OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Transkriptio

1 IMATRAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYS JA TEKNISET PALVELUT Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1085 Kaupunginosa 11, Pässiniemi Korttelit 3, 15 ja 11 sekä katu-, virkistys-, pysäköinti-, erityis- ja muinaismuistoaluetta. SUUNNITTELUKOHDE TAVOITTEET Kaavamuutosalue käsittää Mansikkalan koulun alueen sekä Tainionkoskentien itäpuolella sijaitsevan Varpasaaren alueen. Muutosalueeseen kuuluu Mansikkalan koulun, koulun tontin kaakkoiskulmassa sijaitsevan asuin- ja liikerakennuksen, urheilutalo uimahallin, Karjalaisen kotitalon ja Varpasaaren kalastuspuiston alueet. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on toteuttaa toimiva kouluratkaisu Imatran keskimmäisen koulukeskuksen alueelle ja vahvistaa Varpasaaren ja Pässiniemen aluetta liikunta- ja virkistyspaikkana ja selkiyttää alueen käyttöä Varpasaaren alueen yleissuunnitelman mukaisesti. Samalla huomioidaan alueen

2 kulttuurihistorialliset arvot sekä muodostetaan Vuoksen rannan patoturvallisuuden kannalta tärkeät erityisalueet. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Alueen kuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Tainionkoskentien varrella Pässiniemen kaupunginosassa. Muutosalueeseen kuuluu Tainionkoskentien länsipuolella sijaitseva Mansikkalan koulun kortteli ja kadun itäpuolella sijaitsevat urheilutalo uimahallin, Karjalaisen kotitalon ja Varpasaaren kalastuspuiston alueet. Imatran kaupunginvaltuusto on päättänyt (KV:n kokous ), että Imatran kouluverkkoa kehitetään kolmen koulukeskuksen mallin mukaisesti. Kokonaisuuteen kuuluu pohjoinen Vuoksenniskan koulukeskus, eteläinen Kosken koulukeskus ja keskimmäinen Mansikkalan/Pässiniemen koulukeskus. Imatran kaupunginhallitus (KH:n kokous ) on tehnyt päätöksen, jonka mukaan keskimmäinen koulukeskus sijoitetaan Pässiniemeen Koulukadun, Karjaportinkadun, Tainionkoskentien ja Ruokosuonkadun rajaamalle korttelialueelle, jossa nykyinen käytöstä poistunut Mansikkalan koulu sijaitsee. Rakennuskokonaisuuteen sijoittuu lukio, peruskoulu ja varhaiskasvatus. Peruskoulun oppilaita on arviolta 850, lukion opiskelijoita noin 350 ja varhaiskasvatuspaikkoja noin 200. Alue on saavutettavuudeltaan hyvä ja sen läheisyydessä sijaitsee Varpasaaren liikunta-aluekokonaisuus ja kulttuuritalo Virta, jossa toimii myös kirjasto. Uusi koulukeskus on tarkoitus toteuttaa monitoimitalona, joka mahdollistaa rakennuskokonaisuuden käytön myös kouluajan ulkopuolella mm. liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalveluiden osalta. Varpasaaren alue on tärkeää virkistysaluetta. Asemakaavan muutos mahdollistaa Varpasaaren liikuntamahdollisuuksien parantamisen ja alueen toimimisen Mansikkalan koulukeskuksen monipuolisena lähiliikuntapaikkana luvun uimahallin yhteyteen 1980-luvulla rakennetussa urheilutalossa on tarjolla runsaasti liikuntatoimintaa mm. liikuntahalli, voimisteluhalli, painitila, yleisurheilutila, keilahalli ja kuntosali. Alueen keskiosassa sijaitsevassa puistometsässä sijaitsee frisbeegolf-rata ja Vuoksen luontolenkki kulkee alueen kautta. Vuonna 2015 on valmistunut Varpasaaren alueen yleissuunnitelma (MA- Arkkitehdit, L-Arkkitehdit). Yleissuunnitelmassa alueelle on hahmoteltu urheilu- ja tapahtuma-areenan toteuttamiseksi eri vaihtoehtoja. Tämän asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa avoimen urheilukentän rakentamisen mahdollisine katsomorakenteineen ja huoltotiloineen. Vuoksi on tärkeä kalastuskohde. Varpasaaressa toimii Vuoksen kalastuspuisto, josta voi mm. ostaa kalastuslupia ja vuokrata veneen. Varpasaaressa on myös pieni leirintäalue. Varpasaaren alue sijaitsee Vuoksen rannalla, Mansikkalan liikekeskustan kupeessa. Suunnittelualueelta on Imatrankosken keskustaan matkaa noin 2 kilometriä. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 15,9 hehtaaria. Imatran kau- 2

