HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2011 1 87 TERVEYSKESKUKSEN VUODEN 2010 TILINPÄÄTÖS Terke 2010-193 Esityslistan asia TJA/5 TJA Terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi vuoden 2010 tilinpäätöksen. Käsittely Terveyskeskuksen suunnittelupäällikkö Jussi Lind oli kokouksessa kutsuttuna asiantuntijana läsnä tätä asiaa käsiteltäessä. Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee merkitä tiedoksi vuoden 2010 tilinpäätöksen. Esittelijä Terveyskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2010 on laadittu kaupungin tilinpäätösohjeiden mukaisesti kirjanpitolakia noudattaen. Terveyskeskuksen käyttötalousmenot ja tulot muodostuivat yhteenlaskettuina seuraaviksi:
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2011 2 Talousarvion kohta Tilinpäätös Budj. 2010 TP 2010 Ero vuoteeero budj. 3 21 Terveyskeskus 2009 2009 Menoylity Ylitulo + Tulovajau Terveyskeskus yhteensä TULOT Myyntitulot 14 779 24 862 25 677 10 898 815 Maksutulot 51 649 38 949 43 814-7 835 4 865 Tuet ja avustukset 2 058 2 342 2 271 213-71 Vuokratulot 5 307 4 751 4 109-1 198-642 Muut tulot 717 1 228 817 100-411 Tulot yhteensä 74 510 72 132 76 688 2 178 4 556 MENOT Palkat 288 132 271 605 274 480-13 652-2 875 Muut henkilöstömenot 103 102 94 336 95 386-7 716-1 050 Palvelujen ostot 602 096 560 365 590 237-11 859-29 872 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 35 444 32 996 31 309-4 135 1 687 Avustukset 4 876 5 087 5 056 180 31 Vuokramenot 51 364 45 369 44 181-7 183 1 188 Muut menot 1 413 1 604 1 365-48 239 0 0 0 Menot yhteensä 1 086 427 1 011 362 1 042 014-44 413-30 652 Suunnitelmapoistot 7 687 7 800 8 351 664-551 Tilikauden tulos -1 019 604-947 030-973 677 45 927 26 647 Taulukossa olevat luvut ovat terveyskeskuksen tarkistetun tulosbudjetin mukaiset. Helsingin terveydenhuollon menot ilman poistoja olivat yhteensä 1042,0 milj. e, joka on noin 44,4 milj. e edellisvuotta vähemmän. Terveydenhuollon vuoden 2010 talousarvio ylittyi kokonaisuutena 30,7 milj. e, mikä kokonaisuudessaan selittyy HUSin talousarvioylityksellä. Terveyskeskuksen oma toiminta pysyi budjetissa. Terveydenhuollon kustannukset Helsinkiläisten terveydenhuollon kustannukset olivat 1748 euroa asukasta kohden. Asukaskohtaisen kustannuksen 115 euron laskua selittää pitkäaikaishoidon siirtyminen sosiaalivirastoon vuoden 2010 alusta, joten vuodet eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Terveydenhuollon tuottavuus Kaupungin määrittelemä tuottavuus lasketaan kustannusten ja suoritteiden välisenä suhteena. Terveydenhuollon tuottavuusindeksi on
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2011 3 TA TP 2009 2008 2007 Tuottavuus 99,8 101,1 96,2 99,3 100,0 2010 (2007=100) kehittynyt seuraavasti: Terveyskeskuksen tuottavuus nousi edellisvuoteen nähden. Tuottavuus on laskettu talousarviosuoritteiden ja terveyskeskuksen kokonaiskustannuksen välisenä suhteena, jolloin palveluiden sisällössä tapahtuneet muutokset eivät tule riittävästi huomioiduksi. Tuottavuutta paransi mm. kotihoidon käyntimäärän selkeä kasvu. Vuoden 2010 osalta tuottavuuden laskentaa haittaavat mm. influenssarokotukset, jotka nostavat terveydenhoitajan vastaanottokäyntien määrää merkittävästi sekä pitkäaikaishoidon siirron yhteydessä toteutettu Suursuon muuntaminen akuuttihoidoksi, mikä vaikuttaa muuntovaiheen ajan siten, että akuuttihoito on vuoden 2010 aikana ollut sisällöltään keskimäärin kevyempää kuin aiempina vuosina.. Terveyskeskuksen palvelujen yksikkökustannukset Terveyskeskuksessa lasketaan vuosittain tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä jälkilaskentana yksikkökustannukset eri palveluille. Kustannusmielessä merkittävimpien terveyskeskuksen tuottamien palvelujen yksikkökustannusten kehitys on ollut seuraava:
