IMATRAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYS JA TEKNISET PALVELUT Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1085 Kaupunginosa 11, Pässiniemi Korttelit 3, 15 ja 11 sekä katu-, virkistys-, pysäköinti-, erityis- ja muinaismuistoaluetta. SUUNNITTELUKOHDE TAVOITTEET Kaavamuutosalue käsittää Mansikkalan koulun alueen sekä Tainionkoskentien itäpuolella sijaitsevan Varpasaaren alueen. Muutosalueeseen kuuluu Mansikkalan koulun, koulun tontin kaakkoiskulmassa sijaitsevan asuin- ja liikerakennuksen, urheilutalo uimahallin, Karjalaisen kotitalon ja Varpasaaren kalastuspuiston alueet. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa toimivan kouluratkaisun toteuttaminen Imatran keskimmäisen koulukeskuksen alueelle, vahvistaa Varpasaaren ja Pässiniemen aluetta liikunta- ja virkistyspaikkana ja selkiyttää alueen käyttöä Varpasaaren alueen yleissuunnitelman mukaisesti. Samalla huomioidaan alueen kulttuurihistorialliset arvot sekä muodostetaan Vuoksen rannan patoturvallisuuden kannalta tärkeät erityisalueet.
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Alueen kuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Tainionkoskentien varrella Pässiniemen kaupunginosassa. Muutosalueeseen kuuluu Tainionkoskentien länsipuolella sijaitseva Mansikkalan koulun kortteli ja kadun itäpuolella sijaitsevat urheilutalo uimahallin, Karjalaisen kotitalon ja Varpasaaren kalastuspuiston alueet. Imatran kaupunginvaltuusto on päättänyt (KV:n kokous 24.10.2016 68), että Imatran kouluverkkoa kehitetään kolmen koulukeskuksen mallin mukaisesti. Kokonaisuuteen kuuluu pohjoinen Vuoksenniskan koulukeskus, eteläinen Kosken koulukeskus ja keskimmäinen Mansikkalan/Pässiniemen koulukeskus. Imatran kaupunginhallitus (KH:n kokous 6.3.2017 59) on tehnyt päätöksen, jonka mukaan keskimmäinen koulukeskus sijoitetaan Pässiniemeen Koulukadun, Karjaportinkadun, Tainionkoskentien ja Ruokosuonkadun rajaamalle korttelialueelle, jossa nykyinen käytöstä poistunut Mansikkalan koulu sijaitsee. Rakennuskokonaisuuteen sijoittuu lukio, peruskoulu ja varhaiskasvatus. Peruskoulun oppilaita on arviolta 850, lukion opiskelijoita noin 350 ja varhaiskasvatuspaikkoja noin 200. Alue on saavutettavuudeltaan hyvä ja sen läheisyydessä sijaitsee Varpasaaren liikunta-aluekokonaisuus ja kulttuuritalo Virta, jossa toimii myös kirjasto. Uusi koulukeskus on tarkoitus toteuttaa monitoimitalona, joka mahdollistaa rakennuskokonaisuuden käytön myös kouluajan ulkopuolella mm. liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalveluiden osalta. Varpasaaren alue on tärkeää virkistysaluetta. Asemakaavan muutos mahdollistaa Varpasaaren liikuntamahdollisuuksien parantamisen ja alueen toimimisen Mansikkalan koulukeskuksen monipuolisena lähiliikuntapaikkana. 1960-luvun uimahallin yhteyteen 1980-luvulla rakennetussa urheilutalossa on tarjolla runsaasti liikuntatoimintaa mm. liikuntahalli, voimisteluhalli, painitila, yleisurheilutila, keilahalli ja kuntosali. Alueen keskiosassa sijaitsevassa puistometsässä sijaitsee frisbeegolf-rata ja Vuoksen luontolenkki kulkee alueen kautta. Vuonna 2015 on valmistunut Varpasaaren alueen yleissuunnitelma (MA-Arkkitehdit, L-Arkkitehdit). Yleissuunnitelmassa on tutkittu eri liikuntamahdollisuuksien sijoittamista alueelle. Vuoksi on tärkeä kalastuskohde. Varpasaaressa toimii Vuoksen kalastuspuisto, josta voi mm. ostaa kalastuslupia ja vuokrata veneen. Varpasaaressa on myös pieni leirintäalue. Varpasaaren alue sijaitsee Vuoksen rannalla, Mansikkalan liikekeskustan kupeessa. Suunnittelualueelta on Imatrankosken keskustaan matkaa noin 2 kilometriä. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 15,9 hehtaaria. Imatran kaupungin omistuksessa on noin 12,4 hehtaaria. Fortum Heat & Power Oyj omistaa noin 2,8 hehtaaria ja noin 0,5 hehtaaria on yksityisessä omistuksessa. Alueella on myös entistä yleisen tien aluetta noin 0,2 hehtaaria. Imatran 2
kaupungin maita on vuokrattu yksityisille ja osa Fortumin maista on vuokrattu Imatran kaupungille. Varpasaaren alue viistoilmakuvassa pohjoisesta kuvattuna (2016, Blom Kartta Oy). 3
Mansikkalan koulun kortteli viistoilmakuvassa (2016, Blom Kartta oy) 4