3 pungin omistuksessa on noin 12,3 hehtaaria. Fortum Heat & Power Oyj omistaa noin 2,9 hehtaaria ja noin 0,5 hehtaaria on yksityisessä omistuksessa. Alueella on myös entistä yleisen tien aluetta noin 0,2 hehtaaria. Imatran kaupungin maita on vuokrattu yksityisille ja osa Fortumin maista on vuokrattu Imatran kaupungille. Varpasaaren alue viistoilmakuvassa pohjoisesta kuvattuna (2016, Blom Kartta Oy). 3

4 Mansikkalan koulun kortteli viistoilmakuvassa (2016, Blom Kartta oy) 4

5 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen maanomistus ( ). Suunnittelualueella on yleiskaavatasolla kaksi merkintää suojeltavista rakennuksista (sr). Suojeltavia rakennuksia ovat Uimahalli-urheilutalo ja Kotiseutumuseo Karjalainen kotitalo. Kohteet on inventoitu Lasse Ojosen teoksessa Imatran rakennetun ympäristön kohteet (1994). Uimahalli-urheilutalo on teräsbetonirunkoinen, liimapuukaarilla ja kaarikatolla varustettu rakennuskompleksi, jossa uimahallissa on kupari- ja urheilutalossa huopakatto. Vuorauksessa on käytetty maalattua betonia, kvartsihiekkatiiltä ja kuultokäsiteltyä lasia. Rakennukset ovat ulkoasultaan valko-tummanruskeat ja edustavat 1960-luvun konstruktivistista hallirakentamista. Rakennus on voimakkaasti miljöötä määrittävä tekijä Varpasaaren alueella. Uimahallin on suunnitellut Einari Teräsvirta. Urheilutalon osuus on uudempi ja se on rakennettu noudattamaan arkkitehtuuriltaan uimahallin muotokieltä. Ojosen teok- 5

6 sessa inventointiperusteiksi on kirjattu rakennushistorialliset ja maisemalliset arvot. Urheilutalo on rakennettu 1980-luvun alussa. Uimahalli on peruskorjattu vuosina Peruskorjauksella ei ollut vaikutusta rakennuksen julkisivuun. Rakennus on kerrosalaltaan n k-m² (Facta-kuntarekisteri). Uimahalli-urheilutalo ja Varpasaaren lahtea (Ruokonen 1/2017). Kotiseutumuseo Karjalainen Kotitalo tunnetaan myös nimellä Hiljan piha. Karjalaisen kotitalon pihapiiri esittelee karjalaista talonpoikaiskulttuuria. Imatran kotiseutuyhdistys on perustanut paikalle ulkomuseon vuonna Museo on luovutettu Imatran kaupungille vuonna Paikalle on koottu rakennuksia eri puolilta Etelä-Karjalaa. Päärakennus on alun perin Taipalsaaren Ahokkalan kylästä ja se on savupirtti vuodelta Rakennusta on laajennettu 1846 läpikäytävällä ja rakennus varustettiin savupiipulla luvulla rakennukseen palautettiin alkuperäinen pärekatto. Museon vanhin rakennus on kaksikerroksinen vilja-aitta vuodelta Muut rakennukset ovat luvuilta ja ne on koottu Ruokolahden ja Imatran seuduilta. Rakennuksia on yhteensä 14 kappaletta. Kokonaisuuteen kuuluu päärakennuksen lisäksi mm. aittoja, navetta, sauna, paja, nuottakatos, riihi ja riih-latukka. Ympäristön haasteena on rakennusten huono kunto ja maaperän kosteus ja rantapenkereen hidas sortuminen. Ojosen teoksessa kohde on nimellä kotiseutumuseo Karjalainen Kotitalo ja sen inventointiperusteina ovat rakennushistorialliset ja historialliset arvot. Rakennukset ovat Imatran kaupungin omistuksessa. 6

7 Hiljan pihan rakennuksia (Ruokonen 1/2017). Varpasaaren pohjoispäädyssä sijaitsee kalastuskeskus Vuoksen kalastuspuisto rakennuksineen. Saari on yhdistetty mantereeseen pengertiellä. Alueella on virkistystoimintaan liittyviä liike-, ravintolaja kahvilarakennuksia sekä leirintäalue. Kalastuskeskuksen alueella järjestetään erilaisia tapahtumia ja kokoontumisia. Varpasaarella on pitkä historia Vuoksen kalastuksen tukikohtana. Paikalla on toiminut vuonna 1875 perustettu englantilaisten urheilukalastajien kalastusklubi The Wuoksi Fishing Club. Klubi lopetti toimintansa vuonna luvulla Vuoksea ruopattiin voimalaitoksen tehojen parantamiseksi ja Varpasaari siirrettiin kokonaisuudessaan lähemmäksi rantaa. Kaavamuutosalue vuoden 1937 ilmakuvassa. 7

