Toimintaohje sivukiven läjitykseen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintaohje sivukiven läjitykseen"

Riikka Salonen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 ENV (7)

2 SISÄLLYSLUETTELO ENV (7) 1. Tausta Sivukiven luokittelu Ennen louhintaa Avolouhos Maanalainen kaivos Läjitys Vaihe Vaihe Pohjakerros Läjitys Malmin varastointi Vaihe

3 ENV (7) 1. Tausta Suurikuusikon kaivoksen ympäristölupa edellyttää, että: louhittava sivukivi, jonka rikkipitoisuus on yli 0,5 % ja neutralointipotentiaalin (NP) suhde haponmuodostuspotentiaaliin (AP) on pienempi kuin 3:1, on sijoitettava siten, että etäisyys sivukivikasan reunoihin ja pohjaveden pintaan on vähintään viisi metriä. mahdollisesti happoa muodostavan sivukiven ylä- ja alapuolelle on sijoitettava neutralointipotentiaalia omaavaa kiveä paksuudelta, joka laskennallisesti riittää estämään haponmuodostuksen. 2. Sivukiven luokittelu Kivilajien mineralogiaan ja näytteistä otettuihin alkuaineanalyyseihin (As, Sb, S, C Carbonate ) perustuen kivilajityypit luokitellaan OK- ja PWR-luokkiin seuraavasti: A. Normaalit, ei haitalliset sivukivet (OK) Rikkipitoisuus alle 0,5 % tai rikkipitoisuus yli 0,5 % ja NP:AP 3 As < 500 ppm kivilajille AVS (sedimenttikivi) As < ppm muille kivilajeille Sb < 50 ppm B. Mahdollisesti ongelmalliset sivukivet (PWR) Rikkipitoisuus yli 0,5 % ja NP:AP < 3 As > 500 ppm kivilajille AVS As > ppm muille kivilajeille Sb > 50 ppm Avolouhos Kivilajityypit mallinnetaan 3D-malleina (solideina) kairaustulosten ja kartoitusten perusteella. Luokitukset mallinnetaan ja talletetaan kaivossuunnittelujärjestelmään (Surpac tai vastaava) louhinnan suunnittelua ja ohjausta varten. Maanalainen kaivos Kivilajityypit luokitellaan louhintayksiköittäin (katko kohtaisesti) kairaustulosten ja kartoitusten perusteella. Luokitukset talletetaan tuotannonohjausjärjestelmään (InSite tai vastaava) louhinnan suunnittelua ja ohjausta varten.

4 ENV (7) 2.1 Ennen louhintaa Avolouhos Louhinnan kohteena olevat alueet kartoitetaan säännöllisesti kaivoksen geologin toimesta. Kartoituksessa kiinnitetään erityistä huomiota kiisujen ja karbonaattien määrään. Etukäteisluokitukseen ja kartoitukseen perustuen geologi luokittelee räjäytetyn louheen joko OK- tai PWR-luokkaan. Mikäli etukäteisluokittelu ja kartoitus ovat ristiriidassa, pidetään kartoitustietoa oikeana. Epävarmoissa tilanteissa louhe luokitellaan PWR-luokkaan. Geologi välittää luokitustiedon suoraan lastaus- ja kuljetusurakoitsijoiden työnjohdolle. Kontrollinäytteitä otetaan varmennusanalysointeja varten avolouhinnassa jokaisesta räjäytyksestä joko avolouhoksesta tai läjityspaikalta Maanalainen kaivos Louhintakohteiden (perien/katkojen) luokittelu tehdään ennen räjäytystä pääsääntöisesti kairausnäytteiden kivilajien ja kairanäytteistä tehtyjen analyysien perusteella. Yksittäinen katko luokitellaan kuuluvaksi yhteen kategoriaan (malmi, OK-kivi tai PWR-kivi). Epävarmoissa tilanteissa katko luokitellaan PWR-luokkaan. Geologi välittää luokitustiedon työnjohtajille tuotannonohjausjärjestelmän kautta. Kontrollinäytteitä otetaan varmennusanalysointeja varten läjityspaikalta. 3. Läjitys Suurikuusikon ja Rouravaaran avolouhosten ja maanalaisen kaivoksen peränajojen sivukivet läjitetään läjitysalueelle (liite 1), jonka kokonaislaajuus on noin 72 ha ja tilavuus noin 21 Mm 3. Läjitysalue on pääosin avosuota ja rämettä, jossa maanpinnan korkeudet ovat välillä mpy ja turpeen paksuus 1,0 2,5 metriä. Alueen keskiosalla on noin 15 ha laajuinen Korkeakuusikko-niminen laakea metsäinen mäki, jonka laki on +216 mpy. Mäki on moreenia ja kallio on lähellä maanpintaa.

