TYÖELÄMÄ 2025 SAK:n 22. TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI 17.10-18.10.2015 Ylitarkastaja Päivi Hämäläinen
Työelämä ja työympäristö vuonna 2025 Työelämä 2025 tulevaisuuskatsauksessa on kuvattu työelämän ja työympäristön tilaa vuonna 2025 Tulevaisuuskatsaus tarvitaan, koska huolimatta useista Suomessa ja maailmalla julkaistuista tulevaisuuskatsauksista, yhdessäkään niistä ei ole kuvattu muutosta työsuojelun ja työhyvinvoinnin näkökulmasta eikä esitetty työsuojeluhallinnon toimenpiteitä katsauksen perusteella on esitetty toimenpiteitä, joihin työsuojeluhallinnon tulisi ryhtyä nyt Katsaus ei ole STM:n virallinen kanta, vaan kirjoittajien näkemys, joka on syntynyt laajasta kirjallisuusselvityksestä, keskusteluista, osallistumisista seminaareihin ja alan workshopeihin. Tulevien toimenpiteiden toteutus tapahtuu yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja asiantuntijalaitosten kanssa. Toteutus kytkeytyy Työhyvinvoinnin ja työympäristön linjauksiin vuoteen 2020. 2
Vuonna 2025 Työllisyysaste 70 % - Työurat pitenevät maltillisesti Työt sijaitsevat pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa Osaamista ja töitä tarjotaan globaalisti ajasta ja paikasta riippumatta Sosiaalisen median hyödyntäminen Verkostoituminen, toimialarajojen hämärtyminen Työelämä, osaaminen ja tietotaito ovat polarisoituneet Keskipalkkaiset työt vähentyneet Työntekijät yhä iäkkäämpiä - nuorten osuus työvoimasta pienentynyt Työntekijöillä enemmän vastuuta oman työn hallinnasta, itsensä johtamisesta sekä rajojen asettamisesta 3
Vuonna 2025 Osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet lisääntyneet Vuokratyö ja yrittäjyys lisääntynyt Pakkoyrittäjyys lisääntynyt Työntekijöiden kokonaiskuormituksen arvioiminen vaikeaa Uusien teknologioiden aiheuttamien terveysriskien arviointi vaikeaa Ihmisen luottamus tekniikkaan toimiminen poikkeustilanteissa heikentynyt Vapaaehtoistyö merkittävä yhteiskunnallinen resurssi 4
Työsuojeluhallinnon toimenpiteet nykyhetkestä tulevaisuuteen Muutokset työelämässä eivät ole vähentäneet työsuojeluvalvonnan tarvetta. Ajasta ja paikasta riippumattoman työn lisääntyessä tarvitaan panostusta turvallisuusjohtamiseen työntekijät pystyvät itse tunnistamaan vaaratekijöitä ja arvioimaan riskejä Polarisaatio ja diversifikaatio vaatii työsuojeluvalvonnalta tarkemmin kohdennettua valvontaa yhteismitallisuuden puute 5
Työsuojeluhallinnon toimenpiteet nykyhetkestä tulevaisuuteen Turvallisuuskulttuuria ja ennaltaehkäisyn periaatetta viedään eteenpäin käyttämällä hyväksi esim. sosiaalisen median työkaluja erilaiset työturvallisuuden, työterveyden ja työhyvinvoinnin hankkeet sosiaaliseen mediaan yhteiskehittämisen ja joukkoistamisen etujen saamiseksi Työnantajan vastuulla edelleen työntekijöiden koulutus ja opastaminen sekä perehdyttäminen perehdyttämisen merkitys korostuu, kun työpaikalla yhä enemmän osaaikaisia, määräaikaisia, vuokratyöntekijöitä sekä yksityisyrittäjiä osatyökykyisten ja iäkkäiden työntekijöiden opastus ja perehdytys työsuojeluhallinto pyrkii vaikuttamaan myös siihen, että työntekijän on mahdollista ylläpitää laajaa ammattitaitoa riippumatta työnantajasta työsuojelun näkökulmasta osaaminen on osa työturvallisuutta 6
Työsuojeluhallinnon toimenpiteet nykyhetkestä tulevaisuuteen Riskienarvioinnin merkitys korostuu uudet riskit perehdytys tulee perustua työpaikalla tehtyyn riskienarviointiin kohdennettua riskienarviointia Työntekijöiden tavoittaminen tulevaisuudessa on haasteellista työsuojeluhallinnolle yhä häilyvämmäksi muuttuva työnantaja-asema voi vaatia lainmuutoksia kaikkien työtätekevien suojelemiseksi työsuojeluhallinnon tulee yhä enemmän verkostoitua itse ja lisätä edelleen sidosryhmäyhteistyötä 7