Rakennettu ympäristö Ote maanomistuskartasta. Vihreällä merkityt alueet omistaa Imatran kaupunki, valkoisella merkityt yksityiset maanomistajat tai muut toimijat, violetilla merkityt Fortum. Suunnittelualueella on yleiskaavatasolla kaksi merkintää suojeltavista rakennuksista (sr). Suojeltavia rakennuksia ovat Uimahalli-urheilutalo ja Kotiseutumuseo Karjalainen kotitalo. Kohteet on inventoitu Lasse Ojosen teoksessa Imatran rakennetun ympäristön kohteet (1994). Uimahalli-urheilutalo on teräsbetonirunkoinen, liimapuukaarilla ja kaarikatolla varustettu rakennuskompleksi, jossa uimahallissa on kupari- ja urheilutalossa huopakatto. Vuorauksessa on käytetty maalattua betonia, kvartsihiekkatiiltä ja kuultokäsiteltyä lasia. Rakennukset ovat ulkoasultaan valkotummanruskeat ja edustavat 1960-luvun konstruktivistista hallirakentamista. Rakennus on voimakkaasti miljöötä määrittävä tekijä Varpasaaren alueella. Uimahallin on suunnitellut Einari Teräsvirta. Urheilutalon osuus on uudempi ja se on rakennettu noudattamaan arkkitehtuuriltaan uimahallin muotokieltä. Ojosen teoksessa inventointiperusteiksi on kirjattu rakennushistorialliset ja maisemalliset arvot. Urheilutalo on rakennettu 1980-luvun 5
alussa. Uimahalli on peruskorjattu vuosina 2003-2004. Peruskorjauksella ei ollut vaikutusta rakennuksen julkisivuun. Rakennus on kerrosalaltaan n. 9300 k-m² (Facta-kuntarekisteri). Uimahalli-urheilutalo ja Varpasaaren lahtea (Ruokonen 1/2017). Kotiseutumuseo Karjalainen Kotitalo tunnetaan myös nimellä Hiljan piha. Karjalaisen kotitalon pihapiiri esittelee karjalaista talonpoikaiskulttuuria. Imatran kotiseutuyhdistys on perustanut paikalle ulkomuseon vuonna 1959. Museo on luovutettu Imatran kaupungille vuonna 1974. Paikalle on koottu rakennuksia eri puolilta Etelä-Karjalaa. Päärakennus on alun perin Taipalsaaren Ahokkalan kylästä ja se on savupirtti vuodelta 1806. Rakennusta on laajennettu 1846 läpikäytävällä ja rakennus varustettiin savupiipulla. 1980- luvulla rakennukseen palautettiin alkuperäinen pärekatto. Museon vanhin rakennus on kaksikerroksinen vilja-aitta vuodelta 1803. Muut rakennukset ovat 1850-1870-luvuilta ja ne on koottu Ruokolahden ja Imatran seuduilta. Rakennuksia on yhteensä 14 kappaletta. Kokonaisuuteen kuuluu päärakennuksen lisäksi mm. aittoja, navetta, sauna, paja, nuottakatos, riihi ja riihlatukka. Ojosen teoksessa kohde on nimellä kotiseutumuseo Karjalainen Kotitalo ja sen inventointiperusteina ovat rakennushistorialliset ja historialliset arvot. Rakennukset ovat Imatran kaupungin omistuksessa. 6
Hiljan pihan rakennuksia (Ruokonen 1/2017). Varpasaaren pohjoispäädyssä sijaitsee kalastuskeskus Vuoksen kalastuspuisto rakennuksineen. Saari on yhdistetty mantereeseen pengertiellä. Alueella on virkistystoimintaan liittyviä liike-, ravintola- ja kahvilarakennuksia sekä leirintäalue. Kalastuskeskuksen alueella järjestetään erilaisia tapahtumia ja kokoontumisia. Varpasaarella on pitkä historia Vuoksen kalastuksen tukikohtana. Paikalla on toiminut vuonna 1875 perustettu englantilaisten urheilukalastajien kalastusklubi The Wuoksi Fishing Club. Klubi lopetti toimintansa vuonna 1949. 1950-luvulla Vuoksea ruopattiin voimalaitoksen tehojen parantamiseksi ja Varpasaari siirrettiin kokonaisuudessaan lähemmäksi rantaa. Kaavamuutosalue vuoden 1937 ilmakuvassa. 7
Kalastuspuiston rakennuksia (Ruokonen 1/2017). Varpasaarella on moninaista virkistyskäyttöä, alueen ympäristössä on runsaasti erilaisia virkistys- ja liikuntakäyttöön tarkoitettuja rakennuksia ja rakenteita. Rannoilla on useita laitureita ja urheilutalon pihapiirissä on ulkoliikuntapuisto. Vuoksen luontolenkki kulkee alueen kautta. Uimahallista on rakennettu katettu kulkuyhteys, jonka kautta pääsee Vuokseen uimaan. Varpasaaren keskiosa on puistometsää, jonka yhteydessä on yhdeksänväyläinen frisbeegolf-rata. Poikkeamisluvalla rakennettu leirimaja Vuoksen rannalla (Ruokonen 1/2017). Frisbeegolf-radan ympäri kulkee lenkkimäisesti Kotipolku-katu. Alueella on kunnallistekniikan johtoja. Mansikkalan koulurakennus sijaitsee Pässiniemeen Koulukadun, Karjaportinkadun, Tainionkoskentien ja Ruokosuonkadun rajaamalla korttelialueella osoitteessa Koulukatu 2. Koulurakennus on valmistunut vuonna 1968. Teräsbetonirunkoinen, poltetulla punaisella tiilellä vuorattu tasakattoinen ra- 8
kennus kuvastaa 1960-luvun modernin koulusuunnittelun pyrkimyksiä, jossa suosittiin matalia muotoja, toisiinsa liitettyjä siivekkeitä ja punatiilen käyttöä. Rakennus on poistunut käytöstä keväällä 2016 sisäilmaongelmien takia. Koulurakennus on kooltaan noin 9500 k-m². Rakennuksessa toimi peruskoululuokat 7-9 ja Imatran lukio. Mansikkalan koulurakennus (Ruokonen 5/2017). Ruokosuonkadun ja Tainionkoskentien kulmauksessa sijaitsee harjakattoinen lautaverhoiltu liikerakennus, joka on toiminut mm. kirpputoritiloina. Rakennus on valmistunut vuonna 1951. Koulun tontin läheisyydessä sijaitseva asuin- ja liikerakennus (Virkkala 7/2017) Alueen käytetty rakennusoikeus on kokonaisuudessaan arviolta noin 20 000 k-m². 9