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2011 4 2007 2008 2009 2010 Kust. e/kpl e/kpl e/kpl e/kpl (1000 e) AVOHOITO Terveysneuvonta 67 71 54 69 17 191 Lääkärin vastaanotto 93 97 107 101 66 493 Terveydenhoitajan vastaanotto 40 41 41 40 20 336 Kotihoito (ksh+kotipalvelu) 49 51 52 50 101 803 Koulu- ja opisk.terveydenhuolto 38 41 40 48 9 718 Tk-päivystys 87 85 118 114 14 389 Sisätautien päivystys pkl 462 490 470 500 17 516 Konsultaatiopoliklinikka 289 320 375 367 12 160 Hammashuolto (oma) 97 104 116 123 46 656 Psykiatrian pkl 135 149 156 163 20 349 VUODEOSASTOHOITO Akuuttihoito ja kuntoutus 277 296 303 303 70 037 Päivystyksen osastohoito 400 417 461 449 33 906 Kotisairaala 184 192 206 202 5 942 Jatkokuntoutusosastot (Suursuo) 216 17 728 Psykiatrinen vos hoito 365 380 390 397 40 105 Terveysasemien keskimääräinen käyntikustannus pysyi lähes ennallaan (-1 %). Kuten myös vuonna 2009, osaston käyntimääriin sisältyy kuitenkin merkittävä määrä influenssarokotuksia, jotka näkyvät terveydenhoitajan vastaanottokäyntien määrässä, mikä puolestaan alentaa terveysasemien yksikkökustannusta. Terveysneuvonnan ja avosairaanhoidon välinen kustannussuhde on jonkin verran muuttunut aiemmasta, mikä johtuu eroista terveysasemien yhteisten kustannusten kohdentamisessa. Kotihoidon yksikkökustannuksen kehitys jatkui aiempien vuosien tapaan myönteisenä. Kotihoidon asiakasmäärä kasvoi yli 700:lla (= 4,3 %), mikä pystyttiin hoitamaan lähes entisin resurssein. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon osalta vuodet 2009 ja 2010 ovat huonosti vertailukelpoisia, koska henkilöstö suoritti loppuvuodesta 2009 kahdeksan viikkoa kestävän rokotuskampanjan Helsingin kouluissa ja oppilaitoksissa, mikä alensi vuoden 2009 yksikkökustannusta. Koulu ja opiskeluterveydenhuollon yksikkökustannus on nousemassa edellisiin vuosiin nähden, johtuen mm. lisätyistä lääkäriresursseista. Terveyskeskuspäivystyksen yksikkökustannusta alentaa edellisvuoteen nähden lisääntynyt käyntimäärä. Käyntimäärä kasvoi noin 5 %. Huhtikuusta 2010 mahdollistunut pääkaupunkiseudun päivystysten yhteiskäyttö ei näkynyt merkittävänä tekijänä käyntimäärässä.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2011 5 Sisätautien päivystyspoliklinikan yksikkökustannus nousi yli 6 %, missä merkittävin selittäjä oli Haartmanin sairaalan kustannusten kasvu. Haartmanin käynnit myös kasvoivat selvästi edellisvuodesta. Suun terveydenhuollon oman toiminnan yksikkökustannus nousi noin 5 %. Yksikkökustannuksen nousua selittää erityisesti Suun terveydenhuollon erityistoimintojen (PKS-Sehyk ja PKS- päivystys) kustannusten selkeä nousu edellisvuoteen nähden toiminnan vakiinnuttua kokovuotiseksi. Psykiatrian poliklinikan yksikkökustannus nousi 6 %, mikä selittyy suoritemäärän vähenemisellä. Kaupunginsairaalan akuuttihoidon ja kuntoutuksen hoitopäivän yksikkökustannus pysyi ennallaan edellisvuoteen nähden. Päivystyksen osastohoidon yksikkökustannus laski lievästi, mitä selittää