8 Kalastuspuiston rakennuksia (Ruokonen 1/2017). Varpasaarella on moninaista virkistyskäyttöä, alueen ympäristössä on runsaasti erilaisia virkistys- ja liikuntakäyttöön tarkoitettuja rakennuksia ja rakenteita. Rannoilla on useita laitureita ja urheilutalon pihapiirissä on ulkoliikuntapuisto. Vuoksen luontolenkki kulkee alueen kautta. Uimahallista on rakennettu katettu kulkuyhteys, jonka kautta pääsee Vuokseen uimaan. Varpasaaren keskiosa on puistometsää, jonka yhteydessä on yhdeksänväyläinen frisbeegolf-rata. Poikkeamisluvalla rakennettu leirimaja Vuoksen rannalla (Ruokonen 1/2017). Frisbeegolf-radan ympäri kulkee lenkkimäisesti Kotipolku-katu. Alueella on kunnallistekniikan johtoja. Mansikkalan koulurakennus sijaitsee Pässiniemeen Koulukadun, Karjaportinkadun, Tainionkoskentien ja Ruokosuonkadun rajaamalla korttelialueella osoitteessa Koulukatu 2. Koulurakennus on valmistunut vuonna Teräsbetonirunkoinen, poltetulla punaisella tiilellä vuorattu tasakattoinen rakennus 8

9 kuvastaa 1960-luvun modernin koulusuunnittelun pyrkimyksiä, jossa suosittiin matalia muotoja, toisiinsa liitettyjä siivekkeitä ja punatiilen käyttöä. Rakennus on poistunut käytöstä keväällä 2016 sisäilmaongelmien takia. Koulurakennus on kooltaan noin 9500 k-m². Rakennuksessa toimi peruskoululuokat 1-9 ja Imatran lukio. Mansikkalan koulurakennus (Ruokonen 5/2017). Ruokosuonkadun ja Tainionkoskentien kulmauksessa sijaitsee harjakattoinen lautaverhoiltu liikerakennus, joka on toiminut mm. kirpputoritiloina. Rakennus on valmistunut arviolta 1940-luvulla. Koulun tontin läheisyydessä sijaitseva asuin- ja liikerakennus (Virkkala 7/2017) Alueen käytetty rakennusoikeus on kokonaisuudessaan arviolta noin k-m². 9

10 Yhdyskuntatekninen huolto Kaavamuutosalue on yhdyskuntateknisen huollon piirissä. Alueella sijaitseva yhdyskuntatekniset johdot. Muinaisjäännökset Tainionkoskentien ja urheilutalon välissä on jäänteitä 1800-luvun alun venäläisistä kasarmeista. Kasarmien jäänteet on luokiteltu kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Kasarmirakennuksia on ollut alun perin neljä. Tietoa muinaisjäännöksistä on kerätty Vuoksen ranta-alueiden historiallisen ajan muinaisjäännösinventoinnissa (U. Köngäs, 2010). Paikalla on tehty arkeologiset tutkimukset vuonna Tutkimuksissa on pystytty paikantamaan Tainionkoskentien länsipuolella olevien rakennusten paikkoja ja itäpuolella olevia kasarmipohjia on tutkittu kaivauksin. Tien länsipuolen kasarmirauniot ovat jääneet leventyneen 10

11 Tainionkoskentien alle, mutta tien itäpuolella kasarmirakennuksista on yhä havaittavissa maastossa kumpuja, joiden kohdalla kasarmit ovat sijainneet. Eteläisempi kasarmin pohja on n. 70 metriä pitkä ja 12 metriä leveä ja kummun korkeus vaihtelee 1-1,7 metrin välillä. Kummusta on havaittavissa kasarmin seinälinjoja. Pohjoisemmasta rakennuksesta on havaittavissa kolme peräkkäistä soikeaa maakumpua. Paikalla on alueen historiasta ja kasarmirakenteista kertova opastaulu. Rauniokumpujen päällä kasvaa puita ja pensaita. Rauniot sijaitsevat Tainionkoskentien ja Urheilutalon välisessä maastossa. Kasarmin raunioita Tainionkoskentien varrella (Ruokonen 1/2017) Isojakokartta vuodelta 1835, jäljellä olevien kasarmirakennusten rauniot on merkitty punaisella soikiolla (Lähde: Vuoksen ranta-alueiden historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi, U. Köngäs, 2010) 11

