Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Transkriptio

1 Uraani talteen

2 Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea Suomen tavanomaisesta taustasäteilystä Uraani liukenee Talvivaaran päätuotteiden ohella prosessiliuokseen Uraani voidaan ottaa hyötykäyttöön uraanipuolituotteena turvallisen ja yksinkertaisen uuttoprosessin avulla

3 Talvivaara ei ole uraanikaivos Talvivaara ei ole uraanikaivos, päätuotteet ovat jatkossakin nikkeli ja sinkki Alueen kallioperässä tai malmissa ei ole riittäviä uraanipitoisuuksia, jotta kiviaines voitaisiin luokitella uraanimalmiksi eikä kyseessä ei ole uraanin louhinta Uraanipitoisuus prosessiliuoksessa on alhainen, noin 25 mg/l, mutta riittävä kehitetyllä uuttomenetelmällä hyödynnettäväksi

4 Talvivaaran kallioperässä esiintyy uraania pieninä pitoisuuksina Geologian tutkimuskeskus on tehnyt tutkimuksia ja 2000-luvuilla Talvivaara on täydentänyt tutkimuksia 2000-luvulla Tutkimusten perusteella Talvivaaran alueen uraanipitoisuudet ovat pieniä ja samaa luokkaa kuin Suomen taustapitoisuudet Malmin uraanipitoisuudet vastaavat Suomessa muualla esiintyvän vastaavan kivilajin (mustaliuske) uraanipitoisuuksia Malmissa uraania on keskimäärin 0,0015-0,0020% Luonnonuraani ei säteile merkittävästi Luonnossa esiintyvä uraani muodostuu kolmesta isotoopista Luonnonuraanista yli 99 prosenttia on isotooppia uraani-238, joka ei säteile voimakkaasti Luonnonuraanissa on vähäisiä määriä isotooppeja uraani-235 ja uraani-234, joista uraani-235:llä on luonnostaan kyky spontaaniin halkeamiseen ja josta vapautuvaa energiaa käytetään hyväksi muun muassa ydinvoimaloissa

5 Talvivaaran alueella säteily on normaalia taustasäteilyä Geologian tutkimuskeskus on tehnyt tutkimuksia 1970-luvulla ja täydentänyt vuonna 2009 Tutkimusten perusteella kaivoksen alueella ei ole tavanomaisesta taustasäteilystä poikkeavaa säteilyä Mittauksia tehtiin nikkelimalmin alueella, muualla kaivosalueella sekä luonnontilaisilla kaivospiirin alueilla. Kaikki mitatut arvot ovat Säteilyturvakeskuksen ilmoittaman Suomen tavanomaisen taustasäteilyn rajoissa (0,05 0,3 µsv/h)

6 Geologian tutkimuskeskuksen gammasäteilymittaukset 2009 Matalalentotutkimuksiin perustuvat tulokset: Taustasäteily nikkelimalmin alueella 0,14 0,21 µsv/h Taustasäteily muilla kaivospiirin alueilla 0,04 0,19 µsv/h Taustasäteily keskimäärin Suomessa 0,05 0,30 µsv/h

7 Talvivaarassa uraanin käsittely on vaaratonta ihmisille ja luonnolle Luonnonuraanin säteilytaso on matala eikä se muutu tuotantoprosessin aikana Tuotantoprosessi suunnitellaan turvalliseksi Käytetään parasta tekniikkaa ja asiantuntemusta Uraani otetaan talteen teknisesti yksinkertaisella ja turvallisella uuttomenetelmällä Prosessi ei aiheuta muutoksia Talvivaaran nykyisiin päästötasoihin ilmaan, vesistöön eikä maaperään Tuotteet pakataan kuljetusta varten tynnyreihin Viranomaiset antavat määräykset turvalliselle toiminnalle ja tarkkailulle sekä valvovat toimintaa

8 Talvivaaran tuotantoprosessi Avolouhos Bioliuotus Murskaus Metallien Talteenotto Primäärimurskaus Cu Sulfidin Saostus Hienomurskaus H2S Zn Sufiidin Saostus Kupari sulfidi Seulonta H2S PLS liuos PLS liuos Uraniin Uraanin Uutto uutto Sinkki sulfidi PLS Agglomerointi Ilma Kasaus Primääri liuotus Malmivarasto Sekundääri liuotus Ilma Seulonta Rikkihappo Esineutraloinbti Kalkkikivi Ni/Co Sulfidin Saostus Raudan Saostus H2S Kalkkikivi Happi Kalkki Loppu neutralointi Uraani Oksidi Kipsi sakka Nikkeli Koboltti Sulfidi PLS Allas Jätevesi Raffinaattiallas Kipsiallas

9 Uraanin uuttoprosessi

10 Ydinpolttoaineen valmistus Arvokas aines otetaan talteen ja jalostetaan hyödylliseen ja vain rauhanomaiseen käyttöön Muun muassa ydinvoimalaitoksien polttoaineeksi sopiva uraani jatkojalostetaan ulkomailla, sillä Suomessa ei valmisteta ydinpolttoainetta Ydinpolttoaineen valmistus on tarkasti valvottua U 3 O 8 Konversio Väkevöinti Polttoaineen UF 6 UF 6 valmistus Ranska Iso-Britannia Kanada Yhdysvallat Venäjä Japani U 235 0,7% U % Ranska Iso-Britannia Saksa Yhdysvallat Venäjä Ranska Saksa Yhdysvallat Venäjä Ruotsi Espanja Japani Ydinpolttoaine

11 Hankkeen tuotannollinen ja taloudellinen merkitys Vuosittainen tuotantomäärä on noin 350 tonnia Määrä on riittävä tekemään Suomesta uraanin suhteen lähes omavaraisen Suunniteltu tuotanto työllistää suoraan n. 20 henkilöä ja välillisesti n.50 Hankkeen vaatima investointi on noin 30 miljoonaa euroa Tuotantoprosessin käyttökustannukset vuosittain noin 2 miljoonaa euroa USD/lb Uraanin (yellow cake) hintakehitys (USD/lb) 31/01/ /07/ /01/ /07/ /01/ /07/ /01/ /07/ /01/ /07/ /01/2010

12 Mitä seuraavaksi? Talvivaara jatkaa tutkimuksia ja valmistelee toiminnan lupahakemusta viranomaiskäsittelyä varten Viranomaiset antavat määräykset ja ehdot turvalliselle toiminnalle ja sen tarkkailulle

13 Talvivaaran merkitys ja elinvoima kasvavat Merkittävistä muutoksista ei ole kyse, mutta hyödynnämme tärkeän luonnonaineen, uraanin Uraanin järkevä talteenotto on sekä Talvivaaralle että sen kotimaakunnalle Kainuulle hieno asia Talvivaaran tuottama uraani riittää tekemään Suomesta uraanin suhteen lähes omavaraisen Talvivaara-hankkeen arvo, merkitys ja elinvoima vain kasvavat