Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017
Vähittäiskaupan suunnitteluhaasteet ja lakimuutoksen vaikutukset vaihtelevat yhdyskunnan koon mukaan Pienillä kaupunkiseuduilla ja maaseututaajamissa vain pieni osa vähittäiskaupoista jää suuryksikköohjauksen piiriin, jolloin palveluverkon suunnitelmallinen kehittäminen vaikeutuu Kaupan sijaintirakennusten kokojakauma erikokoisilla kaupunkiseuduila ja maaseututaajamissa Alle 2 000 k-m2 2 000-3 999 k-m2 Yli 4 000 k-m2 Kolme suurinta kaupunkiseutua 54 % 17 % 28 % Keskisuuret kaupunkiseudut 55 % 20 % 20 % Pienet kaupunkiseudut 64 % 19 % 17 % Maaseututaajamat 84 % 14 % 3 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tarkastelu perustuu SYKEn aineistoon, jossa on yhdistetty rakennustiedot ja kaupan toimipaikkatiedot. Mukana ovat vain rakennukset, joissa kauppa on pääasiallinen käyttömuoto. Kauppakeskukset ovat mukana rakennuksina, ei myymälätasolla. Kivijalkamyymälät asuin- ja toimistotaloissa puuttuvat tarkastelusta.
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 alku Pääosa uusien myymälä- ja liikerakennusten kerrosalasta säilyy sääntelyn piirissä Uudisrakentaminen keskittyy kasvaville seuduille ja painottuu yli 4 000 kerrosneliömetrin myymälä- ja liikerakennuksiin k-m2 800 000 Myymälä- ja liikerakennusten kerrosala kokoluokittain valmistumisvuoden mukaan 700 000 600 000 500 000 400 000 4 000 k-m2 300 000 2 000-3 999 k-m2 200 000 1-1 999 k-m2 100 000 0 valmistumisvuosi Lähde: SYKE ja VJT/VRK 4/2016.
Kaupan kehittymismahdollisuudet paranevat, mutta lähipalveluverkko uhkaa harventua ja asiointimatkat pidentyä Vaihtoehdot vähittäiskauppojen sijoittumisessa lisääntyvät ja myymälöiden kehittymismahdollisuudet paranevat Asioinnin keskittyminen aiempaan suurempiin yksiköihin johtaa myymäläverkon karsiutumiseen. Lähipalvelujen häviäminen vie pohjaa kävelyyn perustuvalta arjelta ja lisää autoriippuvuutta samaan aikaan, kun ikääntyneiden ja pienten asuntokuntien osuus asukkaista nopeasti kasvaa. 2 000 4 000 kerrosneliömetrin päivittäistavarakaupat voivat sijoittua lähisaavutettavuuden näkökulmasta nykyistä heikommin. Keskimääräinen etäisyys kauppaan ja autolla tehtyjen asiointimatkojen suorite kasvavat. Muutosten suuruusluokka riippuu monista eri tekijöistä: talouskehityksestä, verkkokaupasta jne.
Palveluverkolla on suuri merkitys kaupunginosien kehittämissä Jalankulku- ja joukkoliikennekaupungin perustana riittävä väestö- ja työpaikkatiheys, joukkoliikenneyhteydet ja lähikaupan saavutettavuus Lähde: SYKE, Urban Zone 3 - hanke
Keskustojen asema heikkenee 70% 60% 50% 40% Keskusta-alueiden osuus vähittäiskaupan työpaikoista Keskustojen osuus vähittäiskaupan työpaikoista on pudonnut vuosina 1990-2014. 30% 20% 10% 0% 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähde: YKR/SYKE ja TK. Tarkastelussa ei ole mukana autokauppaa. Lakimuutoksen myötä suuret keskustahakuisen erikoistavarakaupan yksiköt, päivittäistavarakaupat ja laajan tavaravalikoiman kaupat voivat sijoittua aiempaa helpommin keskustojen ulkopuolelle, jolloin keskustojen merkitys kaupan sijaintipaikkana on vaarassa heiketä edelleen. Kaupunkiseuduilla pienten alakeskusten ja lähiökeskusten asema on erityisen huolestuttava, sillä niillä on tärkeä merkitys ikääntyvälle väestölle.
Kaupan laadun jättäminen huomiotta vaikeuttaa suuryksikköjen suunnittelua Kaupan toimialojen välillä on suuria eroja sijoittumisessa ja asiakasmäärissä Mikäli kaupan laatua ei määritellä, suunnitteluun liittyvän selvitystyön määrä kasvaa. Lakimuutos voi heikentää paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden kaupan suuryksiköiden sijoittumismahdollisuuksia. Keskusta-alueiden osuus kaupan työpaikoista kaupunkiseuduilla vuonna 2014 Tavaratalokauppa Erikoistavarakauppa Päivittäistavarakauppa Paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden kauppa Moottoriajoneuvokauppa Käyntejä arkivuorokaudessa myyntineliömetriä kohti hypermarket 60-180 supermarket 135-240 kauppakeskus 25-280 tavaratalo 90-180 huonekalukauppa 9-28 kodintekniikkakauppa 11-24 rautakauppa 8-22 autokauppa 4-10 Lähde: SYKE 0% 20% 40% 60% 80% Kalenoja H., Vihanti K., Voltti V., Korhonen A., Karasmaa N. (2008). Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa. Suomen ympäristö 27/2008.
Saavutettavuuden ottaminen huomioon tukee toimivan yhdyskuntarakenteen suunnittelua Saavutettavuuden tarkastelu tarjoaa mahdollisuuden ottaa huomioon paikalliset sijaintitekijät ja vaikutukset lähipalveluverkkoon. Kaupan laadulla on keskeinen merkitys saavutettavuuden näkökulmasta. Saavutettavuutta on tärkeää lähestyä sekä joukkoliikenteen että kevyen liikenteen ja autoliikenteen näkökulmista. Kivenlahden saavutettavuus kevyellä liikenteellä, joukkoliikenteellä ja henkilöautolla Lähde: Kivenlahden metrokeskus: kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi, Ramboll.