ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA

ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA EHDOTUS 8.4.2016 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

SISÄLLYSLUETTELO 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Kaava-alueen sijainti... 2 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat... 3 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu... 3 2.2 Asemakaavan tiivistelmä... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Luonnonympäristö... 3 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.3 Maanomistus... 4 3.1.4 Pohjakartta... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 4 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 4 3.2.2 Maakuntakaava... 5 3.2.3 Yleiskaava... 5 3.2.4 Asemakaava... 5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 6 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet... 6 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 6 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 6 4.3.1 Osalliset... 6 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 6 4.3.3 Viranomaisyhteistyö... 7 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 7 5.1 Asemakaavan kumoaminen... 7 5.2 Kaavan vaikutukset... 7

2 LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lemin kunnan Remusentien varressa Iitiäntien pohjoispuolella. Alueen pinta-ala on noin 5,3 ha. Kaava-alueen seudullinen sijainti ympyröitynä Kaava-alueen alueellinen sijainti ja likimääräinen rajaus 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan koko nimi on Asemakaavan kumoamien Remusentien alueella.

3 Asemakaavoituksen yleistavoitteena on kumota alueen asemakaava tarpeettomana. Alueen rakentamistehokkuus on niin huono, että kaavataloudellisesti alueen keskitettyä vesihuoltoa ei ole järkevää toteuttaa. 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Voimassa oleva asemakaavaote Kaavakartta Kaavamerkinnät Asemakaavan tilastolomake 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali Etelä-Karjalan maakuntakaava 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu 2.2 Asemakaavan tiivistelmä on päättänyt käynnistää asemakaavan kumoamisen. (khall 1.2.2016 24) Asemakaavan kumoamisen vireilletulosta tiedotettiin kunnan 2016 kaavoituskatsauksen yhteydessä. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. Asemakaavalla kumotaan korttelien 17 ja 18 yhteensä 6 AO-tonttia, maatalousmaata (MA), metsä-talousaluetta (MY), lähivirkistysaletta (VL) ja katualuetta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Luonnonympäristö Suurin osa alueesta avointa peltoa, joka ei ole viime vuosina ollut aktiivisessa viljelyksessä vaan kesantona. Pellon kaakkoispuolella on pieni metsäsaareke Remusentien varressa. Remusenpuolen pohjoispuolella on hieman nuorta mäntyvaltaista talousmetsää.

4 Alueen peltoa Kaakkoispuolen metsäsaareke 3.1.2 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on 2 pientalorakennusta ja vanhoja maatilan ulkorakennuksia / varastoja. Paritalo Riihi Remusentien varessa 3.1.3 Maanomistus Kaava-alue on Lemin kunnan ja yksityisen omistuksessa. 3.1.4 Pohjakartta 3.2 Suunnittelutilanne Pohjakarttana käytetään digitaalista pohjakarttaa. 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT): Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntienkaavoituksessa. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut 4.2-4.7), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta.

5 3.2.2 Maakuntakaava Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto on kokouksessaan 9.6.2010 hyväksynyt Etelä-Karjalan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 21.12.2011. Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa käsitellään pääosin kauppaa. Kaavassa esitetään kaupallisten palvelujen kokonaisratkaisu ja määritellään vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen ja mitoitus. Kaupan lisäksi kaavassa käsitellään matkailua, elinkeinoja ja liikennettä. Etelä-Karjalan I vaihekaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 19.10.2015 Maakuntakaavaote Iitiän alueelta 3.2.3 Yleiskaava Alueelle ei ole laadittu oikeusvaikutteista yleiskaavaa 3.2.4 Asemakaava Alueella on voimassa 2004 hyväksytty asemakaava.

6 Ajantasakaavaote 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavan muutostarve on lähtenyt liikkeelle kunnan aloitteesta. Asemakaavoituksen yleistavoitteena on kumota alueen asemakaava tarpeettomana. Alueen rakentamistehokkuus on niin huono, että kaavataloudellisesti alueen keskitettyä vesihuoltoa ei ole järkevää toteuttaa. Rakennettujen tonttien vesihuolto on jo toteutettu omatoimisesti kunnan verkostosta ja jätevesijärjestelmät ovat kiinteistökohtaisia. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset on päättänyt käynnistää asemakaavan kumoamisen. (khall 1.2.2016 24) Lähialueiden asukkaat ja maanomistajat Lähialueen yrittäjät ja yhdistykset Media Viranomaiset 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaehdotuksesta on mahdollista antaa muistutus. Ne huomioidaan mahdollisuuksien mukaan suunnittelun edetessä.

4.3.3 Viranomaisyhteistyö 7 Ehdotusvaiheen kuulemisen aikana pyydetään kirjalliset viranomaislausunnot. Tarvittaessa pidetään viranomaisneuvottelu. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan kumoaminen Erillispientalojen korttelialueet (AO) Asemakaavalla kumoutuu kaksi korttelia ja yhteensä 6 tonttia. Korttelin pintaala oli noin 1,8 ha ja rakennusoikeutta oli 2 400 k-m2. Muut alueet Lähivirkistysaluetta (VL) kumoutuu noin 800 m2, metsätalousaluetta (MY) noin 1 700 m2, peltoa (MA) 2,8 ha ja katualuetta noin 4 000 m2. 5.2 Kaavan vaikutukset Kaavan kumoaminen muuttaa alueen normaaliksi haja-asutusalueeksi. Rakennettujen tonttien osalta kaavan kumoamisella ei ole vaikutusta, koska ne ovat toteuttaneet vesihuollon liittymällä kunnan vesijohtoverkostoon ja rakentaneet kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät. Alueen rakentaminen tapahtuu jatkossa kunnan rakennusjärjestyksen perusteella. Remusentie tulee säilymään yksityistienä. Sitä ei ollut muodostettu yleisen alueen lohkomisella katualueeksi. LEMIN KUNTA Antti Hirvikallio RI, YKS 371