VEHNIÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1 JA 2 410-AK-VEH-004 KAAVASELOSTUS Ehdotus 17.5.2017/18.9.2017
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Vehniän asemakaavan muutos; Korttelit 1 ja 2 Kaavatunnus: 410-AK-VEH-004 Kaavan päiväys: 17.5.2017 Kaavan laatija: Laukaan kunta, Maankäyttöosasto Kaavan vireille tulosta ilmoitettu: 6.4.2017 Kaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä: 6.4. 21.4.2017 Kaavaehdotus MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä: 21.6. 11.8.2017 Kunnanhallituksen hyväksymispäivämäärä: 18.9.2017 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelu koskee Vehniän kylällä sijaitsevaa kiinteistöä Vehniänsalo 410-412-1-821. Suunnittelualue sijoittuu Lentoemännäntien varteen Lidlin jakelukeskuksen luoteispuolelle. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,9 ha. Kaavan lopullinen rajaus tarkentuu suunnittelutyön aikana. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Kaavaselostus, Vehniän asemakaavan muutos; korttelit 1 ja 2 1
1.3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Kiinteistö Vehniänsalo on kunnan omistuksessa. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on yhtenäistää kortteleiden 1 ja 2 alueet tutkimalla kortteleiden välille asemakaavassa osoitetun Pilotintie nimisen kadun poistamista. Kaavan mukaista katualuetta ei ole toteutettu, eikä läpikulkua alueen poikki ei ole tarpeen jatkossa muodostaa. Suunnitellun toiminnan kannalta alueelle on tarkoituksen mukaista osoittaa vain yksi korttelialue. Alueen pohjoisosaan nykyisessä asemakaavassa osoitettu lähivirkistysalue osoitetaan maa- ja metsätalousalueena. Suunnittelussa huomioidaan alueen poikki kulkeva Vehniän vesiosuuskunnan vesihuoltoputket. Kuva 2: Suunnittelualueen rajaus Kaavaselostus, Vehniän asemakaavan muutos; korttelit 1 ja 2 2
Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet... 2 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.2 Luonnonympäristö... 5 3.2.1 Maisemakuva, kasvillisuus, maastonmuodot ja maaperä... 5 3.2.2 Liikenne... 6 3.2.3 Vesistöt ja vesitalous... 6 3.2.4 Luonnonsuojelu... 6 3.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.3.1 Suunnittelualueiden rakennettu ympäristö... 6 3.3.2 Liikenne... 6 3.3.3 Palvelut... 6 3.3.4 Työpaikat... 6 3.3.5 Tekninen huolto... 6 3.3.6 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 7 3.4 Maanomistus... 7 3.5 Suunnittelutilanne... 7 3.5.1 Maakunnallinen suunnittelutilanne... 7 3.5.2 Yleiskaava... 9 3.5.3 Asemakaava... 10 3.6 Muut suunnitelmat ja päätökset... 10 3.6.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 10 3.6.2 Muita aluetta koskevia selvityksiä, käsittelyjä ja päätöksiä:... 10 3.7 Pohjakartta... 10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.3.1 Osalliset... 11 4.3.2 Vireilletulo... 11 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 12 4.4 Asemakaavan tavoite... 12 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 12 4.4.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 5.1 Kaavan rakenne... 12 5.1.1 Mitoitus... 12 5.1.2 Palvelut... 12 5.1.3 Liittyminen voimassa olevaan kaavaan... 12 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 12 5.3 Aluevaraukset... 13 5.3.1 Korttelialueet... 13 5.3.2 Yleismääräykset... 13 5.4 Kaavan vaikutukset... 13 5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan... 13 5.4.2 Vaikutukset luontoon... 13 5.4.3 Kaavan liikenteelliset vaikutukset... 14 5.4.4 Kaavan taloudelliset vaikutukset... 14 Kaavaselostus, Vehniän asemakaavan muutos; korttelit 1 ja 2 3
