1 / 32 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI SELVITYSOSA KUVA: PANORAMIO GROUP UUDELLA JOENSUULLA ON MAHDOLLISUUS OLLA ITÄISEN YHTEISTYÖVERKOSTON KESTÄVÄSTI KASVAVA, VAHVA, ELINKEINORAKENTEELTAAN MONIPUOLINEN, HOUKUTTELEVA SEKÄ ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA, VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN KESKUS (JOHTAJA), JOKA TUKEE ASUKKAITTENSA HYVINVOINNIN KASVUA JÄRJESTÄMÄLLÄ LAADUKKAAT PALVELUT Joensuussa 7.10.2013 KUNTAJAKOSELVITTÄJÄ OSSI REPO PÄÄSIHTEERI JUHANI ROUVINEN
Kiitokset! 2 / 32 Joensuun alueen erityinen kuntajakoselvitys on valmis jätettäväksi alueen viiden kunnan luottamushenkilöiden käsiteltäväksi. Esityksen, yhdistymissopimusluonnoksen ja niiden taustalla olevan selvitysosan laatimiseen on ollut käytettävissä aikaa puoli vuotta. Vaikka pääosa työskentelyajasta sattui kesälomakauteen, projekti on valmistunut sisällöltään suunnitellusti ja laaditun aikataulun mukaisesti. Tämä on ollut mahdollista vain mukana olleiden kuntien työntekijöiden, asiantuntijoiden, halusta. Vaatii erityistä vastuuntuntoa ja venymiskykyä tehdä oman työn ohessa laajahkoa selvitystyötä ja vielä naapurikuntien kollegoiden kanssa. Haluan osoittaa kaikille mukana olleille viranhaltijoille ja työntekijöille lämpimät kiitokset. Mikäli uusi Joensuu syntyy, sillä on hyvät onnistumisen mahdollisuudet tukeutuen ammattitaitoiseen henkilöstöönsä. Selvitysprojekti on merkinnyt myös alueen kuntien päättäjille ylimääräistä toimintaa ja pitkiä kokouksia. Erityisesti selvityksen johtoryhmä ja sen työvaliokunta ovat joutuneet tutustumaan koko alueen asioihin oman kuntansa lisäksi varsin monelta kulmalta. Vaikka tällaisessa tilanteessa tunteenpalo voi välillä leimahtaa, päättäjät ovat kyenneet asialliseen argumentointiin ja tuotetun aineiston syvälliseen analysointiin. Kiitos heille kaikille! Erityisen kuntajakoselvityksen yhtenä merkittävimmistä selvityskohteista on ollut alueen kuntien talous, sen nykytila ja ennakointi rakenteiden mahdollisesti muuttuessa. Tässä työssä projektilla on ollut mahdollisuus Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tulevaisuusrahaston turvin käyttää talousasiantuntijana kuntakehityspäällikkö Seppo Tiaista. Hänelle suuri kiitos! Projektin onnistumisen kannalta ratkaisevaa on ollut, että hankkeeseen saatiin pääsihteeriksi Joensuun kaupungin kehittämispäällikkö Juhani Rouvinen. Hänen alueen tuntemuksensa ja pitkä kunnallishallinnon kokemuksensa ovat auttaneet kuntajakoselvittäjää ymmärtämään Joensuun alueen kehitystä ja paikallista ajatusmaailmaa. Harva joutuu työuransa viimeisinä viikkoina venymään vielä todella pitkiin päiviin ja erittäin suurten asiakokonaisuuksien käsittelyyn ja hallinnointiin. Jussi on jopa tainnut nauttia näistä kiireisistä kuukausista. Kiitos Sinulle! Asioiden käytännön hoidon jouhevuuden ovat taanneet toimistosihteeri Helena Riikonen ja kaupunginjohtajan sihteeri Heidi Soikkeli. Ja viestintäpäällikkö Ville Moilanen on ammattitaidollaan huolehtinut asiaan liittyvän mielenkiinnon tyydyttämisestä. Lämmin kiitos heille! Joensuussa 7.10.2013 Ossi Repo Ossi Repo kuntajakoselvittäjä
3 / 32 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 5 2. Selvityksen tekijä ja tehtävä sekä avustajat... 6 3. Selvityksen rahoitus... 7 4. Selvitysprosessin kuvaus... 7 5. Selvitysalueen kuvaus... 10 5.1. Selvitysalueen sijainti... 10 5.2. Väestömäärän kehitys ja asutuksen keskittyminen... 10 5.3. Ennuste väestökehitykseksi 2012 2030... 13 6. Joensuun kaupunkiseudun elinvoima... 14 6.1. Elinvoiman perustat... 14 6.2. Haasteena tulevaisuuden väestörakenne... 15 6.3. Pendelöinti hajaannuttaa Joensuun kaupunkiseudun voimavaroja... 16 6.4. Selvitysalueella vahvat mahdollisuudet... 17 7. Joensuun kaupunkiseudun kuntapalvelut... 19 7.1. Väestörakenteen muutos tuo haasteita kaupunkiseudun kantokyvylle järjestää palveluja... 19 7.2. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteisiin mittavat uudistukset... 20 7.3. Sivistystoimi - mahdollisuus toimintasektorien rajojen puhkaisuun... 22 7.4. Joensuun seudun yleiskaava 2020 uuden kunnan maankäytölliset tavoitteet olisivat jo yhdessä hyväksyttyjä... 23 8. Henkilöstökustannukset uhka ja mahdollisuus... 24 9. Kuntataloudella ratkaiseva merkitys selvitysalueen elinvoimaan... 25 10. Perustetaan uusi ja monin osin uudenlainen kunta... 28 10.1. Kaveria ei jätetä kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen voimavarana... 28 10.2. Lähipalvelut ja asiakaslähtöisyys... 30 11. Mitä selvitysalueen kuntien voimavarojen yhdistäminen voisikaan merkitä: Kuntajakoselvittäjän näkemyksiä uuden Joensuun tuomista vahvuuksista... 31
TAUSTAA 4 / 32 Kuntarakennelain (voimaan 1.7.2013) tavoitteet Kuntajaon tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakenteen kehittäminen (muutosvalmistelu kuntarakennelakiin) Aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen elinvoimaisuuden kehittämisen ja palveluiden tehokkaan järjestämisen turvaamiseksi valmistellaan kuntarakennelain täydennys. Tällä lisätään perustuslain asettamien reunaehtojen mukaisesti kuntien yhdistymistä koskevaa valtioneuvoston toimivaltaa kuntarakennelain 4d : 3 mom:ssa tarkoitetulla yhtenäisellä työssäkäynti- tai yhdyskuntarakennealueella. Valtioneuvoston toimivallan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti. (VM; Hetemäki) Rakennepoliittisen 29.8.2013 ohjelman tavoitteita Kestävyysvaje, kohennus 9 mrd vuoteen 2017 mennessä Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen (-275 jo vuonna 2014) Kuntien velvoitteiden purku -1 mrd ja veroja +1 mrd Eläkeuudistus Maltillinen useampivuotinen palkkaratkaisu Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvu 0.5 %-yksikköä Kuntarakenne- ja sote -uudistusten määrätietoinen toteuttaminen Erityinen kuntajakoselvitys 0. Työ alkoi 8.4.2013 1. Kuntajakoselvittäjän esitys 7.10.2013 2. Yhdistymissopimus 3. Selvitysosa Seitsemän erillistä asiantuntijaraporttia Selvitysosa Tässä selvitysosassa on tuotu esille selvitysprosessin kuvauksen ohella niitä selvityksessä esille nousseita seikkoja, joilla uuden kunnan perustamista voidaan perustella. Valmistelutyöryhmien raporteista sekä muusta selvitysmateriaalista löytyvät yksityiskohdat ja monipuolisemmat perusteet arvioida selvitysalueen kuntien yhdistämistä. Edellä mainitusta selvitysmateriaalista löytyy myös näkemyksiä kuntien yhdistymisen tuomista haitoista. Kuntien kotisivuilla voi tutustua kuntien tämän hetkisiin strategioihin.
