MUISTISAIRAUDET Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri 10 2017
LUETTAVAA TAUSTA-AINEISTOJA
2010 UUSIN 01. 2017 KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 2010 MUISTISAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO DUODECIM 2010 (13.08.2010) Suhonen J, Pirttilä T, Erkinjuntti T, Koponen H, Makkonen M, Puurunen M, Raivio M, Rinne J, Rosenvall A, Strandberg T, Vanninen R, Vataja R. Timo Erkinjuntti, http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50044 HY/HUS
http://www.oppiportti.fi/op/opk04598 Luku 18 Muistisairaudet 09. 2015
http://www.oppiportti.fi/op/opk04602 02.2015
www.neurobasket.fi\l4\ Kurssin opetusmateriaalia 10. Tapaus 4, 19. Muisti
www.neuroportti.fi HY/HYKS neurologiaan erikoistuvien oppiportaali Talon tavat: Muistisairaudet
MUISTIPULMIEN VAARA JA SUOJATEKIJÄT
MUISTISAIRAUDEN RISKIÄ KOHOTTAVAT Aivoverenkiertosairaudet Korkea verenpaine Korkea kolesteroli Ylipaino Sokeriaineenvaihduntahäiriö Verisuonten kalkkeutuminen Masennus Pään vammat ALENTAVAT Koulutus Liikunta Henkinen aktiivisuus Sosiaalinen aktiivisuus Antioksidantit Kalaöljyt Verenpainelääkitys Kolesterolilääkkeet PUNAISELLA MERKITYT LIITTYVÄT VERISUONISAIRAUKSIEN RISKIIN
MUISTISAIRAUDEN RISKIMITTARI Kivipelto ym Lancet Neurology 2006 Ikä Koulutus Sukupuoli Systolinen verenpaine < 47 vuotta 47 53 >53 10 vuotta 7 9 0 6 Nainen Mies 140 mmhg > 140 0 3 4 0 2 3 0 1 0 2 Painoindeksi 30 kg/m 2 > 30 0 2 Kokonaiskolesteroli Liikunta 6,5 mmol/l > 6,5 Aktiivinen Ei-aktiivinen 0 2 0 1
MUISTISAIRAUDEN TODENNÄKÖISYYS jaoteltuna keski-iän riskimittarituloksen mukaan Riskimittarin tulos Riski (95 % luottamusväli) 0 5 1,0 % (0,0 2,2) 6 7 1,9 % (0,2 3,5) 8 9 4,2 % (1,9 6,4) 10 11 7,4 % (4,1 10,6) 12 15 16,4 % (9,7 23,1)
KOKONAISRISKI RATKAISEE: AIVOHALVAUS JA ALZHEIMER Ylipaino, liikunnan puute Korkea ikä, sukurasite miessukupuoli Kohonnut kolesteroli Heikentynyt sokerinsieto ja diabetes Stressi Kohonnut verenpaine
FINNGER- tutkimus - Lancet 12.03.2015 Suomalaisia, 1300, 60-77 v orastava muistisairaus aktiivinen ja kontrolliryhmä ravitsemusneuvonta liikunta (lihaskunto 1-3x /vk, aerobinen 2-5x/vk) aivotehtäviä (10-15 min, 3x/vk) muistisairauden vaara väheni merkittävästi
FINGER-tutkimus
Muis<sairaita ( milj. ) 120 100 80 60 Maailmassa on muis<sairauksia sairastavia tällä hetkellä noin 36 miljoonaa. Vuoteen 2050 mennessä määrä voi yli kolminkertaistua. Muis<sairaiden määrä 2050 jos kehitys jatkuu ennallaan: 115 miljoonaa Muis<sairaiden määrä 2050 jos muis<sairauksien alkamisikää saataisiin siirre1yä 5 10 vuo1a myöhemmäksi: 58 miljoonaa 40 20 Jos riskitekijöihin vaiku1amalla voitaisiin sairastumista siirtää 5 10 vuodella, tämä jopa puoli1aisi muis<sairaiden määrän vuonna 2050. 0 2015 2020 2030 2040 2050
MUISTITOIMINNOT Arkineurologin tiekartta
TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin stit Aistiinformaation valikointi tarkkaavaisuuden avulla Käsittely työmuistissa Toiminnanohjaus Tiedon hakeminen säilömuistista Säilömuisti Kuva: Kalakoski V 2007, Akila R 2007
