BIDJOVAGGEN D-MALMIN LABORATORIOVAAHDOTUSKOKEIDEN J4TTEEST4 TEHTYJ4 LIEJUNEROTUS- JA TäRYKSYT4KOKEITA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "BIDJOVAGGEN D-MALMIN LABORATORIOVAAHDOTUSKOKEIDEN J4TTEEST4 TEHTYJ4 LIEJUNEROTUS- JA TäRYKSYT4KOKEITA"

Tuulikki Tikkanen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 OUTOKUMPU OY 075/B1djov. D-malmi, Téryp./VIP,EH/1987 Malminetsintå Geoanalyyttinen laboratorio BIDJOVAGGEN D-MALMIN LABORATORIOVAAHDOTUSKOKEIDEN J4TTEEST4 TEHTYJ4 LIEJUNEROTUS- JA TäRYKSYT4KOKEITA Veikko Palosaari Esko Hånninen Geoanalyyttinen laboratorip veikko Palasaari Laboratariopåä1likkO

2 OUTOKUMPU OY 075/Bidjov. D-malmi, Tåryp./VIP,EH/1987 Malminetsintå Geoanalyyttinen laboratorio JOHDANTO Kullan saanti jåtteeseen oli Bidjovaggen D-malmin laboratoriovaahdotuskokeissa (075/Bidjovagge D-malmi, Au/VIP,EH,PMS/87) riippuen vaahdotusolosuhteista 13-30% ja kultapitoisuus g/t. DI Reijo Anttosen toivomuksesta suoritettiin ko. jåtteelle tårypåytåkokeita tarkoituksena selvittäå, onko ominaispainoerotuksella pelastettavissa kultaa, mitå ei vaahdotusteitse ole pystytty rikasteeseen toimittamaan. MATERIAALI Liejunerotus suoritettiin kokeen 11 (vaahdotuskokeet) jåtteestä. TärypOytåerotuksen lähtemateriaaliksi yhdistettiin kokeiden 10, 12,. 13, 14, 15 ja 16 vaahdotusjåtteet. Analyysit Iiitteesså 1. MENETELM4T Materiaalista poistettiin ensin hieno fraktio neljån litran OK-kennossa veden virtauksen ollessa vakio, 1.5 litraa/min,jolloin teoreettinen erotusraja on n. 30 Nm. 11 TårypOytåajot suoritettiin liitteen 2 kaavion mukaisesti 60x30 cm:n laboratoriotårypoydållä. POydän ja vesivirtausten säådåt tehtiin käyttåen kriteereinå silmåmååråisiå arvioita mineraalien fraktioitumisesta. Esirikastuksessa pyrittiin såådåt tekemåån niin, ettå rikkikiisu ja sitå raskaammat mineraalit kulkeutuvat rikasteeseen. Kertauksessa samoin, jolloin harmemineraalit joutuivat jätteeseen. Riperikastuksessa pyrittiin säädåt asettamaan niin, että rikastemååråksi tulisi n. 10 % tärypoydän sy6tteestä. Analyysimenetelmåt olivat samat kuin vaahdotuskokeissa. I/ TULOKSET Liejunerotus Laht6materiaalin kultapitoisuus oli 1.8 g/t. Liejunerotuksessa nåyte jakaantui likimain kahtia. Karkean fraktion (massaosuus 47.2 % låhtåtavarasta) kultapitoisuus oli 2.8 g/t ja liejun 0.9 g/t. Kullan saanti karkeaan fraktioon oli 73.1%. TärypOytåerotus Virtauskaavio ja analyysit on esitetty liitteisså 2 ja 3. Karkean fraktion esirikastuksessa saatiin pyriittirikas tuote (pyriittipitoisuus 40 %), jonka massa oli 1.2 % läht6tavarasta. Tuotteen kultapi.toisuus oli 6.7 g/t ja kullan saanti 2.8 %.

