Q OUTOKUMPU OY 0 K PYHASALMEN KAIVOS HAR J OITTELLIRAPCIRTTI [- q& l3 ~ L J S ~ ~ 2 e -B TYOHARJOITTELU AVOLOLIHOKSELLA ARKISTO;;APCi LL.; 2.1 YLEISTÄ Avolouhosharjoittelu sijoittui aikaväleille 20.3.-1.6.1979 ja 26.-29.7.1979. Työhön liittyi näytteenottoa, kallioperäkartoitusta ja osallistumista lastauksen valvontaan. - 2.2 NÄYTTEENOTTO Naytteenottomenetelminä kaytettiin palanaytt.eenottoa ja kui- vasoijanaytteenottoa. Palanäytteenottoa käytettiin jalkim- maista täydentavänä menetelmänä ja näytteenottopaikat merkit- tiin erikseen kartalle. Kuivasoijanäytteenotto oli malmi- pitoisuuksien seurannan päämenetelmä ja sitä tarkastellaan seuraavassa lähemmin. 2.2.1 Kuivasoijanäytteenotto 2.2.1.1 Porauskalusto Malmireiät porattiin Atlas Copcon Roc 600-paineilmaporaus- vaunulla, joka toimii iskuporaperiaatteella. Porabksessa syntyvä soija puhalletaan reian pohjalta ylös ilmanpaineen avulla, joka johdetaan reikään terän keskellä olevista au- koista. Tavallisesti porasoi ja johdetaan ejektorikupuun yhdistetyn letkun avulla sykloniin, - mistä näyte voidaan ottaa talteen. Malmireikäporauksessa ei Pyhäsalmella kui- tenkaan voitu käyttää syklonia, koska ejektorikupuun yhdis- tetty letku tukkeutui karkeiden pyriittirakeiden johdosta. Näin ollen porasoija lensi huuhteluilmanpaineen vaikutukses ta reiästä ilmaan ja laskeutui reian ympärille kasaksi. 2.2.1.2 Näytteen kokoaminen Jokaisen poratun malmireian ympäriltä kerättiin porasoijaa paperipussiin ja toimitettiin analy,soitavaksi. Näyteaines pyrittiin kokoamaan tasaisesti reiati eri puolilta mahdolli- simman edustavanfraktion saamiseksi.
Q OUTOKUMPU OY 0 K PYHXSALMEN KAIVOS HARJOITTELURAPORTTI 2.2.1.3 Virhelähteet kuivasoijanäytteessä Avolouhinnan aikana havaittiin, että sinkkipitoisuudet analysoiduissa soijanäytteissä ja rikastamon syötteessä olivat lievästi erilaisia. Eräänä menetelmäteknisenä virhelähteenä saattoi olla porauksessa käytetty ilmanpainehuuhtelu. Kaivoksen yleisimmän kiisumineraalin pyriitin ominaispaino on 4.9-5.2 ja sinkkivälkkeen 3.9-4.0. Pyriitin kovuus on noin 6 ja sinkkivälkkeen 3-4; molemmat ovat melko hauraita mineraaleja. Ilmeisesti pyriitin suuremmasta kovuudesta ja suotuisasta lohkeavuudesta johtuu, että se murtuu suuremmiksi rakeiksi kuin sinkkivälke. Myös H Aulanko mainitsee raportissaan "Näytteenottolaitteiden kokeilut" [Outokumpu 18.1.19701, että sinkkivälke rikastuu erikoisesti hienoon porasoijafraktioon. Koska pyriitin tiheys on lisäksi suurempi, tapahtuu soijaa poranreiästä huuhdeltaessa ominaispainon mukaista separoitumista. Pyriitti jää tällöin välittömästi reiän ympärille, kun taas sinkkivälke lentää hienompana aineksena kauemmaksi. Reiän ympäriltä kerätty soijanäyte on siten saattanut köyhtyä sinkkivälkkeen suhteen.,--. 2.3 KALLIOPERÄKARTOITUS. Kallioperäkartoituksen metodit avolouhoskartoituksessa ei- - - vät suuresti poikkea normaalin paljastumakartoituksen de- taljityöskentelystä. Tarkka paikannus on joskus hankalaa, sillä louhinta edistyessään hävittää kaivosmittaajien kiin- topisteitä. Läheinen yhteistyö kaivosmittaajien kanssa on hyödyllistä avolouhosta kartoittavalle geologille. tuin avolouhoskartoitukseen +32 ja +45 -tasoilla. Osallis- Lisäksi otin osaa näiden tasojen malmipitoisuuskarttojen laadintaan.