Suunnittelualueella sijaitsevista rakennuksista on teetetty rakennushistoriallinen selvitys (Rakennushistoriallinen selvitys, Mansikkalan koulu Liikerakennus - Karjalainen kotitalo (Hiljan piha) Uimahalli-urheilutalo Varpasaaren kalastuspuiston rakennukset, raportti 28.7.2017). Rakennushistoriallisessa selvityksessä on käyty läpi suunnittelualueella sijaitsevien rakennusten mahdolliset arvot ja niiden kaupunkikuvallinen merkitys. Yhdyskuntatekninen huolto Kaavamuutosalue on yhdyskuntateknisen huollon piirissä. Alueella sijaitseva yhdyskuntatekniset johdot. Sininen katkoviiiva = vesijohdot, punainen viiva = jätevesi, vihreä viiva = sadevesi, vaaleanpunainen viiva = kaukolämpö, keltainen viiva = kaasu. (Kuva: StellaWeb/Imatran kaupunki) 10
Muinaisjäännökset Tainionkoskentien ja urheilutalon välissä on jäänteitä 1800-luvun alun venäläisistä kasarmeista. Kasarmien jäänteet on luokiteltu kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Kasarmirakennuksia on ollut alun perin neljä. Tietoa muinaisjäännöksistä on kerätty Vuoksen ranta-alueiden historiallisen ajan muinaisjäännösinventoinnissa (U. Köngäs, 2010). Paikalla on tehty arkeologiset tutkimukset vuonna 1959. Tutkimuksissa on pystytty paikantamaan Tainionkoskentien länsipuolella olevien rakennusten paikkoja ja itäpuolella olevia kasarmipohjia on tutkittu kaivauksin. Tien länsipuolen kasarmirauniot ovat jääneet leventyneen Tainionkoskentien alle, mutta tien itäpuolella kasarmirakennuksista on yhä havaittavissa maastossa kumpuja, joiden kohdalla kasarmit ovat sijainneet. Eteläisempi kasarmin pohja on n. 70 metriä pitkä ja 12 metriä leveä ja kummun korkeus vaihtelee 1-1,7 metrin välillä. Kummusta on havaittavissa kasarmin seinälinjoja. Pohjoisemmasta rakennuksesta on havaittavissa kolme peräkkäistä soikeaa maakumpua. Paikalla on alueen historiasta ja kasarmirakenteista kertova opastaulu. Rauniokumpujen päällä kasvaa puita ja pensaita. Rauniot sijaitsevat Tainionkoskentien ja Urheilutalon välisessä maastossa. Alueella kartoitettiin muinaisjäännöksiä suunnitellun kiertoliittymän kohdalla syyskuussa 2017 (Imatra, Pässiniemi, Siitolan kasarmit, koekaivaus suunnitellun kiertoliittymän alueella, Mikroliitti 2017). Koetutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko kiertoliittymän suunnittelualueella säilyneitä jäännöksiä 1800-luvun kasarmirakennuksista. Mittaustuloksia verrattiin vuonna 1807 laadittuun asemapiirustukseen (Карта 1807) sekä vuoden 1959 kaivausten karttoihin ja sanalliseen kuvaukseen (Heimala 1959). Tuloksena saatiin tarkasti asemoidut sijaintitiedot alueella olleista neljästä kasarmirakennuksesta. Yhteenvetona todettiin, että kasarmirakennusten jäännökset ovat tuhoutuneet vuosien 1959 ja 2017 välillä käytännössä kokonaan juuri niiltä kohdilta, joihin kiertoliittymän rakenteita on suunnitteilla. Vuoden 2017 kaivaustutkimuksessa todettiin tällä alueella maan pinnan alapuolella ainoastaan 11 m pitkä vaatimaton kivirakenne. Kyseessä saattaa olla paikalla kulkeneen tien (reunan) perustus tai siihen liittyneen kiviaidan jäännös. Maastohavaintojen perusteella on epätodennäköistä, että rakenteen tutkiminen tarkemmin arkeologisin kaivauksin toisi relevanttia lisätietoa. 11
Kasarmin raunioita Tainionkoskentien varrella (Ruokonen 1/2017) Isojakokartta vuodelta 1835, jäljellä olevien kasarmirakennusten rauniot on merkitty punaisella soikiolla (Lähde: Vuoksen ranta-alueiden historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi, U. Köngäs, 2010) Kasarmirakennusten sijainnit pohjakartalla. Tiedot on saatu Museoviraston paikkatietoaineistosta 2/2016. 12