12 Kasarmirakennusten sijainnit pohjakartalla. Tiedot on saatu Museoviraston paikkatietoaineistosta 2/2016. Lähellä kaavamuutosaluetta Pässiniemen edustalla Vuoksessa on kiinteäksi muinaisjäännökseksi luokiteltu Linnankosken voimalaitoksen jäännökset luvulla alueella toimi kruunun veromylly ja myöhemmin 1900-luvulla Linnankosken voimalaitos. Linnankosken voimalaitos jäi tarpeettomaksi Imatrankosken voimalaitoksen valmistuttua. Muinaisjäännös on kokonaan veden alla ja jäännöksiä voi olla koko Vuoksen leveydellä. Veden alla on säilynyt voimalaitoksen hirsirakenteita. Paikka on nykypäivänä suosittu sukelluskohde. Liikenne Luonnonympäristö Mansikkalan koulun kortteli ja Varpasaari sijaitsevat Tainionkoskentien varrella. Mansikkalan suuntaan pääsee vilkkaasti liikennöidyn Tainionkoskentien ali kahden alikulkukäytävän kautta. Vuoksen rantaa pitkin kulkee kevyen liikenteen yhteys pohjoiseen ja etelään. Varpasaaren alueen keskiosassa on lenkkimäinen katuyhteys. Varpasaaren alueelle on tehty Pässiniemen ja Varpasaaren asemakaavan luontoselvitys (Pöyry Finland Oy, 2014). Imatrankosken ja sitä ympäröivien alueiden pesimälinnustoselvitys (Elmo Miettinen, 2015) kattaa suurimman osan suunnittelualueesta. Tarkemmat tiedot suunnittelualueen luonnonympäristöstä on luettavissa luontoselvityksistä. 12

13 Alue sijaitsee ensimmäisen Salpausselän eteläpuolella, Vuoksen länsirannalla. Imatrankosken ja Tainionkosken voimalaitosten rakentaminen on muuttanut 1920-luvulla Vuoksen vedenkorkeutta ja virtausta. Vuoksen uomaa on ruopattu 1950-luvulla. Ruoppauksen yhteydessä Varpasaaren maamassat on siirretty Vuoksen keskeltä lähemmäksi rantaa. Kaavamuutosalue ei ole pohjavesialueella. Kaavamuutosalue sijoittuu eteläboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle ja kuuluu kasvimaantieteellisessä aluejaossa Järvi-Suomeen. Vuoksen savikkoisilla rantamailla esiintyy paikoin rehevää lehtokasvillisuutta niin sanotun Vuoksen lehtokeskuksen alueella. Alue on pääosin rakennettua ympäristöä ja siten ihmisen vaikutuksen alaista. Alueen keski- ja eteläosan puistometsän valtapuina ovat järeähköt koivut ja männyt. Muita pienempiä puukasveja ovat pihlaja, vaahtera, harmaaleppä ja kuusi. Alueen kenttäkerros on virkistyskäytön johdosta osin hyvin kulunutta. Frisbeegolf-väylien välialueilla tavataan lehtomaisten kangasmetsien ja kulttuurivaikutteisten kasvupaikkojen ruohoja. Karjalaisen kotitalon ympäristössä on ollut pienialaisia eläinten laidunaitauksia. Suunnittelualueen eteläosan suojaisessa lahdenpohjukassa sijaitsee kapea rantaluhta, jota voidaan pitää jossain määrin huomionarvoisena luontokohteena. Alueen eläimistö on vähäistä, sillä alue on ihmisen vaikutuspiirissä ja se tarjoaa vain vähän elinympäristöjä. Luontoselvityksen maastokäyntien yhteydessä alueella tavattiin joitain tavanomaisia metsä- ja kulttuuriympäristön lintulajeja. Alue ei ole tyypillistä liito-oravan elinaluetta. Luontoselvityksen maastokäyntien yhteydessä ei havaittu merkkejä liito-oravasta, eikä lähialueilla ole tehty havaintoja lajista. Selvitysalueella ei todettu varsinaisia luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita. Luontoselvityksen perusteella selvitysalue on ihmistoiminnan muuttamaa aluetta, jonka luontoarvot ovat melko vähäiset. Alueella ei esiinny uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä tai muita luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Alueen kautta ei muodostu selkeitä ekologia yhteyksiä. Luontoselvityksen perusteella alueen maankäytölle ei ole erityisiä rajoituksia. 13

14 Varpasaaren luontoselvityksessä kartoitettu alue. Mansikkalan koulun alue on suurelta osin rakennettua ympäristöä. Koulun tontilla on sekametsää. Mansikkalan koulun alueelle tehdään luontoselvitys kesän 2017 aikana. Pesimälinnustoselvityksen tarkastelualue pohjoinen Imatrankoski sijoittui Imatrankosken keskustan ja Varpasaaren väliselle alueelle. Koko tarkastelualueella havaittiin kaikkiaan 104 reviiriä 27 lajilta. Runsaimmat lajit olivat pajulintu, punarinta, talitiainen, peippo ja räkättirastas. Harvalukuisemmista metsälajeista havaittiin närhi, varttuneessa metsässä viihtyvistä lajeista peukaloisia sekä rautiainen ja vaativammista lehtolajeista varoitteleva kultarinta. Selvitysalueella ei havaittu linnustollisesti merkittäviä kohteita eikä alueella havaittu silmälläpidettäviä, vaarantuneita tai uhanalaisia lajeja eikä myöskään lintudirektiivin 1. liitteen lajeja. 14

