SEOSREHURUOKINNAN HYGIENIARISKIT KUOPIO OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT RY

Samankaltaiset tiedostot
SEOSREHURUOKINNAN HYGIENIARISKIT IISALMI OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI ETT RY


TILATASON TAUTISUOJAUS

TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN

Kontaminaatioriskin hallinta

TAUTIRISKIEN HUOMIOIMINEN NAVETTASUUNNITTELUSSA

RISKIKARTOITUSLOMAKEEN TÄYTTÖOHJEET

Tautisuojaus ja hygieniaohjeet

NAUTATILOJEN TAUTISUOJAUKSEN KRIITTISET PISTEET TARTTUVIEN TAUTIEN HALLINTA LAAJENTAVALLA NAUTATILALLA TARTTUVAT TAUDIT- SEMINAARI KÄLVIÄ

TAUTIEN LEVIÄMINEN RUOKINTATEITSE

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Navetan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Salmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry

Rehut täydentävissä ehdoissa kotieläintiloilla. Kaisa Kauranen Maaseutupalvelut yksikkö

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Eläintilojen rehuhygienian ajankohtaiset Tieto itää! verkkoluento Katja Korkalainen

Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT. OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

TAUTIRISKIEN KARTOITUS NAUTATILALLE

KOKEMUKSIA SALMONELLASANEERAUKSISTA KOTIELÄINTUOTANTOTILOILLA

Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla. Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Biologinen rehunsäilöntä

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

NOUSIAINEN OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ELÄINTEN TERVEYS ETT RY SALMONELLASANEERAUKSEN PERIAATTEET JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA

MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Tarttuvat eläintaudit

ULOSTEPERÄISTEN TARTUNTOJEN TORJUNTA NAVETTASUUNNITTELUSSA

kannattaa ja parantaa tuotannon kestävyyttä!

Ruokintalaitteiden kriittiset pisteet - Toimiva sikala hankkeen tuloksia

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Kanalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen

TOIMINTATAVAT ELÄINTAUTIEN LEVIÄMISEN EHKÄISEMISEKSI MAATILALLA

Aperehuruokinnan periaatteet

LUONNONVARAISTEN LINTUJEN AIHEUTTAMA TARTUNTATAUTIRISKI

Tautisuojaus ja sen arviointi kotieläintiloilla

Tukihaku Täydentävät ehdot

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

ELÄINTERVEYDEN HALLINTA HIEHOJEN RAHTIKASVATUKSESSA HELSINKI OLLI RUOHO, ETT RY

TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja:

PÄÄSENKÖ PATOGEENEISTA KOSKAAN EROON SANEERAUS JA MUUT MENETELMÄT HELSINKI

TARTTUVILTA TAUDEILTA SUOJAUTUMINEN TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA VENE- HANKE OULU

Hygieniaosaamisen sanat haltuun!

Täydentävät ehdot naudoilla. Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa Huhtikuu 2018

MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin

Raakamaito lainsäädännössä. Elintarviketurvallisuusyksikkö, MMMELO

Tarja Root, Evira, rehujaosto. Rehuseminaari Tarja Root/Anna-Kaisa Airaksinen

Seosrehutilan ruokintaratkaisut

Uudistettu EU-näytteenottoasetus ja sen tuomat muutokset rehujen viranomaisnäytteenottoon

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Valitse luotettava valmistusja lisäainetoimittaja

Farmarin Perunarehu. Perunarehu hillitsee kustannuksia ja sinun työtaakkaasi!

Maxammon ruokintateknologia

SIILINJÄRVEN KUNTA YHTEENVETO Ymp.ltk liitteen 9 LIITE sivu 1 SIILINJÄRVEN TULOKSET

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta

Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Rehujen salmonellavalvonta. Moilanen Tervaniemi Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Miten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Täydentävät ehdot, eläintilan rehuturvallisuus. Katja Korkalainen Rehujaosto

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Maa ja metsätalousministeriön asetus

Säilörehun tuotantokustannus

BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi

Suomen Rehun komponenttituotteet

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön

Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen

Helposti leviävien eläintautien vastustaminen

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa?

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

REKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. SeiLab Oy, Seinäjoen elintarvike- ja ympäristölaboratorio. Vaasantie 1 C SEINÄJOKI Puh.

