinteet. RIL laati rakennusinsinööritaitosuunnittelukilpailutoiminnalle ensimmäiset säännöt Rakennusinsinööriyhdistyksen toimesta jo vuonna 1961 1962. Tämän jälkeen sääntöjä on uudistettu vuonna 1981, jolloin julkaisu RIL 145-1981 Kilpailusäännöt astui voimaan, ja vuonna 2000, jolloin julkaisu RIL 145-2000 Kilpailusäännöt rakennusinsinööritaitokilpailuissa korvasi aikaisemmat säännöt. (RIL 2000) Valtaosa rakennusinsinööritaitokilpailuista on toteutettu jo vuosikymmeniä RIL:n sääntöihin perustuen ja RIL:n kilpailutoimikunnan hyväksynnällä. RIL:n sääntöjen noudattaminen ei kuitenkaan ole edellytys suunnittelukilpailujen järjestämiselle. Tulevaisuudessa RIL:n tavoitteena kuitenkin on, että lähes kaikki insinööritaitosuunnittelukilpailut toteutettaisiin heidän sääntöjensä pohjalta. RIL on sitoutunut rakennusalan uusiin suunnittelukilpailujen periaatteisiin ja RIL:n sääntöjä on tarkoitus päivittää periaateuudistuksen pohjalta. Sääntöjen päivitystyö on kuitenkin vielä kesken. RIL:n on pyrkinyt myös käynnistämään periaateuudistuksen mukaisia pilottihankkeita vuoden 2006 lopusta lähtien. 3.3.3 Suomen Arkkitehtiliitto ry SAFA:n säännöt Suomalaiset arkkitehtuurikilpailumenettelyt ovat 130 vuotta jatkuneen kehitystyön tulos. Ensimmäinen Suomessa järjestetty arkkitehtuurikilpailu käytiin vuonna 1876 Suomen Pankin suunnittelusta ja ensimmäiset arkkitehtuurikilpailuja koskevat säännöt tehtiin vuonna 1893 ruotsalaisten kilpailusääntöjen pohjalta. (SAFA 2002), (SAFA 2007a) SAFA on muokannut Suomessa järjestettävien arkkitehtuurikilpailujen sääntöjä keskimäärin noin kerran vuosikymmenessä ammatillisen toimintaympäristön muuttuessa. Vuonna 2004 aloitettu Rakennusalan suunnittelukilpailujen periaatteiden laatiminen käynnistyi SAFA:n arkkitehtuurikilpailujen viimeisimmästä kehittämistarpeesta. Periaatteiden pohjalta SAFA julkaisi helmikuussa 2007 ohjeen arkkitehdeille suunnattujen suppeiden arkkitehtuurikilpailujen valmistelusta. Suppean kilpailun mukaisia suunnittelukilpailuja ei ole vielä ehditty järjestää. Myös varsinainen sääntöuudistus on meneillään. (SAFA 2007a) Suurin osa arkkitehtikilpailuista järjestetään SAFA:n säännöillä. Kaikkein yleisimmin arkkitehtuurikilpailuja on järjestetty alueiden, koulujen, kirkkojen

18 Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut SUUNNITTELUKILPAILUN PERIAATTEET ja seurakuntakeskusten, kulttuuritalojen sekä kaupungin- ja kunnantalojen suunnittelusta. (SAFA 2007a) 3.3.4 Rakennusalan suunnittelukilpailujen periaatteet Voimaantulo Rakennusalan suunnittelukilpailujen periaatteiden laatimistyö sai alkunsa vuonna 2005, kun Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliito RAKLI ry käynnisti sääntöjen uudistamisneuvottelut SAFA:n kanssa SAFA:n säännöistä nousseiden ristiriitaisten mielipiteiden vuoksi. Neuvottelut kuitenkin laajenivat syksyllä 2005 koskemaan kaikkia rakennusalan suunnittelukilpailuja. Kaiken kaikkiaan 11 alan järjestöä allekirjoittikin uudet rakennusalan suunnittelukilpailun periaatteet 26.10.2006. Muun muassa RIL:n ja SAFA:n on tarkoitus uudistaa sääntönsä periaateuudistuksen pohjalta. (RAKLI 2006) Soveltamisalue Rakennusalan suunnittelukilpailun periaatteet koskevat arkkitehtuurikilpailuja, insinööritaitokilpailuja ja niiden yhdistelmiä. Kilpailun kohde voi olla rakennus, insinöörirakenne, talotekniikka, korjausrakenne, liikenneinfra, maankäyttö, maisemasuunnittelu, sisustussuunnittelu tai erilaisten kokonaisuuksien suunnittelu. (Rakennustieto 2006) Tavoitteet