15 Pesimälinnustoselvityksessä kartoitettu alue. Maaperä Kaava-alue on Imatran rakennusgeologisen aluejaon mukaan suurimmaksi osaksi savikkoa, joissa vallitsevien saven ja hiesun päällä on paikoin ohuita alle metrin paksuisia eloperäisiä kerrostumia. Varpasaaren pohjoispääty on hienorakeisten kitka- ja silttimaalajien aluetta, joissa vallitsevien hiekka-hiedan, hiesun ja hienorakeisten moreenien ohella on paikoin ohuita alle puolen metrin savi-, lieju- tai turvekerroksia. Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia pilaantuneiden maiden kohteita. Radon Kaavamuutosalue kuuluu kohonneen radontason alueelle. Mittaustuloksista 1-9 % ylittää 400 Bg/m. Radonriskit tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Melu Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaan oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db. Opetustiloissa ohjeena on, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun 15

16 A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvon (klo 7-22) 35 db. Oppilaitosalueilla ei sovelleta melun yöohjearvoja. Mansikkalan koulun alueella on tehty melumittauksia keväällä Mittaukset suoritettiin kahdessa osassa ja kahdesta eri pisteestä. Mittauksella selvitettiin liikenteen aiheuttamaa melua koulukeskuksen korttelille. Ensimmäinen mittauspiste sijaitsi Koulukadun ja Tainionkoskentien risteyksen alueella ja toinen piste alueen eteläosassa lähellä Tainionkoskentien ja Ruokosuonkadun risteystä. Ensimmäisessä pisteessä tulokset olivat päiväaikaan 62 db(a) ja yöaikaan 59 db(a). Toisessa pisteessä tulokset olivat päiväaikaan 57 db(a) ja yöaikaan 56 db(a). Toisessa pisteessä päiväaikaiset ohjearvot ylittyivät enää niukasti. Melumittauspisteiden sijainnit ja mittaustulokset. 16

17 Patoturvallisuus Kaava-alue rajautuu Vuokseen ja patoturvallisuusasiat koskevat Vuoksen ranta-alueita. Vuoksen yläjuoksulla sijaitsee Tainionkosken voimalaitoksen pato ja alajuoksulla Imatrankosken voimalaitoksen pato. Tainionkosken voimalaitoksen pato on luokiteltu patoturvallisuuslain (494/2009) 11 :n mukaiseen luokkaan 2 eli onnettomuuden sattuessa padosta saattaisi aiheutua vaaraa terveydelle taikka vähäistä suurempaa vaaraa ympäristölle tai omaisuudelle. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida Tainionkosken voimalaitospadon vahingonvaara ja suunnitella tulevat rakenteet mahdollisuuksien mukaan siten, että niille ei aiheutuisi vahinkoa mahdollisessa patoonnettomuustilanteessa. Imatrankosken voimalaitoksen vedenpatoamista varten on perustettu rasite, jonka mukaan Vuoksen yläveden korkeus saa olla enintään NN +67,70 m. Korkeusasema myötäilee nykyistä rantaviivaa. Patoturvallisuuteen liittyy Fortumin asemakaava-aloite 6/2003, jossa edellytetään yhtiön omistukseen jääneiden maa-alueiden asemakaavoittamista rannan ja rantapadon suojaalueiksi. Voimassa oleva kaavatilanne Asemakaava Alueella on voimassa sisäasiainministeriön hyväksymä asemakaava 604, ympäristöministeriön hyväksymä asemakaava 667, Kymen läänihallituksen vahvistama asemakaava 771, kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava 797 ja kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava Urheilutalon ja kalastuskeskuksen ympäristö (kortteli 11) on asemakaavassa urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU-2), jolle voidaan sijoittaa urheilurakennusten lisäksi kalastusta, uimarantaa, matkailua, lomanviettoa sekä lasten monitoimipuistoa palvelevia rakennuksia ja toimintoja. Alue on varattu kunnan tarpeisiin. Urheilutalolle ja uimahallille on osoitettu k-m² rakennusoikeutta, suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Urheilutalon ympäristössä on varattu rakennusalat 120 k-m² ja 40 k-m² yksikerroksisille rakennuksille. Korttelissa on osoitettu pysäköimispaikka (p) urheilutalon ja uimahallin käyttäjille. Urheilutalon ja uimahallin pihapiirissä on leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa (le). Kalastuspuiston alueella rakennusoikeus on jaettu kahteen osaan, 600 k-m² ja 100 k-m², korkein sallittu kerrosluku on yksi. Kalastuskeskuksen rannat on merkitty istutettavaksi alueen osaksi ja alueeksi, jolla olevat puut on säilytettävä. Jos puita joudutaan kuitenkin poistamaan vian, vaurion tai muun syyn takia, ne on korvattava saman lajin vähintään 5 m korkuisella yksilöllä. Korttelissa 11 on asemakaavan mukaista rakennusoikeutta yhteensä k-m². Korttelin Tainionkoskentien puoleinen reuna on merkitty katualueen rajaksi, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Korttelissa on varattava autopaikkoja 1 ap/100 k-m². 17

