Some-markkinoinnin trendit 24 johtavan kotimaisen asiantuntijan näkemys 2014 Helene Auramo / Jussi-Pekka Erkkola / Ida Hakola / Jani Halme / Karoliina Harjanne / Antti Isokangas / Juho Jokinen / Kati Keronen / Antti Leino / Petteri Lillberg / Henri Molin / Toni Nummela / Aki Ovaska / Harto Pönkä / Mari Rasimus / Janne Saarikko / Satu Stolt-Väyrynen / Kati Sulin / Tommi Taponen / Ville Tolvanen / Matias Vaara / Aku Varamäki / Riku Vassinen / Pär Österlund #sometrendit2014 Tutkimus julkaistu 12.12.2013. Lisätietoja: jari@kurio.fi
Sisällys Johdanto 2 Tiivistelmä 3 Tärkeimmät kehityssuunnat 2014 mihin ollaan menossa? 4 Kanavasuunnitelma 2014 missä keskustelut käydään? 9 Termien hautausmaa mistä ei pitäisi puhua? 11 Liite: Vastaukset 12 1
1. Johdanto Vuosi on ikuisuus sosiaalisen median maailmassa. Kvartaalissakin ehtii jo nousta muutama mielenkiintoinen uusi palvelu pinnalle, laitekannat kehittyä vähintäänkin versiosta toiseen ja ihmisten mielenkiinto pyrähdellä ympäriinsä bittivirrassa. Edellisen ja malliaan ensimmäisen some-markkinoinnin trendikatsauksemme aikaan moni asia näytti erilaiselta. Vuodessa on siirrytty visuaalisuudessa kuvista videoihin, sisäisessä organisoinnissa siilojen purkamisesta yhteistyön prosessien linjaamiseen ja kanavasuunnittelussa kaikenkattavasta täsmätargetoituun. Sisältömarkkinointi on vakiinnuttanut asemansa puheessa. Moni muu on puolestaan hiljalleen hävinnyt keskusteluista. Yleisesti on siirrytty isoista asioista pienempiin, harvoista lukemattomiin, viilatuista aidomman makuisiin: kohti kokonaisvaltaista sosiaalista yritystä, jossa arvot ohjaavat tekemistä ja teot puhututtavat. Maailman muuttuessa ympärillämme tämä tutkimus ankkuroi itsensä kiinni johonkin pysyvään: kotimaisten markkinoijien tarpeeseen ymmärtää toimintaympäristöään. Tulevaisuuden tähystäjiksi olemme saaneet jälleen kerran mahtavan joukon alalla kouliintuneita näkijöitä ja tekijöitä. Suomen kovimpia sellaisia. Kiitos heistä jokaiselle. Sosiaalisemman markkinoinnin puolesta, Jari Lähdevuori Co-Founder, CEO Kurio Elli Tuominen Co-Founder, Strategist Kurio 2
2. Tiivistelmä Some-markkinoinnin trendit 2014 1 Sosiaalisuus sulautuu markkinointistrategiaan // Sosiaalista mediaa ei tule enää tarkastella irrallaan yrityksen muusta tekemisestä. Se tulee integroida kaikkeen olemassa olevaan aina yrityksen strategioista lähtien. 2 Aitouden kaipuu // Sosiaalisessa mediassa totuus nousee jatkuvasti pintaan, minkä johdosta ihmiset ovat alkaneet kaivata aitoja asioita ja oikeita ihmisiä kiiltokuvien sijaan. 3 Yrityskulttuurin muutokselle tilausta // Mitä enemmän yritykset ovat sosiaalisessa mediassa sitä selvemmäksi on käynyt tarve koko yritysten kulttuuriselle muutokselle. Sosiaalisuuden aika asettaa visiolle, missiolle ja arvoille uudet vaatimukset. 4 Toiminnan luonnetta muutettava jatkuvammaksi ja ketterämmäksi // Menestyäkseen reaaliaikaisesti toimivassa some-kentässä yrityksen tulee pysyä jatkuvasti ajantasalla omaan toimintaansa liittyvistä asioista ja pystyttävä reagoimaan näihin hetkessä. 5 Sisäisen yhteistyön prosessien hiominen // Ei riitä, että siilot on purettu tiimien, yksiköiden ja kumppanuusyritysten väliltä nyt pitää rakentaa siltoja, jotta yhteistyö on saumatonta. 6 Sosiaalisen median pirstaloituminen // Siinä missä aiemmin some oli yhtä kuin Facebook, tarkoittaa se tänä päivänä aidosti kirjavaa sosiaalisten medioiden kokoelmaa. 7 Koko kansan some // Suuret ikäluokat ovat ottaneet sosiaalisen median omakseen tehden siitä arkipäivää koko Suomelle. 8 Video lyö läpi // Ensin tulivat kuvat, seuraavaksi videot. Tarkoitukseen sopivien palveluiden ja laitteiden levittyä laajalle videosisältöjen määrä kasvaa entisestään ja niiden käytöstä tulee luonteva osa kommunikaatiota. 9 Käyttäjät menevät mobiili edellä // Sosiaalista mediaa käytetään useimmiten laitteella, joka on mukana kulkeva. 10 Yhteisöt sulkeutuvat mikrokosmoksiinsa // Rajatulle ryhmälle tarkoitetut kommunikaatioalustat Facebook-ryhmistä Snapchatin kaltaisiin pikaviestipalveluihin kasvattavat suosiotaan avoimempien yhteisöjen rinnalla. 11 Sisältömarkkinointia nostettava seuraavalle tasolle // Sisältömarkkinointi löi ajatteluntasolla läpi vuonna 2013. Nyt on tarvetta keskittyä toiminnan tehostamiseen niin ulkoisen kiinnostavuuden kuin sisäisen järjestäytymisen näkökulmasta. 12 UGC palaa entistä ehompana // Kuluttajien tuottama sisältö tulee takaisin markkinoijien agendalle muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen virheistä oppineena. 13 Hyötyjen todentamisen ikuinen haaste // Saatavilla olevan datan määrästä huolimatta mitattavien tulosten esittäminen tuottaa edelleen vaikeuksia. 3
3. Tärkeimmät kehityssuunnat 2014 mihin ollaan menossa? Kysyimme 24 kotimaiselta visionääriltä, miltä some-markkinointi näyttää Suomessa vuonna 2014. Vastaajat edustavat laajaa joukkoa erilaisia näkökulmia: mukaan mahtuu niin mainos-, media-, some- kuin digitoimistojen asiantuntijoita, Suomen suurimpien B2C- ja B2B-yritysten edustajia, nuoria lupauksia ja vanhoja konkareita. Heidän vastauksistaan nousi esille kolmetoista keskeistä trendiä. 