Rakennusalan suunnittelukilpailujen periaatteiden tavoitteena on muun muassa edistää arkkitehtuurikilpailujen, maisema-arkkitehtuurikilpailujen ja insinööritaitokilpailujen sekä niiden yhdistelmien järjestämistä, auttaa kilpailun järjestäjää ohjelman laatimisessa, turvata kilpailijoiden tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu sekä varmistaa kilpailuehdotusten ammattitaitoinen arviointi. Tavoiteltavaa on myös, että periaatesopimuksen vaikutuksesta kynnys järjestää suunnittelukilpailuja alenee. Osapuolet Suunnittelukilpailun osapuolia ovat kilpailun järjestäjä eli rakennushankkeeseen ryhtyvä tai hänen valtuuttamansa organisaatio ja kilpailijat. Muita suunnittelukilpailun osallisia ovat palkintolautakunta ja sen sihteeri sekä kilpailun järjestämispalveluja tarjoava järjestö tai muu toimija (Rakennustieto 2006). Kilpailun järjestäjä on tavallisesti kohteen tilaaja. Järjestäjän tehtävänä on laatia suunnittelukilpailun kilpailuohjelma sekä nimetä palkintolautakunta ja lautakunnan sihteeri. Palkintolautakunta puolestaan hyväksyy kilpailuohjelman, vastaa suunnittelukilpailuun liittyviin kysymyksiin, arvostelee kilpailuehdotukset, laatii arvostelupöytäkirjan ja päättää kilpailun tuloksesta. Yleisesti ottaen lautakunnan jäseniä voivat olla riippumattomat luonnolliset henkilöt, jotka eivät osallistu kilpailuun tai kilpailuehdotuksen laatimiseen. Palkintolautakunta voi käyttää asiantuntijoita apunaan. (Rakennustieto 2006) Suomessa suunnittelukilpailun tilaaja ja samalla mahdollisesi järjestäjä voi olla julkinen taho, kuten valtio, kaupungit ja kunnat, tai yksityinen sektori. Järjestäjän ollessa julkinen taho, on suunnittelukilpailuja järjestettäessä noudatettava lakia julkisista hankinnoista, joka astui voimaan 1.6.2007 (kohta 3.2).

Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut 19 SUUNNITTELUKILPAILUN PERIAATTEET Suomessa suunnittelukilpailujen järjestämispalveluja tarjoavia järjestöjä ovat RIL rakennusinsinööritaitokilpailuissa ja SAFA arkkitehtuurikilpailuissa. RIL:lla ja SAFA:lla on myös yhteisiä hankkeita. Suunnittelukilpailutyypit Suunnittelukilpailut jakautuvat kahteen eri luokkaan, laajaan ja suppeaan suunnittelukilpailuun, hankkeen tai kilpailutehtävän ominaisuuksien mukaan. Laajassa suunnittelukilpailussa kilpailun kohde edellyttää tehtävän asettelun tai kohteen vaativuuden takia perusteellista ratkaisuvaihtoehtojen tutkimista ja laajaa tulostusaineistoa. Suppea suunnittelukilpailussa kilpailun kohde ei edellytä tehtävän asettelun tai kohteen laajuuden osalta kilpailun järjestäjältä tai kilpailuun osallistuvilta laajoja kilpailuasiakirjoja. Suppea suunnittelukilpailu sopii tavallisiin ja selkeästi rajattuihin hankkeisiin. (Rakennustieto 2006) Laajan ja suppean suunnittelukilpailun ohjeellinen vaihejako ja aikataulu on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Laajan ja suppean suunnittelukilpailun kulku. (Rakennustieto 2006). Suunnittelukilpailu voidaan järjestää joko yleisenä kilpailuna, johon osallistuminen on avointa kilpailuohjelmassa esitettyjen rajausten mukaisesti tai kutsukilpailuna, jossa kilpailun järjestäjä valitsee osanottajat joko suoraan tai kilpailuun ilmoittautuneiden joukosta. (Rakennustieto 2006) Suora kutsukilpailu on kuitenkin vain yksityisen järjestäjätahon menetelmä, koska julkisen sektorin on ilmoitettava suunnittelukilpailusta julkisesti. Kilpailuun ilmoittautumisen jälkeen myös julkinen sektori voi valita tietyn määrän ilmoittautuneista jatkoon.