5 ENV (7) Läjitysalueen rakentaminen ja läjityksen suoritustapa perustuvat työselitykseen Sivukiven läjittäminen Suurikuusikko-läjitysalueelle, Geobotnia Oy, Vaihe 1 Läjityksen vaihe 1 alkoi lokakuussa 2007 ja päättyi helmikuussa Sen aikana rakennettiin tieyhteys avolouhoksen pääkuljetustieltä sivukiven läjitysalueen itäreunaan, kaadettiin puusto Korkeakuusikon mäeltä ja tehtiin pohjatäyttö noin 7 ha alueelle tasoon mpy, viisi metriä pohjavesipinnan yläpuolelle. Kaikki pohjatäytössä käytetty louhe oli neutraloivaa OK-luokan sivukiveä Suurikuusikon avolouhoksesta. 3.2 Vaihe Pohjakerros Vaihe 2 käsitti koko 72 ha läjitysalueen pohjakerroksen rakentamisen. Pohjatäytössä käytettiin vain OK-luokan sivukiveä. Vaihe 2 alkoi maaliskuussa 2008 ja kesti vuoteen 2010 saakka. Puusto kaadettiin ja hakkeeksi kelpaava hyödyntämiskelpoinen osa kerättiin talteen. Pohjatäyttöä jatkettiin vaihe 1 läjitysalueelta sekä etelään että pohjoiseen. Läjitysalueen koilliskulmaan varattiin matalapitoisten malmien väliaikaista varastointia varten erillinen alue LGP eli Low Grade Pad. Työtavat olivat samat kuin vaiheessa 1. Pohjatäyttö ajettiin yhtenä kerroksena. Lohkarekoolla ei ollut vaatimuksia. Penkereen päädyssä louhe kipattiin tai puskettiin etuluiskaan. Suoraan kipattaessa käytettiin suojapenkkaa. Lopullisille sivuille jääneet vyörymisalttiit lohkareet työnnettiin alan. Penkereen kaltevuudeksi jäi vierintäkulma eli noin 1:1,25. Pintamaat ja alle 1 m paksut turvekerrokset, jotka kokoonpuristuvat hyvin ohueksi ja jäävät louheen alle huokostilaan, eivät aiheuta stabiliteettiriskiä ja ne jätettiin louheen alle. Alueella, jossa turpeen paksuus on suurempi kuin 1,0 m, varmistettiin että louhe painuu turpeen alle ja syrjäytti turvetta. Turve sai tunkeutua louhetäytön huokostilaan. Stabiliteetin varmistamiseksi on olennaista, että alimmat lohkareet tukeutuvat turpeen alla olevan moreenin pintaan.