18 Varpasaaren keskiosa on puistoa (VP), jolla ympäristö säilytetään (/s). Puisto on nimetty Kostinpuistoksi. Tainionkoskentieltä alueen keskelle johtaa Kotipolku niminen katu. Kadun päässä on yleinen pysäköintialue (LP). Karjalaisen kotitalon alue (kortteli 15) on merkitty museorakennusten korttelialueeksi (YM). Korttelin rakennusoikeus on määritetty tehokkuusluvulla e=0,1 joten korttelin rakennusoikeus on n k-m². Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Varpasaaren eteläosan rantavyöhyke on merkitty rannan ja rantapadon suojaalueeksi (E-1). Alueella ei saa ryhtyä patoturvallisuutta vaarantaviin toimenpiteisiin, kuten maankaivuun, -siirtoon, istutuksiin tai putkien sijoittamiseen muutoin kuin alueen omistavan voimalaitosyhtiön antaman luvan perusteella. E-1 alueen pohjoispuolella patoturvallisuus on huomioitu padon suoja-alueen merkinnällä (psu). Padon suoja-alueella on noudatettava voimalaitosyhtiön patoturvallisuusohjeita. Osa Tainionkoskentien varrella sijaitsevista kiinteiksi muinaisjäännöksiksi luokitelluista venäläisaikaisten kasarmien raunioista on merkitty asemakaavassa muinaismuistoalueeksi (SM). Mansikkalan koulu sijaitsee korttelissa 3. Pohjoispuoleinen tontti on merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO) ja eteläpuoleinen yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Mansikkalan koulu sijaitsee pohjoisemmalla tontilla. Tontin rakennusala on rajattu vanhan koulun mukaisesti ja rakennusoikeudeksi on merkitty 9000 k-m² ja kerrosluvuksi 3. Eteläpuoleisella tontilla rakennusala on rajattu tontin länsipuolelle ja rakennusoikeudeksi on merkitty 5200 k-m² ja kerrosluvuksi 3. Korttelin Tainionkoskentien puoleinen reuna on merkitty istutettavaksi alueen osaksi ja kadun puoleinen reuna on merkitty katualueen rajan osaksi, jolle ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Kortteliin on merkitty yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattuja alueen osia. Y-alueilla autopaikkoja on varattava 1 ap/100 m². Korttelin Ruokosuonkadun ja Tainionkoskentien kulmauksessa on tontti, joka on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Tontin tehokkuusluvuksi on merkitty e=0,5, eli rakennusoikeudeksi muodostuu noin 870 k-m². Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontin länsipääty on merkitty pysäköimispaikaksi (p). Autopaikkoja on varattava 1 ap/60 m² toimisto- ja liikekerrosalaa kohden ja 1 ap/asunto. Alueen asemakaavan mukainen rakennusoikeus on yhteensä noin k- m². Yleiskaava Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä yleiskaava Kestävä Imatra Varpasaaren alue kokonaisuudessaan matkailupalvelut mahdollistavaa julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PYR). Varpasaaren pohjoispäädyssä on merkintä uimarannasta. 18

19 Vuoksi on merkitty vesialueeksi (W). Vuoksen ranta-alueet on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Varpasaaren eteläpuolinen Vuoksen ranta on merkitty maapatojen alueeksi (/mp). Patoalueella voidaan rajoittaa raskaiden rakenteiden ja putkien sijoittamista, kaivuutöitä sekä yleisön liikkumista, mikäli liikkumisesta katsotaan koituvan vaaraa yleisön turvallisuudelle tai voimalaitoksen rakenteille ja laitteille. Koulukeskuksen alue on merkitty julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY). Suunnittelualueella on kaksi merkintää suojeltavista rakennuksista (sr). Suojeltavia rakennuksia ovat Uimahalli-urheilutalo ja Kotiseutumuseo Karjalainen kotitalo. 19

20 Ote ajantasaisesta yleiskaavojen yhdistelmästä. Kaavamuutosalueen sijainti on rajattu punaisella soikiolla. Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Varpasaaren kautta on merkitty kulkevaksi retkeily-/ulkoilureitti ja Tainionkoskentien myötäisesti on merkitty kevyen liikenteen laaturaitti. Kaavamuutosalue on osa matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (mv), kaupunkirakenteen kehittämisen kohdealuetta (kk), kasvukeskuksen laatukäytävää (lk) ja Vuoksen rantojen kehittämisen kohdealuetta (Vk). 20