1 Sosiaalisuus sulautuu markkinointistrategiaan Markkinoinnin muuttuessa entistä sisältölähtöisemmäksi entistäkin harvempi ajattelee sosiaalista mediaa erillisenä kanavana. Ei laadita enää sosiaalisen median markkinointistrategioita, vaan sosiaalisuus nähdään olennaisena osana koko markkinoinnin strategiaa. Erilaisilla sosiaalisen median palveluilla on omat tehtävänsä markkinointiviestinnän kokonaisuudessa, mutta tärkeintä ei ole se, mitä ne tekevät yksin, vaan se, miten ne pelaavat yhteen ja minkälainen kokonaisuus niistä syntyy. (Antti Isokangas) Organisaatioiden sosiaalisen median strategiat ovat edelleen harvoin integroituneet yrityksen olemassa olevaan strategiaan. Tavoitteet ja oikeat mittarit sosiaalisen median toiminnassa tuntuvat puuttuvan yhdeltä jos toiseltakin. (Helene Auramo) 2014 on vuosi, jolloin yritykset muokkaavat markkinointistrategiansa uusiksi. Sosiaalinen media on opettanut, että strategiaa on voitava muuttaa tarvittaessa tai siihen voidaan lisätä uusia palasia. (Henri Molin) Sosiaalinen media erillisenä asiana katoaa. Sosiaalinen media oli ennen nätisti laatikkoon laitettava asia, jota voitiin käsitellä omana kokonaisuutena. Vuonna 2014 mahdollisuus jakaa ja kommentoida on leivottu sisään lähes kaikkiin internetpalveluihin. Sosiaalinen media siis yksinkertaisesti kuvaa verkon vallitsevaa toimintalogiikkaa. Tässä valossa kysymys kannattaako meidän olla mukana sosiaalisessa mediassa? tuntuu jo turhalta. (Matias Vaara) 2 Aitouden kaipuu Some-markkinoinnin luokkajako! Roska lisääntyy ja aitoutta vaalivat kurovat etumatkaa massoihin. Yritysten johto on tulossa ulos some-kaapeistaan, mikä on hyvä asia. Mutta kuinka moni johtaja uskaltaa antaa luvan tehdä some-markkinointia uuden markkinoinnin periaatteilla aidolla kuluttajaa kiinnostavalla sisällöllä ja palveluilla perinteisen yrityslähtöisen massaviestinnän sijaan? (Janne Saarikko) Uskon että yrityksille trendinä on yhä aidommat asiat. Kampanjoista ja kikoista siirrytään enemmän jatkuvaan dialogiin, tuotekehitykseen, asiakassuhteeseen ja palveluun verkossa. (Juho Jokinen) Onnistuminen somessa on yleensä hyvin lähellä yrityksen ydinosaamista ja toimintaa, pieniä arjen tekoja suurten visioiden sijaan. (Kati Keronen) 3 Yrityskulttuurin muutokselle tilausta [Tärkein kehityssuunta on] markkinointistrategian ja yrityskulttuurin muuttaminen. Strategian tulee yhdistää eri kanavat: miltä näytämme, miten 4
kerromme ja vuorovaikutamme. Sisällöntuotanto muuttuu monikanavaiseksi. Samaa sisältöä on hyödynnettävä eri kanavissa riippumatta mitä kanavaa tai laitetta kuluttaja käyttää. Monikanavaisuus tarkoittaa myös siilojen rikkomista. Jotta yritys onnistuu uudessa strategiassaan, on sen sitoutetteva työntekijät jakamaan samat arvot ja visio. Yrityskulttuuri, joka kannustaa työntekijöitä oppimaan ja jakamaan tietoa, voittaa. (Henri Molin) Sosiaalinen media integroituu entistä saumattomammin osaksi yrityksen jokapäiväistä toimintaa eikä ole enää erillinen toiminto. Siellä käytävä dialogi ohjaa yritystä oikeaan suuntaan ja toisaalta brändinrakennuksen perustaksi nousee entistä voimakkaammin kohtaamiset: miten asiakkaat tai sidosryhmät kohdataan sosiaalisessa mediassa ja miten he puhuvat yrityksestä eteenpäin. Läpinäkyvät, kuluttajalähtöiset yritykset, joilla on aito ja inspiroiva missio ja jotka käyttävät käytyä dialogia ja kuuntelua toimintansa ohjaamiseen, pärjäävät. (Mari Rasimus) Jos yritys haluaa olla uskottava sosiaalisessa mediassa, sen tulee toimia muutenkin kuin markkinoinnissa sosiaalisessa mediassa ja somen toimintatavoilla. On vaikea olla kovin sosiaalinen ulospäin, jos sisäisesti toimitaan vanhan maailman opeilla. Toisaalta, jotta näin voisi tapahtua, yrityksen johdon pitäisi ensin ymmärtää, mistä sosiaalisessa mediassa on kyse. Asennemuutosta harvoin tapahtuu ennen kuin käyttää itse sosiaalista mediaa aktiivisesti ja huomaa sen edut kokemuksen karttuessa. Kyseessä on siis eräänlainen muna-kana-ongelma, minkä takia tämä on suurin haaste [vuodelle 2014]. (Harto Pönkä) 4 Toiminnan luonnetta muutettava jatkuvammaksi ja ketterämmäksi Useimmat toimistot etuliitteestä riippumatta kuten asiakkaatkin ovat edelleen klassisia projekti- ja brief-organisaatioita. Toisin sanoen hitaita. Valmistellaan brief, briiffataan projekti, sitten toimisto miettii, palaa ja presentoi jne. Somessa on monesti kysymys eräänlaisesta Twitter-luovudesta otetaan asiasta kiinni, reagoidaan, kommentoidaan ja nostetaan aiheeksi. Kenen organisaatio, rohkeus, työajat, talentti ja hyväksyttämisprosessit taipuvat tähän? (Petteri Lillberg) Pelokkaat asiakkaat, jäykät toimistot ja hitaat some-gurut tekevät käytännössä reaaliaikaisen markkinoinnin jollei täysin mahdottomaksi niin hyvin vaikeaksi. Asiasta kohkataan paljon, mutta hyvät case-esimerkit ovat lähestulkoon aina samojen parin brändin harteilla. Oikeasti hyvän proaktiivisen tai edes jossain määrin reaktiivisen reaaliaikaisen some-markkinoinnin tekeminen edyllyttäisi vallankumousta niin ostajien kuin tarjoajien keskuudessa. (Riku Vassinen) Yritysten koko markkinointikulttuurin on muututtava. Kampanjoinnista jatkuvaan positiiviseen dialogiin siirtyminen syntyy vain rakenteita radikaalisti muuttamalla. Organisaatioita pitää muuttaa, ihmisiä pitää vaihtaa, toimintatapoja pitää vaihtaa. Markkinointiorganisaation mindsetin muutos on vaikeaa ja hidasta. (Juho Jokinen) 5 Sisäisen yhteistyön prosessien hiominen Markkinointi sosiaalisessa mediassa sitoo edelleen resursseja ja asiakkaiden odotukset ovat kasvussa: asiakkaat odottavat jo saavansa palvelua somessa. Siksi koko organisaation täytyy tehdä saumatonta yhteistyötä ja resurssien lisäksi työkalujen ja prosessien täytyy olla kunnossa. Ne yritykset ovat etulyöntiasemassa, jotka ovat tätä jo harjoitelleet. (Aku Varamäki) - - bränditalon sisäinen haaste on somen käytön integroiminen muihin kuin perinteisen markkinoinnin prosessiin, esimerkiksi kuluttajapalveluun tai tuotekehitykseen. (Kati Sulin) Ihmiset, tarkoittaen että sisäisesti markkinoinnissa, viestinnässä, muissa tukifuntioissa sekä bisnek- 5