20 Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut SUUNNITTELUKILPAILUN PERIAATTEET Suunnittelukilpailut voivat olla joko kansallisia tai kansainvälisiä. Kilpailujen kansainvälisyyteen vaikuttaa myös hankintalain määrittämät kynnysarvot (kohta 3.2). Asiakirjat Kilpailukutsu ja kilpailuohjelma Kilpailun järjestäjä laatii kilpailukutsun ja kilpailuohjelman, joissa tulee ilmoittaa, että kilpailukohteesta pyydetään samanaikaisia suunnitelmia, jotka arvostellaan kilpailuohjelmassa esitettyjen perusteiden mukaisesti. Kilpailuohjelmassa tulee esitellä muun muassa seuraavat asiat: Kilpailun tavoitteet Kilpailun järjestäjä Palkintolautakunta Palkintolautakunnan päätösvalta Osallistumisoikeus Kilpailun kulku Lähtötiedot Ohjeelliset ja sitovat ohjeet Ehdotusten arvosteluperusteet Ehdotusten käyttöoikeudet Ehdotusten laadintaohjeet Käytettävä kieli Jaettavat palkkiot ja palkinnot Ehdotusten laadinnasta maksettavat korvaukset Mahdolliset lunastushinnat ja niihin sisältyvät arvonlisäverot Kilpailun järjestäjän näkemys hankkeen etenemisestä Palkintolautakunnan päätöksen sitovuus tilaajaa nähden Kilpailuohjelmalla voidaan tarkentaa noudatettavia sääntöjä. Pätevyysjärjestyksessä kilpailuohjelma menee sääntöjen edelle. Osallistumalla kilpailuun osallistujat hyväksyvät kilpailuohjelman (Rakennustieto 2006). Arvostelupöytäkirja Palkintolautakunta laatii ehdotusten jättämisen jälkeen arvostelupöytäkirjan, jossa käydään läpi kilpailutehtävän kuvaus, yleisarvostelu, arvostelu jokaisesta ehdotuksesta, päätöksen palkintojen jakamisesta, palkintojenjaon perustelut, suositukset jatkotoimenpiteiksi, mahdolliset eriävät mielipiteet, mah-

Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut 21 SUUNNITTELUKILPAILUN PERIAATTEET dolliset asiantuntijoiden lausunnot, arvosteltujen ehdotusten oleellisen kuvatai tekstiaineiston. (Rakennustieto 2006) Arvostelu- ja valintakriteerit Palkintolautakunta valitsee palkintosijoille ne ehdotukset, joissa annettu tehtävä on parhaiten ratkaistu kilpailuohjelman perusteilla (Rakennustieto 2006). Periaateuudistus ei sisällä arvostelu- ja valintakriteerien tarkempaa määrittelyä, vaan vastuu on palkintolautakunnalla. Palkkiot ja palkinnot Yleisessä kilpailussa palkinnot suhteutetaan kilpailuehdotuksen tekemiseen tarvittavaan arvioituun työmäärään ja osallistujilta edellytettäviin asiakirjoihin. Kilpailutehtävä ja sen edellyttämä tulostus on esitettävä niin selvästi, että kilpailijat pystyvät arvioimaan heiltä edellytettävät suoritukset. Kutsukilpailussa palkkiot maksetaan kaikille osallistujille ja palkkioiden suuruus määritetään kilpailuehdotuksen tekemiseen tarvittavan arvioidun työmäärän ja edellytettävien asiakirjojen mukaan. (Rakennustieto 2006) Toimeksiannot (sis. hintatarjoukset) Jos kilpailuohjelmassa pyydetään hintatarjoukset kilpailua seuraavasta suunnittelutyöstä, hintatarjoukset avataan vasta arvostelupöytäkirjaan hyväksytysti kirjatun kilpailuohjelman mukaisen arvostelun ja nimikuorten avaamisen jälkeen (Rakennustieto 2006). Suositeltavaa on, että kilpailua seuraava suunnittelutyö tai laajoissa projekteissa suuri osa sitä tilataan suunnittelukilpailun voittajalta, jos tekijä täyttää tilaajan hankeen suunnittelijalle