TAUTIEN LEVIÄMINEN RUOKINTATEITSE

Transkriptio

1 TAUTIEN LEVIÄMINEN RUOKINTATEITSE KUOPIO OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

2 NAUTOJEN TAUTEJA / TARTUNTOJA - Bakteerit Salmonella EHEC Tarttuvat utaretulehdukset: Str. Agalactiae, Staph. Aureus.. Tartunnalliset sorkkasairaudet Hengitystietulehduksia aiheuttavat bakteerit Paratuberkuloosi Pernarutto Q- kuume Listeria, Kampylobakteerit, Patogenit yersiniat - Virukset Virusripulit ja hengitystietulehdukset BVD (saneerattu) - Sieni-infektiot Pälvisilsa - Sisä- ja ulkoloiset Uusia uhkia...? Mycoplasma bovis; todettu, n. 25 tilaa Bluetongue Schmallenberg-virus; todettu, useita tiloja - Kryptosporidit, Neospora, Kokkidit, Ostertagia ym. - Täit, Väiveet, Häntäkapi ym.

3 TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN Ostoeläimet; välitys- ja jalostuseläimet Hoitaja, lomittaja Rehut, rehuvarastot Vierailijat Rotat, linnut, kissat ja koirat Laidunkontaktit Kuivikkeet Vektorit Teuras- ja välityseläinautot Ilmavirtaukset

4 BIOTURVALLISUUS Tilojen suojautuminen tarttuvilta eläintaudeilta Ulkoinen bioturvallisuus: Toimenpiteet, joilla pyritään estämään tarttuvien eläintautien leviäminen tilalle: - Tuleva ja lähtevä eläinliikenne - Rehujen hankinta ja varastointi - Juomaveden puhtaus - Henkilö- ja ajoneuvoliikenne - Ulkomaan kontaktit

5 BIOTURVALLISUUS Tilojen suojautuminen tarttuvilta eläintaudeilta Sisäinen bioturvallisuus: Toimenpiteet, joilla pyritään estämään tarttuvien eläintautien leviäminen tilan sisällä: - Muihin kotieläimiin liittyvät tautiriskit - Haittaeläinten säännöllinen torjunta - Tartuntaketjun katkaisu, tartuntapaineen lasku, eläinten ryhmittely = eläinvirtojen hallinta - Eläinten vastustuskyvyn lisääminen - Tautiseuranta - Suunnitelmallinen terveydenhuolto - Asenne, motivaatio ja yhteistyö

6 NAUTATAUTIEN KULKEUTUMINEN Eläinten mukana - Pälvisilsa, ulkoloiset Eritteiden ja lian mukana - Ulosteperäiset bakteeritartunnat: salmonella, EHEC, kampylobacter, listeria, paratuberkuloosi... - Virustartunnat: virusripulit (korona, rota jne.) - Sisäloistartunnat: juoksutusmahamato, haka- ja sukkulamadot, suolinkaiset, kokkidit ym.

7 TAUTIEN KULKEUTUMINEN Pisaratartuntana - Vakavat ja helposti leviävät virusperäiset eläintaudit; suu- ja sorkkatauti, IBR, BVD - Hengitystietulehduksia aiheuttavat virukset, mycoplasmat ja bakteerit Paikasta toiseen siirtyvien eläinten, ihmisten, työvälineiden ja ajoneuvojen mukana => myös rehun ja juomaveden mukana - Periaatteessa kaikki edellä mainitut tarttuvat eläintaudit

8 RUOKINTATEITSE TAPAHTUVAN TAUTIEN LEVIÄMISEN EHKÄISY - Rehuhygienia - Ruokintahygienia, juomavesihygienia - Lannankäsittely - Tuotantotilan yleinen hygienia - Salmonellatutkimukset eläinkaupan yhteydessä - Ulkomaanmatkoihin ym. liittyvien tartuntariskien huomiointi

9 REHUHYGIENIA Rehujen alkuperä; tuontirehut ja -rehuaineet ETT:n positiivilistalla olevilta rehualan yrityksiltä Riskitekijöitä: - Puutteellinen rehuvarastojen suojaus linnuilta ja jyrsijöiltä - Huonot rehunteko-olosuhteet, multaa rehussa - Huonosti hapotettu (ph > 5,2) tai pilaantunut säilörehu - Lannoitus karjanlannalla suoraan nurmelle - Rehujen pilaantuminen varastoinnin aikana