21 Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta. Kaavamuutosalueen sijainti on merkitty keltaisella soikiolla. Etelä-Karjalan 1.vaihemaakuntakaavan on hyväksynyt Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan Vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan kaupan palveluja ja niiden kehittämismahdollisuuksia sekä mitoitusta maakunnassa. Myös matkailupalvelujen ja elinkeinojen sekä liikennejärjestelmän kehittäminen ovat kaavan teemoina. Vaihekaavan ratkaisut korvaavat Etelä-Karjalan vahvistetun kokonaismaakuntakaavan aluevarauksia. Alue on vaihemaakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta (C). Vaihemaakuntakaavassa on koko maakuntakaava-aluetta koskeva yleismääräys, jonka mukaan maakunnan alueidenkäytön jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon 21

22 tervehdyttävän ympäristön kehittäminen. Kaavoitus- ja rakennushankkeissa tulee ottaa kohtuullisessa määrin huomioon taiteelliset ja visuaaliset sekä kulttuuriympäristöön liittyvät tavoitteet. Aloitteet Ote Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavasta. Kaavamuutosalueen sijainti on merkitty keltaisella soikiolla. Poikkeamispäätökset Kaavamuutos on käynnistetty Imatran kaupungin aloitteesta. Mansikkalan koulukeskuksen aluetta koskee Imatran kaupungin asemakaava-aloite 4/2017. Kaavamuutoksen yhteydessä käsitellään myös Fortum Heat & Power Oy:n asemakaava-aloitteet M7/02 ja 6/2003, joiden mukaan osa Varpasaaren ranta-alueista tulee kaavoittaa rannan ja rantapadon suoja-alueeksi tai vastaavaksi alueeksi. Kaavamuutosalueelle on kaikkiaan kuusi poikkeamislupaa. Sisäasianministeriö on myöntänyt vuonna 1972 (p-lupa 83) luvan leirimajan rakentamiselle ja vuonna 1980 (p-lupa 244) luvan urheilutalon rakentamiselle, ympäristöministeriö on myöntänyt vuonna 1984 (p-lupa 352) luvan pysyvän leirimajan rakentamiselle ja vuonna 1986 (p-lupa 396) huoltorakennuksen rakentamiselle, tekninen lautakunta on myöntänyt vuonna 2006 (p-luvat 733 ja 734) luvat sauna- /kokoustilan rakentamiselle ja pää- ja varastorakennuksien laajennuksille Varpasaaren kalastuskeskuksen alueella. 22

23 Rakennusjärjestys Pohjakartta Imatran rakennusjärjestys on tullut voimaan (KV , 52). Pohjakartan tulee täyttää MRL 54a vaatimukset. Pohjakartan laadusta vastaa Imatran kaupunki. Muut selvitykset, suunnitelmat ja päätökset Tainionkoskentie välillä Koskikatu- Ruokosuonkatu, liikenteelliset tarkastelut ja laskennat (Ramboll Finland Oy) Mansikkalaan suunnitteilla olevan koulukeskusalueen meluraportti Kaupunginhallituksen päätös Keskimmäisen koulukeskuksen sijainti Imatran keskimmäisen koulukeskuksen sijoitusvaihtoehtojen liikkumisselvitys (Ramboll Finland Oy) Kaupunginvaltuuston päätös Palveluverkkoratkaisu Toimiva kampusmalli 2026 Varpasaaren alueen yleissuunnitelma (Imatran kaupunki, MA- Arkkitehdit, L-Arkkitehdit) Imatran Imatrankosken ja sitä ympäröivien alueiden pesimälinnustoselvitys (Elmo Miettinen) Pässiniemen ja Varpasaaren asemakaavan luontoselvitys (Pöyry Finland Oy) Vuoksen ranta-alueiden historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi (Ulrika Köngäs, Museovirasto, Imatran kaupunki) Imatran rakennetun ympäristön kohteet, 1994 (Lasse Ojonen) 23

24 Varpasaaren, Urheiluhallin ja karjalaisen kotitalon ympäristön yleissuunnitelma (MA-Arkkitehdit 2015) kattaa koko kaavamuutosalueen. Kaavamuutosta laaditaan yleissuunnitelman pohjalta. Yleissuunnitelmassa alueelle on hahmoteltu urheilu- ja tapahtuma-areenan toteuttamiseksi eri vaihtoehtoja. Tämän asemakaavan muutoksen tavoitteena on avoimen urheilukentän rakentamisen mahdollistaminen katsomorakenteineen ja huoltotiloineen. Yleissuunnitelmassa alueen toimintoja kuten liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä on jäsennelty uudelleen. Pässiniemen Tainionkoskentien liittymään on hahmoteltu kiertoliittymää. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET (MRL 9, MRA 1 ) Kaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan vaikutuksia kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan, elinkeinoelämään, liikenteeseen sekä ympäristöön. Lisäksi arvioidaan kaavamuutoksen sosiaalisia vaikutuksia. Maankäytön vaikutuksia on arvioitu keskimmäisen koulukeskuksen sijoitusvaihtoehtojen liikkumisselvityksessä ja Varpasaaren alueen luontoselvityksessä ja yleissuunnitelmassa. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Kaava laaditaan yhteistyössä kaupungin kaupunkikehityksen ja teknisten palveluiden vastuualueen sekä koulutus- ja liikuntapalveluista vastaavien kanssa. OSALLISET (MRL 62 ) Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat Sähkö- ja puhelinyhtiöt Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kainuun ELY-keskus (patoturvallisuus) Etelä-Karjalan liitto Imatran seudun ympäristötoimi Fortum Heat & Power Oy Museovirasto Etelä-Karjalan Museo Etelä-Karjalan pelastuslaitos Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Imatran YH-rakennuttaja Oy Imatran Lämpö Oy Imatran Seudun Vammaisneuvosto Imatran Vanhusneuvosto Imatran Nuorisovaltuusto Yhdistykset ja alueen toimijat: Imatran kotiseutuyhdistys ry Imatran kaupunkikeskustat ry Imatran talviuimarit ry 24