sessä yhteistyötä tulisi lisätä tuomaan lisäarvoa kuluttajille/asiakkaille. Fokus tulisi olla kollaboraatiossa eikä siiloissa toimimisessa: selkeä tavoite ja suunta, yhteinen päämäärä ja tekeminen, mittarit sekä strukturoidut/integroidut toimintatavat. Tämä tarkoittaa myös yhteistyötä yhteistökumppaneiden kanssa. (Satu Stolt-Väyrynen) 6 Sosiaalisen median pirstaloituminen Merkittävin trendi on sosiaalisen median kentän sirpaloituminen. Juuri Facebookin houkuteltua luokseen vanhemmankin polven, nuoriso jätti palvelun taakseen ja siirtyi WhatsAppin ja Snapchatin kaltaisten pikaviestinten käyttäjiksi. Jokaista käyttäjäkuntaa ja käyttötarkoitusta varten löytyy omat sosiaaliset mediansa ja nämä palvelut näyttävät kasvavan ulos kuriositeetin roolista. (Pär Österlund) Markkinointi alkaa pirstaloitua eri palveluihin, koska käyttäjät ottavat käyttöön muita some-palveluita Facebookin oheen tai jopa tilalle. Useiden palveluiden käyttö alkaa vähentää väistämättä myös Facebookissa käytettyä aikaa ja FB-markkinoinnin tavoittavuutta. Tästä on puhuttu jo monta vuotta, mutta nyt vasta käyrätkin alkavat näyttää sitä. Aika näyttää onko Instagramista tarpeeksi merkittäväksi vastalääkkeeksi. (Toni Nummela) Digitaalisen maailman sirpaleisuus pakottaa brändit tekemään valintoja sosiaalisen median kanavien saralla. Miten nopeasti Snapchat kasvaa, onnistuuko Instagram tekemään alustastaan ystävällisen myös mainostajille, onko Vinellä oikeaa roolia? (Helene Auramo) 7 Koko kansan some Vihdoin vuonna 2014 selkeä enemmistö 4060-vuotiaista suomalaisista käyttää sosiaalista mediaa. Kyse on isoista ikäluokista ja se merkitsee yhteisöpalveluiden käyttäjävolyymissa massiivista lisäystä parin viime vuoden aikana. Vähitellen keskiikäiset jakavat, kommentoivat, tykkäävät ja tuottavat sisältöjä somessa kuin nuoret ikään. (Harto Pönkä) Kuluttajan puolelta [katsottuna]: jakamisesta tulee entistä luonnollisempi asia. 45+ ovat vallanneet somen ja oppivat jakamaan asioita verkostolleen. Microvideot on kohta kova juttu. Uskon myös että somesta haetaan enemmän ja enemmän samoja sisältöä kuin nyt yritysten verkkosivuilta. (Antti Leino) [Yksi tärkeimpiä kehityssuuntia on] eläkeläissomettajat. Etenkin FB maturoituu vauhdilla. (Jani Halme) 8 Video lyö läpi Varsinkin lyhyet muutaman sekunnin pätkät. Myös taustoittavat tarinat tulevat osaksi brändien markkinointiviestintää. (Jussi-Pekka Erkkola) Sekä vanha kunnon video että uudet microvideot (Vine yms.) näyttävät olevan vielä kasvussa ensi vuoden puolellakin. (Aki Ovaska) Video- ja kuvakerronnan arvostus nousee. Tämä on mahdollista, koska monet yritykset ovat jo jonkin aikaa tuottaneet laadukasta tekstisisältöä ja sitä kautta oppineet löytämään tehokkaita sisältökärkiä ja tapoja puhutella tavoiteasiakkaitaan. Tekstisisällön tiivistäminen visualisoinneiksi ja käsikirjoittaminen videoiksi on seuraava looginen askel varsinkin kun tiedetään, miten hyvät vaikutusmahdollisuudet visuaalisuudella oikein hyödynnettynä on. (Kati Keronen) 9 Käyttäjät menevät mobiili edellä Merkittävin kehityssuunta vuonna 2014 on kuluttajien laiskuus yhdistettynä mobiilikäytön lisääntymiseen. Tableteilla ja älypuhelimilla kirjoittaminen on hankalaa verrattuna perinteisiin tietokoneisiin, 6
mutta kuvien ja videoiden jakaminen sekä katselu on kuin tehty näille laitteille. Instragramin kaltaisten palveluiden suosio tulee siis epäilemättä kasvamaan. (Karoliina Harjanne) - - jo muutaman vuoden esillä ollut mobiilin esiinmarssi kiihtyy entisestään. Kuluttajat ovat jo pitkälti siirtyneet mobiiliin ainakin yhteisöpalvelun käyttäjinä, mutta mainostajat ovat jääneet istumaan läppärin ääreen ja ihmettelemään lukujen huonontumista. Kovimmat kamppikset tulevat niiltä mainostajilta, jotka osaavat toimia selainpohjaisen netin ulkopuolella ainakin somessa. Yleisesti mobiiliin siirtymisessä kannattaa kuitenkin pitää järki mukana firman ei heti tarvitse tuottaa paikkatietoihin perustuvia sovelluksia, vaan keskittyä sutjakkaan käyttäjäkokemuksen tarjoamiseen alustasta riippumatta. (Tommi Taponen) Siirtymä mobiiliin ei ole trendi vaan pysyvä ilmiö. Eri ruutujen ja palveluiden yhä villimpi sekakäyttö asettaa yhä enemmän vaatimuksia asiakkaiden liikkeiden ja aivoitusten ymmärtämiselle. Asiakaspolkujen mallintaminen, käytännössä testaaminen ja optimointi on yhä tärkeämpää. Pelkkä yksittäisten palasten räplääminen ei ratkaise koko digitaalisen markkinoinnin palapeliä. (Riku Vassinen) 10 Yhteisöt sulkeutuvat mikrokosmoksiinsa Luulen, että Facebookin newsfeed alkaa menettää kiinnostavuuttaan ja orgaanisen näkyvyyden saaminen Facebookissa on brändeille entistä vaikeampaa. Käyttäjät eivät enää halua jakaa omia sisältöjään samaan tapaan kuin ennen, vaan niitä halutaan rajata vain aidolle lähipiirille tai viestitään suoraan kavereiden kanssa IM:ssa, kuten Facebookin chatissa, WhatsAppissa tai Snapchatissa. Markkinoijan näkökulmasta ainoa keino päästä sisään näihin suljettuihin verkostoihin on tuottaa sisältöjä, jotka ovat niin kiinnostavia, että niistä puhutaan. (Aku Varamäki) Markkinoijalle kiinnostavimpia nuorten somepalveluita lieneisivät nopeasti suosiotaan kasvattavat chat-/pikaviestipalvelut kuten WhatsApp, SnapChat ja Kik. Näihin ei kuitenkaan mainoksia oteta, ja esimerkiksi WhatsAppilla on selkeä mainonnan vastainen missio. Tämän trendin yleistyessä ja yhä useamman käyttäjän valitessa täysin mainoksettomia some-palveluita markkinoijien on korkea aika ryhtyä pohtimaan, miten tehdä oikeasti kiinnostavaa sisältöä, jota käyttäjät haluavat jakaa eteenpäin. (Harto Pönkä) [Merkittävimpiä kehityssuuntia ovat] yhteisöjen kokojen polarisaatio ja mobiilisaatio. Verkon yli tapahtuva sosiaalinen kanssakäyminen saa yhä enemmän muotoja, jotka noudattelevat sosiaalisia rakenteita, jotka ovat olemassa myös sosiaalisen median ulkopuolella. Näitä ovat Facebookin suljetut ryhmät, WhatsApp, WeChat ja Snapchat. Myös Twitter on ahkerasti kannustanut ihmisiä kutsumaan omia ystäviä mukaan toimintaan. (Jani Halme) 11 Sisältömarkkinointia nostettava seuraavalle tasolle Laadukkaan sisällön merkitys sosiaalisessa mediassa kasvaa entisestään. Enää ei riitä pelkät hauskat kuvat tai videot vaan sisällöllä on oltava konteksti. Kaikki mitä brändi tekee sosiaalisessa mediassa vaikuttaa myös hakukonetuloksiin ja löydettävyyteen. Esimerkiksi Google rankkaa korkeammalla hakutulokset, jotka tulevat sosiaalisesta mediasta. Lisäksi Google pyrkii haun perusteella arvioimaan kontekstin, miksi kuluttaja haki tietoa: onko hän lähdössä matkalle, ostamassa jotain vai haluaako hän löytää apua ongelmaansa ja mikä brändi tarjoaa tähän ratkaisun. (Henri Molin) Yhtäältä, some tai paremminkin kysymys onko 7