Q OUTOKUMPU OY 0 K PYHXSALMEN KAIVOS HARJOITTELURAPORTTI 2.4 LASTAUKSEN VALVOIVTA Avolouhoksella louhittiin malmia selektiivisesti. Tämä ta- pahtui siten, että räjäytetty kenttä tai sen osa ajettiin joko hapettuneen kuparin, hapettuneen sinkin tai terveen mal- min kasaan. Malmin hapettuneisuusaste määrättiin laborato- riossa syanidiliuokseen liuenneen kuparin suhteena kupapin kokonaismäärään. Terveen ja hapettuneen malmin raja on jos- sain määrin epämääräinen, mutta sijoittuu 5-10 %:n välille. Lisäksi analysoitiin Cu-, Zn- ja S-pitoisuudet. Malmin lastausta valvoi avolouhoksen työnjohtaja, jolle geo- logi antoi apua eri maimityyppien tunnistamisessa. 2.5 KOKEMUKSIA AVOLOLIHOSHARJOITTELUSTA Avolouhostyöskentely oli erittäin.hyödyllistä siinä mielessä, etta perehtyminen u-uden työympäristön kivilajeihin ja muuhun geologiseen miljööseen kävi helpommin kuin maanalaisessa työskentelyssä. Erityisesti avolouhoksen kallioperäkartoituksessa joutui yksityiskohtaisesti perehtymään kaivoksen kivilajeihin ja muuhun geologiseen problematiikkaan. Kuivasoijanäytteenoton virherajojen selvittäminen erityisesti sinkin suhteen voitaneen tehdä vain kairaamalla soijareiän viereen timanttikairareikä, josta saadaan sydännäyte. Näiden näytteiden analyysitulosten vertaaminen antaa lähtökohdan virherajojen arvioinnille. Voidaan myös olet-' taa, että todellisia [in situl pitoisuuksia paremmin vas- - taava soijanäyte saadaan, mikäli porausvaunun huuhteluilmanpainetta voidaan. nostaa niin suureksi, että sykloni toimii. Pitoisuuskarttojen laadinta helpottuu huomattavasti, jos malmikenttien räjäytyksestä vastaava työnjohtaja piirtäessään kentästä peitepiirrosta merkitsee myös rajoittavien kenttien paikat samaan piirrokseen samoin kuin jonkin kartalla näkyvän kiintopisteen. Pitoisuuskartat osoittautuivat varsin hyödyllisiksi malmin louhinnan ohjauksessa siir- < tyttäessä alemmille tasoille.
Q OUTOKUMPU OY 0 K PYHASALMEN KAIVOS HAR JOITTELURAPORTTI Selektiivinen louhinta olisi vaatinut kuivasoija näytemateriaalin pitoisuusarvojen saamista ennen räjäytetyn kentän lastausta. Erityisesti useiden malmityyppien raja-alueilla oli varsin vaikeata silmämääräisesti arvioida malmipitoisuuksia, Cu-Zn-suhdetta ja hapettuneisuusastetta. Tämän haitan poistamiseksi avolouhostyöskentelyssä pitaisi pyrkiä kenttien poraus ja lastaus järjestämään siten, että työn alla olisi useampi kohde yhtä aikaa. Malmikentän porauksen tultua valmiiksi siitä otetaan näytteet ja lähetetään analysoitavaksi. Tuloksia odoteltaessa voidaan suorittaa panostus ja räjäytys, mutta lastaus aloitettaisiin vasta pitoisuuksien selvittyä. Käytännössä tällainen menettely vaatii joustavuutta ja järjestelykykyä työstä vastaavilta henkilöilta, mutta asian ei pitaisi olla ylivoimainen, koska kysymys on ainoastaan muutamasta tunnista riippuen laboratorion kapasiteetista. Selektiivisen louhinnan onnistuminen edellyttää erittäin huolellista ja asiantuntevaa valvonta- ja työnjohtohenkilöstöä, jolla on mahdollisuus tiiviisti seurata työn eri vaiheita. JAKELU EE,OH,RJu,PTH KTR/E Rauhamäki I- OKME/Rouhunkoski