asettamat vaatimukset (Rakennustieto 2006). Viimekädessä päätöksen tekee kuitenkin tilaaja. Käyttö- ja tekijänoikeudet Kilpailun järjestäjällä on palkittujen ja lunastettujen ehdotusten täysi käyttöoikeus kilpailukohteessa sekä palkittujen ja lunastettujen ehdotusten omistusoikeus. Jatkotyötekijä voi käyttää palkittujen ja lunastettujen ehdotusten sisältöä hyväkseen jatkotyössä tekijänoikeuksien sallimissa rajoissa. Kilpailijat säilyttävät tekijänoikeudet töihinsä. Innovaatiot ja keksinnöt tai muut liikesalaisuudet voidaan julkistaa salaisiksi ehdotuksen tekijän tai kilpailun järjestäjän pyynnöstä. (Rakennustieto 2006) Salaamalla tietyt kohteet ehdotuksen laatija ei suostu luovuttamaan käyttöja omistusoikeuksiaan järjestäjälle. Uudistuksen tuomat muutokset Rakennusalan suunnittelukilpailujen periaatteet luotiin vanhoja sääntöjä koskevien ristiriitojen vähentämiseksi sekä keventämään suunnittelukilpailumenettelyitä. Periaateuudistuksessa on otettu huomioon myös nykyisen lainsäädännön, kuten lain julkisista hankinnoista, vaikutukset. Rakennusalan suunnittelukilpailujen periaatteet ovat luonteelta suurpiirteisemmät ja vähemmän sitovat kuin aikaisemmat suunnittelukilpailuja koskevat säännöt. Periaateuudistus esimerkiksi määrittelee aikaisempaa huomattavasti kevyemmin ja suurpiirteisemmin kilpailuohjelman sisällön. Myös pal-

22 Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut SUUNNITTELUKILPAILUN PERIAATTEET kintolautakunnan kokoaminen tapahtuu uusien periaatteiden mukaan aiempaa vapaammin. Sekä RIL:n että SAFA:n säännöissä palkintolautakunnan muodostamistapa oli melko tarkkaan määritelty. Periaatteet ja säännöt poikkeavat myös suurpiirteisyyden ja sitovuuden lisäksi myös sisällöltään jossakin määriin toisistaan. Periaatemuutos sisältää yleistä kilpailua ja kutsukilpailua koskevan jaottelun lisäksi uutena asiana jaottelun laajaan ja suppeaan suunnittelukilpailuun. Jaottelu perustuu kilpailussa tarvittavaan työmäärään, käytettävään aikaan sekä tulostettavaan aineistoon. 3.4 Peilaus strategisiin tavoitteisiin Suunnittelukilpailuiden käyttäminen erityisissä esimerkiksi luovuutta edellyttävissä ja esimerkiksi neliporrasperiaatteen pohjalta toteutettavissa suunnittelutehtävissä tukee Tiehallinnon hankintastrategiaa. Hankintastrategian mukaisesti Tiehallinnon tavoitteena on käyttää sellaisia sopimusmalleja, jotka antavat vapausasteita palvelutuottajien innovaatioiden, uusien teknisten ratkaisujen ja tuotteiden kehittämiselle sekä niiden hyödyntämiselle. Hankintastrategiassa todetaan myös, että neliporrasajattelun avulla pyritään löytämään eri toimijoiden keinoista koostuva kokonaisuus ja kehittämispolku, joka tehokkaimmalla mahdollisella tavalla pitkäjänteisesti varmistaa toimivat matkat ja kuljetukset, liikenteen turvallisuuden sekä liikennejärjestelmän ekologisen kestävyyden. Pyrkimyksenä on samalla välttää liian aikaisia, liian järeitä tai huonosti kohdennettuja toimenpiteitä. (Tiehallinto 2006a) Liikenne- ja viestintäministeriön Liikenne 2030 visiossa sekä nykyisessä hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu liikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen kääntäminen laskuun. Tiehallinnon hankintastrategiassa