Lähellä kaavamuutosaluetta Pässiniemen edustalla Vuoksessa on kiinteäksi muinaisjäännökseksi luokiteltu Linnankosken voimalaitoksen jäännökset. 1700-luvulla alueella toimi kruunun veromylly ja myöhemmin 1900-luvulla Linnankosken voimalaitos. Linnankosken voimalaitos jäi tarpeettomaksi Imatrankosken voimalaitoksen valmistuttua. Muinaisjäännös on kokonaan veden alla ja jäännöksiä voi olla koko Vuoksen leveydellä. Veden alla on säilynyt voimalaitoksen hirsirakenteita. Paikka on nykypäivänä suosittu sukelluskohde. Liikenne Luonnonympäristö Mansikkalan koulun kortteli ja Varpasaari sijaitsevat Tainionkoskentien varrella. Mansikkalan suuntaan pääsee vilkkaasti liikennöidyn Tainionkoskentien ali kahden alikulkukäytävän kautta. Vuoksen rantaa pitkin kulkee kevyen liikenteen yhteys pohjoiseen ja etelään. Varpasaaren alueen keskiosassa on lenkkimäinen katuyhteys. Varpasaaren alueelle on tehty Pässiniemen ja Varpasaaren asemakaavan luontoselvitys (Pöyry Finland Oy, 2014). Imatrankosken ja sitä ympäröivien alueiden pesimälinnustoselvitys (Elmo Miettinen, 2015) kattaa suurimman osan suunnittelualueesta. Tarkemmat tiedot suunnittelualueen luonnonympäristöstä on luettavissa luontoselvityksistä. Alue sijaitsee ensimmäisen Salpausselän eteläpuolella, Vuoksen länsirannalla. Imatrankosken ja Tainionkosken voimalaitosten rakentaminen on muuttanut 1920-luvulla Vuoksen vedenkorkeutta ja virtausta. Vuoksen uomaa on ruopattu 1950-luvulla. Ruoppauksen yhteydessä Varpasaaren maamassat on siirretty Vuoksen keskeltä lähemmäksi rantaa. Kaavamuutosalue ei ole pohjavesialueella. Kaavamuutosalue sijoittuu eteläboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle ja kuuluu kasvimaantieteellisessä aluejaossa Järvi-Suomeen. Vuoksen savikkoisilla rantamailla esiintyy paikoin rehevää lehtokasvillisuutta niin sanotun Vuoksen lehtokeskuksen alueella. Alue on pääosin rakennettua ympäristöä ja siten ihmisen vaikutuksen alaista. Alueen keski- ja eteläosan puistometsän valtapuina ovat järeähköt koivut ja männyt. Muita pienempiä puukasveja ovat pihlaja, vaahtera, harmaaleppä ja kuusi. Alueen kenttäkerros on virkistyskäytön johdosta osin hyvin kulunutta. Frisbeegolf-väylien välialueilla tavataan lehtomaisten kangasmetsien ja kulttuurivaikutteisten kasvupaikkojen ruohoja. Karjalaisen kotitalon ympäristössä on ollut pienialaisia eläinten laidunaitauksia. Suunnittelualueen eteläosan suojaisessa lahdenpohjukassa sijaitsee kapea rantaluhta, jota voidaan pitää jossain määrin huomionarvoisena luontokohteena. 13
Alueen eläimistö on vähäistä, sillä alue on ihmisen vaikutuspiirissä ja se tarjoaa vain vähän elinympäristöjä. Luontoselvityksen maastokäyntien yhteydessä alueella tavattiin joitain tavanomaisia metsä- ja kulttuuriympäristön lintulajeja. Alue ei ole tyypillistä liito-oravan elinaluetta. Luontoselvityksen maastokäyntien yhteydessä ei havaittu merkkejä liito-oravasta, eikä lähialueilla ole tehty havaintoja lajista. Selvitysalueella ei todettu varsinaisia luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita. Luontoselvityksen perusteella selvitysalue on ihmistoiminnan muuttamaa aluetta, jonka luontoarvot ovat melko vähäiset. Alueella ei esiinny uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä tai muita luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Alueen kautta ei muodostu selkeitä ekologia yhteyksiä. Luontoselvityksen perusteella alueen maankäytölle ei ole erityisiä rajoituksia. Varpasaaren luontoselvityksessä kartoitettu alue. Mansikkalan koulun alue on suurelta osin rakennettua ympäristöä. Koulun tontilla on sekametsää. Mansikkalan koulun alueelle on laadittu luontoselvitys syksyllä 2017 (Imatran Mansikkalan koulun luontoselvitys 2017, Karri Kuitunen). Pesimälinnustoselvityksen tarkastelualue pohjoinen Imatrankoski sijoittui Imatrankosken keskustan ja Varpasaaren väliselle alueelle. Koko tarkastelualueella havaittiin kaikkiaan 104 reviiriä 27 lajilta. Runsaimmat lajit olivat pajulintu, punarinta, talitiainen, peippo ja räkättirastas. Harvalukuisemmista 14
metsälajeista havaittiin närhi, varttuneessa metsässä viihtyvistä lajeista peukaloisia sekä rautiainen ja vaativammista lehtolajeista varoitteleva kultarinta. Selvitysalueella ei havaittu linnustollisesti merkittäviä kohteita eikä alueella havaittu silmälläpidettäviä, vaarantuneita tai uhanalaisia lajeja eikä myöskään lintudirektiivin 1. liitteen lajeja. Pesimälinnustoselvityksessä kartoitettu alue. Maaperä Kaava-alue on Imatran rakennusgeologisen aluejaon mukaan suurimmaksi osaksi savikkoa, joissa vallitsevien saven ja hiesun päällä on paikoin ohuita alle metrin paksuisia eloperäisiä kerrostumia. Varpasaaren pohjoispääty on hienorakeisten kitka- ja silttimaalajien aluetta, joissa vallitsevien hiekkahiedan, hiesun ja hienorakeisten moreenien ohella on paikoin ohuita alle puolen metrin savi-, lieju- tai turvekerroksia. Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia pilaantuneiden maiden kohteita. Radon Kaavamuutosalue kuuluu kohonneen radontason alueelle. Mittaustuloksista 1-9 % ylittää 400 Bg/m. Radonriskit tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. 15