1. Johdanto 5 / 32 Outokummun kaupunginvaltuusto on 16.4.2012 Valtiovarainministeriön kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitykseen antamassaan lausunnossa todennut, että Outokummun kaupungilla on valmius lähteä selvittämään kuntajaon muutosta työryhmän esittämällä alueella, myös vapaaehtoisesti. Toiminnallisen kokonaisuuden osalta luontevin suunta yhteistyölle on Outokummun näkemyksen mukaan Joensuun suunta ja kuntien itse käynnistämä selvitys on nähty mahdolliseksi ja Outokummulla on siihen valmiudet. Joensuun kaupunginvaltuusto on kunnallishallinnon rakennetyöryhmänselvitykseen 26.3.2012 antamassaan lausunnossa ilmoittanut olevansa valmis kuntaliitosneuvotteluihin, joissa kunnat ovat tasavertaisia neuvottelukumppaneita. Joensuun kaupunki on pitänyt mahdollisena sekä ministeriön erityistä kuntajakoselvitystä että vapaaehtoisuuteen perustuvaa selvitystä. Myös aiemmat Joensuun ja muiden kuntien (1.1.2005 Joensuu-Kiihtelysvaara-Tuupovaara ja 1.1.2009 Joensuu-Pyhäselkä-Eno) toteuttamat kuntaliitosselvitykset/ kuntaliitospäätökset ovat perustuneet kuntien omiin, vapaaehtoisiin yhteisiin päätöksiin. Outokummun ja Joensuun kaupunginhallitukset päättivät 25.6.2012 yhtäpitävin päätöksin käynnistää keskinäisen kuntaliitosselvityksen, jonka päätöksen vireille tulon taustalla on kaupunkien valtuustojen yhteneväiset näkemykset kuntarakenteen tulevasta kehityksestä ja sen edellyttämistä toimenpiteistä. Kuntien, joilla ei ole yhteistä rajaa, kuten Joensuulla ja Outokummulla, on esitettävä valtiovarainministeriölle, että ministeriö määrää toimitettavaksi kuntajakolain 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen. Joensuun ja Outokummun kaupunkien valtuustot päättivät kokouksissaan 24.9.2012 tehdä asiassa ministeriölle esityksen, jonka ministeriö kirjasi saapuneeksi 2.10.2012. Koska erityisen kuntajakoselvityksen on koskettava yhtenäistä aluetta, eikä Outokumpu ja Joensuu sellaista muodosta Liperin sijaitessa välissä, valtiovarainministeriö päätti kuulla asiassa Liperin kuntaa. Silloiseen luonnosasteella olevaan kuntarakennelakiin viitaten ministeriö kuuli asiassa myös Polvijärven ja Kontiolahden kuntia, koska lakiluonnoksessa määritellyt kriteerit velvollisuudesta selvittää kuntien yhdistymistä täyttyivät kyseisten kuntien ja Joensuun osalta. Ministeriö halusi tarjota kunnille mahdollisuuden täyttää lakiin tulevan selvitysvelvollisuuden osallistumalla aluetta koskevaan erityiseen kuntajakoselvitykseen. Valtiovarainministeriö määräsi 4.4.2013 kuntajakolain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Liperin, Kontiolahden ja Polvijärven kuntien osalta, joista kaksi viimeksi mainittua kuntaa eivät olisi tahtoneet olla osallisia tässä selvityksessä. Ministeriö perusteli päätöstään edellä mainittujen kaikkien kuntien velvollisuutta osallistua selvitykseen kuntajakolain 4 2 momentin alueellisella eheyttämisellä sekä hallituksen
6 / 32 esityksessä ehdotetulla selvitysvelvollisuudella. Sittemmin 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien sekä Outokummun kaupungin selvittävän kuntien yhdistymistä palveluiden edellyttämän väestöpohjan perusteella (4 c ). Työpaikkaomavaraisuutta koskeva selvitysperuste (4 d ) täyttyisi Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kohdalla, työssäkäyntiperuste Kontiolahden ja Liperin kohdalla. Yhdyskuntarakenneperuste (4 d ) täyttyisi Joensuun, Kontiolahden ja Liperin osalta. Ministeriön päätöksen mukaan selvitystyön tuli alkaa 8.4.2013 ja päättyä viimeistään 8.10.2013. 2. Selvityksen tekijä ja tehtävä sekä avustajat Ministeriö asetti tehtävään kuntajakoselvittäjäksi yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Ossi Revon Kemistä. Ossi Repo on aiemmin toiminut mm. Lapin maakuntaliiton kehittämisjohtajana ja Kemin kaupunginjohtajana, josta tehtävästä hän jäi eläkkeelle vuonna 2012. Kuntaliitosselvitykseen liittyvää kokemusta Revolla on Kemi-Tornio kuntaliitosselvityksestä Kemin kaupunginjohtajana. Kuntajakoselvittäjän tehtävän ministeriö määritteli seuraavasti: Selvittäjän tuli suorittaa kuntajakolain 16 :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys. Selvityksen tuli tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi kunnaksi. Jos kuntajakoselvittäjä katsoo selvityksen perusteella kuntajaon muuttamisen tarpeelliseksi, hänen on tehtävä muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustoille ehdotus kuntajaon muuttamisesta. Selvittäjän on liitettävä ehdotukseen kuntajakolain 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. Tarvittaessa selvittäjä olisi voinut esittää ministeriölle kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä kuntajakolain 16 :ssä säädetyllä tavalla. Selvityksen yhteyshenkilönä valtiovarainministeriössä toimi ylitarkastaja Suvi Savolainen Kuntajakoselvittäjää selvitystyössä pääsihteerin tehtävässä avusti Joensuun kaupungin konsernihallinnon kehittämispäällikkö Juhani Rouvinen. Pääsihteerin tehtäviin kuului mm. selvitystyön kokonaiskoordinointi, kuntajakoselvittäjän antamat erityistehtävät, johtoryhmän, työvaliokunnan, demokratia- ja tulevaisuustyöryhmän sihteerin tehtävät, osallisuus kuntalaiskuulemis- ja valtuustojen esittelytilaisuuksiin sekä hankevastaavana toimiminen. Kuntaliitosselvitykseen kokemustaustaa Rouvisella on kunnanjohtajana Joensuu- Kiihtelysvaara-Tuupovaara kuntaliitoksessa sekä kehittämispäällikkönä Joensuu-Pyhäselkä- Eno kuntaliitoksessa. Kuntayhteistyön kokemus Rouviselle on muodostunut 123000 asukkaan Joensuun kaupunkiseudun seitsemän kunnan kuntayhteistyön (seutuhallinto) kehittämisen ja hallinnoinnin vastaavana toimimisesta.