MUISTI LYHYT- KESTOINEN PITKÄ- KESTOINEN TYÖ- MUISTI DEKLARATIIVINEN MUISTI PROSEDURAALINEN MUISTI Tiedon väliaikainen säilyttäminen ja käsittely Tapahtumat Asiatieto Taidot ja tavat ETUOTSALOHKO SISEMPI OHIMO- LOHKO, TALAMUS AIVOJEN HETERO- MODAALISET ALUEET TYVITUMAKKEET, PIKKUAIVOT
TARKKAAVUUS TOIMINNANOHJAUS Vireystila Tarkkaavaisuuden suuntaaminen Tarkkaavaisuuden ylläpito Tarkkaavaisuuden jakaminen ja aktiivinen prosessointi Toiminnan alkuun saattaminen Suunnittelu ja toimintastrategian muodostus Päämäärään suuntautunut toteutus Toiminnan tuloksellisuuden arviointi
TIETOINEN MUISTAMINEN TIETOISEN MUISTIN OSA-ALUEET MUISTIN OSAVAIHEET MUISTIN TOIMINTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ TYÖMUISTI TYÖMUISTIN VASTAANOTTO EPISODINEN MUISTI SEMANTTINEN MUISTI TYÖMUISTIN PROSESSOINTI MIELEENPAINAMINEN MUISTISSA SÄILYTTÄMINEN MUISTISTA HAKU MIELEEN PALAUTUS TOIMINNANOHJAUS - MUISTISTRATEGIAT TARKKAVUUDEN SÄÄTELY -MUISTIN HÄIRIYTYVYYS MIELIALA JA MOTIVAATIO -AKTIIVISUUS VAKIINTUNEET TAIDOT - KIELLLISET, VISUAALISET Poutiainen E ym. Psykologia 2003
MUISTIN KIUSAAJAT
MUISTI VOI HEIKENTYÄ MONISTA SYISTÄ! väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN yms. tietojen käsittely lääkitys, nautintoaineet aistipuutokset jännitys
NORMAALI IKÄÄNTYMINEN HEIKENTYY: tiedonkäsittelyn nopeus, työmuistin tehokkuus, mieleen painamisen ja palauttamisen sujuvuus SÄILYY: oppimiskyky, ei korosteista unohtamista, vihjeet ja tunnistus auttaa, asia- ja taitomuisti säilyy
MASENNUS HEIKENTYY: keskittyminen, toiminnanohjaus, oppiminen ja mieleen palauttaminen tehotonta, visuaalinen muisti heikentyy SÄILYY: mielessä säilyttäminen = ei korosteista unohtamista, semanttinen ja elämäkerrallinen muisti
ALKAVA ALZHEIMERIN TAUTI HEIKENTYY: uuden oppiminen, mielessä säilyttäminen = nopeaa unohtamista SÄILYY: työmuisti, toiminnanohjaus, semanttinen muisti
AIVOVERENKIERTOSAIRAUS - pienten aivoverisuonten tauti SVD HEIKENTYY: toiminnanohjaus, työmuisti, oppimisen ja mieleen palauttamisen nopeus/tehokkuus SÄILYY: ei korosteista unohtamista, tunnistaminen ja vihjeet tukevat mieleen palauttamista
MISSÄ MUISTISSA VIKA? PIENTEN AIVOVERISUONTEN TAUTI Tiedon tallentuminen säilömuistiin Säilömuisti stit valikoiva tarkkaavaisuus Ahdistuneisuus Masennustila Työmuisti & Toiminnanohjaus Univaje Tiedon hakeminen säilömuistista varhainen AD tietomuisti tapahtumamuisti taitomuisti Ikääntyminen Akila R 2007
TÄSMENTYVÄT KÄSITTEET JA TERMIT
NORMAALI AIVOINEN SENIORI EI HÖPERÖIDY DEMENTIA EI NORMAALI TILA 1980-l
EI HÄIRIÖ, EI DEMENTIA - MUISTIN JA TIEDONKÄSITTELYN OIREET MUISTISAIRAUDET 1990-l
Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa EI VAIN ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET - MUISTIOIREIDEN ERI SYYT
MUISTIOIREIDEN SYYT
MUISTIOIREIDEN YLEISIÄ SYYRYHMIÄ Ohimenevät syyt Parannettavissa olevat syyt Muistisairauksien vaaratekijät Pysyvät jälkitilat Etenevät syyt