Melu Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaan oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db. Opetustiloissa ohjeena on, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvon (klo 7-22) 35 db. Oppilaitosalueilla ei sovelleta melun yöohjearvoja. Mansikkalan koulun alueella on tehty melumittauksia keväällä 2017. Mittaukset suoritettiin kahdessa osassa ja kahdesta eri pisteestä. Mittauksella selvitettiin liikenteen aiheuttamaa melua koulukeskuksen korttelille. Ensimmäinen mittauspiste sijaitsi Koulukadun ja Tainionkoskentien risteyksen alueella ja toinen piste alueen eteläosassa lähellä Tainionkoskentien ja Ruokosuonkadun risteystä. Ensimmäisessä pisteessä tulokset olivat päiväaikaan 62 db(a) ja yöaikaan 59 db(a). Toisessa pisteessä tulokset olivat päiväaikaan 57 db(a) ja yöaikaan 56 db(a). Toisessa pisteessä päiväaikaiset ohjearvot ylittyivät enää niukasti. 16
Patoturvallisuus Melumittauspisteiden sijainnit ja mittaustulokset. Kaava-alue rajautuu Vuokseen ja patoturvallisuusasiat koskevat Vuoksen ranta-alueita. Vuoksen yläjuoksulla sijaitsee Tainionkosken voimalaitoksen pato ja alajuoksulla Imatrankosken voimalaitoksen pato. Tainionkosken voimalaitoksen pato on luokiteltu patoturvallisuuslain (494/2009) 11 :n mukaiseen luokkaan 2 eli onnettomuuden sattuessa padosta saattaisi aiheutua vaaraa terveydelle taikka vähäistä suurempaa vaaraa ympäristölle tai omaisuudelle. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida Tainionkosken voimalaitospadon vahingonvaara ja suunnitella tulevat rakenteet mahdollisuuksien mukaan siten, että niille ei aiheutuisi vahinkoa mahdollisessa pato-onnettomuustilanteessa. Imatrankosken voimalaitoksen vedenpatoamista varten on perustettu rasite, jonka mukaan Vuoksen yläveden korkeus saa olla enintään NN +67,70 m. Korkeusasema myötäilee nykyistä rantaviivaa. Patoturvallisuuteen liittyy Fortumin asemakaava-aloite 6/2003, jossa edellytetään yhtiön omistukseen jääneiden maa-alueiden asemakaavoittamista rannan ja rantapadon suoja-alueiksi. Voimassa oleva kaavatilanne Asemakaava Alueella on voimassa sisäasiainministeriön 4.7.1983 hyväksymä asemakaava 604, ympäristöministeriön 14.4.1987 hyväksymä asemakaava 667, Kymen läänihallituksen 7.4.1994 vahvistama asemakaava 771, kaupunginvaltuuston 14.11.1994 hyväksymä asemakaava 797 ja kaupunginvaltuuston 19.8.2013 hyväksymä asemakaava 1000. Urheilutalon ja kalastuskeskuksen ympäristö (kortteli 11) on asemakaavassa urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU-2), jolle voidaan sijoittaa urheilurakennusten lisäksi kalastusta, uimarantaa, matkailua, lomanviettoa sekä lasten monitoimipuistoa palvelevia rakennuksia ja toimintoja. Alue on varattu kunnan tarpeisiin. Urheilutalolle ja uimahallille on 17
osoitettu 10 500 k-m² rakennusoikeutta, suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Urheilutalon ympäristössä on varattu rakennusalat 120 k-m² ja 40 k-m² yksikerroksisille rakennuksille. Korttelissa on osoitettu pysäköimispaikka (p) urheilutalon ja uimahallin käyttäjille. Urheilutalon ja uimahallin pihapiirissä on leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa (le). Kalastuspuiston alueella rakennusoikeus on jaettu kahteen osaan, 600 k-m² ja 100 k-m², korkein sallittu kerrosluku on yksi. Kalastuskeskuksen rannat on merkitty istutettavaksi alueen osaksi ja alueeksi, jolla olevat puut on säilytettävä. Jos puita joudutaan kuitenkin poistamaan vian, vaurion tai muun syyn takia, ne on korvattava saman lajin vähintään 5 m korkuisella yksilöllä. Korttelissa 11 on asemakaavan mukaista rakennusoikeutta yhteensä 11 360 k-m². Korttelin Tainionkoskentien puoleinen reuna on merkitty katualueen rajaksi, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Korttelissa on varattava autopaikkoja 1 ap/100 k-m². Varpasaaren keskiosa on puistoa (VP), jolla ympäristö säilytetään (/s). Puisto on nimetty Kostinpuistoksi. Tainionkoskentieltä alueen keskelle johtaa Kotipolku niminen katu. Kadun päässä on yleinen pysäköintialue (LP). Karjalaisen kotitalon alue (kortteli 15) on merkitty museorakennusten korttelialueeksi (YM). Korttelin rakennusoikeus on määritetty tehokkuusluvulla e=0,1 joten korttelin rakennusoikeus on n. 1580 k-m². Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Varpasaaren eteläosan rantavyöhyke on merkitty rannan ja rantapadon suoja-alueeksi (E-1). Alueella ei saa ryhtyä patoturvallisuutta vaarantaviin toimenpiteisiin, kuten maankaivuun, -siirtoon, istutuksiin tai putkien sijoittamiseen muutoin kuin alueen omistavan voimalaitosyhtiön antaman luvan perusteella. E-1 alueen pohjoispuolella patoturvallisuus on huomioitu padon suoja-alueen merkinnällä (psu). Padon suoja-alueella on noudatettava voimalaitosyhtiön patoturvallisuusohjeita. Osa Tainionkoskentien varrella sijaitsevista kiinteiksi muinaisjäännöksiksi luokitelluista venäläisaikaisten kasarmien raunioista on merkitty asemakaavassa muinaismuistoalueeksi (SM). Mansikkalan koulu sijaitsee korttelissa 3. Pohjoispuoleinen tontti on merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO) ja eteläpuoleinen yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Mansikkalan koulu sijaitsee pohjoisemmalla tontilla. Tontin rakennusala on rajattu vanhan koulun mukaisesti ja rakennusoikeudeksi on merkitty 9000 k-m² ja kerrosluvuksi 3. Eteläpuoleisella tontilla rakennusala on rajattu tontin länsipuolelle ja rakennusoikeudeksi on merkitty 5200 k-m² ja kerrosluvuksi 3. Korttelin Tainionkoskentien puoleinen reuna on merkitty istutettavaksi alueen osaksi ja kadun puoleinen reuna on merkitty katualueen rajan osaksi, jolle ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Kortteliin on merkitty yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja alueen osia. Y-alueilla autopaikkoja on varattava 1 ap/100 m². Korttelin Ruokosuonkadun ja Tainionkoskentien kulmauksessa on tontti, joka on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten kortteli- 18
alueeksi (AL). Tontin tehokkuusluvuksi on merkitty e=0,5, eli rakennusoikeudeksi muodostuu noin 870 k-m². Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontin länsipääty on merkitty pysäköimispaikaksi (p). Autopaikkoja on varattava 1 ap/60 m² toimisto- ja liikekerrosalaa kohden ja 1 ap/asunto. Alueen asemakaavan mukainen rakennusoikeus on yhteensä noin 28 010 k-m². Yleiskaava Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 19.4.2004 hyväksymä yleiskaava Kestävä Imatra 2020. Varpasaaren alue kokonaisuudessaan matkailupalvelut mahdollistavaa julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PYR). Varpasaaren pohjoispäädyssä on merkintä uimarannasta. Vuoksi on merkitty vesialueeksi (W). Vuoksen ranta-alueet on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Varpasaaren eteläpuolinen Vuoksen ranta on merkitty maapatojen alueeksi (/mp). Patoalueella voidaan rajoittaa raskaiden rakenteiden ja putkien sijoittamista, kaivuutöitä sekä yleisön liikkumista, mikäli liikkumisesta katsotaan koituvan vaaraa yleisön turvallisuudelle tai voimalaitoksen rakenteille ja laitteille. Koulukeskuksen alue on merkitty julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY). Suunnittelualueella on kaksi merkintää suojeltavista rakennuksista (sr). Suojeltavia rakennuksia ovat Uimahalli-urheilutalo ja Kotiseutumuseo Karjalainen kotitalo. 19
Ote ajantasaisesta yleiskaavojen yhdistelmästä. Kaavamuutosalueen sijainti on rajattu punaisella soikiolla. 20
Maakuntakaava Ympäristöministeriön 21.12.2011 vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Varpasaaren kautta on merkitty kulkevaksi retkeily-/ulkoilureitti ja Tainionkoskentien myötäisesti on merkitty kevyen liikenteen laaturaitti. Kaavamuutosalue on osa matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (mv), kaupunkirakenteen kehittämisen kohdealuetta (kk), kasvukeskuksen laatukäytävää (lk) ja Vuoksen rantojen kehittämisen kohdealuetta (Vk). Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta. Kaavamuutosalueen sijainti on merkitty keltaisella soikiolla. 21
Etelä-Karjalan 1.vaihemaakuntakaavan on hyväksynyt Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto 24.2.2014. Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan 19.10.2015. Vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan kaupan palveluja ja niiden kehittämismahdollisuuksia sekä mitoitusta maakunnassa. Myös matkailupalvelujen ja elinkeinojen sekä liikennejärjestelmän kehittäminen ovat kaavan teemoina. Vaihekaavan ratkaisut korvaavat Etelä-Karjalan vahvistetun kokonaismaakuntakaavan aluevarauksia. Alue on vaihemaakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta (C). Vaihemaakuntakaavassa on koko maakuntakaava-aluetta koskeva yleismääräys, jonka mukaan maakunnan alueidenkäytön jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon tervehdyttävän ympäristön kehittäminen. Kaavoitus- ja rakennushankkeissa tulee ottaa kohtuullisessa määrin huomioon taiteelliset ja visuaaliset sekä kulttuuriympäristöön liittyvät tavoitteet. Ote Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavasta. Kaavamuutosalueen sijainti on merkitty keltaisella soikiolla. Aloitteet Kaavamuutos on käynnistetty Imatran kaupungin aloitteesta. Mansikkalan koulukeskuksen aluetta koskee Imatran kaupungin asemakaava-aloite 4/2017. Kaavamuutoksen yhteydessä käsitellään myös Fortum Heat & Power Oy:n asemakaava-aloitteet M7/02 ja 6/2003, joiden mukaan osa Varpasaaren ranta-alueista tulee kaavoittaa rannan ja rantapadon suojaalueeksi tai vastaavaksi alueeksi. 22