10 RUOKINTAHYGIENIA, KRIITTISET PISTEET: - Rehun-, eläinten- ja lannan kuljetusreittien risteämäkohdat - Ruokintapöydän suojaus ja puhdistettavuus - Juoma-astioiden suojaus, puhtaus ja puhdistettavuus, juomaveden laatu - Lintujen oleskelu ruokinta- ja juomapaikkojen yläpuolella, jyrsijät rehuvarastossa - Ruokinnan muutokset ym. stressitekijät - Ruokintakaluston ja rehuvarastojen puhtaus ja puhdistettavuus

11 LANNANKÄSITTELY - Käsittelemättömän kuiva- ja lietelannan levitys pintalevityksenä säilörehu-, heinä- tai laidunnurmille on riski rehuhygienian kannalta - Lantaa ei saa kulkeutua tie- ja piha-alueille - Levityskaluston puhdistus siirryttäessä tilalta toiselle

12 TUOTANTOTILAN YLEINEN HYGIENIA Yleinen puhtaus ja siisteys: - Ilmanvaihto, kosteuden hallinta, poikimahygienia jne. - Ei turhaa rojua ja ylimääräistä tavaraa käytävillä jne.

13 SALMONELLATUTKIMUKSET ELÄINKAUPAN YHTEYDESSÄ - Aina selvitys lähtötilan tautitilanteesta - Salmonellavakuutuksen suojeluohjeet ja eläinten hyvinvointikorvauksen ehdot edellyttävät - Ulkomaantuonneissa ETT: n tuontiohjeet Ulkomaanmatkoihin ym. liittyvien tartuntariskien huomiointi

14 MERKITTÄVIMMÄT MIKROBIOLOGISET RISKIT - Salmonella n tilaa / vuosi, näistä 2/3 lypsykarjatiloja - EHEC (STEC) tilaa / vuosi, näistä 1/3 lypsykarjatiloja - Lämpökestoiset kampylobakteerit - n. 30 % lypsykarjoista kampylobakteeriposit. (M. Hakkinen teurastamokartoitus 2007, C. Jejuni) - Listeriat (L. monocytogenes) - Patogeenit yersiniat (Y. pseudotuberculosis)

15 SALMONELLA - Ulosteperäinen bakteeri, tarttuu suun kautta - Yli 2500 eri serotyyppiä - Viranomaisten toimesta vastustettava tauti, ns nollatoleranssi - Meillä harvinainen nautatiloilla - Noin tapausta vuodessa - Tilakoon kasvaessa ja tuotannon ketjuuntuessa voi aiheuttaa isojakin ongelmia - Muualla Euroopassa yleisempi - Esim. Tanska S. Dublin nautatiloilla v n. 9 %, vastustusohjelma - Ruotsi ja Norja kuten Suomi - Saneeraus: - Perusperiaate tartuntaketjun katkaisu ulosteesta suuhun, rehujen ja juomaveden puhtaus, kroonikoiden karsinta - Saneerauskustannukset keskimäärin / tila

16 NAUTA-, TUOTANTOSIIPIKARJA- JA SIKATILOILLA TODETUT SALMONELLATARTUNNAT V Nautatilat: - S. Dublin 1 tila - S. Enteritidis 2 tilaa - S. Typhimurium U tilaa - S. Typhimurium FT 1 2 tilaa - S. Typhimurium FT 41 1 tila - S. Typhimurium FT tilaa 0 Sikatilat: - S. Tennessee 2 tilaa - S. Mbandaka 1 tila 3 Siipikarjatilat: - S. Typhimurium U tilaa - S. Typhimurium FT 41 4 tilaa - S. Livingstone 1 tila

17 NAUTA-, TUOTANTOSIIPIKARJA- JA SIKATILOILLA TODETUT SALMONELLATARTUNNAT Tilanne Päätös salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi tehtävistä toimenpiteistä voimassa sekä saneeraustoimenpiteet meneillään neljällä nautatilalla. Muilla tiloilla saneeraukset saatettu loppuun ja salmonellarajoitukset purettu. 0 Nautatilat: - S. Enteritidis 2 tilaa - S. Eastbourne 2 tila - S. Typhimurium FT U302 1 tila - S. Typhimurium FT 1 1 tila - S. Typhimurium NST 1 tila - S. Typhimurium* 2 tilaa *Faagityyppi ei vielä tiedossa Siipikarjatilat: - Sikatilat: 1 - S. Mbandaka 1 tila

18 EHEC - Verotoksiinia muodostava E. coli bakteeri :H7 tunnetuin - Viihtyy esim. naudan ja muiden märehtijöiden suolistossa - Ei ole eläintauti - Teurastusriski; likaiset naudat - Ulostekontaminaatio raakamaidossa - Ihmisillä yleisvaarallinen tartuntatauti - Verinen ripuli - Munuaisvaurioita