7 / 32 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton virkavapaalla oleva kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen toimi selvityksessä selvitysalueen kuntatalouden asiantuntijana. Maakuntaliitossa Tiainen toimii Pohjois-Karjalan kuntien kuntataloustyöryhmässä vastuullaan kuntien talouden seuranta ja edunvalvonta liittyen kunta-valtio suhteeseen. Tiaisella on 28 vuoden työkokemus erilasissa kunnallishallinnon, valtion ja tutkimustyön tehtävissä. Selvitykselle sihteeriapua antoivat Joensuun kaupungin konsernihallinnosta toimistosihteeri Helena Riikonen ja kaupunginjohtajan sihteeri Heidi Soikkeli. Selvitystyön organisaatioihin ja valmistelutyöryhmien työskentelyyn osallistui noin 100 luottamushenkilöä ja viranhaltijaa. 3. Selvityksen rahoitus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto rahoitti selvitystyöhön liittyvänä 34 000 euron avustuksella tulevaisuusrahastonsa varoista kokonaiskustannuksiltaan 49 000 euron Joensuun seudun tulevaisuuden kuntarakenne hanketta. Hankkeessa tuotettiin päätöksentekoa varten uutta aineistoa ja analyysiä erityisesti seudun kuntatalouden ja sote - palvelujen tilasta ja ennusteista. Kuntajakoselvittäjän palkkauksen ja kulujen lisäksi valtiovarainministeriö kustansi selvitystyöhön FCG:n tuottaman ennakointiaineiston. Lisäksi ministeriö järjesti 25.9.2013 Joensuussa kuntaministeri Henna Virkkusen johdolla kuntauudistuksen seututilaisuuden, jossa hallituksen linjausten mukaisesti laadittiin seudun kunnille muutoksentukiohjelma. Vastaavia muutoksentukiohjelmia räätälöidään maan 12 suurimmalle kaupunkiseudulle. Toteutetun kuntajakoselvityksen kustannukset ilman selvitysalueen kuntien viranhaltijain ja luottamushenkilöiden sekä vm:n henkilöstön työpanosta olivat noin 150 000 euroa, josta selvitysalueen kuntien osuus oli noin 30 000 euroa. 4. Selvitysprosessin kuvaus Kuntajakoselvittäjä käynnisti tehtäväksi annon jälkeen selvitystyön kutsumalla selvitysalueen kuntajohtajat kuntajakoselvityksen valmistelukokoukseen 18.4., jossa kokouksessa valmisteltiin kuntajakoselvityksen organisointi ja ohjelmointi. Valmistelukokouksessa todettiin, että selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää selvityksen kohteena olevat kunnat tai osa kunnista yhdeksi kunnaksi. Selvityksellä selvitetään ns. faktatiedot sen arvioimiseksi, onko edellytyksiä selvityksessä olevien kuntien yhdistämiselle. Selvityksen perusteella tehtävät johtopäätökset ja mahdolliset ehdotukset kuntajaon muuttamisesta kuuluvat lakiin perustuen tehtävään asetetulle kuntajakoselvittäjälle Todettiin myös, että jokainen selvityksessä mukana oleva kunta kuntarakennelaista annetun luonnoksen kriteereiden perusteella tulee lain vahvistamisen jälkeen
8 / 32 velvolliseksi selvittää kuntien yhdistymistä (vrt. VM:n päätös 4.4.2013). Laki tuli voimaan 1.7.2013. Kuntajohtajat asettivat valmistelukokouksessa kuntajakoselvittäjän ehdotuksesta seitsemän valmistelutyöryhmää, jotka olivat talous-, henkilöstö-, demokratia-, tulevaisuus-, sivistys, sosiaali- ja terveystoimen sekä kunnallistekniikka- ja maankäyttötyöryhmät. Työryhmiin nimettiin kustakin kunnasta viranhaltijat valmistelemaan kuntajakoselvittäjän kullekin ryhmälle antamaa toimeksiantoa. Työryhmien tuli antaa toimeksiannostaan väliraportit viimeistään 14.6. ja loppuraportit 23.8. mennessä. Työryhmien kokoonpano ja tehtävät liitteissä. Valmistelukokouksen ehdottomana kuntien hallitukset asettivat 20.5. mennessä kuntajakoselvittäjää paikallisessa asiantuntemuksessa avustavaksi ja vuorovaikutuksen turvaamiseksi johtoryhmän, jonka jäseniksi kunnat valitsivat pääasiassa hallituksen ja valtuuston puheenjohtajistoon kuuluvia henkilöitä, enintään kuusi jäsentä kunnastaan. Henkilöstöä pyydettiin nimeämään johtoryhmään yksi edustaja. Johtoryhmässä kuntajohtajilla oli läsnäolo- ja puheoikeus. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi Joensuun kaupungin valtuuston puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen, varapuheenjohtajina Liperin kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Pirkko Mutanen sekä Polvijärven kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Veikko Isoniemi. Johtoryhmä kokoontui kolme kertaa, 27.5., 5.8. ja 30.9. Johtoryhmän kokoonpano on liitteessä. Johtoryhmälle asiat valmisteli työvaliokunta, johon kunnat nimesivät pääsääntöisesti jäseniksi valtuuston puheenjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan tai vaihtoehtoisesti kunnan harkinnan mukaan muita henkilöitä kuitenkin enintään kaksi luottamushenkilöä ja heille varajäsenet kunnastaan. Muina jäseninä olivat kuntajohtajat. Puheenjohtajan toimi Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen ja varapuheenjohtajana Liperin kunnanjohtaja Hannele Mikkanen. Työvaliokunta kokoontui neljä kertaa, 20.6., 13.8., 2.9. ja 23.9.2013. Työvaliokunnan pääasiallisena tehtävänä oli ohjata valmistelutyöryhmien työtä ja koordinoida kokonaisvalmistelua. Työvaliokunnan kokoonpano liitteessä. Johtoryhmässä ja työvaliokunnassa asioitten esittelijänä toimi kuntajakoselvittäjä. Selvitysprosessin tuloksena tuotetut valmistelutyöryhmien raportit ovat luettavissa osoitteessa www.joensuu.fi/kuntajakoselvitys. Henkilöstön osallisuus- ja vaikuttaminen on mahdollistettu sillä, että henkilöstöjärjestöjä (JUKO,JHL,KTN,TNJ) pyydettiin nimeämään henkilöstötyöryhmään jäseniksi viisi edustajaa ja heille varajäsenet. Lisäksi henkilöstöllä oli edustaja johtoryhmässä. Kuntajakoselvittäjä kuuli henkilöstön edustajia yhdistymissopimusesityksen sisällöstä henkilöstötyöryhmän kokouksessa 25.9.2013.
9 / 32 Selvitysalueen alueen asukkaiden osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuudet on mahdollistettu erikseen jokaisessa selvitysalueen kunnassa järjestetyillä tilaisuuksilla keväällä 2013 ja syksyllä 2013. Kuntalaiskuulemiset olivat Joensuussa 22.5. ja 25.9., Polvijärvellä 23.5. ja 24.9, Liperissä 23.5. ja 18.9., Kontiolahdella 29.5. ja 19.9., sekä Outokummussa 12.6. ja 17.9.. Tilaisuuksissa oli vähimmillään 16 henkilöä ja enimmillään 170 henkilöä. Syksyn tilaisuuksissa oli pääsääntöisesti lähes puolet enemmän osallistujia kuin keväällä. Nuorisolle järjestettiin erillinen kuulemistilaisuus 20.8.. Tilaisuuteen oli kutsuttu selvitysalueen kakkien kuntien nuorisovaltuustot tai vastaavat. Kuntajakoselvittäjän lisäksi paikalla oli kuntien virkamiesjohtoa vastaamassa nuorten esittämiin kysymyksiin. Kevään tilaisuuksissa kerrottiin kuntajakoselvittäjän toimeksiannosta ja sen perusteita sekä selostettiin kuntajakoselvityksen taustoja, tavoitteita, selvitysorganisaatiota ja selvityksen sisältöä sekä selvitysprosessin etenemistä. Syksyllä kuntajakoselvittäjä kuuli kuntalaisia selvitystyön tuloksista ja yhdistymissopimuksen sisältöluonnoksesta. Alueen asukkailla oli mahdollisuus seurata selvitysprosessin etenemistä ja tuotettua aineistoa netistä kuntien kotisivujen kautta. Kuntien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden lisäksi alueen asukkaiden tavoitettavissa olivat kuntajakoselvittäjä ja pääsihteeri. Selvitysalueen kuntien valtuustoille järjestetyt kuntajakoselvitykseen liittyvät esittelytilaisuudet olivat samoin keväällä ja syksyllä, joissa tuotiin esille vastaavia asioita kuin kuntalaiskuulemisten yhteydessä. Valtuustotilaisuudet olivat Kontiolahdella 20.5. ja 27.9., Outokummussa 27.5 ja 1.10., Liperissä 27.5. ja 30.9, Joensuussa 27.5. ja 23.9. sekä Polvijärvellä 17.6. ja 26.9.. Kuntajakoselvittäjä on käynyt selvitysvaiheessa kahdenkeskiset keskustelut selvitysalueen kuntien johtavien luottamushenkilöiden (pääasiassa valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat) kanssa. Yhdistymissopimuksen eräitä keskeisiä osia on käsitelty työvaliokunnan luottamushenkilöjäsenten ja kuntajakoselvittäjän keskinäisissä palavereissa. Mm. esitys yhdistymishallituksen kokoonpanoksi ja kuntajohtajien asemaksi on näiden neuvottelujen tulos. Kuntajakoselvittäjä on pitänyt yhteyttä puolueiden piirijärjestöjen toimijoihin ja on lisäksi ollut kysyttäessä kertomassa selvityksestä puolueiden asiaa käsittelevissä kokouksissa. Erityinen kuntajakoselvitys päättyi, kun kuntajakoselvittäjä julkaisi ehdotuksensa 7.10.2013. Kuntajakoselvittäjän ehdotuksesta perusteluineen laaditaan kansankielinen julkaisu, joka jaetaan selvitysalueen jokaiseen talouteen marraskuussa. Julkaisuun tuottaa Joensuun kaupungin viestintäpäällikön Ville Moilasen avustamana asiaan nimetty toimituskunta.