6 ENV (7) Penkereen pää pyrittiin pitämään kiilamaisena, jolloin saatiin turve liikkumaan sivulle päin ja vähennettiin riskiä turpeen jäämisestä louheen alle. Jos turvevalli nousi lähelle penkereen yläpintaa, sitä siirrettiin penkereen edestä sen sivulle tai ajettiin irtomaan läjitysalueelle. Läjitysalueen reunoille rakennettiin sivuojat, jotka keräävät läjitysalueella muodostuvan pintaveden ja läjityksen alta kertyvän suotoveden. Vedet johdetaan alueen viereisen tasausaltaan kautta tarvittaessa käsiteltäväksi prosessivesien käsittelyjärjestelmään. Prosessivesiä tarkkaillaan kaivoksen tuotantovaiheen tarkkailuohjelman mukaisesti Läjitys Vaihe 2:n aikana avolouhoksesta alkoi tulla enenevässä määrin PWR-luokan louheita. Niitä läjitettiin pohjatäytön päälle 10 m penkereinä. Sivukiven läjityksen seurantaa varten Suurikuusikon läjitysalue on jaettu säännöllisen kokoisiin osa-alueisiin, joita seuraavassa kutsutaan aumoiksi. Auman koko on N-S suunnassa 200 m ja E-W suunnassa 50 m. Jokaisella aumalla on yksiselitteinen nimi, jonka perusteella se on tunnistettavissa ja jota käytetään sitä koskevia tietoja tallennettaessa. Auman nimi kertoo myös sen läjitetäänkö aumaan PWR- vai OK-kiveä. Aumajako on esitetty liitteessä 2. Läjitystyön aikana aumojen rajat merkittiin hiekalla täytetyillä tynnyreillä tasolle, jonka päälle läjitys tehdään. Aumojen nimet merkittiin kyltein. Läjitettävän sivukiven auman katsotaan olevan täynnä, kun sen läjityspenkereen alareuna on aumajaon mukaisilla rajoilla ja läjityskorkeus on noin kymmenen metriä. Kaivosmittaus mittaa valmiiden aumojen kolmiulotteiset rajat ja tallettaa ne omaan tietojärjestelmäänsä. Penkereen kaltevuudeksi jää vierintäkulma eli noin 1:1,25. Penkereen ulkoreunalle pohjatäytön päälle pyritään jättämään noin 18 m tila, jolloin ulkoreunan kokonaiskaltevuus on neutraloivan kiven kerros huomioiden noin 1:2, Malmin varastointi Sivukiven läjitysalueelle joudutaan varastoimaan tilapäisesti avolouhoksesta tai maanalaisesta kaivoksesta louhittavaa malmia. Malmi jaotellaan eri aumoihin malmin sisäisen vaihtelun perusteella. Sivukivialueelle tilapäisesti varastoidut siirretään joko murskaukseen, murskaamon edessä olevalle varastoalueelle tai LGP:lle heti kun se on mahdollista.

7 ENV (7) 3.3 Vaihe 3 Vaihe 3 käsittää Suurikuusikon ja Rouravaaran avolouhosten sekä maanalaisen kaivoksen loput sivukivet vuosina Vaihe 3:n toteutetaan seuraavasti: - täyttöä korotetaan noin 10 m portaissa siten, että läjitysalueen reunan yleiskaltevuudeksi muodostuu neutraloivan kiven kerros huomioiden 1:2,5. - OK- ja PWR-luokan kivet läjitetään omiin aumoihinsa - lopputäytön yhteydessä täytetään/tasataan alueen reunojen porrastasanteet ja muotoillaan reunat maisemointisuunnitelman mukaisesti - viimeiseksi läjityskasa peitetään pintamaakerroksella ja maisemoidaan Aumoja tulee sivukivialueelle 4 kerrosta.

Samankaltaiset tiedostot

Kittilän kaivoksen sivukivien hallintajärjestelmä

Kittilän kaivoksen sivukivien hallintajärjestelmä ENV 1.11.2016 1(20) (2/20) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Sivukiviä koskevat määräykset luvassa... 3 3 Neutralointi- ja haponmuodostuspotentiaalit... 7 3.1 Hapan suotovesivalunta... 7 3.2 Haponmuodostuspotentiaalin