19 EHEC NAUTATILALLA - Ei ole virallisesti vastustettava eläintauti, tilan tulee ilmoittaa tartunnasta meijerille ja teurastamolle - Tilalle EHEC- riskinhallintakäynti, tilanteen kartoitus ulosteja ympäristönäyttein, tilalle laaditaan EHECriskinhallintasuunnitelma - Huomio ruokinta- ja rehuhygieniaan, eläinten puhtauteen, maitotilalla lypsyhygieniaan (robottitilat?!) - Ei teuraaksi lantaisia eläimiä, virkaeläinlääkäri tekee teurastuskelpoisuustarkastuksen - Ei eläinten myyntiä pitoon, ennen kuin tila on osoittanut toteuttaneensa riskinhallintasuunnitelmaa - Ei raakamaidon myyntiä tai käyttöä kuumentamattomana

20 EHEC NAUTATILALLA - Toinen EHEC- riskinhallintakäynti aikaisintaan 2 3 kk kuluttua, uudet ympäristönäytteet, onko EHEC- riskinhallintasuunnitelmaa toteutettu? - Jos tilanne OK, tila saa todistuksen EHEC- riskinhallintasuunnitelman toteuttamisesta ja sitoutuu noudattamaan sitä - Eläinliikenne palaa normaaliksi - Raakamaidon myyntikielto säilyy - Tilan liityttävä Nasevaan - Kustannukset EHEC- riskinhallintatoimenpiteistä / tila; työ, desinfiointiaineet, rakenteelliset korjaukset, eläinliikenne (Evira, EHEC- riskinarviointiprojekti v. 2012)

21 NAUTATILOILLA VUONNA 2013 TODETUT EHEC- TARTUNNAT TILANNE >Teurastamoiden omavalvonta: - EHEC O 157:H7; 30 tilaa >Humaanikontaktit: - EHEC O 157:H7; 6 tilaa

22 Kuva: Markku Salo / Yle OTSIKOITA KESÄLTÄ 2012 (Yle uutiset)

23 MUUT PATOGEENIT - Listeria, Patogeenit yersiniat, Kampylobacter jejuni ym. - Hyvä rehu, ruokinta- ja juomavesihygienia; ei maata ym. epäpuhtauksia rehun sekaan, ruokinta- ja juomalaitteiden puhtaus ja puhdistettavuus, lantaja rehureittien pitäminen erillään, asianmukainen lannan käsittely jne. - Eläinten ja maitotiloilla erityisesti utareiden puhtaus; riittävästi hyvälaatuista kuiviketta, tehokas kuivitus- ja lannanpoistojärjestelmä, kosteuden poisto navetasta - Haittaeläintorjunta sekä tuotantotiloissa, rehuvarastoissa että kuivikevarastossa - Erittyvät ulosteeseen => maidon kontaminoitumista vaikea estää, mikäli lehmät kantavat tartuntaa

24 REHUT - Positiivilista - Tuontirehut ja rehuaineet tutkitaan salmonellan varalta - Kuljetuskaluston ja varastojen puhtautta koskevat laatusopimukset - Itse maahantuodusta rehusta salmonellatutkimus kotimaassa - Suojaa rehut huolellisesti tuhoeläimiltä, erityisesti linnuilta ja jyrsijöiltä - Merkitse rehuvarastot (siilot yms.); merkintäjärjestelmä - Hyvä ruokinta- ja rehuhygienia on edellytys korkealaatuisten elintarvikkeiden tuottamiselle

25 REHUVARASTOJEN SUOJAUS - Rehuvarastojen täyttö siten, että rehuauton kuljettajan ei tarvitse mennä sisälle rehuvarastoon tai eläintilaan!!

26 REHUVARASTOJEN SUOJAUS - Apejaesiilot suojattava tuhoeläimiltä : - Nosto- tai paljeovet - Kattorakenteessa ei istumapaikkoja linnuille - Säännöllinen ja jatkuva rottasota => haittaeläinten torjuntasuunnitelma

27 REHUVARASTOJEN SUOJAUS - Kevytrakenteiset pressuovet apejaesiilojen tai konevaraston suojana

28 REHUVARASTOJEN SUOJAUS - Uusi tekniikka tuo uusia riskejä: varastokuivuri salmonellainkubaattorina

29 REHUVARASTOJEN SUOJAUS - Seosrehun valmistus katetulla ja kovapohjaisella alueella (likaisen ja puhtaan puolen erottelu) - Rehukoneiden säilytyspaikka suljetussa tilassa: - Linnut; ulostekontaminaatio - Ajosta lämmin kone houkuttelee lintuja - Vesi- ja lumisade; rehupöly tarttuu koneisiin

30 REHUVARASTOJEN SUOJAUS - Säilörehun varastointi kovapohjaisella ja helposti puhtaana pidettävällä alueella - Tehokas viemäröinti; ei valumavesiä rehuun - Selkeästi erillään lantavarastoista ja lannankäsittelyalueesta!!