taas todetaan, että etenkin ruuhkautuvilla kaupunkiseuduilla uusien innovatiivisten ratkaisujen etsiminen on tärkeää. Näillä alueilla neliporrasajattelua voidaan soveltaa myös investointien hankintoihin. Hankinta voidaan aloittaa suunnittelukilpailulla (ideakilpailulla), jolla haetaan mahdollisimman taloudellinen ja tehokas kehittämispolku ongelman ratkaisuun. (Tiehallinto 2006a), (Liikenne- ja viestintäministeriö 2007) Neliporrasperiaatteen käyttöönotto suunnittelun eri vaiheissa kuuluu myös Tiehallinnon suunnittelun lähivuosien keskeisten muutossuuntien kehittämislinjauksiin. Suunnittelun kehittämislinjauksissa mainitaan tavoitteina myös mm. tarveselvityksen roolin uudistaminen ja hankesuunnittelun ja kaavoituksen tehokkaampi yhteenkytkeminen. Tiehallinnon kaavailema uudentyyppinen tarveselvitys edellyttää innovaatioihin kannustavien suunnittelun toimeksiantojen luomista sekä hankintakäytäntöjä, jotka motivoivat suunnittelukonsultteja uudenlaisten ratkaisukeinojen ja -ideoiden tuottamiseen. Suunnittelukilpailu voisi mahdollisesti olla uudenlaisiin ratkaisukeinoihin motivoiva hankintakäytäntö ja myös keino yhteenkytkeä kaavoitus ja hankesuunnittelu tehokkaammin yhteen. (Tiehallinto 2006b)

Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut 23 ESIMERKKIHANKKEET 4 ESIMERKKIHANKKEET 4.1 Ulkomaalaiset esimerkkihankkeet Selvitystyön alkuperäisten tavoitteiden mukaan selvityksessä oli tarkoitus perehtyä ulkomaalaisiin esimerkkihankkeisiin, joista yksi olisi ollut neliporrasperiaatteiden mukainen suunnittelukilpailu. Hankkeista opittuja kokemuksia piti myös verrata ja soveltaa Suomen oloihin. Pohjoismaisista hankkeista pyrittiin keräämään tietoa Pohjoismaiden tieyhdistyksen teiden ja kadun suunnittelu sekä tienrakentaminen -jaostojen sähköpostilistojen kautta ruotsiksi käännettyjen kysymysten avulla. Sähköpostilistojen kautta yhteydenottoja saatiin muistutuksista huolimatta kuitenkin yllättävän vähän ja vastauksissa esille nousi vain muutamia pohjoismaalaisia hankkeita, joita olivat muun muassa Tukholman Slussenin ja Göteborgin Södra Älvstrandenin kaupunkialueiden suunnittelukilpailut. Edellä mainitut kilpailut koskivat kuitenkin enemmän kaupunkialueiden kehittämistä ja ne vastaavat enemminkin Suomessa järjestettäviä kaavoitusta koskevia arkkitehtuurikilpailuja eivätkä niinkään liikenneinfraa. Liikenneinfrahankkeita koskevia suunnittelukilpailuja yritettiin löytää myös Sveriges Arkitekter ja Vägverketin www-sivujen kautta, siinä kuitenkaan onnistumatta. Saatujen vastausten perusteella voidaan päätellä, etteivät suunnittelukilpailut ole tavallinen liikenneinfrastruktuurin suunnittelun hankintamuoto muissakaan Pohjoismaissa. Yhdessä Ruotsista saadussa vastauksessa todettiin, että esimerkiksi kaupunkialueita ja kaavoitusta koskevat arkkitehtikilpailut ovat yleisiä, mutta niihin harvoin tai tuskin koskaan kuuluu liikenneinfrastruktuurin suunnittelua. Vastauksista lisäksi ilmeni, että myös ns. perinteisten muun muassa rakennuksia ja kaupunkitaidetta koskevien arkkitehtuurikilpailujen järjestäminen on Pohjoismaissa yleistä. Näistä kohteista ei kuitenkaan koettu olevan apua selvitystyössä. Kaupunkialueiden ja kaavoitusta koskevien suunnittelukilpailujen