lisääntynyt hoitopäivien määrä. Kotisairaalan yksikkökustannus pysyi lähes ennallaan. Pitkäaikaishoidon organisaatiomuutoksen myötä terveyskeskuksen organisaatioon jäänyt Suursuon sairaala toimi yhtäältä pitkäaikaispotilaiden hoitolaitoksena ja toisaalta akuuttitoiminnan käytössä siltä osin kun pitkäaikaishoidon paikkoja vapautui vuoden 2010 mittaan akuuttitoiminnan käyttöön. Vuoden 2010 lopussa noin 90 paikkaa Suursuolla oli edelleen pitkäaikaispotilaiden käytössä. Palveluiden määrälliset tavoitteet ja toteuma (1000 käynteinä/hpvinä)
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2011 6 TP 2009 TA 2010 TOT 2010 Ero Terveyskeskustoiminta Terveysneuvonta 290 244 250 6 Lääkärin vastaanottokäynti 665 720 658-62 Terveydenhoitajan ja sh vastaanotto 481 472 512 40 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto 223 220 202-18 Kotihoito 1 850 1 860 2 010 150 Hammashuolto (oma + osto) 470 482 461-21 Pkl-vastaanotto 63 61 62 1 Sisätautien päivystyspoliklinikka 34 36 35-1 Terveyskeskuspäivystys (aik, lapset) 120 122 126 4 Akuuttihoitopäivät 366 366 447 81 Psykiatrian avohoitokäynnit 151 168 149-19 Psykiatrian vuodeosastohoitopv 101 95 101 6 Psykiatrian avohoitopäivät 64 70 67-3 HUS-kuntayhtymä DRG-tuotteet 190 200 202 2 Käynnit 483 446 481 35 Sitovat laatutavoitteet Taulukossa esitetyt talousarvion suoritemäärät sisältävät myös ostopalvelusuoritteet. Terveysasemien lääkärikäynnit vähenivät edellisvuodesta, mutta potilaiden määrä nousi, joten entistä useampi eri potilas pääsi lääkärin vastaanotolle. Kotihoidon suoritekehitys jatkui myönteisenä, käyntimäärä lisääntyi 160 000 käynnillä edellisvuoteen nähden. Hammashuollon käyntimäärä laski lievästi edellisvuoteen nähden. Terveyskeskuspäivystyksen käyntimäärä jatkoi nousemistaan, nousu kohdentui erityisesti Haartmanin sairaalaan ja lasten terveyskeskuspäivystykseen. Akuuttihoitopäivien nousu sisältää 82 000 Suursuon hoitopäivää, mikä huomioiden akuuttihoitopäivien toteuma oli hyvin lähellä suunniteltua. Psykiatrian suoritteet toteutuivat lähelle edellisvuotista tasoa.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2011 7 Laatutavoitteet TalousarvioTilinpäätös Poikkeama 2010 2010 Talousarvio verrattuna Perusterveydenhuollon hoidon tarpeen arviointi, vrk 3,0 3,0 0,0 Hammashoidon tarpeen arviointi, vrk 3,0 3,0 0,0 Kiireettömään hammashoitoon pääsy, kk 6,0 6,0 0,0 Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettuun psykiatriseen erikoissairaanhoitoon pääsy, kk 6,0 6,0 0,0 Kotihoidossa olevien yli 75-vuotiaide 12,0 12,38-0,38 suhteellinen osuus yli 75-vuotiaista % Sitovat tavoitteet toteutuivat suunnitellusti ja kotihoidon tavoite ylittyi. Talousarvion määrärahatarkastelu toiminnoittain ( 1000 e)
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2011 8 Talousarvion kohta Tilipäätös Budjetti Tilinpäätös Ero vuoteenero budj. 3 21 01 Terveyskeskustoimin2009 2010 2010 2009 Menoylitys Ylitulo + Tulovajaus Oma toiminta TULOT Myyntitulot 14 779 24 862 25 677 10 898 815 Maksutulot 51 649 38 949 43 814-7 835 4 865 Tuet ja avustukset 2 058 2 342 2 271 213-71 Vuokratulot 5 307 4 751 4 109-1 198-642 Muut tulot 717 1 228 817 100-411 Tulot yhteensä 74 510 72 132 76 688 2 178 4 556 MENOT Palkat 288 132 271 605 274 480-13 652-2 875 Muut henkilöstömenot 103 102 94 336 95 386-7 716-1 050 Palvelujen ostot 153 057 135 342 134 517-18 540 825 