31 REHUN-, LANNAN JA ELÄINTEN KULKUREITTIEN PITÄMINEN ERILLÄÄN. Eläinten ja ihmisten kulkureitti ruokintalinjan poikki: - Helposti puhdistettavissa - Eläinten kulkureitti eri tasossa kannella suojattuna - Ihmisten kulkureitillä pesupisteet molemmin puolin

32 RUOKINTA- JA JUOMALAITTEIDEN SUOJAUS - Ei istumapaikkoja linnuille ruokintapöytien, väkirehukioskien tai juoma-altaiden yläpuolelle - Juoma-altaiden ja ruokintapöytien suojaus lantaroiskeilta ja lantaisilta sorkilta yms.

33 RUOKINTA- JA JUOMALAITTEIDEN SUOJAUS - Ei lantaa eläinten juomaveteen

34 REHUVARASTOJEN MERKINTÄ - Elintarvikkeiden alkutuotantoa koskevassa lainsäädännössä asetetut vaatimukset rehujen varastoinnin ja turvallisuuden suhteen: => Edellyttää kirjanpitoa eläinten ruokinnassa käytetyistä rehuista sekä niiden varastointipaikoista => Edellyttää tietoa siitä, mitä rehua kussakin varastossa on eli edellyttää käytännössä rehuvarastojen merkintää.

35 REHUVARASTOJEN MERKINTÄ - Asetus rehualan toiminnanharjoittamisesta; maininta rehuvarastojen merkinnästä : - Alkutuotannon toimijan kirjanpitovaatimukset: kirjanpidosta tulee käydä ilmi siilon tunniste, johon kyseinen rehu on toimitettu - Vaatimus rehuvarastojen merkinnästä koskee kaikkia tilalla eläinten ruokinnassa käytettäviä rehuja; sekä tilalle - ostetut että tilalla tuotetut rehut

36 REHUVARASTOJEN MERKINTÄ - Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Rehuteollisuusyhdistys on laatinut yhdessä ETT:n kanssa ohjeen: Hyvät rehuvarastojen merkintätavat kotieläintiloilla - Ohjeen mukainen merkintä koostuu yksilöidystä, siilokohtaisesta varastomerkistä ja rehuvarastoalueen paikan osoittavasta opastemerkistä - Rehuvarastojen merkintäohje sekä ohjeet merkkien tilaamiseksi ja lista merkkitoimittajista löytyvät ETL:n ( ja ETT:n ( nettisivuilta

37 FI

38 HYVÄT REHUVARASTOJEN MERKINNÄN TOIMINTATAVAT / Opastemerkin malli REHUVARASTO Merkintä Rehuvarastot merkitään varastoalueen sijainnista ilmoittavalla opastemerkillä ja rehuvaraston täsmällisen paikan osoittavalla varastomerkillä. Opastemerkin tarkoitus on ohjata rehutoimituksen suorittajaa varastoalueelle, jolla varastopaikat sijaitsevat. Opastemerkkiä käytetään silloin, kun rehujen purkualueelta ei ole näköyhteyttä rehuvarastoihin, esimerkiksi rehusiilojen ollessa tuotantorakennuksen sisällä. Opastemerkkiä voidaan käyttää myös ohjaamaan rehutoimittajan liikkumista eläinten pitopaikan alueella. Opastemerkkien sijoittaminen Opastemerkki sijoitetaan 1500 mm 3000 mm korkeudelle maan pinnasta. Sijaintipaikka on oltava sellainen, josta opastemerkki on helposti nähtävissä ja josta opastemerkki parhaiten ohjaa rehun toimittajaa rehujen varastopaikkaan. Opastemerkki on suositeltavaa kiinnittää niin, että merkki kestää tukevasti paikallaan varastopaikkojen käytön ajan. Opastemerkkien kiinnityksessä voi käyttää kiinnityspaikasta riippuen esimerkiksi ruuvikiinnitystä.

39 KIITOS; KYSYTTÄVÄÄ?