tämä niin kiinnostavaa tai viihdyttävää, että joku sitä vapaaehtoisesti suosittelisi tai jakaisi on noussut luovan suunnittelun keskiöön ja hyvän idean yhdeksi kriteeriksi. Toisaalta, epärealistiset odotukset sekä toimiston että asiakkaan puolelta siitä, mikä goes viral ovat lisääntyneet samassa kulmassa. Harva kaupaliinen filminpätkä edelleenkän nimittäin lyö kissavideon laudalta kiinnostavuudessa. (Petteri Lillberg) Vuosi 2013 on ollut sisältömarkkinoinnin vuosi. Sisältömarkkinoinnin juhlat jatkuvat visuaalisuuden vuonna 2014 lifestyle-toimialoilla, mutta miten kuivakkaan asialliset ja epäseksikkäiden toimialojen brändit saavat jatkossa viestinsä läpi, jos kukaan ei jaksa enää lukea eikä kirjoittaa? (Karoliina Harjanne) 12 UGC palaa entistä ehompana UGC user generated content eli käyttäjien luoman sisällön systemaattinen hyödyntäminen yritysten markkinoinnissa ja viestinnässä on tulevan vuoden supertrendi. UGC-näkökulmassa yrityksiä kiehtoo kahden kärpäsen nappaaminen yhdellä iskulla: osallistumisen kautta tuleva sitoutuminen brändiin ja näkökulman kustannustehokkuus. Ei kannata kuitenkaan sokeutua UGC:n etujen edessä. Asiakkaiden tulee saada osallistumisesta jotain myös itselleen ja tämän suunnittelu vaatii herkkyyttä. (Ida Hakola) [Yksi merkittävimmistä kehityssuunnista on] yhteisöllinen sisällöntuotanto. Näin yhdessä tekemisen ja oppimisen merkeissä sitoutetaan asiakkaita ja kuluttajia yrityksen brändiin ja businekseen. Tätä tarvitaan myös yrityksen sisällä, yhteispeliä, yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. (Satu Stolt-Väyrynen) - - Ja jos haetaan käyttäjien luomaa sisältöä, arvioisin että jonkinlaista talent managementtia eli poimitaan omaan talliin innoikkammat ja taitavimmat yksilöt asiakkaiden joukosta palkitsemalla. (Antti Leino) 13 Hyötyjen todentamisen ikuinen haaste Suurin haaste 2014 on ymmärtää miten some vaikuttaa lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Mitä hyötyä siitä on. (Ville Tolvanen) Yhä edelleen: ROI:n mittaaminen ja hyötyjen tarkka osoittaminen. Mittaamisessa ja mallintamisessa on edistytty, mutta mitä suuremmista sisältökokonaisuuksista on kyse, sitä vaikeampaa on todistaa sosiaalisen median palvelujen konkreettinen hyöty ja rooli kokonaisuudessa. Ja niin kauan kuin sosiaalisen median välineiden käytön hyötyjä ei pystytä osoittamaan ROI:lla, yritysten ylin johto ei suhtaudu aiheeseen vakavissaan. (Antti Isokangas) [Tärkeimpiä kehityssuuntia on] markkinointipanosten tuotosten seuranta. Mitä saadaan aikaiseksi xxxxxx eurolla jotka sijoitetaan some sisältöihin, asiakaspalveluun ja mainontaan. - - Maailmalla tullaan todennäköisesti kohkaamaan SMAC:sta (social, mobile, analytics and cloud). (Antti Leino) 8
4. KANAVASUUNNITELMA 2014 MISSÄ KESKUSTELUT KÄYDÄÄN? Kiinnostavimmat sukella sisään Instagram Kuvaviestinnän ja ketterän videon aikakausi on vasta alussa ja Instagram tuttavallisemmin Insta on visuaalisista some-palveluntarjoajista pisimmällä. Uskon että Instagramin voimaantumisen myötä käyttöaktiivisuus muissa kanavissa, erityisesti Facebookissa laskee. Tämä kehityssuunta on ollut nähtävissä erityisesti nuorempien some- ja diginatiivien keskuudessa. Vaikka käyttöliittymä on edelleen yritysten näkökulmasta hieman kankea, palvelu kehittyy jatkuvasti. (Ida Hakola) Instagram on etenkin Suomessa markkinointimielessä täysin alihyödynnetty, siellä tullaan varmaan näkemään mielenkiintoisia tekoja. (Aku Varamäki) Jos taas markkinoija haluaa tavoittaa nuorta kohderyhmää, Instagram on oikea palvelu pitää silmällä. Nuoret hylkäävät Facebookin ja muut suuret some-palvelut, koska eivät halua olla siellä, missä vanhempansa. (Mari Rasimus) Instagramin mainostoiminnallisuus (jonka ennustan tulevan Suomeen 2014) tekee siitä äärettömän mielenkiintoisen. (Juho Jokinen) Twitter Twitter on noussut myös Suomessa siihen mittaluokkaan, että markkinoijien kannattaa olla mukana vilkkaimmissa keskusteluissa jotka iltaisin koskevat usein tv-ohjelmia. On esimerkiksi todistettu, että tv-mainonta ja ohjelmayhteistyökumppanuudet vaikuttavat sitoutuneisiin, somessa keskusteleviin katsojiin positiivisemmin kuin ei-keskusteleviin katsojiin. Nopea Twitter vaatii erittäin reaktiivista ja luovaa otetta markkinoijalta. (Mari Rasimus) Vuonna 2014 on vihdoin aika lisätä jokaisen yrityksen kanavastrategiaan Facebookin lisäksi Twitter, joka lyö viimein läpi Suomessa. Twitter kannattaa valjastaa vähintään asiakaspalveluun. (Karoliina Harjanne) [Esimerkiksi] urheilujoukkueiden piirissä ja ruohonjuuritasolla Twitter kasvaa, mutta käyttöönotto-% on edelleen alhainen. Miettisin ainakin osaksi (kriisi)viestintää. Ensi syksyn eduskuntavaalit viimeistään näyttävät kasvaako Twitter isoksi, ehkä jo Sotsin talvikisat Ylen avustuksella. (Antti Leino) YouTube Kaista levenee ja liikkuvan kuvan merkitys kasvaa myös ensi vuonna. Samalla vanha kunnon YouTube on vuodessa kehittynyt mainostajan kannalta huomattavasti houkuttelevampaan suuntaan ja kaupallisten YT-videoiden määrä tulee kasvamaan rajusti. Facebookista poiketen mainosryönän lisääntyminen ei itsessään ole ongelma, sillä YT:ssä ei ole feediä pilattavaksi. Mainostajan haasteena on järjestää kustannustehokas, mutta brändin kannalta riittävän laadukas tapa tuottaa runsaasti videoita ja saada jengi viettämään aikaansa brändin parissa. (Tommi Taponen) YouTube ja Google+ yhdessä. Googlella on nyt hallussaan viekas audiovisuaalinen, sosiaalinen ja mobiili mediakokonaisuus. Suomi alkaa olla vihdoin valmis näille kaikille adjektiiveille. Seuraa myös mitä live-rintamalla tapahtuu. (Toni Nummela) LinkedIn Linkedin uusiutuvista yrityssivuista voi tulla kova juttu, jos saavat FB:n kaltaista sisällöntuotantotilaa (nythän sivuille on aka hankala tuottaa mitään kovin kiinnostavaa). (Antti Leino) Tumblr GIF-buumin tyyssija, jossa on yli 100 miljoonaa eri blogia. Täällä kannattaa käydä jos haluaa nähdä lähitulevaisuuteen. (Jani Halme) 9
