Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan pohjoisempana Koe perustettu yhteistyössä Bernerin kanssa Kokeen tarkoituksena toimia havaintoalueena Ei koeruutuja, yhtenäinen kasvusto Pinta-ala vajaa 8 aaria Kokeilussa kaksi typpilannoitustasoa, 30 ja 60 kg/ha Lajikkeena Pioneer Maximus PR44D06 Maximus 06 Puolikääpiöivä hybridirapsi, matalalla oleva kasvupiste auttaa talvehtimista Erinomaiset satotulokset Keski-Ruotsista ja myös Suomen koeviljelyksiltä Tavoitteena kylvää Pohjois-Pohjanmaalla heinäkuun puolivälissä Tavoiteltu lämpösumma kylvöstä kasvukauden loppuun mielellään 450 astevuorokautta Tavoite ennen talvea 8-8-8: 8 kasvulehteä, 8 cm syvä juuristo, vähintään 8 mm vahva juurenkaula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 2
Kokeen perustaminen ja toimenpiteet Koealalla esikasvina nurmi 27.6.2013, nurmen lopetus glyfosaatilla 18.7.2013, kuolleen kasvuston murskaus kesantomurskaimella Lyhyestä nurmesta johtuen ei mitenkään välttämätön toimenpide 22.7.2013, koealan kyntö ja äestys 22.7.2013, Maximus 06:n kylvö, 2,7 kg/ha (0,5 milj. siem./ha) Lannoitus 30 N kg/ha: Tärkkelys Y2 (14-3-15) 212 kg/ha Lannoitus 60 N kg/ha: Pellon Y4 (20-2-12) 301 kg/ha Kylvön jälkeen ei jyräystä 23.7.2013, etanasyöttirakeiden levitys (Sluxx 6,25 kg/ha) 6.8.2013, rikkakasvitorjunta (Butisan Top 2,0 l/ha) Tuholaistorjunta ei ollut tarpeen Kasvustossa ei esiintynyt mainittavia määriä mitään tuholaisia Maalaji Multav. ph Ca K P Mg Mn S KHt rm 6,1 1330 73 15,0 150 11 13 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 3
Havaintoja Taimettuminen 30.7.2013 Lämmin kasvukausi tuotti lämpösummaa kylvöstä lähtien yli 600 astevuorokautta 450 Cvrk tavoite ylittyi reilusti Myös 8-8-8 sääntö ylitettiin selvästi Tiheä kasvusto 30 kg/ha typpeä saanut puolisko hyvä, 60 N kg/ha puolisko jopa ylitiheä 60 kg/ha typpeä saanut puolisko vihersi syksyllä hieman pidempään Talven tulo ollut monivaiheista Pakkasta, lämmintä, vesi- ja lumisateita vuoron perään Optimitilanteessa pysyvä lumi sataisi routaantuneeseen maahan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 4
Tehoisa lämpösumma Ruukissa 1387 Cvrk Tehoisa lämpösumma kylvöpv:nä 757 Cvrk Kylvö 22.7. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 5
Tutkimusmestari Timo Keränen ja harjoittelija Matti Poutiainen kylvivät syysrapsin Ruukissa 22.7.2013 Kuva: Sirpa Lunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 6
Pellon pintaa taimettumisen aikoihin 29.7.2013. Viikossa lämpösummaa oli kertynyt jo n. 100 astevuorokautta ja sadetta tullut 12 mm. Kuva: Sirpa Lunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 7
Koeala kolme päivää edellistä kuvaa myöhemmin, 1.8.2013. Lämpösummaa oli kylvöstä kertynyt n. 130 astevuorokautta ja sadetta tullut 22 mm. Taimien sirkkalehdet ovat selvästi havaittavissa ja kylvö on onnistunut tasaisesti. n. 20 m n. 40 m Kuva: Sirpa Lunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 8
Taimet kuvattuna lähemmin 1.8.2013 Kuva: Sirpa Lunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 9
14.8.2013 taimissa oli muutama kasvulehti ja noin viikkoa tätä aiemmin suoritettiin rikkatorjunta. Lämpösummaa oli kertynyt n. 275 astevuorokautta ja sadetta 46 mm. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 10
22.8.2013, reilussa viikossa kasvusto oli lisännyt lehtipinta-alaa merkittävästi ja peitti melkein jo koko pellon pinnan. Peittävän kasvuston ja torjunnan ansiosta rikkakasveillakaan ei ollut juuri mahdollisuutta kasvuun. Lämpösummaa oli kertynyt n. 350 astevuorokautta ja sadetta 69 mm. 30 N kg/ha 60 N kg/ha Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 11
22.9.2013, kasvusto jatkoi voimakasta kasvuaan erittäin lämpimän elokuun lopun ja syyskuun aikana. Lämpösummaa oli kertynyt kylvöstä jo likimain 600 astevuorokautta, ja sadetta vastaavasti 93 mm. Tässä vaiheessa suurimmat taimet olivat jo n. 10-lehtiasteella. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 12
22.9.2013 koealueen äärilaidalla olevassa taimessa oli nähtävissä 10 kasvulehteä. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 13
22.9.2013, myös taimien juuristo oli kehittynyt odotetulla tavalla kovassa kasvutahdissa. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 14
22.9.2013, kuva koealueen puolivälistä, jossa typpilannoitustaso vaihtuu. Suuremman tason saanut puolisko näyttää aavistuksen verran korkeammalta. 60 N kg/ha 30 N kg/ha Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 15
9.10.2013, kasvusto oli alkanut selvästi jo kellastumaan ja edellisen kuvan ottamisen jälkeen oli jo useita pakkasöitäkin. Lämpösummaa kertyi edellisestä tilanteesta enää hieman (yht. 621 Cvrk), sademäärä kylvöstä 110 mm. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 16
11.10.2013, kasvusto kuvattuna kasvukauden päättymisen aikoihin ja noin viikko ennen lumen tuloa. Kuva: Miika Hartikainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 17
22.10.2013, noin 1,5 viikkoa edellisestä ja kasvusto oli kokonaan lumen peittämää. Lämpötila oli kuvauspäivänä koko syksyn alin, -12 C. Heti kuvauspäivän jälkeen alkoi lämminjakso ja päivälämpötila nousi parhaimmillaan yli +10 C. Sataneet lumet sulivat pois. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 18
22.11.2013, kasvusto oli jälleen lumen peittämää, sillä lunta satoi taas juuri ennen kuvauspäivää. Tämän jälkeen lumipeite on ollut hyvin vaihteleva johtuen suurista lämpötilaeroista ja lumi- ja vesisateiden vuorottelusta. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 19
17.12.2013, joulukuun puolivälin ylityttyä oli lämpötila vaihdellut n. -20 +5 C välillä. Kuvaushetkeä edelsi jälleen vesisateet ja ohut lumipeite suli lähes kokonaan pois. Kuva: Miika Hartikainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 20
22.12.2013, kasvusto oli jälleen ohuen lumikerroksen peittämää, ja koealalla olivat vierailleet myös jänikset ja kauriit. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 21
22.12.2013, koealalla vierailleiden eläinten jättämiä syöntijälkiä. Tuhot jäivät vähäisiksi. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 22
22.1.2014, tammikuulla pakkaset ovat olleet kovia (kylmimmillään lähes -30 C), mutta myös lumipeite ehti sataa ennen niiden alkua. Koeala aidattiin aiempien eläintuhojen vuoksi, ja enää jälkiä tai tuhoja ei ole näkynyt. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 22.1.2014 23