myös siltojen suunnittelukilpailut ovat Pohjoismaissa ja muuallakin maailmassa yleisiä. Kansainvälisiä siltojen suunnittelukilpailuja käsitellään myös Tomi Rissasen laatimassa Bridge design competitions -selvityksessä. Kansainvälisten ja suomalaisten siltakilpailujen merkittävin ero vaikuttaa olevan kilpailukohteen olemus. Kansainvälisiä siltakilpailuja järjestetään usein ns. mahtipontisista ja ennätyksiä rikkovista kohteista, jotka herättävät maailman laajuista kiinnostusta. Itse kilpailujen järjestämisen suhteen merkittäviä eroja ei kuitenkaan tunnu löytyvän ja esimerkiksi sääntöjen suhteen Suomi vaikutti olevan yksi edelläkävijä maista. Kansainvälisiä siltakilpailusääntöjä ei ole tällä hetkellä olemassa. Selvitystyön sallimissa aikarajoissa ja käytettyjen lähteiden puitteissa ei ollut siis löydettävissä sellaisia pohjoismaalaisia tai kansainvälisiä suunnittelukilpailukohteita, joiden olisi koettu antavan selvitystyölle jotain uutta, jota suomalaisten hankkeiden kautta ei ollut saatavissa. Tämän vuoksi pohjoismaisten ja kansainvälisten hankkeiden syvempi tarkastelu jätettiin selvitysyön ulkopuolelle.

24 Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut ESIMERKKIHANKKEET 4.2 Kotimaiset esimerkkihankkeet 4.2.1 Kehä III:n ideakilpailu Taustat Suunnittelukilpailun taustalla oli Kehä III:n parantamisesta laadittu tiesuunnitelma välillä Vantaankoski-Lentoasemantie. Tiesuunnitelman hyväksymispäätöksestä oli valitettu ja jatkoselvitykset Vantaakosken kohdalla olivat suunnittelukilpailun aikana vielä tekemättä. Muilta osin tiesuunnitelma oli lainvoimainen. (Tiehallinto ym. 2006a) Kehä III:n liikenneongelmiin herännyt Tieliikelaitos markkinoi Tiehallinnolle kokonaispalvelua, jonka avulla olisi pysäytetty Kehä III:n palvelutason heikkeneminen Petikon ja Lentoasemantien välillä ennen tiesuunnitelman toteuttamista ja varmistettu palvelutason pysyminen tietyllä tasolla. Toimenpiteet sisälsivät mm. tasoliittymien poistamista. Tiehallinnossa ideaa pidettiin hyvänä, mutta hanke kaatui lopulta lainsäädännöllisistä syistä. Kehä III:n tilanteen edistämiseksi päätettiin kuitenkin järjestää suunnittelukilpailu. Kilpailun järjestäminen Toimeenpanija ja kilpailumuoto Kilpailun järjestivät yhteistyössä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri, Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV keväällä 2006. Kilpailun järjestämisestä ilmoitettiin EU:n virallisessa lehdessä 5.11.2005. Suunnittelukilpailu järjestettiin suomenkielisenä ja kotimaisena kutsukilpailuna, jossa kilpailun järjestäjä valitsi osallistujat kilpailuun ilmoittautuneiden joukosta. Suunnittelukilpailu käytiin 16.1.2006 12.4.2006 välisenä aikana, joten kilpailuaikaa oli noin 3 kuukautta. Kilpailun voittaja julkistettiin 29.5.2006, kun kilpailuohjelmassa voittajan valinnan arvioitiin tapahtuvan noin kuukauden kuluessa kilpailun päättymisestä. (Tiehallinto ym. 2006a) Palkintolautakunta Palkintolautakunnassa oli edustajat kaikista järjestävistä tahoista: liikenne- ja viestintäministeriöstä, Vantaan kaupungilta, Espoon kaupungilta, Helsingin kaupungilta, YTV:ltä ja Uudenmaan tiepiiristä. Kaikista muista organisaatioista oli yksi edustaja paitsi Uudenmaan tiepiiristä