Kysymysmerkit seuraa ja harkitse Google+ Edelleen alikäytetty ja alihyödynnetty, tosin Googlekin alkaa puskea sitä vähän joka paikkaan. Jossain vaiheessa tietysti usko kyllä se sieltä tulee loppuu, mutta vielä seuraisin tarkkaan, ennen kaikkea yhden merkittävän toimittajan yrityksenä integroida kaikki digitaaliset palvelunsa yhteen. Onnistuuko, who knows. (Petteri Lillberg) Siinä on niin paljon potentiaalia kaikissa muodoissa, asiakaspalveluun, SEM:iin ja SEO:on. (Satu Stolt-Väyrynen) Google+ on jäänyt jo nyt unholaan, ainoa syy brändille käyttää palvelua on SEO eli löydettävyys Googlessa. (Kati Sulin) Google+ on ainakin yhteisöpalveluna perin sekava. Palvelua tuskin lopetetaan, mutta radikaali muutos olisi ainakin omalla toivomuslistalla. Menestyskeissejä kun ei tahdo löytyä googlettamallakaan. (Tommi Taponen) IM-palvelut [Markkinoijaa kiinnostavat vuonna 2014] mobiilit pikaviestinpalvelut, mm. Snapchat, Kik ja Whatsapp. Nämä suositut viestintäalustat tarjoavat brändeille täysin uusia tapoja markkinointiin ja yhteydenpitoon kuluttajien kanssa. (Jussi-Pekka Erkkola) Villinä korttina kannattaa seurata miten Snapchatin tarina etenee maailmalla. (Karoliina Harjanne) [Markkinoijalle kiinnostavin some-palvelu 2014 on] Kiinan suurin sosiaalisen median sovellus WeiXin, joka tunnetaan meillä nimellä WeChat. Erinomainen ääniviestien lähettämiseen suunniteltu mobiilisovellus, jolla on Kiinassa 600 miljoonaa käyttäjää. Kiinassa mm. lentoyhtiöt palvelevat asiakkaitaan WeChatin ääniviestien avulla. Markkinoijan kannalta tällaiset suljetut IM-palvelut ovat haasteellisia, mutta WeChatissa kiinnostavaa ovat ainakin niihin sisäänrakennetut kanta-asiakaskortit ja -edut sekä asiakaspalvelumahdollisuudet. Markkinoijan ei tarvitse kehittää omaa loyalty-sovellustaan, kun kanta-asiakasedut saa osaksi jo olemassaolevaa sovellusta. (Aku Varamäki) Media kohissee Whatsupista, ehkä jopa Kikistä, mutta jäänevät some-konsulttien kalvoille alleviivaamaan kuluttajakäyttäymisen muutosta. (Antti Leino) Facebook Facebook on merkittävin isot massat saavuttava some-palvelu. (Harto Pönkä) Facebook on edelleen vahva ja toistaiseksi ainoa, joka tarjojaa tunnistetun käyttäjäprofiilin. Hyödynnä tätä mahdollisuutta. (Antti Leino) Veikkaan, että Facebookin käyttöinnostus hiipuu. Syynä ovat uutisvirtaan tunkevat kaupalliset sisällöt, joita alkaa olemaan liian paljon. Etenkin nuoriso hakeutuu toisaalle, kuten Instaan, Tumblriin ja muihin palveluihin. (Aku Varamäki) Facebook laskee. Uusia nimiä tutkalle (Ville Tolvanen) Häviäjät loggaa ulos Foursquare Sen suosio on laskenut radikaalisti jo vuoden 2013 aikana ja trendin voi helposti nähdä jatkuvan kilpailijoiden tarjotessa vastaavia paikantamispalveluita. Pelkkä Foursquaren pistejärjestelmä tuskin jaksaa motivoida kirjautumaan yhteen ylimääräiseen palveluun. (Karoliina Harjanne) Valitettavasti Foursquare lienee häviäjien joukossa joten mobiilikohdennuksen työkaluille alkaa olla huutava pula (Antti Leino) Foursquare oli jatkoajalla vuoden 2013, en usko että sitä käytetään lainkaan uudenvuoden juhlissa 2014 2015. (Jani Halme) 10
5. TERMIEN HAUTAUSMAA MISTÄ EI PITÄISI PUHUA? Ylipäätään keskustelu sosiaalisesta mediasta jotenkin erillisenä palikkana muusta markkinoinnista saisi jo vihdoin väistyä. Asiakkaat hyppivät suvereenisti laitteesta ja palvelusta toiseen kuten myös sulavasti virtuaali- ja reaalimaailman välillä (mikä on oikeasti edes se ero nykypäivänä?). Miten yrityksesi vastaa nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden käyttäytymiseen ja tarpeisiin laitteesta tai palvelusta riippumatta? Somen laittaminen omaan karsinaansa on laiskuutta ja todellisuuden kieltämistä. Joku voisi sanoa, että digikenttä on yhä pirstaloituneempi nykyään. Sitä tärkeämpää onkin, että niistä pirstaleista saa koottua järkevän kokonaisuuden. (Riku Vassinen) Sosiaalinen media, se liitetään liikaa vahvasti vain viestinnän ja markkinoinnin tekemiseen. Pitäisi puhua sosial businessista. (Satu Stolt-Väyrynen) Social media manager jää pikkuhiljaa unholaan. Digitaalinen markkinointi vaatii kyllä julkisen asiakasdialogin asiantuntijoita, mutta nimikkeeseen tarvitaan asiakas takaisin ja kanava ulos. (Juho Jokinen) Sana videomainonta. Kauhea termi. Mistä lähtien liikkuvaa kuvaa, filmejä tai yleensä audiovisuaalisia elämyksiä on ruvettu taas kutsumaan videoiksi? Miksei suoraan sitten VHS-mainonnaksi? Sanan typeryys on suoraan verrannollinen yhden asian konsultteihin, jotka myyvät videomainontaa uutena ihmelääkkeenä vähän kaikkeen. (Petteri Lillberg) Tiukalla kakkossijalla tietysti sisältömarkkinointi, jonka liikeidea näyttäisi olevan näennäisesti faktapohjaisen, ettei vaan herätettäisi mitään tunteita -markkinoinnin ilosanoman levittäminen vasenta aivopuoliskoa yliarvostaviin organisaatioihin. (Petteri Lillberg) SoLoMo (Social Local Mobile). Sijaintia tärkeämpää on ymmärtää kontektsti, miksi kuluttaja on missä on. Sosiaalinen elementti ei katoa, mutta kuluttajaa on palveltava yksilönä myös jatkossa. Mobiilin merkitys kasvaa edelleen, mutta palvelujen ja ratkaisujen on toimittava laitteesta riippumatta, mikä tarkoittaa parempaa asiakaskokemusta ja pienempiä ylläpitokustannuksia yritykselle. (Henri Molin) Sosiaalinen TV. Se jää buzz wordina unholaan, mutta tulee toki jäämään ihmisten elämään esimerkiksi Twitterissä. (Aki Ovaska) 11
Helene Auramo 1. Merkittävin sosiaalisen median markkinoinnin kehityssuunta/trendi Julistan ensi vuoden yhteistyön aikakaudeksi. Organisaatiot etsivät yhteistyötä sosiaalisessa mediassa ja näkyvyyttä muualla kuin omilla alustoillaan. Tämä nähdään mm. Yhdysvalloissa trendinä, jossa asiantuntijat tavoittelevat näkyvyyttä mm. Forbesin tai LinkedInin blogialustoilla. Kuluttajapuolella tämä näkyy edelleen kasvavina yhteistyökampanjoina mm. blogeissa. Ihmisiä tullaan nostamaan entistä enemmän esille. Ihmiset ovat aina kiinnostaneet mediaa ja muita ihmisiä enemmän kuin yritykset. Kysymys onkin, miten organisaatiot lähtevät mukaan ja uskaltavat antaa omien asiantuntijoidensa nousta esiin? Digitaalisen maailman sirpaleisuus pakottaa brändit tekemään valintoja sosiaalisen median kanavien saralla. Miten nopeasti Snapchat kasvaa, onnistuuko Instagram tekemään alustastaan ystävällisen myös mainostajille, onko Vinellä oikeaa roolia? 2. Sosiaalisen median palvelu, jota markkinoijan kannattaa pitää silmällä B2C-puolella moni brändi suunnittelee nyt toimenpiteitä Instagramiin. Kanava on avautumassa entistä paremmaksi markkinoijan näkökulmasta, kun Instagram on tekemässä siihen uudistuksia. Instagramin uudet mainosmallit brändeille totuttaa tällä hetkellä palvelun käyttäjiä jo mainontaan ja kaupallistuminen kansainvälisille markkinoille on vain ajan kysymys. Twitterin käyttäjämäärät ja sen myötä merkitys on kasvanut erityisesti kansainvälisesti. Suomessakin on havaittavissa ilmiö, jossa Twitteriä on kyetty hyödyntämään onnistuneesti, mm. asiakaspalvelussa ja tv-ohjelmien vuorovaikutuksen kasvattamisessa. Twitterin pörssiin listautuminen tuskin tulee pienentämään kasvun kehitystä. Toisaalta tämä tulee asettamaan uusia paineita palvelun kaupallistamiseen. Miten palvelun käyttäjät tulevat suhtautumaan mm. uusiin mainosmalleihin? Google+:n vaikutusarvo sivustojen hakukonenäkyvyyteen on edelleen merkittävä se miten palvelu kehittyy on toinen kysymys, mutta suoraa vaikutusta Googlen hakukoneeseen ei voi olla noteeraamatta. Toimitusjohtaja Okimo Clinic 3. Suurin haaste sosiaalisen median hyödyntämisessä markkinoinnissa Organisaatioiden sosiaalisen median strategiat ovat edelleen harvoin integroituneet yrityksen olemassa olevaan strategiaan. Tavoitteet ja oikeat mittarit sosiaalisen median toiminnassa tuntuvat puuttuvan yhdeltä jos toiseltakin. Visuaalisen sisällön kasvu on haasteellista monille organisaatioille, erityisesti B2B-yrityksille. Mistä saadaan hyviä kuva- ja videosisältöjä omiin kanaviin? Mittaustulosten analysointi ja integrointi liiketoiminnan tavoitteisiin. joka jää unholaan Lokaatiopalvelu Foursquare on sinnitellyt pitkään mukana check-in-palveluna, mutta ei ole onnistunut kehittämään toimintaansa riittävästi suuren suosion saavuttamiseksi. Se, pystyykö Foursquare uudistumaan tai onko jollain suuremmalla toimijalla ylimääräistä pelastusrengasta antamaan sille uutta potkua, jää nähtäväksi. Suurin toiveesi sosiaaliseen mediaan ja sosiaalisen median markkinointiin Sosiaalisen median monitorointi- ja mittauspalvelut kehittyvät nyt nopeaa tahtia. Haasteena on kuitenkin toistaiseksi ollut tulosten analysointi niin, että ne tukevat liiketoimintaa. Pelkkä sosiaalisen median keskustelujen seuraaminen ei enää riitä, vaan painotus siirtyy keskusteluista tehtyihin johtopäätöksiin sekä niiden linkittymiseen itse bisnekseen. Tiedätkö sinä, mitä brändistäsi puhutaan, ketkä puhuvat ja missä kanavissa? Ja miten tämä kaikki linkittyy sosiaalisen median strategiaan ja omiin toimenpiteisiisi? 12
Jussi-Pekka Erkkola Digital Marketing Manager Valio Video. Varsinkin lyhyet muutaman sekunnin pätkät. Myös taustoittavat tarinat tulevat osaksi brändien markkinointiviestintää. Mobiilit pikaviestinpalvelut, mm. Snapchat, Kik ja Whatsapp. Nämä suositut viestintäalustat tarjoavat brändeille täysin uusia tapoja markkinointiin ja yhteydenpitoon kuluttajien kanssa. Edelleenkin mittaaminen. Vieläkään ei osata analysoida ja jalostaa dataa, sekä hyödyntää sitä markkinointiviestinnän suunnittelussa. Eiköhän aleta verrata perinteisen median ja sosiaalisen median lukuja keskenään. joka jää unholaan #mediankriisi. Nyt pitäisi viimeinkin tunnustaa median käytön muutokseen liittyvät tosiasiat, nostaa housut kintuista ja keskittyä ratkaisuihin syyttelyn sijaan. Laite- ja kanavariippumattoman sisällönsuunnittelun ja -tuotannon esiinmarssi Suomessa. Kokonaisuus edellä, eikä media kerrallaan. 13
Ida Hakola UGC user generated content eli käyttäjien luoman sisällön systemaattinen hyödyntäminen yritysten markkinoinnissa ja viestinnässä on tulevan vuoden supertrendi. UGC-näkökulmassa yrityksiä kiehtoo kahden kärpäsen nappaaminen yhdellä iskulla: osallistumisen kautta tuleva sitoutuminen brändiin ja näkökulman kustannustehokkuus. Ei kannata kuitenkaan sokeutua UGC:n etujen edessä. Asiakkaiden tulee saada osallistumisesta jotain myös itselleen ja tämän suunnittelu vaatii herkkyyttä. Instagram. Kuvaviestinnän ja ketterän videon aikakausi on vasta alussa, ja Instagram tuttavallisemmin insta on visuaalisista some-palveluntarjoajista pisimmällä. Uskon että Instagramin voimaantumisen myötä käyttöaktiivisuus muissa kanavissa, erityisesti Facebookissa laskee. Tämä kehityssuunta on ollut nähtävissä erityisesti nuorempien some- ja diginatiivien keskuudessa. Vaikka käyttöliittymä on edelleen yritysten näkökulmasta hieman kankea, palvelu kehittyy jatkuvasti. Sopiva ostetun ja ansaitun median tasapainon löytäminen. Jatkuvasti syntyy uusia tapoja hyödyntää ostettua mediatilaa sosiaalisen median kanavissa ja markkinointiosastojen energia tuntuu keskittyvän näiden tapojen tunnistamiseen. Usealla organisaatiolla on kuitenkin vielä kotiläksyt tekemättä ansaitun median suhteen. Panostuksia tulisi laittaa myös sen miettimiseen, miten yrityksestä tulee uskottava ja kiinnostava julkaisija, jonka sisällöt liikkuvat asiakkaalta toiselle orgaanisesti. Kilpailuilla ja tarpeeksi suurilla palkinnoilla kanavat voidaan saada pullolleen, mutta seuraajien arvo ei pääse oikeuksiinsa, jos aito vuorovaikutus jää vähäiseksi. Ostetun ja ansaitun median tulisi tukea toisiaan. Toimitusjohtaja Vapa Media joka jää unholaan Vaikka teinahtava käyttäjäkunta vannoo kuuden sekunnin ihmeiden perään, en usko että 2014 lopussa kukaan enää jaksaa muistaa saati käyttää palvelua nimeltä Vine. Muun muassa Instagram tarjoaa vähintäänkin yhtä hyvän alustan videoiden julkaisuun ja jos kansa todella kaipaa palveluun videoeditoria, sen se varmasti myös saa. Vaikka yritykset elävät kvartaalitaloudessa, tulisi onnistumisia sosiaalisessa mediassa ja sisällöissä mitata myös pidemmällä aikavälillä. Viikko voi tuntua joskus ikuisuudelta sosiaalisen median sykkeessä, mutta konseptien ja yleisöprofiilien kehittämiselle tarvitaan myös kauemmas asetettuja mittauspisteitä. Kukaan ei kasva huippujulkaisijaksi hetkessä, ja ajankohtaisen kohderyhmäymmärryksen luominen onkin jatkuva kehitysprosessi. Ehkä tässäkin on lopulta kyse asennemuutoksesta ja tosiasioiden hyväksymisestä: Maailma ei ole koskaan valmis eikä ole some-strategiasikaan. 14
Jani Halme Luova johtaja ToinenPHD Tumblr. GIF-buumin tyyssija, jossa on yli 100 miljoonaa eri blogia. Täällä kannattaa käydä jos haluaa nähdä lähitulevaisuuteen. Yhteisöjen kokojen polarisaatio ja mobiilisaatio. Verkon yli tapahtuva sosiaalinen kanssakäyminen saa yhä enemmän muotoja, jotka noudattelevat sosiaalisia rakenteita, jotka ovat olemassa myös sosiaalisen median ulkopuolella. Näitä ovat Facebookin suljetut ryhmät, WhatsApp, WeChat ja Snapchat. Myös Twitter on ahkerasti kannustanut ihmisiä kutsumaan omia ystäviää mukaan toimintaan ( Twitter on hauskempi ystävien kanssa -mainoslauseita). Näiden ohella Suomessa nousevat täysin avoimet sosiaaliset mediat kuten Twitter ja Instagram. Luulen tämän kehityssuunnan nostavan mainonnan roolia somemarkkinoinnin keinovalikossa. Näissä yhteisöissä on mielestäni mm. Facebookia isompi jakamisen kynnys. Eläkeläissomettajat. Etenkin Facebook maturoituu vauhdilla. Instagram. Yli 500 000 suomalaista löysi sen vuonna 2013 ja nyt siellä voi myös mainostaa. Uuden sukupolven blogiyhteisöt. Aikkaritalot ovat löytäneet hyvän tasapainon kuluttajasisällön yhdistämisessä toimitusten työhön ja mm. Suomen Blogimedia tekee fiksua jälkeä niin suhteessa blogaajiin kuin mainostajiinkin. Onnistumisen pelko mitä jos yleisö huomaa meidät, mutta joku pomoista ei pidäkään siitä. Parhaiten sosiaalista mediaa hyödyntävät toimijat eivät pelkää ihmisten reaktioita, vaan toimivat saadakseen ihmiset reagoimaan. Edelleen liian moni yritys avaa Twittertilin postatakseen sinne tiedotteita tai perustaa blogin, joka haudataan syvälle konsernisivun sisään. Omaan toimintaan sopivia, digitaaliselle verkkomedialle ominaisia kerronnankeinoja ei etsitä riittävän ahkerasti, vaan toivotaan että täysin toiseen mediaympäristöön luotu sisältö jostain käsittämättömästä syystä lähtisi lentoon myös somessa. joka jää unholaan Foursquare oli jatkoajalla vuoden 2013, en usko että sitä käytetään lainkaan uudenvuoden juhlissa 2014 2015. Blogaajiin vaikuttaminen kertaluontoisella tuotelähetyskulmalla. Pidempien yhteistyömallien ja rehellisten ja avointen avustajapalkkioiden maksaminen lisääntyy. Toivon lisää rosoa, rohkeutta ja riskinottoa. Kanavaryhmää, jossa on laajimmat kerronnankeinot, hyödynnetään nyt kaikkein varovaisimmin. 15
Karoliina Harjanne Konsultti Sulava Merkittävin kehityssuunta vuonna 2014 on kuluttajien laiskuus yhdistettynä mobiilikäytön lisääntymiseen. Tableteilla ja älypuhelimilla kirjoittaminen on hankalaa verrattuna perinteisiin tietokoneisiin, mutta kuvien ja videoiden jakaminen sekä katselu on kuin tehty näille laitteille. Instragrammin kaltaisten palveluiden suosio tulee siis epäilemättä kasvamaan. Vuonna 2014 on vihdoin aika lisätä jokaisen yrityksen kanavastrategiaan Facebookin lisäksi Twitter, joka lyö viimein läpi Suomessa. Twitter kannattaa valjastaa vähintään asiakaspalveluun. Myös Instagrammin suosio kasvanee, kun sille saadaan vihdoin natiivisovellus Nokialandian suosituimpaan luuriin, Lumiaan. Villinä korttina kannattaa seurata miten Snapchatin tarina etenee maailmalla. Vuosi 2013 on ollut sisältömarkkinoinnin vuosi. Sisältömarkkinoinnin juhlat jatkuvat visuaalisuuden vuonna 2014 lifestyle-toimialoilla, mutta miten kuivakkaan asialliset ja epäseksikkäiden toimialojen brändit saavat jatkossa viestinsä läpi, jos kukaan ei jaksa enää lukea eikä kirjoittaa? joka jää unholaan Foursquaren suosio on laskenut radikaalisti jo vuoden 2013 aikana, ja trendin voi helposti nähdä jatkuvan kilpailijoiden tarjotessa vastaavia paikantamispalveluita. Pelkkä Foursquaren pistejärjestelmä tuskin jaksaa motivoida kirjautumaan yhteen ylimääräiseen palveluun. Toivon että ihmiskunta ei taannu vuonna 2014, vaikka tiukan asiasisällön sijaan onkin nyt helppo jumittua tuntikausiksi selailemaan muoti-, ruoka- ja sisustuskuvia. 16