5. Selvitysalueen kuvaus 5.1. Selvitysalueen sijainti 10 / 32 Tulevaisuustyöryhmä on kuvannut raportissaan selvitysaluetta seuraavasti: Selvitysalueen viisi kuntaa, Joensuu, Outokumpu, Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi ovat osa Pohjois-Karjalan maakuntaa ja seutukuntajaon mukaista Joensuun kaupunkiseutua, johon kuuluu em. kuntien lisäksi Ilomantsi ja Juuan kunta. Selvitysalueen yhteispinta-ala on 6484 km2, josta järviä, lampia ja jokia 1326 km2. Joensuun kaupungin maapinta-ala on lähes puolet (46 %) koko alueen maapinta-alasta. Selvitysalue rajoittuu lännessä Tuusniemen Ohtaansalmella Täyssinän rauhan (18.5.1591) rajalle ja idässä Korpijärvellä Pariisin rauhan (10.2.1947) mukaiselle Venäjän rajalle. Itä-länsisuunnassa selvitysalueen rajalta rajalle on matkaa maanteitse noin 150 km. Etelä-pohjoissuunnassa rajalta rajalle oleva etäisyys on noin 70-80 km. Selvitysalueen luonto on kaunista karjalaista vaaramaisemaa, jossa alueen pinta-alasta neljänneksen olevat vesistöt elävöittävät luontokuvaa kuten viljellyt peltomaisematkin, joita erityisesti on alueen länsiosassa. Luontoeläimistö on monipuolista. 5.2. Väestömäärän kehitys ja asutuksen keskittyminen Selvitysalueen väestön kehitystä ja keskittymistä vuosina 1980-2012 on maankäyttö- ja kuntatekniikan työryhmä kuvannut loppuraportissaan mm. seuraavasti: Alueella asui vuoden 2012 lopussa 112881 henkilöä. Selvitysalueen väestö on kasvanut vuoden 1980 jälkeen reilulla 13 000 hengellä (13,2 %). Kunnista Outokumpu ja Polvijärvi ovat olleet selviä väestökatoalueita, menettäen noin neljänneksen väestöstään. Kontiolahti on ollut voimakas kasvaja (+71 %) ja Joensuu ja Liperi maltillisia kasvajia (+ 15-16 %). Absoluuttisesti eniten on kasvanut Joensuun väestö. Joensuun lukuja tarkasteltaessa on huomioitava, että tarkasteltavaan alueeseen sisältyy kuntaliitosten myötä merkittävän
11 / 32 väestökadon alueita. Joensuun kantakaupungin kasvu on ollut suhteellisesti suurta (+ 10 600 asukasta, + 24 %). Maaneliökilometriä kohti selvitysalueella on noin 22 asukasta. Tiheimmin asuttuna oli pinta-alaltaan suurin kunta Joensuu, jossa oli 31,1 asukasta maaneliökilometrillä, kun harvaan asutuimassa kunnassa Polvijärvellä vastaava lukema oli 5,9. Muutos 1980 1990 2000 2012 1980 2012 % Joensuu 63 969 67 363 71 013 74 168 10 199 15,9 Kontiolahti 8 351 10 450 11 517 14 245 5 894 70,6 Liperi 10 737 11 500 11 479 12 397 1 660 15,5 Outokumpu 10 312 9 307 8 155 7 343-2 969-28,8 Polvijärvi 6 167 6 001 5 411 4 728-1 439-23,3 YHTEENSÄ 99 536 104 621 107 575 112 881 13 345 13,4 www.tilastokeskus.fi 4.7.201 Yllä oleva kuva tilastoalueittaisesta väestömuutoksesta 2002-2012 kertoo kuinka viimeisimmän kymmenen vuoden aikana väestö on kasvanut Joensuun kantakaupungissa ja sen välittömässä läheisyydessä noin 20-30 kilometrin säteellä. Kasvua on tapahtunut pääasiassa muodostetuille uusille taajama-alueille sekä Joensuun kantakaupungin läheisille maaseutualueille
12 / 32 Suurin ja asutukseltaan tiivein alue on Joensuun kantakaupungin ja Lehmon sekä Ylämyllyn muodostama yhtenäinen taajama-alue, jossa oli lähes 1000 asukasta neliökilometrillä ja jonka yhden taajama-alueen väestömäärä on koko selvitysalueen väestöstä 56 %. Väestönmuutokseen on liittynyt selvä keskittymiskehitys selvitysalueella. Kokonaisuutena tarkastellen väestö on lisääntynyt Joensuun kantakaupungin, Kontiolahden, Liperin ja entisen Pyhäselän kuntien alueella. Näilläkin alueilla on ollut taantuvia osa-alueita. Joensuun kantakaupungissa taantuva väestökehitys on johtunut valmiiksi rakennettujen kaupunkimaisten alueiden väestön luonnollisesta ikääntymisestä uudisrakentamisen puuttuessa. Kasvavien naapurikuntien alueilla on ollut myös taantuvia maaseutumaisia alueita. Väestönlisäys on painottunut Joensuun kantakaupungin uusille kaava-alueille, keskustaan ja kanta -Joensuun rajataajamiin (Ylämylly, Lehmo, Reijola, Niittylahti). (Kunnallistekniikan ja maankäyttötyöryhmä, loppuraportti s.13)
2012=100. 5.3. Ennuste väestökehitykseksi 2012 2030 13 / 32 Koko selvitysalueen väestön määrä on FCG:n ennakointiaineiston mukaan vuoteen 2030 ulottuvalla tarkastelujaksolla kasvusuuntainen. Vuodesta 2012 vuoteen 2030 kasvu olisi +5,4 % eli noin 6000 asukasta. Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 108 106 104 102 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala 100 98 96 94 92 90 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala 2 012 2015e 2017e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus 2 012 2015e 2017e 2025e 2030e Asukkaita 112 881 114 410 115 268 117 879 118 962 2011=100 100 101 102 104 105 Asukkaita 5 426 674 5 504 314 5 555 550 5 748 548 5 847 678 2011=100 100 101 102 106 108 Asukkaita 165 754 165 084 164 745 163 814 163 265 2011=100 100 100 99 99 98 Selvitysalueen kuntien ennakoitu väestömäärien kasvu poikkeaa toisistaan. Kasvu keskittyy Joensuun (+5 %, n.3700 as), Kontiolahden (+16,5 %, + 2300 as) ja Liperin (+8,2 %, +1000 as) kuntien alueelle näiltäkin osin pääasiassa alueelle, jonka muodostavat Joensuun kantakaupunki, Lehmo ja Ylämylly yhtenäisenä taajama-alueena. Väestö vähenisi Outokummussa (-11,2 %, -800 as) ja Polvijärvellä (-3,8 %, - 200 as). Suuremman kunnan paremmat voimavarat maanhankintaan antaisivat mahdollisuuden suunnata kunnan toimia määrätietoisemmin ja tehokkaammin kulloinkin kehittämisen kohteina oleville alueille. Todennäköisesti uusi suurempi kunta pystyisi luovuttamaan nykyistä enemmän asuintontteja rakentamiseen, vastaamaan siten paremmin kysyntään, ja ehkä jopa lisäämään rakentamisen volyymia alueella hyvän tarjonnan kautta. Kuntaliitoksella olisi ratkaiseva vaikutus siihen, miten Pilkko Onttola Marjala Ylämyllyalueen maankäyttö kehittyy. Lentoväylän suunnitellun työpaikka-alueen, Liperin Marjalan, Onttolan ja Pilkon peltojen alueiden suunnittelu ja toteuttaminen nopeutuisivat. Lännen suunnan asuntotonttien luovutus lisääntyisi ja luovutus olisi alueellisesti tasapainoisempaa kuin viiden kunnan tilanteessa. (Kunnallistekniikka ja maankäytön työryhmä, koppuraportti s. 10)
14 / 32 6. Joensuun kaupunkiseudun elinvoima 6.1. Elinvoiman perustat Vuoden 2011 alussa selvitysalueella oli uuden TOL 2008 -luokituksen mukaan yhteensä reilut 44 100 työpaikkaa, josta - alkutuotannossa reilut 1 900 - jalostuksessa reilut 10 100 - palveluissa reilut 31 400 Työpaikkojen määrän kehitys ajanjaksolla 2007-2012 on ollut päätoimialoilla huomattavan positiivista. Selvitysalueella oli vuonna 2005 yhteensä 4 922 yritystä ja vuonna 2011 yhteensä 5 658 (kasvua +736). Teollisuuden (TOL 2008 -luokat BCDE) liikevaihto oli vuonna 2006 yhteensä noin 1,93 mrd ja vuonna 2011 noin 2,21 mrd. Kuntien panostus elinkeinojen kehittämiseen kuntien yhteisen elinkeinojen kehittämisyhtiön Josek Oy:n kautta on ollut selvitysalueella yhteensä 2,735 M / vuosi. Kunnat ovat osallistuneet myös alkutuotannon kehittämisen rahoitukseen. Selvitysalueen kuntien panokset yritystilojen rakentamiseen ovat olleet viimeisen kymmenen vuoden (2004 2013) aikana yhteensä noin 100 milj. euroa. Huolimatta positiivisesta työpaikkamäärän kehityksestä, selvitysalueen työttömyys on pysynyt reilusti muuta maata korkeampana.