25 Vuoksen DiscGolf ry Vuoksen kalastuspuisto Muut alueen toimijat OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS (MRL 6, 62 JA 63, MRA 30 ) Kaavaluonnoksen esittely - kaavan vireilletulo Lausuntopyynnöt Varpasaaren alueen kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2015 kaavoituskatsauksen yhteydessä Asemakaavan valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Viranomaisneuvottelussa esiteltiin kaavamuutoksen lähtökohdat. Neuvottelussa tuotiin esille Imatran keskimmäisen koulukeskuksen sijoittuminen Varpasaaren alueen viereen Mansikkalan koulun vanhalle paikalle. Alueita on syytä suunnitella laajoina kokonaisuuksina, joten koulukeskuksen kaavamuutos päätettiin kytkeä samaan kokonaisuuteen Varpasaaren alueen kaavoituksen kanssa. Kaavaluonnoksen esittely ja tiedottaminen järjestetään syksyllä 2017, tiedottaminen Uutisvuoksessa, Imatran kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla. Lisäksi kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen omistajille ja haltijoille lähetetään kirjeitse tieto esittelytilaisuudesta. Kaavan esittelytilaisuudessa esitellään kaavamuutoksen lähtökohtia. Esillä tilaisuudessa on Varpasaaren yleissuunnitelma, yleissuunnitelmaan perustuva kaavaluonnos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaselostuksen luonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on saatavana tilaisuudessa. Palautetta kaavaluonnoksesta pyydetään kaupunkikehityksen ja teknisten palveluiden sidosryhmiltä, hyvinvointi-, koulutus- ja liikuntapalveluilta sekä Imatran Lämpö Oy:ltä. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Kainuun ELY-keskukselta (patoturvallisuus), Etelä-Karjalan liitolta, Etelä- Karjalan museolta, Museovirastolta, Imatran Seudun Kehitysyhtiöltä, Fortum Heat & Power Oy:ltä, vammaisneuvostolta, vanhusneuvostolta ja nuorisovaltuustolta. Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunnot Imatran seudun ympäristölautakunnalta, hyvinvointilautakunnalta, rakennusvalvontajaostolta ja tarvittaessa viranomaisilta. Nähtävilläolo (MRL 65, MRA 27 ja 32 ) Kaavaehdotus asetetaan nähtäville Asiakaspalvelu Imatraan kaupungintalolle (1.krs) vähintään 30 päiväksi; kuulutus Uutisvuoksessa, Imatran kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla. 25

26 Päätöksenteko Mahdolliset muistutukset kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja jätettävä yhteystietoineen Imatran kaupunginhallitukselle osoitettuna kaupunginkanslian kirjaamoon, osoite Virastokatu 2, Imatra tai Koska kaava on vaikutuksiltaan merkittävä, asemakaavan muutoksen hyväksyy Imatran kaupunginvaltuusto. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Itä-Suomen hallintooikeudelle osoitteella: Itä-Suomen hallinto-oikeus PL Kuopio Asemakaavan muutoksen lainvoimaisuus Mikäli kaavasta ei ole muistutettu ja kaava on edennyt muutoin oletetun aikataulun mukaisesti, kaava saanee lainvoiman alkuvuodesta Lisätietoja kaavan valmistelusta: Julia Virkkala kaavoitusarkkitehti p sähköposti: kaupungintalo 2. krs, huone 340 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA (MRL 64 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan tarkentamaan ja täydentämään tarpeen mukaan suunnittelun kuluessa. Mahdolliset huomautukset tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta toivotaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Huomautukset tulee toimittaa osoitteella: Imatran kaupunki Kaupunkikehitys ja tekniset palvelut Kaupunkisuunnittelu, Kaavoitus Virastokatu IMATRA Mikäli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään riittämättömänä, on osallisilla mahdollisuus esittää neuvottelua Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle osoitteella: Kaakkois-Suomen ELY-keskus PL Kouvola 26

27 Imatralla Julia Virkkala kaavoitusarkkitehti Jaana Huovinen asemakaava-arkkitehti Valmistelussa mukana Olli Ruokonen, kaavoitusinsinööri 27