3 OUTOKUMPU OY 075/Bidjov. D-malmi, Tåryp./VIP,EH/1987 Malminetsintå Geoanalyyttinen laboratorio Rikaste kerrattiin, jolloin pyriitti rikastui raskaampaan fraktioon ja kulta keveåmpåån. Kertausjätteen massa oli 0.6 %, kultapitoisuus 13 g/t ja kullan saanti 2.6 %. Esijåtteestå (Au-pitoisuus 3.0 g/t) otettiin vielå yksi raskasmineraalifraktio, riperikaste. Tåmån massa oli 3.7 % kultapitoisuus 4.4 g/t ja kullan saanti 5.7 %. YHTEENVETO Bidjovaggen kultarikkaan D-malmin laboratoriovaahdotusjåtteiden liejunerotus ja tårypeydålla tehdyt rikastuskokeet osoittavat seuraavaa: Jåtteen karkea fraktio (>30 )4m) sisåltåå pååosan tuotteen kullasta, yli 707. parhaiten onnistuneissa vaahdotuskokeissa. TårypEydållå erotettu raskain fraktio (1KR) on pååasiassa pyriittiä, mikå sisåltåå suhteellisen våhån kultaa, 1.0 g/t. Raskaimman fraktion alhaisesta kultapitoisuudesta voidaan my8s pååtellå, ettå vapaata, karkeaa kultaa ei vaahdotusjätteeseen påådy. Ominaispainoerotuksella on vaahdotusjätteestä tuotettavissa fraktioita, joihin kulta hieman rikastuu. Ko. kokeessa pååstiin tuotteisiin, joiden kultapitoisuudet olivat 13.0 ja 4.4 g/t ja kullan saannit 2.6 ja 5.7 % jåtteen kokonaiskullasta. Em. tuotteet muodostavat yhdistettynå Au-rikasteen, jonka kultapitoisuus on 5.5 g/t ja saanti 8.3 %. Au-rikaste koostunee pååasiassa tummista, raskaista silikaateista ja satunnaisista silikaatti-kulta- tai karbonaatti-kultasekarakeista.

4 Liite 1 Koe Laboratoriovaahdotusjåtteiden painot ja pitoisuudet Paino Au Cu Fe S g g/t % % % Summa 4936 K.arvo

5 Liite 2 BIDJOVAGGE/~~~0E 11 VAAHD. J,LirrE ru 100 Au HIENO FRAKWIO ru 52.8 Au KARK.41,FRAKT. ru 47.2 Au E R 1 ICR ru Au 5.7 EI,T 11-C.T 1 rn, cz.o Au 1.0 m 46.2 m 0.6 Au Au RR Rdm 42.3 Au m 3.7 AtAI2 Au PIT R ru Au g/t Z m 4.3 Au

6 Liite 3 BIDJOVASGE/D-MALMI/VAAHDOTUSJATTEESTA TEHTYJEN TARYPAYTAKOKEIDEN TULOKSET JATE LIEJU Pit. R I Pa. R e-% Ie-% 52.8 Cu(%) Cu(%) S(%) I S(%) Au(ppa) Au(ppa) SK(%) SK(%) HARME(%) I IHARME(%) KARKEAFRAKTIO I TP-ESIJATETP-RIPEJATE e-% 47.2 Ia-% 46.0 e-% 42.3 Cu(%) I 1Cu(%) Cu(%) (1) (1) S(%) Au(ppm) Au(ppe) Au(ppe) SK(%) SK(%) SK(%) HARME(%) HARME(%) HARME(%) TP-ESIRIKASTE TP-1K-JATE TP-RIPERIKASTE Iis-% Ce(%) 0.93 IS(%) IAu(ppe) SK(%) IHARME(X) Ie-% 0.57 a-% j Cu(%) Cel%) (1) (1) IAu(ppe) Au(pps) ISK(%) ISK(%) IHARME(%) IHARME(%) TP-1K-RIKA9TE a-% 0.61 Ce(%) S(%) Au(ppe) SK(%) HARME(%)

Samankaltaiset tiedostot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis