Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 3B

Samankaltaiset tiedostot
Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 5b

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 6A

= E(Y 2 ) 1 n. = var(y 2 ) = E(Y 4 ) (E(Y 2 )) 2. Materiaalin esimerkin b) nojalla log-uskottavuusfunktio on l(θ; y) = n(y θ)2

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia: Mitä opimme?

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 6A Ratkaisuehdotuksia.

8. laskuharjoituskierros, vko 11, ratkaisut

Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi

Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi

l (φ; y) = l(θ(φ); y) Toinen derivaatta saadaan tulon derivaatan laskusäännöllä Uudelleenparametroidun mallin Fisherin informaatio on

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

S Laskennallinen systeemibiologia

Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 2A

1 Eksponenttifunktion määritelmä

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi.

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A. Otos- ja otosjakaumat Estimointi Estimointimenetelmät Väliestimointi. Avainsanat:

EX1 EX 2 EX =

Johdatus tilastotieteeseen Estimointimenetelmät. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

6.1 Riippumattomat satunnaismuuttujat

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

Matematiikan tukikurssi

Johdatus tilastotieteeseen Otos ja otosjakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

1. Valitaan tilanteeseen sopiva stokastinen malli. 2. Sovitetaan malli havaittuun dataan (estimoidaan mallin parametrit).

3.6 Su-estimaattorien asymptotiikka

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Konvergenssikäsitteet ja raja arvolauseet

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Johdatus tilastotieteeseen Otos ja otosjakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Matematiikan tukikurssi. Kertausta 1. välikokeeseen. Tehtävät

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Konvergenssikäsitteet ja raja-arvolauseet. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku 9. harjoitukset/ratkaisut. Luottamusvälit

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

Kertaa tarvittaessa induktiota ja rekursiota koskevia tietoja.

Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli

3 Yleistä estimointiteoriaa. Olemme perehtuneet jo piste-estimointiin su-estimoinnin kautta Tässä luvussa tarkastellaan piste-estimointiin yleisemmin

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 5 (6 sivua)

2 avulla. Derivaatta on nolla, kun. g( 3) = ( 3) 2 ( 3) 5 ( 3) + 6 ( 3) = 72 > 0. x =

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2.

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki!

Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 9. harjoitukset / Ratkaisut Aiheet: Estimointi Estimointimenetelmät Väliestimointi Avainsanat:

4. Todennäköisyyslaskennan kertausta

Kaksiulotteinen normaalijakauma Mitta-asteikot Havaintoaineiston kuvaaminen ja otostunnusluvut

Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 5. harjoitukset / Ratkaisut Aiheet: Jatkuvia jakaumia Avainsanat: Jatkuvia jakaumia

3 Yleistä estimointiteoriaa. Olemme perehtuneet jo piste-estimointiin su-estimoinnin kautta Tässä luvussa tarkastellaan piste-estimointiin yleisemmin

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Luennot, osa II

Testit suhdeasteikollisille muuttujille. Testit suhdeasteikollisille muuttujille. Testit suhdeasteikollisille muuttujille: Esitiedot

1. (Monisteen teht. 5.16) Eräiden kuulalaakereiden kestoa (miljoonaa kierrosta) on totuttu kuvaamaan Weibull-jakaumalla, jonka tiheysfunktio on

Luku 7. Parametrien estimointi. 7.1 Parametriset jakaumat. Lasse Leskelä Aalto-yliopisto 29. marraskuuta 2017

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen.

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2.

3 10 ei ole rationaaliluku.

2. Uskottavuus ja informaatio

KURSSIN TILASTOMATEMATIIKKA KAAVOJA

T Datasta tietoon, syksy 2005 Laskuharjoitus 8.12., ratkaisuja Jouni Seppänen

3.2 Polynomifunktion kulku. Lokaaliset ääriarvot

2. Uskottavuus ja informaatio

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 3

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät Ratkaisuehdotuksia

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS

9. laskuharjoituskierros, vko 12-13, ratkaisut

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 6B

Stokastiikan perusteet Harjoitukset 1 (Todennäköisyysavaruus, -mitta ja -funktio)

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio

Tässä luvussa mietimme, kuinka paljon aineistossa on tarpeellista tietoa Sivuamme kysymyksiä:

Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat

Tenttiin valmentavia harjoituksia

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x)

Teoria. Tilastotietojen keruu

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 7 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

1. Jatketaan luentojen esimerkkiä 8.3. Oletetaan kuten esimerkissä X Y Bin(Y, θ) Y Poi(λ) λ y. f X (x) (λθ)x

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims

Johdatus tilastotieteeseen Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Tilastolliset luottamusvälit

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

811312A Tietorakenteet ja algoritmit , Harjoitus 1 ratkaisu

Kompleksilukujen alkeet

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A. Diskreetit jakaumat Jatkuvat jakaumat. Avainsanat:

Laudatur 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi MAA 13. Tarmo Hautajärvi Jukka Ottelin Leena Wallin-Jaakkola. Opettajan aineisto

( θa,n ;Y n (ˆθn θ 0 ), a=1,...,d, J n

Seuraavat peruslauseet 1-8 voidaan helposti todistaa integraalin määritelmästä. Integroimisjoukko R oletetaan rajoitetuksi Jordanmitalliseksi

BM20A Integraalimuunnokset Harjoitus 8

5.7 Uskottavuusfunktioon perustuvia testejä II

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

Tilastollinen todennäköisyys

2-suuntainen vaihtoehtoinen hypoteesi

Todennäköisyyslaskenta I, kesä 2017 Helsingin yliopisto/avoin yliopisto Harjoitus 3, ratkaisuehdotuksia

Transkriptio:

Tilastollie päättely II, kevät 7 Harjoitus 3B Heikki Korpela 3. maaliskuuta 7 Tehtävä. Jatkoa harjoitukse B tehtävii -3. Oletetaa, että x i c kaikilla i, ku c > o vakio. Näytä, että ˆβ, T ja T ovat tarketuvia. Päteekö tarketuvuus, jos x i /i? Viimeise kysymykse perustelu ei tarvitse olla mitekää täsmällie, sopiva äppitutumaperustelu käy maiiosti. Vastaus: Olkoo joki vapaasti valittava luoollie luku, joka aamme lopuksi kasvaa rajatta. Lisäksi oletetaa, että o joki kiiteä positiiviluku, kute tehtävissä HB 3. Tapaukset x i c > kaikilla i. Luvussa 3.5.3 esitety lausee mukaa estimaattori o tarketuva, jos se odotusarvo raja-arvo o parametri odotusarvo ja se variassi raja-arvo o olla. Kaikki estimaattorit osoitettii harhattomiksi, jote e ovat luoollisesti myös asymptoottisesti harhattomia. Riittää siis osoittaa, että variassie raja-arvo o olla. Estimaattorie variassit olivat:. var β [ ˆβY] var var β [T ] var var β [T ] var [ i Y ] ix i i x i [ i Y ] i i x i ] [ i Y i x i i x i x i x i i x i i x i x i i x i i Estimaattori ˆβ: var ˆβ i : x i c > i : x i c >, c + i x i + i i x i miorattiperiaate

Estimaattori T : josta i : x i c >, c + i x i +, i i i c c x i a c, miorattiperiaate miorattiperiaate, < c a var T i x i i x i a Estimaattori T : i : x i c > i : < x i c, josta i x i i c c d < a, var T majorattiperiaate, < d < c < x i i d Siis kaikki estimaattorit olivat tarketuvia tapauksissa < c < x i kaikilla i. Tapaukset x i /i. Todetaa esi, että kaikilla estimaattoreilla variassi raja-arvoksi saadaa jotai muuta kui olla, ku kasvaa rajatta, eli aiemmasta lauseesta ei yt ole apua. Tämä ähdää esimerkiksi seuraavasti: Estimaattori ˆβ: Estimaattori T : i x i i i π /6 yliharm. sarja summa x i x i i x i i i i i i i i a >, 3/ x i /i kasvatetaa imittäjää

missä a o suppeeva yliharmoise sarja i Estimaattori T : x i i i i 3/ summa. i x i /i + + 6 3 + 3 + 6 + + 6 eliösumma Pyritää sitte osoittamaa, että estimaattorit eivät ole tarketuvia, suoraa määritelmä ojalla. Määritelmä mukaa estimaattori T o tarketuva, joss T lim P β > ɛ Todetaa estimaattorie jakaumat. ˆβ i Yixi :llä Y i Nβx i, o riippumattomie i x i ormaalijakautueide sm:ie summaa ormaalijakauma, parametreia aiemmi lasketut E ˆβ β, var ˆβ. i Yi :lla o myös samoi perustei ormaalijakauma, parametreia i xi i x i T T :lla, parametreia β, i x i. β, x, samoi Tarkastellaa ormaalijakautuee harhattoma estimaattori T käytöstä. Nyt, ku ɛ >, P T β > ɛ P T β ɛ PAc PA Pβ ɛ < T < β + ɛ F T β + ɛ F T β ɛ kf: määritelmä β + ɛ µt β ɛ µt x µ Φ Φ F T T x Φ T ɛ ɛ Φ Φ µ T T β T ɛ Φ Φx Φ x T Φ kiiitetää ɛ > T > Φ T Tehdää apuoletus, että kaikissa tarkasteltavissa tapauksissa keskihajoa kääteisluvulle pätee / T c/ jollai kiiteällä c R kaikilla ja osoitetaa tämä lopuksi. Tällöi, koska kertymäfuktio o kasvava, saadaa arvio c T c T Φ Φ c T 3

Oletuste ojalla c o joki reaaliluku ja Φx > kaikilla x R. Site väittee lim P ˆβ β > ɛ perustelemiseksi riittää yt todeta, että kokoaiselta reaalilukuväliltä, Φ c löytyy joki positiiviluku ɛ. Tätä lähemmäksi ollaa ei todeäköisyyttä P ˆβ β > voida viedä, jote estimaattori T ei ole tarketuva. Osoitettavaksi jää, että väite / T c/ pätee tarkasteltavilla estimaattoreilla. Lasketaa keskihajotoje kääteisluvuille lausekkeet ja tarkastellaa iide käyttäytymistä: huomioide, >, x i > ˆβ : i x i i x i T : T : i x i i i π /6 i x i i i i i i i i 3/ a / i /x i x i i / i i / ++ 6 / +3+ 6 / / / +3 6 +3 6 5 6 6/5 x i /i yliharmoise sarja summa a yliharm. sarja i i kasvatetaa osoittajaa i summa i3/ + +, eliösarja 6 kasvatetaa osoittajaa kasvatetaa osoittajaa Näi väite o tullut äytetyksi, eli mikää estimaattoreista ei ole tarketuva, ku x i /i. Tehtävä. Olkoot Y,..., Y riippumattomia samoi jakautueita satuaismuuttujia, ja kuki 4

sm: Y i tiheysfuktio o fy; θ + θy, < y <, < θ <. 4 Laske parametrille θ estimaattori momettimeetelmä avulla. Oko saatu estimaattori tarketuva? Vastaus: Etsitää estimaattoria momettimeetelmä avulla: EY i fy; θy dy odotusarvo määritelmä jvalle jakaumalle R + θyy dy 4 y dy + θ 4 }{{} y parito θ 4 3 y i θ 6 i θ 6y, ˆθY 6Y / y 3 θ 6 y dy }{{} y dy y parillie. Estimaattori o saatu momettimeetelmällä, jote se o harhato ja siis myös asymptoottisesti harhato. Lasketaa estimaattori variassi: EYi 4 + θyy dy TTL 3 y dy }{{} y dy y parillie / y 3 3, var Y i EY i EY i 3 θ θ 36 9 var 6Y 36 var Y i i 36 θ 36 i θ i θ jote estimaattori o tarketuva. θ + θy 3 dy 4 }{{} y 3 parito, Tehtävä 3. Jatkoa harjoitukse B tehtävää 5. Laske suurimma uskottavuude estimaattori ˆλ variassi. Oko estimaattori ˆλ tarketuva, jos luvuille x, x,..., x pätee x i c, ku c > o vakio? 5

3. Vastaus: var ˆλ var Y x x var Y i x i x βx β x βx i i Y i Poiβx i var Y i βx i Jos kaikilla i pätee x i >, välttämättä β >, koska Poisso-jakauma parametrie λ i βx i parametriavaruus o λ i >. Lisäksi samaa tapaa kui tehtävässä voidaa päätellä: i : x i c R + x i c i i lim x, koska lim Siis Eˆλ β i β ja var ˆλ c hajaatuu, ku c >, sekä miorattiperiaate. β, jote ˆλ o tarketuva. Tehtävä 4. Moistee tehtävä 3.. Mallissa Y,..., Y Tas, θ su-estimaattoriksi saatu ˆθ maxy,..., Y ks...8. 4. Vastaus: a Muodosta ˆθ: kertymäfuktio F lähtie havaiosta ja derivoi siitä tiheysfuktio f F Pˆθ t PY t PY t b Laske ˆθ: odotusarvo ja totea, että ˆθ o harhaie mutta asymptoottisesti harhato. a Pˆθ t PY t PY t F Y t F Y t{ < t < θ} + {t θ} t θ t { < t < θ} + {t θ} θ t { < t < θ} + {t θ} θ t θ { < t < θ} + {t θ} ft D t F t t θ { < t < θ} Y i Tasa, b F Yi y y a b a potessi deriv. säätö b Eˆθ R θ θ θ/ fˆθy; θ t dt t θ t dt + t+ θ + θ+ + θ odotusarvo määr. 6

Siis harha bθ Eˆθ θ θ θ + θ + θ+θ + θ +, jote estimaattori o harhaie. Kuiteki + θ + / θ + θ θ, jote estimaattori o asymptoottisesti harhato. Tehtävä 5. Jatkoa tehtävää 4. a Laske ˆθ: variassi ja keskieliövirhe E θ ˆθ θ ja vertaa jälkimmäistä momettimeetelmä atama harhattoma estimaattori θ Y kute esimerkissä 3.3.3 variassii. Kumpi estimaattori o parempi? b Olisiko ˇθ + ˆθ hyvä estimaattori? Vastaus: 5. a Variassi: Eˆθ R θ θ θ/ fˆθy; θ t dt t θ t dt + θ var ˆθ Eˆθ Eˆθ + θ + t+ θ + θ+ + θ θ + + + θ + + + θ + + 3 + + θ 3 + + 3 + + θ + + TTL Keskieliövirhe: E θ ˆθ θ var ˆθ + bθ θ θ + + + + θ + + + + θ + + + + + + θ + + + θ + + 7

Harhattoma estimaattori θ Y variassi eli se keskieliövirhe: var θ Y 4 var Y i i 4 θ θ 6 Y i Tas, θ var Y i θ Harhaie estimaattori ˆθ o parempi keskieliövirhee mielessä, joss E[ θ] var[ θ] E[ˆθ θ ] θ 6 θ + + 6 + + + + 6 >, jote epäyht. suuta säilyy 3 + Koska toise astee termi kerroi a o positiivie, kyseessä o ylöspäi aukeava paraabeli. Epäyhtälö vase puoli o siis egatiivie vai mahdolliste ollakohtie välillä. Ratkaistaa ollakohdat: 3 ± 9 8 3 ± tai Toisi saoe harhaie estimaattori ˆθ o parempi, ku. b ˇθ: harha: bθ Eˇθ θ + ˆθ θ + eli kyseie estimaattori o harhato. Variassi eli keskieliövirhe: var ˇθ var + ˆθ + var ˆθ + θ + + + θ θ θ θ, + + + θ θ + θ + ˇθ o keskieliövirhee mielessä parempi kui harhaie estimaattori ˆθ, joss eli kaikissa tapauksissa. Eˆθ θ Eˇθ θ Eˆθ θ var ˇθ θ + + θ + + +, Trasitiivisuudesta seuraa, että koska ˆθ oli parempi kui θ, ku, ˇθ o myös parempi kui θ. 8

9