Poikkeamispäätökset Rakennusjärjestys Pohjakartta Kaavamuutosalueelle on kaikkiaan kuusi poikkeamislupaa. Sisäasianministeriö on myöntänyt vuonna 1972 (p-lupa 83) luvan leirimajan rakentamiselle ja vuonna 1980 (p-lupa 244) luvan urheilutalon rakentamiselle, ympäristöministeriö on myöntänyt vuonna 1984 (p-lupa 352) luvan pysyvän leirimajan rakentamiselle ja vuonna 1986 (p-lupa 396) huoltorakennuksen rakentamiselle, tekninen lautakunta on myöntänyt vuonna 2006 (p-luvat 733 ja 734) luvat sauna-/kokoustilan rakentamiselle ja pää- ja varastorakennuksien laajennuksille Varpasaaren kalastuskeskuksen alueella. Imatran rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.8.2016. (KV 20.6.2016, 52). Pohjakartan tulee täyttää MRL 54a vaatimukset. Pohjakartan laadusta vastaa Imatran kaupunki. Muut selvitykset, suunnitelmat ja päätökset Tainionkoskentie välillä Koskikatu-Ruokosuonkatu, liikenteelliset tarkastelut ja laskennat. 2017 (Ramboll Finland Oy) Mansikkalaan suunnitteilla olevan koulukeskusalueen meluraportti Rakennushistoriallinen selvitys Mansikkalan koulu Liikerakennus - Karjalainen kotitalo (Hiljan Piha) - Uimahalli-urheilutalo Varpasaaren kalastuspuiston rakennukset (28.7.2017, Else Luotinen). Imatran Mansikkalan koulun luontoselvitys 2017 (Tmi Karri Kuitunen) Imatra, Pässiniemi, Siitolan kasarmit, koekaivaus suunnitellun kiertoliittymän alueella 2017 (Mikroliitti Oy). Kaupunginhallituksen päätös 6.3.2017 59 Keskimmäisen koulukeskuksen sijainti Imatran keskimmäisen koulukeskuksen sijoitusvaihtoehtojen liikkumisselvitys. 2017 (Ramboll Finland Oy) Kaupunginvaltuuston päätös 24.10.2016 68 Palveluverkkoratkaisu Toimiva kampusmalli 2026 Varpasaaren alueen yleissuunnitelma. 2015 (Imatran kaupunki, MA-Arkkitehdit, L-Arkkitehdit) 23
Imatran Imatrankosken ja sitä ympäröivien alueiden pesimälinnustoselvitys. 2015 (Elmo Miettinen) Pässiniemen ja Varpasaaren asemakaavan luontoselvitys. 2014 (Pöyry Finland Oy) Vuoksen ranta-alueiden historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi. 2010 (Ulrika Köngäs, Museovirasto, Imatran kaupunki) Imatran rakennetun ympäristön kohteet, 1994 (Lasse Ojonen) Varpasaaren, Urheiluhallin ja karjalaisen kotitalon ympäristön yleissuunnitelma (MA-Arkkitehdit 2015) kattaa koko kaavamuutosalueen. Kaavamuutosta laaditaan yleissuunnitelman pohjalta. Yleissuunnitelmassa alueelle on hahmoteltu urheilu- ja tapahtuma-areenan toteuttamiseksi eri vaihtoehtoja. Tämän asemakaavan muutoksen tavoitteena on huomioida riittävien lähiliikuntamahdollisuuksien luominen koulun lähiympäristöön. Yleissuunnitelmassa alueen toimintoja kuten liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä on jäsennelty uudelleen. Pässiniemen Tainionkoskentien liittymään on hahmoteltu kiertoliittymää. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET (MRL 9, MRA 1 ) Kaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan vaikutuksia kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan, elinkeinoelämään, liikenteeseen sekä ympäristöön. Lisäksi arvioidaan kaavamuutoksen sosiaalisia vaikutuksia. Maankäytön vaikutuksia on arvioitu keskimmäisen koulukeskuksen sijoitusvaihtoehtojen liikkumisselvityksessä ja Varpasaaren alueen luontoselvityksessä ja yleissuunnitelmassa. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Kaava laaditaan yhteistyössä kaupungin kaupunkikehityksen ja teknisten palveluiden vastuualueen, sekä koulutus- ja liikuntapalveluista vastaavien kanssa. 24