kaksi edustajaa. Lisäksi lautakunnalla oli apunaan työhön palkattu konsultti. (Tiehallinto ym. 2006a), (Tiehallinto ym. 2006b) Kilpailuohjelmassa todettiin, että palkintolautakunta voi hankkia myös muita asiantuntijalausuntoja harkintansa mukaan. Osallistujat Kilpailuun haettiin 3-6 kilpailijaa ja osallistumishakemuksen perusteella kilpailuun kutsuttavilta tarjoajilta edellytettiin osaamista ja kokemusta vastaavantyyppisten kaupunkikohteiden tie- ja liikennesuunnittelusta. Osallistumishakemukseen oli nimettävä projektipäällikkö, jolta edellytettiin vankkaa kokemusta tie- ja/tai liikennesuunnittelusta tai alan tutkimustehtävistä. Osallistumishakemukseen oli myös liitettävä projektipäällikön ja avainhenkilöiden

Liikenneinfrahankkeiden suunnittelukilpailut 25 ESIMERKKIHANKKEET (max 5 henkilöä) keskeiset referenssit liikennesuunnittelusta, liikenteenhallinnasta ja tiensuunnittelusta. (ilmoitus 2005/S213-210439-FI kilpailun järjestämisestä) Suunnittelukilpailun hankintailmoitukseen saatiin vastauksena 5 osallistumishakemusta. Niiden perusteella kilpailuun kutsuttiin 4 työryhmää, joista yksi jättäytyi kesken pois kilpailusta. Kaikille kilpailuun osallistuneille työryhmille järjestettiin keskustelutilaisuus vielä ennen kilpailuehdotusten jättöä. Kilpailuehdotuksien jättämisen määrää ei rajoitettu. (Tiehallinto ym. 2006a) Voittajien palkinnot Ensimmäinen palkinto oli 20 000, toinen palkinto 10 000 ja kolmas palkinto 5 000. Muita ehdotuksia voitiin lunastaa. Lunastetuista ehdotuksista maksettiin 2 500. Kilpailuohjelmassa palkintolautakunnalle jätettiin oikeus jakaa 2. ja 3. palkinnot perustelluista syistä myös muussa suhteessa. Kilpailuohjelmassa todettiin lisäksi, että jatkosuunnittelijan valinta tapahtuu suoralla neuvottelumenettelyllä, jossa ensin neuvotellaan voittaneen ehdotuksen tekijän kanssa. Mikäli työn sisällöstä ja laajuudesta ei päästä neuvotteluratkaisuun tai mikäli sopimustekniset syyt estävät voittajan valitsemisen jatkosuunnittelijaksi, neuvotellaan jatkosuunnittelusta seuraavaksi parhaan kanssa ja niin edelleen. Kilpailuohjelman mukaisesti kilpailun järjestäjä sai oikeuden käyttää myös muiden palkittujen ja lunastettujen ehdotusten ratkaisuja tässä kohteessa. Kilpailussa pyrittiin kuitenkin suojaamaan innovaatioita. Kilpailuohjelmassa todettiin, että mikäli kilpailuehdotus sisältää ehdotuksen tekijän liikesalaisuuksia, on ne ilmoitettava ja merkittävä aineistoon selkeästi. Muissa kuin voittaneessa ehdotuksessa olevien liikesalaisuuksiksi katsottavien innovaatioiden mahdollisesta käytöstä kohteessa neuvotellaan erikseen. Kilpailun järjestäjä voi neuvottelun perusteella luopua sijoille 2-3 sijoittuneen tai lunastetun ehdotuksen käyttöoikeudesta, mikäli kilpailija päättää luopua palkintotai lunastussummasta. Kilpailutehtävä Kohteen kuvaus Suunnittelukilpailu koski Kehä III:a ympäristöineen Espoon, Vantaan ja Helsingin alueella. Tarkastelualue alkoi Turunväylältä ja ulottui Vuosaaren satamatielle. Liikenteenhallinnan osalta kilpailualue oli Kehä III ympäristöineen välillä valtatie 1 Vuosaari. Muut toimenpiteet painottuivat Petikon ja Lentoasemantien väliselle alueelle. Suunnittelualue on esitetty kuvassa 3. (Tiehallinto ym. 2006a)