Antti Isokangas Toimitusjohtaja Ali Consulting Markkinoinnin muuttuessa entistä sisältölähtöisemmäksi entistäkin harvempi ajattelee sosiaalista mediaa erillisenä kanavana. Ei laadita enää sosiaalisen median markkinointistrategioita, vaan sosiaalisuus nähdään olennaisena osana koko markkinoinnin strategiaa. Erilaisilla sosiaalisen median palveluilla on omat tehtävänsä markkinointiviestinnän kokonaisuudessa, mutta tärkeintä ei ole se, mitä ne tekevät yksin, vaan se, miten ne pelaavat yhteen ja minkälainen kokonaisuus niistä syntyy. Televisio. Vaikka ihmiset käyttäisivät kuinka paljon aikaa kuumissa uusissa yhteisöpalveluissa, liikkuvaa kuvaa katsotaan valtavasti enemmän, eikä videosisältöjen parissa käytettävä aika näyttäisi vieläkään olevan kääntymässä laskuun. Ennen kaikkea liikkuva kuva synnyttää katsojissa voimakkaampia tunteita ja syvempää sitoutumista kuin pelkkä teksti tai kuva, oli kyse sitten kissavideoista tai Downton Abbeystä. Sana televisio voi tietysti olla vanhentunut, koska videosisältöjä katsotaan monenlaisista laitteista ja monenlaisten palvelujen kautta. Markkinointiviestinnän iso kysymys on kuitenkin se, miten perinteinen televisio ja uudet palvelut integroidaan yhdeksi sisältökokonaisuudeksi ja miten niitä hyödynnetään kuluttajamarkkinoinnin lisäksi entistä tehokkaammin myös esimerkiksi b2b-puolella ja sisäisessä viestinnässä. Yhä edelleen: ROI:n mittaaminen ja hyötyjen tarkka osoittaminen. Mittaamisessa ja mallintamisessa on edistytty, mutta mitä suuremmista sisältökokonaisuuksista on kyse, sitä vaikeampaa on todistaa sosiaalisen median palvelujen konkreettinen hyöty ja rooli kokonaisuudessa. Ja niin kauan kuin sosiaalisen median välineiden käytön hyötyjä ei pystytä osoittamaan ROI:lla, yritysten ylin johto ei suhtaudu aiheeseen vakavissaan. joka jää unholaan Native advertising tarkoittaa parhaimmillaankin kuluttajan kiusaamista tunkemalla mainosviestejä sinne, missä niitä ei haluta ottaa vastaan. Huonoimmillaan se on sitä, että mahdollisesti laadukkailtakin sisällöiltä syödään kaikki arvo ja uskottavuus tökeröllä tyrkyttämisellä. Kaikki häviävät: kuluttaja, media ja mainostaja. Joko kohta olisi aika lakata puhumasta sosiaalisesta mediasta ja tajuta, että kaikki media on sosiaalista? 17
Juho Jokinen Toimitusjohtaja Dingle Uskon että yrityksille trendinä on yhä aidommat asiat. Kampanjoista ja kikoista siirrytään enemmän jatkuvaan dialogiin, tuotekehitykseen, asiakassuhteeseen ja palveluun verkossa. vuonna 2013? Miksi? Instagramin mainostoiminnallisuus (jonka ennustan tulevan Suomeen 2014) tekee siitä äärettömän mielenkiintoisen. WhatsApp:n kaltaiset suora-chattiohjelmistot avaavat uusia vaikutusmahdollisuuksia. Mobiilialustoissa ios:n ylivalta on ohi. Yritysten koko markkinointikulttuurin on muututtava. Kampanjoinnista jatkuvaan positiiviseen dialogiin siirtyminen syntyy vain rakenteita radikaalisti muuttamalla. Organisaatioita pitää muuttaa, ihmisiä pitää vaihtaa, toimintatapoja pitää vaihtaa. Markkinointiorganisaation mindsetin muutos on vaikeaa ja hidasta. joka jää unholaan Social media manager jää pikkuhiljaa unholaan. Digitaalinen markkinointi vaatii kyllä julkisen asiakasdialogin asiantuntijoita, mutta nimikkeeseen tarvitaan asiakas takaisin ja kanava ulos. Suurin toiveeni on, että toimitusjohtajat alkaisivat aktiivisesti käydä julkista keskustelua verkossa. Oppiminen kiihtyisi, tuotteet paranisivat, työyhteisöt voisivat paremmin. Tämä on parasta, jota some voisi Suomen kansantaloudelle tarjota. 18
Kati Keronen Sisältöstrategi Differo Video- ja kuvakerronnan arvostus nousee. Tämä on mahdollista, koska monet yritykset ovat jo jonkin aikaa tuottaneet laadukasta tekstisisältöä ja sitä kautta oppineet löytämään tehokkaita sisältökärkiä ja tapoja puhutella tavoiteasiakkaitaan. Tekstisisällön tiivistäminen visualisoinneiksi ja käsikirjoittaminen videoiksi on seuraava looginen askel varsinkin kun tiedetään, miten hyvät vaikutusmahdollisuudet visuaalisuudella oikein hyödynnettynä on. Vastaus riippuu paljon kohderyhmästä, jonka kanssa operoi. Yleisesti uskon kuitenkin, että kannattaa keskittyä tällä hetkellä käytössä olevien kanavien tehojen parantamiseen uusien kanavien avaamisen sijaan. Kootusta seuraajajoukosta kannattaa alkaa rakentaa asiakasyhteisöä. En usko uusien kanavien avaamisen sinänsä tai juuri jonkin tietyn kanavan itsensä olevan ratkaisevassa roolissa myöskään vuoden 2014 onnistumisten osalta. Tärkeintä onnistumisessa on asiakkaiden kohtaaminen, puhuttelu ja osallistaminen sekä strategian ja taktiikan nitominen toisiinsa hyvällä sisällöllä läpi käytettävien (some) kanavien. Näitä on kaksi: 1) Kultajyvää etsitään todennäköisesti edelleen liian kaukaa ja 2) pikavoittojen tavoittelu jatkuu. Ensimmäiseen haasteeseen liittyen jostain syystä meidän on yleensä vaikea nähdä lähelle. Onnistuminen somessa on yleensä hyvin lähellä yrityksen ydinosaamista ja toimintaa, pieniä arjen tekoja suurten visioiden sijaan. Toiseen liittyen kaikkea verkkomarkkinointia tuntuu leimaavan nopea pyrkimys leadien synnyttämiseen, vaikka onnistuminen somessa on ennen kaikkea tulosta pitkäntähtäimen tavoitteellisesta työstä ja toiminnan jatkuvasta suuntaamisesta asiakkaiden todellisen käyttäytymisen perusteella (ei siis vain some-käyttäytymisen perusteella, joka voi olla melkoisessa ristiriidassakin toteutuvan käytöksen kanssa). joka jää unholaan vuonna 2014? Miksi Puhe siitä, että yrityksen, järjestön tai kunnan pitäisi olla verkossa media, jää taakse kun huomataan, että tämä voi olla aito mahdollisuus vain muutamalle toimijalle, jonka ansaintalogiikkaan ja perustehtävään ko. toiminta soveltuu. Tilalle nousevat asiakaspalvelu, asiakasyhteisöjen kehittäminen ja ylipäätään asiakaskohtaamisten synnyttäminen ja asiakasyhteyksien ylläpito. Tykkääjien keruu vain tykkääjien keräämisen ilosta saisi loppua. Tämä antaisi mahdollisuuden aitoon asiakaslähtöisyyteen ja proaktiiviseen asiakkaiden johtamiseen sisällöillä sen sijaan, että juostaan asiakkaiden perässä kanavasta toiseen tai sisällöstä toiseen. Vetoomuksemme on, että teemoitetaan some-kanavat mielekkäällä tavalla, uskalletaan antaa joidenkin seuraajien lähteä pois ja uskotaan omaan tekemiseen niin paljon, että oikeiden henkilöiden kautta tavoitetaan lisää oikeanlaisia henkilöitä suhteessa omiin tavoitteisiin. Ei olla sokeita muutostarpeille, mutta tehdään muutokset ja suuntaukset ennen kaikkea liiketoiminnallisten tavoitteiden näkökulmasta. 19