2012=100. 6.2. Haasteena tulevaisuuden väestörakenne 15 / 32 Alueen väestön kasvusta huolimatta ennusteiden mukaan työikäisten määrä tarkastelujaksolla vähenee selvitysalueella yli 9 % (n. 6500 henkilöä) vastaten lähestulkoon selvitysalueen kuntien palveluksessa olevaa henkilöstön määrää. Julkinen hallinto tulee entistä merkittävämmin kilpailemaan alueen muiden elinvoimaa rakentavien tahojen kanssa työvoimasta. Työikäisten suhteellinen osuus väestöstä laskee vuoden 2012 63,45 %:sta 54,7 %:iin. Työikäisten määrä ennusteessa 2012-2030: -9% 17-64 -vuotiaat 105 Joensuun selvitysalue Koko maa 100 95 90 85 80 75 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala 70 2 012 2015e 2017e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus 2 012 2015e 2017e 2025e 2030e 17-64-vuotiaat 71 625 70 430 69 548 65 905 65 046 2011=100 100 98 97 92 91 17-64-vuotiaat 3 394 321 3 351 936 3 331 382 3 289 695 3 287 409 2011=100 100 99 98 97 97 17-64-vuotiaat 102 110 98 074 95 637 86 869 84 325 2011=100 100 96 94 85 83 Asian voinee ilmaista työikäisten määrän romahtamisena Outokummun (-28 %, -1200 henk.) ja Polvijärven osalta (-23%, -700 henk). Huonolta näyttää Joensuunkin (-9 %, 4500 henk) tilanne ja Liperinkään (- 6 %, 500 henk) lukemat eivät ole mairittelevia. Ainoastaan Kontiolahdella näyttää olevan varaa kasvattaa työpaikkoja, tosin niukanlaisesti sielläkin (+ 2 %, +200 henk). Joensuun kaupunkiseudun elinvoiman kehittämisen edellytyksistä yksi haasteellisimpia kysymyksiä tulee olemaan työvoiman saatavuus. Selvitysalueen työikäinen väestö vähenee vuoteen 2030 mennessä 6500 henkilöllä ja samaan aikaan on ennakoitu elinvoimaa vahvistavien toimien tuovan yksityisille toimialoille lisäystä 3900 työpaikkaa. Ennustetun työikäisen väestön ja työvoimatarpeen erotus on runsas 10000 henkilöä (15 %) (Tulevaisuustyöryhmä, loppuraportti s. 13)
16 / 32 Vaikka sama kysymys on koko suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuskuvan keskiössä ja valtiovalta siten tulee toimillaan edistämään työvoiman määrällistä ja laadullista riittävyyttä, on Joensuun kaupunkiseudun osattava silti olla mm. sijaintinsa vuoksi asian suhteen aktiivinen ja omatoiminen. Keskeiseksi asiaksi muodostuu kaupunkiseudun asukkaiden suhtautuminen maahanmuuttoon ja erityisesti maahanmuuttajien kotoutumista edistävien toimien uskottavuuteen. (Tulevaisuustyöryhmä, loppuraportti s. 13) Joensuun kaupunkiseudun yksi vahvuus työvoiman saatavuuden turvaamisessa on alueen hyvä ja monipuolinen koulutustarjonta. (Tulevaisuustyöryhmä, loppuraportti s. 13) 6.3. Pendelöinti hajaannuttaa Joensuun kaupunkiseudun voimavaroja %:n Joensuu (112 %) ja Outokumpu (104 %) ovat työpaikkaomavaraisia. Tunnettua on Outokummun kaupungin merkittävä panostus teollisuuskylään, jolla panostuksella saatiin korvaavia työpaikkoja kaivostoiminnassa menetetyille työpaikoille. Kontiolahden ja Liperin työpaikkaomavaraisuus on alle 70 % ja Polvijärvenkin alle 80 %. Kontiolahden työllisestä työvoimasta 55 % työllistyy Joensuussa, Liperin vastaava luku on 41 % ja Polvijärvellä 20 %.
17 / 32 Seudun (selvitysalueen) elinvoiman kehittämisen kannalta monikuntaisuuden ongelmana on työvoiman ja työpaikkojen sijoittuminen suuressa määrin eri kuntiin, jolloin mahdolliset panokset ja verotuotot eivät kohtaa. Esimerkkinä tästä selvitysalueella on Joensuu, jossa on alueen työpaikkakeskittymä, mutta työpaikkaomavaraisuudeltaan alhaiset Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvikin saavat pendelöinnin myötä suuren osan näiden työpaikkojen työntekijöiden maksamasta kunnallisverosta. (Tulevaisuustyöryhmä, loppuraportti s. 13) Yhteistä vahvuutta panosten ja tuotosten kohtaamattomuuden lisäksi heikentää se, että samoilla voimavaroilla toteutetaan osittain päällekkäisiä toimintoja sekä kustannetaan viittä samanlaista hallinto-organisaatiota. 6.4. Selvitysalueella vahvat mahdollisuudet Kasvustrategian (v. 2020) teema ja valitut kehittämisen peruselementit on strategiassa tiivistetty visioon: Älykäs ja kestävä kasvu - Tasapainoinen luontosuhde Joensuun seutu on kansainvälisesti tunnustettu alueena, jossa sekä voimakkaasti kasvava elinkeinoelämä että houkutteleva elinympäristö. Ne - rakentuvat luonnon, osaamisen ja elämyksellisyyden pohjalle. - noudattavat kestävän kehityksen, älykkään kasvun ja tasapainoisen luontosuhteen eettisiä periaatteita. Vision pohjalta on Joensuun seudun kasvustrategialle ja sitä tukevien rakenteiden kehittämiselle valittu kolme laajempaa painopistealuetta: 1. Metsäbiotalous, 2. Teknologia, materiaalit ja ICT (sis. mm. fotoniikka, korkean jalostusarvon muovi- ja metallituotteet), 3. Luovan alan teollisuus ja elämyksellinen sisällöntuotanto Vuonna 2017 selvitysalueen työpaikkamääräksi arvioidaan noin 46 500 ja vuonna 2030 noin 48 000 (lähde: soveltaen Pohjois-Karjalan strategia 2030, maakuntasuunnitelma). Työpaikat jakautuvat 2017 ennusteen mukaan pääluokittain seuraavasti: alkutuotannossa noin 1 350, jalostuksessa noin 11 500 ja palveluissa noin 32 000. Maaseutuelinkeinojen kasvua turvataan mm. takaamalla investointeja kuntien perustaman Maitomarkkinoille säätiön toimesta
18 / 32 kasvustrategian painopistealueisiin liittyviä kasvua kuvaavia tunnuslukuja Kuvassa on Työpaikkalisäyksen (3900 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä) vaikutus selvitysalueen kuntien vuosittaiseen verotuloon on n. 29 M. (Tulevaisuustyöryhmä, loppuraportti s.10) Venäjän vaikutusta elinvoiman kehittymiseen voidaan arvioida mm. alla olevaan taulukon mukaisella tax-free kaupan kasvulla. Venäläismatkailijoiden jättämän rahamäärän arvioidaan olevan tax-free kauppaan nähden nelinkertainen. Kasvun mittari Kasvutavoite vuoteen 2015 Tax free -kauppa +15 % / v (13 20 milj. ) Matkailijoiden tuoma ostovoiman lisäys (kokonaismyynti) +15 % / v (50 80 milj. ) Kasvutavoite vuoteen 2020 Vuoteen 2020: +15 % / v (13 40 milj. ) Vuoteen 2020: +15 % / v (50 150 milj. ) (ei huomioitu viisumivapautta) Venäjä tavoitteiden työllistäväksi vaikutukseksi vuoteen 2020 mennessä arvioidaan + 1700 henkilöä, joista 30 % majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä vähittäiskaupassa (Tulevaisuustyöryhmä, loppuraportti s.11) Uudella Joensuulla olisi voimavaroja hyödyntää kolmea vahvaa kehityskäytävää [Länteen (Kuopio), Etelään (Lappeenranta, Imatra, Pietari ja Petroskoi) sekä Pohjoiseen (Kajaani)] ja kehittyä itäisen yhteistyöverkoston keskukseksi (johtajaksi)