Biotal Iso-Britanniassa

Kotieläinalalle kilpailukykyä bioturvallisuudesta-hanke

TARTTUVAT TAUDIT- TEEMAVUOSI KÄYNTIIN HELSINKI OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT Ry

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito

Rehuanalyysiesimerkkejä

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Säilörehun ruokintahävikit

REKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere

TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1

KOOSTE MULLAN VALMISTUKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMASTA (KARANOJA)

Hyönteistuotanto - Hermanni Nieminen, Niittykummun maatila

Kuivitus Sakari Alasuutari, TTS Vantaa,

Transkriptio:

SEOSREHURUOKINNAN HYGIENIARISKIT KUOPIO 18.11.2014 OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT RY

Seosrehuruokintaa käyttävät nautatilat keskimääräistä suurempia: Varastoidaan ja käsitellään suuria määriä erilaisia rehukomponentteja ja valmista rehua. Vauhti ja volyymit kasvavat, riskit kasvavat, ruokitaan suuria eläinmääriä, ongelmat kertaantuvat nopeasti => jos eläimiä sairastuu, niitä on useita

HYGIENIARISKIT: Rehun lämpeneminen, haitallisten bakteerien lisääntyminen rehussa Maa-aineksen ym. lian joutuminen rehun sekaan => Listeria, maabakteerit Homeet ja hiivat; hometoksiinit Ulosteperäiset bakteeritartunnat, ulostekontaminaatio - Salmonella -EHEC - Kampylobakteerit - Yersinia pseudotuberculosis

Raaka-aineiden puhtaus, niiden hyvä säilyvyys varastoinnin aikana ja vapaus rehun mukana leviävistä ulosteperäisistä bakteereista ja muista taudinaiheuttajista muodostaa perustan hyvälle ruokintahygienialle myös seosrehuruokinnassa. Perustana hyvälaatuinen säilörehu, mutta myös muut rehukomponentit vaikuttavat olennaisesti rehun kokonaislaatuun

Voidaan hyödyntää teollisuuden sivutuotteita, joiden käyttö ei maittavuuden tai sopimattoman koostumuksen takia tulisi muutoin kysymykseen Voidaan syöttää huonolaatuisia tai pilaantuneitakin rehukomponentteja, joita eläimet eivät muutoin suostuisi syömään

Rehun laadulla on oleellinen vaikutus rehun säilyvyyteen, maittavuuteen ja tuotantovaikutukseen Edulliset ja satunnaiset teollisuuden sivutuote-erät ovat riski eläinten terveydelle; nauta pitää yllätyksettömästä elämästä sekä tasalaatuisesta ruokinnasta Sekoittaminen ei sinänsä paranna rehun laatua!!

REHUKOMPONENTTIEN VARASTOINTI Rehukomponenttien varastointi on syytä pohtia jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa: Säilörehu ja kosteat rehukomponentit (mäski, perunarehu, tuoresäilötty vilja tms.): laakasiilot tai auma kovapohjaisella alustalla eli asfaltti tai betonilaatta - mieluummin katettu tila, peittäminen, suojaus linnuilta, jyrsijöiltä ja muilta haittaeläimiltä

REHUKOMPONENTTIEN VARASTOINTI Kateainerehujen käyttö Kateaineiden (perunarehu, murskevilja, ohrarehu) käyttö ei ole riittävä suoja, vaan myös kateaineena käytettävä rehu on syytä suojata: - suojaamaton kateainerehu (murskevilja, ohrarehu) houkuttelee haittaeläimiä = > salmonellariski - kuiva kateainerehu imee alla olevasta rehusta kosteutta = > homehtumisriski, eristettävä muovilla => riski muovin joutumisesta rehun sekaan - kateaineena käytettävän perunarehun ph (5-6) laskee rehun sisäosassa maitohappokäymisen takia melko nopeasti noin 4:ään; pinnalla ei, pinta tummuu, homeita, hiivoja, klostrideja = > voi olla ruokintahygieeninen riski => pinnan peittäminen esim. oljella

REHUKOMPONENTTIEN VARASTOINTI Kuivat rehukomponentit: varastointi umpinaisissa pystysiiloissa tai suojatuissa laakasiiloissa REHUVARASTOT SYYTÄ SUOJATA LINNUILTA, JYRSIJÖILTÄ JA MUILTA HAITTAELÄIMILTÄ!! = > nosto-ovet apejaesiiloihin? = > sileä kattorakenne, ei istumapaikkoja linnuille, rakennuksen aluskate kattotuolien alapaarteisiin?

REHUKOMPONENTTIEN VARASTOINTI Nestemäiset rehukomponentit (rankki, hera, melassisiirappi ym.) umpinaisissa tiiviissä säiliöissä, lämpöeristetty, varustettu sekoittajalla (Voi olla myös maan alla => puhdistettavuus?)

REHUKOMPONENTTIEN VARASTOINTI VARASTOKIERTO Rehukomponenttien varastokiero tulee suunnitella siten, että ne eivät ehdi homehtua tai pilaantua; erityisesti märät teollisuuden sivutuotteet. Säilyvyys: - käsittelemätön hera muutama päivä - tiivistetty hera tai rankki noin kaksi viikkoa - mäski ja tuoreleike avoimessa kasassa 1-2 viikkoa, ilmatiiviissä säiliössä useita kuukausia - perunarehu 2-3 viikkoa, maitohappobakteerikäymisen ansiosta kauemminkin (esim. käyttö kateaineena) REHUVARASTOT TULEE PUHDISTAA REHUERIEN VÄLILLÄ!!