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 35 444 32 996 31 309-4 135 1 687 Avustukset 4 876 5 087 5 056 180 31 Vuokramenot 51 364 45 369 44 181-7 183 1 188 Muut menot 1 413 1 604 1 365-48 239 Menot yhteensä 637 388 586 339 586 294-51 094 45 Suunnitelmapoistot 7 687 7 800 8 351 664-551 Tilikauden tulos -570 565-522 007-517 957 52 608-4 050 Terveyskeskuksen talousarvio pysyi budjetissa alittaen sen 45 tuhannella eurolla ( 0,001 %). Pitkäaikaishoidon siirron yhteydessä siirrettiin terveyskeskukselta määrärahoja 48,2 milj. euroa, joten todellinen menovähennys em. siirto huomioon ottaen on noin 3 milj. euroa (-0,5 %). Merkittävimmät tekijät menojen vähenemisessä olivat vuodeosastohoidon ostopalvelujen ja vuokratyövoiman käytön vähentäminen. Vuodeosastohoidon ostopalvelut vähenivät edellisvuodesta runsaalla 3 milj. eurolla ja vuokratyövoiman ja sijaistyövoiman yhteiskustannukset vähenivät vajalla 3 milj. eurolla. Lisäksi menoja pienensi edellisvuoteen nähden Suursuon sairaalassa toteutettu sairaansijojen vähentäminen. Terveyskeskuksen tulot ylittivät budjetoidun 4,5 milj. e (6 %). Tulojen ylittymistä selittää pääosin asiakasmaksutulojen budjetoitua suurempi toteuma, mm. pitkäaikaishoidon maksutulojen budjetoitua suurempi toteuma sekä vuoden 2010 alussa tulleiden maksukorotusten ennakoitua suurempi vaikutus. Terveyskeskuksen tulojen rakenne
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2011 9 muuttui edellisvuoteen sikäli, että maksutulot vähenivät pitkäaikaishoidon siirryttyä sosiaalivirastoon, toisaalta myyntitulot lisääntyivät sosiaalivirastolle myytävien tukipalvelujen myötä. Todettakoon, että virastot eivät saaneet keskitettyä palkankorotusvarausta käyttöönsä, joten palkankorotukset jouduttiin rahoittamaan raamin sisältä. Samalla tämä merkitsee sitä, että osastojen budjettitoteumia tarkastellessa merkitsee osaston budjetissa pysyminen käytännössä säästöä eli sitä, että palkankorotukset on kyetty rahoittamaan osaston raamin sisältä. Osastokohtaisesti tarkastellen toteutuivat budjetit seuraavasti: Kulut ilman poistoja (1000 e) TB 2010 TP 2010 Ero Ero % Terveysasemat 129 352 128 220 1 132 0,9% Kotihoito 97 747 102 486-4 739-4,8% Suun terveydenhuolto 61 693 60 425 1 268 2,1% Kaupunginsairaala 204 783 206 457-1 674-0,8% Psykiatria 73 656 73 772-116 -0,2% Hallinto- ja palvelukeskus 99 393 96 547 2 846 2,9% Johto ja keskitetty toiminta 24 622 23 104 1 518 6,2% Terveysasemien budjetti alittui, mitä pääosin selitti henkilöstömenojen budjetoitua pienempi toteuma sekä säästöt laboratorio ja vuokratyövoimakuluissa. Prosentuaalisesti suurin ylitys oli kotihoidolla, jonka budjettia rasitti lisääntyneen asiakasmäärän edellyttämä sijais- ja vuokratyövoima. Lisäksi kotihoidon rasitteena oli vuoden 2009 budjetoitua suurempi toteuma, joka siis siirtyi rasitteeksi vuoden 2010 budjettiin. Suun terveydenhuollossa budjetti alittui, mihin merkittävin syy oli maksusitoumusten ennustettua pienempi toteuma. Todettakoon, että maksusitoumuksen antamisen ja kulujen välillä on merkittävä viive, joten vuoden 2010 toteuma kuvaa vuoden 2010 loppuun mennessä maksuun asti ehtineitä maksusitoumuksia, joten pidemmällä tähtäimellä ei säästöjä ole odotettavissa. Kaupunginsairaalan budjetti toteutui varsin lähelle budjetoitua, kun otetaan huomioon budjetista puuttuneet keskitetyt palkankorotusrahat.