19 / 32 Strategisella yhdistymisellä uudesta Joensuusta tulee niin vahva, että se pystyy säilyttämään elinvoimansa ja toimintakykynsä niin kasvun kuin taantuvankin kehityksen vallitessa. Uusi Joensuu voi maan 8. suurimpana kaupunkina menestyä maakuntien keskuskaupunkien kiristyvässä kilpailussa. (Tulevaisuustyöryhmä, loppuraportti s.14) 7. Joensuun kaupunkiseudun kuntapalvelut Selvitysalueen kuntapalveluissa toimii nykyisellään noin 15000 henkilöä, eli noin puolet alueen kaikista palvelutyöntekijöistä ja 1/3 alueen kaikissa työssä käyvistä henkilöistä. Luvussa on mukana kuntien oma henkilöstö, kuntayhtymien, kunnallisten yhtiöiden ja kuntien ostopalveluina järjestämien palvelujen/toimintojen työntekijät. Selvitysalueen kuntien omassa palveluksessa mm. hallinnon, kehittämisen ja palvelujen tuotannossa on yhteensä 7046 työntekijää. Luvuissa ei ole mukana maakunnallisen Pelastuslaitoksen henkilöstöä. 7.1. Väestörakenteen muutos tuo haasteita kaupunkiseudun kantokyvylle järjestää palveluja Väestön ikärakenne vuonna 2012 oli selvitysalueella samankaltainen koko maahan nähden. Alle 15- vuotiaiden määrä on 18 162 (16,1 %/16,4%), 15-64 -vuotiaita 74 271 ( 65,8 %/64,8 %), 65-74 -vuotiaita 11 202 ( 9,9, %/10,4 %) ja vähintään 75 -vuotiaita 9 246 ( 8,2%/8,3%). Suhteellisesti nuorin ikärakenne on Kontiolahdella ja vanhin Polvijärvellä ja Outokummussa. Vuoteen 2030 mennessä selvitysalueen ikärakenne muuttuu merkittävästi, sillä yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa 89 %. Työikäisten määrä vastaavasti vähenee 9 %. Työikäisten määrän vähenemisellä on vaikutusta väestölliseen huoltosuhteeseen, joka muuttuu selvitysalueella vuoden 2012 suhdeluvusta 0,58 vuonna 2030 lukuun 0,83. Tässä tapahtuu 43 %:n kasvu!! Välittömiä mahdollisuuksia kuntajaon muutos tarjoaisi palveluverkon järkevämmässä kehittämisessä ja palveluiden tarjoamisessa etenkin työssäkäyntisuunnissa sekä nykyisten kuntarajojen läheisyydessä. (Sivistystyöryhmä, loppuraportti s. 23)
20 / 32 7.2. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteisiin mittavat uudistukset Selvitysalueen kunnista Joensuulla ja Kontiolahdella on sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue, johon Outokummun kaupunki liittyy vuoden 2014 alussa purkaen yhteistoiminta-alueen Liperin kunnan kanssa. Polvijärvi hoitaa sosiaali- ja terveystoimensa itsenäisesti kuten Liperikin 1.12014 alkaen. Valtion hallinnossa valmistellaan mittavaa sote uudistusta, josta on tarkoitus valmistua lainsäädäntö vuoden 2014 aikana. Uudistuksen linjausten mukaan alle 20 000 asukkaan kunnilla ei olisi sosiaali- ja terveyspalvleujen järjestämisoikeutta, perustason terveyden ja sosiaalihuollon voisivat järjestää 20 000-50 000 asukaan kunnat ja laajan perus- ja erityistason järjestäjän tulee olla vähintään 50 000 asukkaan kunnan. Uudistus toteutuessaan tehtyjen linjausten mukaan merkinnee sitä, että Joensuun kaupunkiseudulla sote -palvelut järjestää Joensuun kaupunki.
21 / 32 Kuntien terveysasemaverkko on 15 minuutin (auto) saavutettavuudella suuresti päällekkäinen erityisesti Joensuun ja lähiympäristön osalta. Mikäli saavutettavuudeksi määriteltäisiin esim. 30 minuuttia, voitaisiin terveysasemien määrää vähentää merkittävästi. Samalla saavutettavuuden vastapainoksi voitaisiin parantaa asiakkaan kannalta arvostetumpaa seikkaa eli palvelun saatavuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmän raportissa esillä oleva 30 minuutin saavutettavuudella (auto) oleva palveluverkko voidaan toteuttaa, mikäli sitä edellyttää palvelujen saatavuuden turvaaminen (Kuntajakoselvityksen johtoryhmän muistio kokouksesta 30.9.2013) FCG:n materiaali osoittaa selkeästi, että nykyisellä toimintarakenteella ei pystytä tulevaisuudessa vastaamaan palvelutarpeeseen kustannustaso nousee mahdottomaksi (Sosiaali- ja terveystoimen työryhmä, loppuraportti s 19) Selvitysalueen kunnista Joensuu ja Liperi ovat parhaillaan ryhtymässä toteuttamaan 50-60 miljoonan euron terveysasemiensa investointeja, jotka investointikohteet ovat noin 30 min. saavutettavuudella toisistaan. Samaan aikaan maan hallitus suunnittelee sote -uudistukseen ratkaisua, joka toteutuessaan voisi mahdollistaa uudelle Joensuulle (ja lähialueille) terveydenhuollon palvelujen keskittämistä Tikkamäelle ja samalla mahdollistaisi perus- ja erityistason toimintojen integraatiota myös toiminnallisella tasolla
22 / 32 Yhden kunnan malli asiakaslähtöiseen palvelujen järjestämisvastuuseen ja laatuun liittyen voisi tarkoittaa etujen osalta valinnanmahdollisuuksien lisääntymistä, palvelutuotannon, kriteeristöjen, hintojen ja korvausten sekä veropohjan yhdenmukaisuutta. Hallinnon ja talouden osalta yhtenä kuntana toimiminen vähentäisi sopimusten hallintaa siirtymävaihetta lukuun ottamatta, edistäisi hankintojen edelleen keskittymistä, varmistaisi ja monipuolistaisi palvelujen saatavuutta ja edelleen mahdollistaisi toimintojen tarkoituksenmukaista uudelleenorganisointia ja kehittämistä. Yhden kunnan mallissa henkilöstön tehokkaampi käyttö mahdollistuisi. Isompi kokonaisuus auttaisi rakentamaan vahvempaa kokonaisuutta, jossa erityisalueisiin pystyttäisiin vastaamaan laadukkaammin ja kokonaisvaltaisemmin (esim. lastensuojelutyö). (Sosiaali- ja terveystoimen työryhmä, loppuraportti; joitakin poimintoja kuntaliitoksen tuomista toiminnallisista eduista ss. 24-25) 7.3. Sivistystoimi - mahdollisuus toimintasektorien rajojen puhkaisuun Sivistystoimen alueelle perinteisesti katsottavat palvelut ovat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta tiukasti normitettuja. Kulttuurin, liikunnan, nuorisotoimen, taiteen perusopetuksen, kirjaston, kansalaisopiston, toisen asteen koulutuksen ja muun vapaaaikatoiminnan osalta normit ovat väljät. Selvitysalueen kunnilla kuntayhteistyö väljästi normitetuissa palveluissa on laajaa. Uusi kuntajako mahdollistaisi muutosvaiheessa myös perusteellisemman toimintatapojen ja organisaatiorakenteiden pohdinnan. Tähän viiden kunnan kuntajakoselvitykseen nimetyt, perinteisiä organisaatiorajoja noudattavat valmisteluryhmät (kunnallistekniikka- ja maankäyttöryhmä, sosiaali- ja terveydenhuollon ryhmä, sivistystyöryhmä) pitävät pohdinnat helposti perinteisen hiihtotavan laduilla. Vapaampi tyyli tuottaa rajojen puhkomisia ja uusia lähestymiskulmia 7.3.1. Y asioihin. l Esimerkkinä e uudehkosta ajattelusta on elämänkaarimalli, jota on jo hiottu joissain kaupungeissa i (mm. Kotka, Oulu, Hämeenlinna, Imatra). Joensuussa laaditaan vuoden 2013 aikana s strategian toimeenpano-ohjelmat elämänkaarimallin mukaisesti. k Sivistyspalveluissa a suurin asiakasryhmä ovat lapset ja nuoret. Tähän ryhmään liittyviä erityispalveluja a on hajallaan perinteisissä hallintokunnissa ja on arvioitava, ovatko ne asiakkaille v helposti saavutettavissa ja tehokkaasti tuotettuja. Lasten ja nuorten palveluiden a tarkasteleminen kokonaisuutena saattaisi tuottaa sekä asiakas- että talousnäkökulmasta houkuttelevia vaihtoehtoja. Muitakin tutkimisen arvoisia lähestymiskulmia 2 kunnalliseen palvelutuotantoon varmasti löytyy. (Sivistystyöryhmä, 0 loppuraportti s. 23)
23 / 32 7.4. Joensuun seudun yleiskaava 2020 uuden kunnan maankäytölliset tavoitteet olisivat jo yhdessä hyväksyttyjä Selvitysalueen kunnilla on Joensuun kaupunkiseudun seutuvaltuuston hyväksymänä Joensuun seudun yleiskaava 2020, joka on Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 6 luvun tarkoittama oikeusvaikutteinen, kuntien yhteinen yleiskaava. Yleiskaava kattaa koko selvitysalueen. Se on laadittu vuosina 2004 2008 ja tullut voimaan vuoden 2010 alusta. Yleiskaava ohjaa kuntien suunnitelmallista maankäyttöä ja sisältää sen lisäksi mm. rantarakentamista ja suunnittelutarvealueita koskevia määräyksiä. Yleiskaavan mitoituksessa on varauduttu siihen, että suunnittelualueen asukasluku olisi 115 000 vuonna 2020. Toteutunut väestönkehitys vastaa yleiskaavassa ennakoitua. Yleiskaavan aluevaraukset mahdollistavat suuremmankin kasvun. Yleiskaavassa on ennakoitu noin 7 000 asunnon rakentamistarvetta vuosina 2009 2020. Aluevaraukset mahdollistavat noin 9 000 asunnon toteuttamisen. Yleiskaavan mitoituksellinen tavoitevuosi on noin 2025. Yleiskaava sisältää näkymän Joensuun kaupunkimaisen alueen kasvusta kolmessa pääsuunnassa yli kuntarajojen; pohjoisessa Lehmon kautta Kontiolahden kirkonkylälle, lännessä Onttolan ja Ylämyllyn suuntiin ja etelässä Reijolan ja Niittylahden suuntiin. Nauhamaisella kasvulla tuetaan kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen järjestämistä tehokkaasti ja autoliikenteeseen nähden mahdollisimman kilpailukykyisesti. Kuntaliitos toisi mukanaan laajemmat suunniteltavat aluekokonaisuudet ja mahdollisuuden lähipalveluverkon parempaan suunnitteluun. Palveluverkon ja maankäytön suunnittelun ja toteutuksen kytkentä olisi parempi. (Kunnallistekniikka ja maankäyttötyöryhmä, loppuraportti s. 10) Viiden kunnan liitoksen toteuduttua maankäyttö, palveluverkko ja toimipisteverkko ovat suunniteltavissa paremmin yhtenä kokonaisuutena. Suurempi kunta kykenee kasvattamaan kaavoitettujen tonttien luovutusmäärää vastaamaan paremmin tonttikysyntää. Tonttitarjonta painottuu taajamiin. Tämä ja tiukempi lupapolitiikka vähentävät yhdyskuntarakenteen hajautumista. Investointien toteutus on suunnitellumpaa ja päällekkäisyydet voidaan karsia. Suurempi kunta on houkutteleva työnantaja. Asiantuntemus, erikoistuminen ja erikoisosaaminen lisääntyvät. Työ tehdään tehokkaammin ja suhteessa pienemmällä henkilöstöllä. Kustannussäästöjä syntyy keskittämisestä ja palveluverkon järkeistämisestä. Asioiden henkilöityminen on vähäisempää. Suuren organisaation työkalut ja voimavarat ovat paremmat. Toimintatavat ovat yhtenäiset ja asukkaiden kohtelu tasapuolisempaa. Seudun kilpailukyky paranee. (Kunnallistekniikka ja maankäyttötyöryhmä, loppuraportti s. 10)
24 / 32 Kuntayhteistyö on runsasta ja monipuolista: Jätevedetkin ovat jo yhtyneet Joensuun, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven yhteiskäytössä olevan Kuhasalon jätevedenpuhdistamon nykyinen ympäristölupa ulottuu vuoteen 2018 saakka. 8. Henkilöstökustannukset uhka ja mahdollisuus Nykyisellään selvitysalueen kunnissa työskentelee yhteensä 5502 vakituista ja 1544 määräaikaista työntekijää tai viranhaltijaa, yhteensä 7046 (luku ei sisällä lainkaan pelastuslaitoksen mitään henkilöstöä; ei vakituisia, määräaikaisia eikä sivutoimisia). FCG:n selvityksessä vuoden 2010 lopulla selvitysalueen kuntien henkilöstömäärä oli 7168. Ennakoitu eläkepoistuma on noin 28 % eli 2007 henkilöä vuoteen 2020 mennessä. Selvitysalueen kuntien palveluksessa on laskennallisesti 250 henkilöä valtakunnallista keskiarvoa suurempi määrä työntekijöitä, mikä tarkoittaa noin 10 milj. euroa lisää vuotuisissa kustannuksissa. Henkilöstön rekrytointitarve Joensuun seudun kuntaliitoksessa ennusteiden mukaan on niin suuri, että viiden vuoden irtisanomissuoja ei kokonaisuutena aiheuta merkittävää haittaa toiminnan järjestämiselle. Mikäli valtio kuitenkin vähentää kuntien velvoitteita,
25 / 32 saattaa irtisanomissuojan pituus näissä ja yksittäisissä muissa tapauksissa olla toimintaa heikentävä seikka. Muutaman vuoden välein toteutettavat kuntaliitokset Joensuun alueella eivät ole taloudellisista syistä mahdollisia irtisanomissuojan ketjuuntumisen vuoksi. Henkilöstön viiden vuoden työsuhdeturva koetaan keskuskaupungin osalta kuntaliitoksia vaikeuttavana asiana (kuntajakoselvityksen johtoryhmän muistio kokouksesta 30.9.2013) Henkilöstötarve on laskelmassa osoitettu olevan v. 2030 mennessä 9012, jos selvitysalueella ei tehdä tuottavuutta kohottavia asioita tai valtio ei toteuta kuntien tehtävien osalta normipurkua. Jos tuottavuuden kasvu on 1 %, niin tarve olisi v. 2030 mennessä 7635 työntekijää. Taloustyöryhmä on arvioinut tuottavuuden mahdolliseksi kasvuksi 0,4 %, tämän ennusteen pohjalta henkilöstötarve olisi 8461. Tuottavuuden kohottamisella ja vain sillä selvitysalueen kunnat voivat selvitä palvelutarpeen kasvun taloudelle aiheuttamasta kustannuspaineesta ilman kohtuutonta verotusta. Tuottavuutta voidaan nostaa valtion normipurun ohella työhön kohdistuvien rationalisointitoimien, palvelurakenteiden muuttamisen ja teknologian hyödyntämisen lisäksi mm. kehittämällä henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia sekä henkilöstöä motivoivilla johtamistaidoilla ja ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla. Jos ei mitään tehdä tai nostetaan tuottavuutta 1 %, henkilöstökustannusten erotus ( vrt. henkilöstötarvetta) on 55 milj. euroa vuodessa! Vaikutus veroprosenttiin nykyisellä verotulopohjalla on 3-4 %-yksikköä. Yhden kunnan malli mahdollistaa paremmin tarvittavan tuottavuuden kasvun kuin selvitysalueen viisi kuntaa erillään. 