OSALLISET (MRL 62 ) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 ) osallisia ovat ne maanomistajat, joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, sekä ne henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia Mansikkalan koulukeskuksen ja Varpasaaren alueen asemakaavamuutoksessa ovat: 1. Viranomaiset Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan pelastuslaitos Kaakkois-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus (patoturvallisuus) Etelä-Karjalan museo Museovirasto 2. Imatran kaupungin hallintokunnat ja kaupunkiyhtiöt Kaupunkikehitys- ja tekniset palvelut (rakennusvalvonta, infranhallintayksikkö, mittaus- ja karttayksikkö) Imatran seudun ympäristötoimi Liikuntapalvelut Hyvinvointipalvelut Imatran seudun kehitysyhtiö Oy Imatran YH-rakennuttaja Oy Sähkö- ja vesiyhtiöt 3. Maanomistajat, vuokralaiset ja naapurit 4. Alueen asukkaat, yrittäjät ja yhdistykset Imatran seudun vammaisneuvosto Imatran vanhusneuvosto Imatran nuorisovaltuusto Imatran kotiseutuyhdistys ry Imatran kaupunkikeskustat ry Imatran talviuimarit ry Vuoksen DiscGolf ry Vuoksen kalastuspuisto Muut alueen toimijat 5. Muut Fortum Power & Heat Oy Puhelinyhtiöt 25
OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS (MRL 6, 62 JA 63, MRA 30 ) Kaavaluonnoksen esittely - kaavan vireilletulo Lausuntopyynnöt Varpasaaren alueen kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2015 kaavoituskatsauksen yhteydessä 11.3.2015. Asemakaavan valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 15.3.2017. Viranomaisneuvottelussa esiteltiin kaavamuutoksen lähtökohdat. Neuvottelussa tuotiin esille Imatran keskimmäisen koulukeskuksen sijoittuminen Varpasaaren alueen viereen Mansikkalan koulun vanhalle paikalle. Alueita on syytä suunnitella laajoina kokonaisuuksina, joten koulukeskuksen kaavamuutos päätettiin kytkeä samaan kokonaisuuteen Varpasaaren alueen kaavoituksen kanssa. Kaavaluonnoksen esittely ja tiedottaminen järjestetään syksyllä 2017, tiedottaminen Uutisvuoksessa, Imatran kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla. Lisäksi kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen omistajille ja haltijoille lähetetään kirjeitse tieto esittelytilaisuudesta. Kaavan esittelytilaisuudessa esitellään kaavamuutoksen lähtökohtia. Esillä tilaisuudessa on Varpasaaren yleissuunnitelma, yleissuunnitelmaan perustuva kaavaluonnos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaselostuksen luonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on saatavana tilaisuudessa. Palautetta kaavaluonnoksesta pyydetään kaupunkikehityksen ja teknisten palveluiden sidosryhmiltä, hyvinvointi-, koulutus- ja liikuntapalveluilta sekä Imatran Lämpö Oy:ltä. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunto Kaakkois-Suomen ELYkeskukselta, Kainuun ELY-keskukselta (patoturvallisuus), Etelä-Karjalan liitolta, Etelä-Karjalan museolta, Museovirastolta, Imatran Seudun Kehitysyhtiöltä, Fortum Power & Heat Oy:ltä, vammaisneuvostolta, vanhusneuvostolta ja nuorisovaltuustolta. Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunnot Imatran seudun ympäristölautakunnalta, hyvinvointilautakunnalta, rakennusvalvontajaostolta ja tarvittaessa viranomaisilta. Nähtävilläolo (MRL 65, MRA 27 ja 32 ) Kaavaehdotus asetetaan nähtäville Asiakaspalvelu Imatraan kaupungintalolle (1.krs) vähintään 30 päiväksi; kuulutus Uutisvuoksessa, Imatran kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Mahdolliset muistutukset kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja jätettävä yhteystietoineen Imatran kaupunginhallitukselle osoitettuna kau- 26
Päätöksenteko punginkanslian kirjaamoon, osoite Virastokatu 2, 55100 Imatra tai kirjaamo@imatra.fi. Koska kaava on vaikutuksiltaan merkittävä, asemakaavan muutoksen hyväksyy Imatran kaupunginvaltuusto. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoitteella: Itä-Suomen hallinto-oikeus PL 1744 70101 Kuopio Asemakaavan muutoksen lainvoimaisuus Mikäli kaavasta ei ole muistutettu ja kaava on edennyt muutoin oletetun aikataulun mukaisesti, kaava saanee lainvoiman alkuvuodesta 2018. Lisätietoja kaavan valmistelusta: Julia Virkkala kaavoitusarkkitehti p. 020 617 4426 sähköposti: etunimi.sukunimi@imatra.fi kaupungintalo 2. krs, huone 239-240 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan tarkentamaan ja täydentämään tarpeen mukaan suunnittelun kuluessa. Mahdolliset huomautukset tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta toivotaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Huomautukset tulee toimittaa osoitteella: Imatran kaupunki Kaupunkikehitys ja tekniset palvelut Kaupunkisuunnittelu, Kaavoitus Virastokatu 2 55100 IMATRA Imatralla 11.7.2017 Tarkistettu 14.9.2017, 20.10.2017 ja 2.11.2017 Julia Virkkala kaavoitusarkkitehti Jaana Huovinen asemakaava-arkkitehti Valmistelussa mukana: Olli Ruokonen, projekti-insinööri 27