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2011 10 HUS-kuntayhtymä Psykiatria toteutui hyvin lähelle suunniteltua. Hallinto ja palvelukeskuksen osalta merkittävin yksittäinen tekijä budjetin alittumiselle oli vuokrien suunniteltua pienempi toteuma, mikä selittää noin 1,3 milj. e (45 %) syntyneestä alituksesta. Hallinto- ja palvelukeskuksen osalta budjetin toteumaa alensi lisäksi ulkopuolinen hankerahoitus, mikä pienensi omien määrärahojen käyttöä. Talousarvion kohta Tilipäätös Budjetti Tilinpäätö Ero vuote Ero budj. 3 21 02 HUS-kuntayhtymä 2009 2010 2010 2009 Menoylitys Ylitulo + Tulovajaus MENOT Palvelujen ostot 449 039 425 023 455 720 6 681-30 697 Menot yhteensä 449 039 425 023 455 720 6 681-30 697 Tilikauden tulos 449 039 425 023 455 720 6 681-30 697 HUSin talousarvio ylittyi 30,7 milj. eurolla. HUSin kustannusten nousu edellisvuodesta oli kuitenkin varsin maltillinen 1,5 %. Talousarvioylityksestä noin 85 % (25,8 milj. e) selittyy HYKSsairaanhoitoalueen ylityksellä, josta yli puolet (13,7 milj. e) kohdentuu operatiiviseen tulosyksikköön. HYKSin naisten ja lastentautien tulosyksikkö ylittyi 6,4 milj. e, medisiininen tulosyksikkö 3,1 milj. e ja psykiatria 2,7 milj. e. HUS tasolla ylitystä syntyi lisäksi Hyvinkään sairaanhoitoalueella, jossa selittäjänä oli Kellokosken sairaalan käyttö sekä konsernihallinto, jonka budjetti sisältää mm. lakisääteisiä kalliita lääkkeitä. HUS-kuntayhtymän tulos muodostui 0,8 milj. e alijäämäiseksi. Budjetti oli laadittu 41 milj. e alijäämäiseksi, mutta alijäämää ei syntynyt, koska jäsenkuntien yhteenlaskettu laskutus ylitti suunnitellun tason selvästi (67 milj. e). Hoidettujen helsinkiläisten potilaiden määrä kasvoi 0,7 % eli noin tuhannella hengellä. Hoitotakuun osalta tilanne oli hyvä. Vuoden lopussa ei ollut käytännössä lainkaan yli kuusi kuukautta jonottaneita helsinkiläisiä. Siirtoviiveet yli kaksinkertaistuivat edellisvuoteen nähden. Siirtoviiveistä
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2011 11 Investointitalous ei tullut sakkolaskutusta, mutta ne toimivat hyvänä mittarina hoitoketjun toimivuudelle. Helsingin siirtoviivepäivien lukumäärä oli 26 pv/1000 as. Vastaava luku Espoolla oli 37 pv/1000 as ja Vantaalla 11 pv/1000 as. Talousarvion kohta TalousarvYlitysoikeuTilinpäätö Poikkema 2010 2010 2010 8 09 31 Irt.om. perushankinta Atk-hankinnat 5 580 1 000 4 689 1 891 Muut hankinnat 2 430 154 2 158 426 Irt.om. perush. yht. 8 010 1 154 6 847 2 317 Taulukossa on otettu huomioon edelliseltä vuodelta siirtyneet määrärahat. määrärahoja jäi käyttämättä 2,3 milj. e. Merkittävimmät investoinnit kohdentuivat asiakastietojärjestelmään, atk-infrastruktuuriin ja suun terveydenhuollon laitteisiin. Käyttämättä jääneiden määrärahojen osalta ei talous- ja suunnittelukeskuksen ohjeiden mukaisesti tehty ylitysoikeusesityksiä vuodelle 2011. Toimitusjohtajan kannanotot Toimitusjohtaja toteaa, että vuoden 2010 toteuma muodostaa hyvän pohjan vuodelle 2011. Terveyskeskuksen tilinpäätöksen antamia tietoja tullaan analysoimaan ja niitä tullaan käyttämään hyväksi vuoden 2012 suunnittelussa ja samalla viraston esityksissä toimenpiteistä tuottavuus ja hyvinvointiohjelmaan../. Terveyskeskuksen henkilöstötoimikunta käsittelee asiaa kokouksessaan 21.3.2011 ja sen mahdollisesti antama lausunto jaetaan lautakunnalle sähköpostilla maanantaina. Lisätiedot: Lind Jussi, suunnittelupäällikkö, puhelin 310 42246