9. Kuntataloudella ratkaiseva merkitys selvitysalueen elinvoimaan Strategisella yhdistymisellä uudesta Joensuusta tulee niin vahva, että se pystyy säilyttämään elinvoimansa ja toimintakykynsä niin kasvun kuin taantuvankin kehityksen vallitessa. Uusi Joensuu voi maan 8. suurimpana kaupunkina menestyä maakuntien V keskuskaupunkien kiristyvässä kilpailussa. (Tulevaisuustyöryhmä, a loppuraportti s. 14 l
26 / 32 tiovarainministeriö seuraa kuntien talouden kehitystä ns. kriisikuntamenettelyyn liittyvillä talouskriteereillä. Nämä kriteerit ovat negatiivinen vuosikate, 0,5 % -yksikköä maan keskiarvoa korkeampi veroprosentti, kunnan velat ovat asukasta kohti 50 % korkeammat kuin keskimäärin kunnilla, tase näyttää alijäämäiseltä, omavaraisuus tipahtanut alle 50 %:in ja kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 %. Kuntarakennelain 4 :n mukaan kunnan talous on kriisiytymässä, jos talouskriteerien raja-arvoista 4/6 alittuu kolmena vuotena peräkkäin. Taseen riittävän suuri alijäämä voi jo yksinkin käynnistää kriisikuntamenettelyn. Talouskriteereitä kutsutaan kunnan talouden stressipisteiksi. Taloustyöryhmän raportin mukaan Joensuulla ja Polvijärvellä ei ole stressipisteitä, mutta Kontiolahden kunnalla on 2/6, Liperillä 4/6 ja Outokummulla 4/6 stressipistettä. Selvitysalue yhteenlasketuilla kuntien talousluvuilla selviää vielä ilman stressipisteitä. Nykyisellä kuntarakenteella yksittäisten kuntien kuntatalouden sopeuttamistarve tarkastelujaksolla kunnasta riippuen 7-11,5 %-yksikköä Kuntatalouden sopeuttamistarve vuoteen 2029 veroprosentteina Joensuu Kontiolaht i Liperi Outokumpu Polvijärvi Koko selvitysalue loka.25 loka.25 10,25 %-yksikköä 7,0 %- yksikköä Vero % 29,75 26,7 5 11,50 %-yksikköä 10,25 %-yksikköä 8,50 %-yksikköä 10 %-yksikköä 32 31,5 27,5 29,5 Seudun alueen menoja on verrattu 14 vastaavaan alueeseen ja otettu vertailuluvuksi neljänneksi edullisimman alueen talousluvut. Tällä vertailulla Joensuun selvitysalueella on olemassa n. 25 miljoonan euron säästöpotentiaali.
27 / 32 Taloustyöryhmän mukaan investoinneissa kulukehitys olisi suunnitelmien mukaan selvästi kasvava. Kuntien toteutuneet nettoinvestoinnit vuosina 2010-2012 olivat 379 euroa asukasta kohti ja vuosille 2013-2015 niiden taso olisi jo 495 e/asukas eli kasvua olisi reilu neljännes. Kokonaislukuna nettoinvestointien taso olisi lähes 56 milj. euroa vuosittain. Investointien nousun myötä myös velkaantuminen jatkaisi kasvuaan ja velkaa olisi noin 2500 euroa/asukas, kun lukema vuoden 2012 tilinpäätöksissä oli 2128. Velkaantumisen kasvuvauhti olisi nopeampi kuin vuosikymmenen alussa. Kuntien vuosille 2013-2015 suunnittelemat investoinnit ovat yhteissummaltaan nettona noin 160 miljoonaa euroa, josta aiheutuu pääomamenoa vuosittain verotuloilla katettavaksi menoksi yhteensä 8-14 miljoonaa euroa (n. 0,5-1 vero-%) Yhden kunnan mallissa osa investoinneista voisi osoittautua päällekkäisiksi Selvityksessä on todettu kuntien käytössä olevan - - - -
28 / 32 Ilman vahvaa kuntataloutta näitäkään yritysten sijoittumisen kannalta tärkeitä asioita ei voida ylläpitää: - Toimiva infrastruktuuri (sähkö, vesi, viemäröinti, jätehuolto, liikenneyhteydet, tietoliikenneyhteydet ) - Toimivat julkiset palvelut - Osaavan henkilöstön saatavuus - Kriittisen osaamisen saatavuus - Toiminnan edellyttämien tilojen löytyminen (toimisto, tuotanto, myynti ) - Toimintaa tukevien yritysten, organisaatioiden, testausympäristöjen ja yritystoimintaa palvelevien toisten yritysten olemassaolo (Viite: tulevaisuustyöryhmän loppuraportin aineistoa) 10. Perustetaan uusi ja monin osin uudenlainen kunta Selvitysalueen kuntien yhteisellä päätöksellä ja kuntien hyväksymällä yhdistymissopimuksella nykyiset viisi eri kuntaa yhdistyvät yhdeksi uudeksi kunnaksi. Uuden kunnan perustaminen mahdollistaa henkisesti tulevien toimintojen suunnittelun ja toteutuksen ns. puhtaalta pöydältä, eli antaa kuntaliitosta paremmat eväät yhdistymisen edellyttämälle muutosjohtamiselle. Ollaan perustamassa Uutta Kuntaa toimintamalli koetaan varmasti myös alueen väestön keskuudessa positiivisempana kuin liittymisen osaksi jonkin toisen kunnan hallinnointia. Yhdistymishallitus, jossa liittyvillä pienillä kunnilla on edustus väestösuhdelukua suurempana, huolehtii Uuden Kunnan johtamis- ja palvelujärjestelmien perustamisesta, johon uuden kunnan perustamisaika 1.1.2017 antaa riittävästi aikaa. Valmistelun keskeisiä asioita ovat mm. yhdistämissopimuksen täytäntöönpano, kuntalaisten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuuksien edellytysten sekä lähipalvelujen turvaaminen kuin myös kunnan taloustoimintojen vahvistaminen. 10.1. Kaveria ei jätetä kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen voimavarana Osaksi johtamisjärjestelmää kuntalaisten osallisuutta ja lähidemokratian toteuttamista varten (aluevaikuttaminen) jokaisen lakkautettavan kunnan alueelle perustetaan kuntalaisten omaehtoisuuteen perutuen pitäjäneuvosto ja valtuustoon alueitten suoraksi vaikuttajakanavaksi pitäjäneuvostojen edustajisto. Pitäjäneuvostoille suunnattaisiin resursseja ja päätäntävaltaa. Pitäjäneuvostojen edustajisto olisi lähinnä alueitten edunvalvontaa ja kehittämiseen liittyvä toimielin, jonka vahvin toimintamuoto olisi suunnitelmista, ohjelmista, budjeteista ymv. suoraan valtuustolle annettavat lausunnot. Aluevaikuttaminen perustuu asukkaiden aktiivisuuteen ja omaehtoiseen toimintaan. Aluevaikuttamisen keskeisiä tahoja ja toimijoita ovat kylä-/asukasyhdistykset, yhteisöt