Työsuojeluhallinnon toimenpiteet nykyhetkestä tulevaisuuteen Työsuojeluhallinto seuraa aktiivisesti muutoksia työelämässä, taloudessa ja yhteiskunnassa sekä omaan toimialaansa vaikuttavaa tutkimusta Työsuojeluhallinnon on tarkasteltava entistä vakavammin työntekijöiden kokonaiskuormitusta (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) Monikulttuuristen ja -kielisten työpaikkojen lisääntyminen kasvattaa työsuojeluvalvonnan osaamisvaatimuksia pyritään vaikuttamaan eri kulttuureista tulevien työntekijöiden erilaisten toimintatapojen ymmärtämiseen huomioidaan uusien henkilöiden rekrytoinneissa työsuojeluhallintoon varmistetaan suomalaisen lainsäädännön toteutuminen 8
Toimenpiteiden toteuttamisen esimerkkejä Menetetyn työpanoksen aiheuttamat kustannukset tavoitteena tuoda näkyvämmäksi työntekijöiden työpanoksen menettämisen kustannuksia motivoida yrityksiä panostamaan työturvallisuuden, -terveyden ja -hyvinvoinnin kehittämiseen Suomen kansantaloudenmenetykset ovat yli 24 miljardia vuodessa eli yli 2 miljardia kuukaudessa Kuka lopulta maksaa kustannukset? 9
Toimenpiteiden toteuttamisen esimerkkejä Työn henkinen ja ruumiillinen rasittavuus tavoitteena päästä kiinni niihin tekijöihin, jotka selittävät henkistä ja ruumiillista rasittavuutta valitaan painopistealueita, joihin työsuojeluhallinto pystyy vaikuttamaan Selvityksen perusteella löytyi työn fyysisen (17 kpl) ja henkisen kuormituksen (20 kpl) kehitystä kuvaavaan selittävään muuttujaan. Työn henkiseen rasittavuuteen ovat selvityksen mukaan eniten yhteydessä kiireeseen liittyvät tekijät. Henkisen rasittuneisuuden kannalta ristiriidat ja kilpailu ovat myös haitallisia. Ruumiillinen rasittuneisuus on hyvin voimakkaasti sidoksissa ammattialaan ja tehtäviin. Ylivoimaisesti muista erottuva tekijä on raskaat nostot. Lisäksi työympäristön fysikaaliset ja kemialliset tekijät sekä työskentelyasennot vaikuttavat rasittavuuden tunteeseen. 10
Toimenpiteiden toteuttamisen esimerkkejä Moderni tapaturmaohjelma - STM:n työsuojeluosaston tilaama esiselvitys Miten pystytään vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin Miten saadaan edelleen työtapaturmia vähennettyä Tulosten perusteella tarvitaan rakenteellisia toimenpiteitä kohdistuen fyysiseen ja organisatoriseen ympäristöön turvallisuustasoa kehitettäessä Pyrittäessä vaikuttamaan asenteisiin ja turvallisuuskulttuuriin tulee muistaa monimutkaiset vaikutusketjut Painopistettä tulisi siirtää tapaturmataajuuksien tarkastelusta kohti turvallisuuden positiivista merkitystä Yleisemmin käytettyjen teorioiden ja oppien toimivuus muuttuvassa työelämässä 11
Toimenpiteiden toteuttamisen esimerkkejä Pienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointi - TTL tekemä tutkimus STM:n tuella tavoitteena muodostaa kuva, mitä todellisuudessa tiedetään ja mitä ei tiedetä, mikro- ja pienten yritysten toiminnan tuloksellisuudesta ja työhyvinvoinnin tekijöistä Pienyritykset heterogeeninen ryhmä, mutta usein käsitellään yhtenä ryhmänä Pienten yritysten työhyvinvoinnin tilanne on parempi kuin yleisesti kuvitellaan Työturvallisuuteen ja terveyteen liittyvät ilmiöt näyttäytyvät pienille yrityksille satunnaisina Pienten yritysten työhyvinvointia keskeisesti peilaavista indikaattoreista niukasti saatavilla yrityskokoon perustuvaa, sovellettavaa tietoa Analyysit ja toimintamallit, joilla ohjataan ja tuetaan päätöksentekoa suurissa yrityksissä, eivät sellaisenaan sovellu pieniin yrityksiin. 12
Yhteenveto Tavoitteena on toisaalta välttyä ei-toivotulta kehitykseltä ja toisaalta vahvistaa ja varmistaa toivottua kehitystä Faktat: Teknologinen kehitys on yhä nopeampaa Työterveys ja -turvallisuus riskit muuttuvat, monimutkaistuvat ja tulee kokonaan uusia riskejä Työelämässä tarvitaan yhä enemmän laaja-alaisuutta ja joustavuutta Diversifikaatio ja polarisaatio vaatii työsuojeluhallinnon toimenpiteiden monipuolistamista 13
Raportti löydettävissä http://julkari.fi/handle/10024/125724 Lisätietoa muista aiheista liittyen työsuojeluhallinnon toimenpiteisiin Menetetyn työpanoksen kustannus http://stm.fi/menetetyn-tyopanoksen-kustannukset Työn henkinen ja ruumiillinen rasittavuus http://julkari.fi/handle/10024/126781 Pienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointi: esitutkimuksen raportti https://www.julkari.fi/handle/10024/126947 14