REHUN LÄMPENEMINEN Rehun säilyvyys riippuu; komponenttien puhtaus ja säilyvyys; rehun kosteus, happamuus ja lämpötila Rehuun joutunut maa ja kura heikentää säilyvyyttä Rehu syytä valmistaa ja jakaa lämpimänä aikana kahdesti päivässä, mikrobiologinen laatu heikkenee nopeasti Säilörehussa saattaa tapahtua virhekäymisiä ja muodostua haitallisia itiöitä Valmista rehua ei säilytetä navetassa; rehuun hajua navettailmasta, mikrobeja, maittavuus heikkenee Happolisä estää rehun lämpenemistä ( ph 4), heikentää kuitenkin kuidun sulavuutta ja rehun maittavuutta

MAAN JOUTUMINEN REHUN SEKAAN Huolellisuus säilörehun teossa, tasaiset nurmet, riittävä leikkuukorkeus, ei maata rehun sekaan Säilörehun varastointi laakasiilossa tai aumassa kovapohjaisella alustalla Seosrehun valmistus päällystetyllä alustalla, apevaunulle kovapohjaiset kulkureitit, ei maata pyörissä ruokintapöydälle

HOMEET JA HIIVAT Huonolaatuinen säilörehu ja pilaantuneet rehukomponentit voivat sisältää homeita ja hiivoja sekä hometoksiineja = > ruokintahäiriöt, vaikutus eläinten terveydentilaan, hedelmällisyyteen ym. Kateaineena käytettävä perunarehu homehtuu pinnasta, ellei sitä ole peitetty = > pinta syytä poistaa ennen rehun ottoa ruokintaan. Kuivat kateaineet imevät kosteutta alla olevasta märästä rehusta ja homehtuvat REHUVARASTOJEN PUHDISTUS!!

ULOSTEPERÄISET BAKTEERITARTUNNAT YM. Säilörehunurmen viljely ja säilörehun valmistus; lannan pintalevitys on riski; jos lannassa on salmonella- tai EHEC- bakteereita ja lantaa joutuu rehun sekaan ne säilyvät rehussa, rehun ph ei laske riittävän alas Rehuvarastojen suojaus linnuilta, jyrsijöiltä ja muilta haittaeläimiltä (salmonellariski!!) Rehun ja toisaalta lannan kuljetus- ja eläinten laidunreittien pitäminen erillään tuotantorakennuksen ulko- ja sisäpuolella => ei lantaa rehualueelle tai apevaunun kulkureitille

SEOSREHUN VALMISTUS Vanha, syömättä jäänyt rehu ei ole uuden rehun raaka-aine, heikentää maittavuutta ja rehuarvoa, saattaa levittää taudinaiheuttajia Apevaunun puhdistus riittävän usein, saattaa kertyä homehtunutta rehua (sekoitussäiliön yläosa) Apevaunun säilytys katetussa tilassa suojassa linnulta (istumapaikat rehuladon katto-orsilla) Seosrehun valmistus kovapohjaisella (päällystetyllä) alueella

RUOKINNAN ULKOISTAMINEN? Tehostaa koneiden käyttöä, mutta tautiriskit syytä ottaa huomioon Tautitilanteeltaan yhtenäinen suljettu tilarengas turvallisin vaihtoehto, mutta kuitenkin joudutaan liikkumaan myös muiden tilojen käyttämillä teillä

RUOKINNAN ULKOISTAMINEN? Ulosteperäiset tartunnat suurin riski, joka pienenee, jos apevaunulla ei ajeta ruokintapöydälle (visiiripöytä, matto- tai kiskoruokkija, rehun jako esim. pienkuormaajalla rehuvarastosta) Pelisäännöt tilojen ja urakoitsijan kesken syytä selvittää etukäteen ja sopia kirjallisesti Seosrehu-urakointi rinnastetaan rahtisekoittajaan, rekisteröidyttävä rehualan toimijaksi, noudatettava kuitenkin rehuhygienia-asetusta ja oltava omavalvontasuunnitelma Rehulain mukaan urakoitsijalla raskas vastuu = > vastuuvakuutukset kuntoon!!

MUUTA HUOMATTAVAA: Tuontirehut ja rehuaineet hankittava ETT:n positiivilistalla olevilta rehualan yrityksiltä tai muutoin tutkittava salmonellan varalta ennen käyttöön ottoa = > salmonellavakuutuksen suojeluehdot, eläinten hyvinvointikorvauksen ehdot ja Nasevan kansallinen taso edellyttävät Tilatason tautisuojaus; ei turhia kävijöitä eläintiloihin tai rehuvarastoihin, vierailijoille suojavaatetus; saappaat ja haalarit Ruokinnan turvallisuus- opas MTT / Tieto tuottamaan v. 2001

YKSIKKÖKOON KASVAESSA MYÖS RISKIT KASVAVAT => POIKKEAMATILANTEISIIN VARAUTUMINEN JA NIIDEN HALLINTA ON ENTISTÄKIN TÄRKEÄMPÄÄ!