MUISTIOIREIDEN SYITÄ: OHIMENEVÄT - VAROITUSMERKIT Aivoverenkiertosairaus Lievä aivovamma Epileptinen kohtaus Lääkkeet Päihteet Psykiatriset häiriöt Sekavuus
MUISTIOIREIDEN SYITÄ: PYSYVÄT JÄLKITILAT Aivovamma Aivoverenkiertosairaus Aivotulehdus (meningiitti, enkefaliitti) B1-vitamiinin puutos Leikkaus ja sädehoito Alkoholin aiheuttama aivovaurio
MUISTIOIREIDEN SYITÄ: PARANNETTAVISSA OLEVAT 1. PSYKIATRISET HÄIRIÖT masennus, ahdistuneisuus, uupumisoireyhtymä AINEENVAIHDUNNAN HÄIRIÖT hyper- ja hypotyreoosi, hypo- ja hyperparatyreoosi, lisämunuaisien toimintahäiriöt, maksan ja munuaisen vajaatoiminta, hyponatremia, hypoglykemia PUUTOSTILAT B12- vitamiini (kobalamiini), Nikotiinihappo (niasiini), Foolihappo, B1-vitamiini (tiamiini) KESKUSHERMOSTOINFEKTIOT lues, tuberkuloosi, borellioosi, HIV-infektio, herpes
MUISTIOIREIDEN SYITÄ: PARANNETTAVISSA OLEVAT 2. KALLONSISÄISET SYYT hyvänlaatuinen aivokasvain, subduraalihematooma, normaalipaineinen hydrokefalia AIVOJEN HYPOKSIA JA ISKEMIA krooninen keuhkosairaus, uniapnea, hypotensio, hypoperfuusio, vaikea anemia, polysytemia LÄÄKKEET JA KESKUSHERMOSTOMYRKYT antikolinergit, sedatiivit, orgaaniset liuottimet, alkoholi ja muut päihteet, eräät metallit
Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa EI VAIN ALZHEIMERIN TAUTI - MUISTISAIRAUDET
TAVALLISET ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET Alzheimerin tauti (AT) 70 % Aivoverenkiertosairauden (AVH) muistisairaus, vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä 15-20 % (AT+AVH 10%). Lewyn kappale-sairaudet 10-15 % PT-muistisairaus, LKT, LKT+AT Otsa-ohimolohkorappeumat 5-10 % 1/2 FTD frontotemporaalinen dementia
MUISTISAIRAUDET KANSALLINEN TERVEYSHAASTE - KANSANTAUTI Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa
YHTEISKUNNAN HAASTEITA Pitkää työura haastavat mm. stressi, uupumus, masennus, päihteet, aivoverenkiertosairaudet (AVH), valtimotautien vaaratekijät ja etenevät muistisairaudet. Muistisairaus on 7000-10 000 työikäisellä. Itsenäinen arki ankeuttajia yleisimmät etenevät muistisairaudet: Alzheimerin tauti, Aivoverenkiertosairaus (AVH) ja nämä yhdessä (AT+AVH) - 90 % kaikista tapauksista. AIVOTERVEYS AVAINASEMASSA
MUISTIOIREET OVAT TÄRKEÄ HAASTE Yli 65-vuotiailla suomalaisilla esiintyy 1/3 itse havaittuja, subjektiivisia muistipulmia 1/6 Merkittäviä, esim. CERAD kognitiivisella tehtäväsarjalla havaittavia muutoksia 1/12 arkiselviytymistä rajoittavaa vaikeampaa muistin ja tiedonkäsittelyn muutosta
MUISTIOIREET SUOMESSA Merkittävä muistin heikentyminen (lievä kognitiivinen heikentyminen) 120 000 Keskivaikea ja vaikea dementia 85 000 Lievä dementia 35 000 Työikäisiä 10 000 Taudinmääritystä vaativia muistipulmia on 240 000:lla Uusia kv/v dementia tapauksia n. 13 000/v = 120 000 MUISTISAIRAUDET - KANSANTAUTI
MUISTISAIRAUDEN HAASTE MÄÄRÄ 240 000 potilasta 10 000 työikäistä Uusia vaikeampia 13 000/v KUSTANNUS AT ylimääräinen 200 000 85 % laitos, 1 % diagnoosi Vaikea 30 000/v TUKKISUMA 50% taudinmääritys 30% kohdennettu hoito