5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 14 5.6 Nimistö... 14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 14 6.2 Toteuttamisen seuranta... 14 Liitteet - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - asemakaavan seurantalomake Kaavaselostus, Vehniän asemakaavan muutos; korttelit 1 ja 2 4
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistetty niin sanottuna vähäisenä kaavoituskohteena, joita kaavoitus ja rakennuslautakunta voi käynnistää tarpeen mukaan. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti käynnistää hankkeen ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen(valmisteluaineisto) nähtäville kokouksessaan 29.3.2017 41. Valmisteluaineisto on ollut yleisesti nähtävillä 6.4. 21.4.2017 välisen ajan ja siitä pyydettiin kommentit Keski-Suomen ELY keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Jyväskylän kaupungilta ja teknisetä lautakunnalta. Valmisteluaineistosta saatiin lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen museolta ja Vehniän vesiosuuskunnalta. Luonnosvaiheen jälkeen laadittiin kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus asettaa yleisesti nähtäville. Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä 21.6. 11.8.2017 välisen ajan ja siitä pyydettiin viranomaislausunnot Keski-Suomen ELYkeskukselta, Keski-Suomen liitolta, Jyväskylän kaupungilta ja tekniseltä lautakunnalta. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta ja Keski-Suomen liitolta. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. 2.2 Asemakaava Asemakaavaluonnoksessa osoitetaan korttelin 1 alue, joka on käyttötarkoitukseltaan teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1). Toiminta ei saa aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, ilman pilaantumista, maaperän saastumista tai muuta häiriötä. Alueelle saa teollisen toiminnan lisäksi sijoittaa toimintaan liittyviä liiketiloja enintään 30 % alueen enimmäisrakennusoikeudesta. Suunnittelualueen pohjoisosaan osoitetaan maa- ja metsätalous-aluetta M. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Aluetta voidaan toteuttaa asemakaavamuutoksen voimaantulon jälkeen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta. Alue sijaitsee lähellä Tikkakosken lentoasemaa. Lähiympäristö on muodostunut teollisuus- ja varastoalueeksi. Suunnittelualue rajautuu Lidlin jakelukeskuksen alueeseen. 3.2 Luonnonympäristö 3.2.1 Maisemakuva, kasvillisuus, maastonmuodot ja maaperä Suunnittelualue on osittain vanhaa peltoaluetta, jossa kasvaa nuorta puustoa. Alueen itäosassa puusto on varttuneempaa. Kaavaselostus, Vehniän asemakaavan muutos; korttelit 1 ja 2 5
Kuva: Suunnittelualue Lentoemännäntien suunnasta. Oikealla Lidlin jakelukeskuksen liittymä. Pääosa suunnittelualueesta on karkeaa hietaa (Ht). Alueen itäosassa maalaji muuttuu moreeniksi (Mr), jossa alueelle sijoittuu myös kalliota (Ka). Kuva 3: Suunnittelualueen maaperä 3.2.2 Liikenne Suunnittelualue liittyy eteläpuolella Jyväskylän kaupungin puolella kulkevaan Lentoemännäntiehen. 3.2.3 Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue ei rajoitu vesistöön, eikä se sijaitse pohjavesialueella. 3.2.4 Luonnonsuojelu Suunnittelualueilla tai niiden lähiympäristössä ei ole suojelukohteita. 3.3 Rakennettu ympäristö 3.3.1 Suunnittelualueiden rakennettu ympäristö Suunnittelualueelle ei sijoitu rakennuksia. Alueelle ei sijoitu kulttuuriympäristön kohteita, eikä se ole osa laajempaa kulttuuriympäristöaluetta. Alueelta ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä. 3.3.2 Liikenne Liikennöinti alueelle tapahtuu alueen pohjoispuolelta Vehmaanmutka nimisen katuyhteyden kautta. Alueen länsiosaan sijoittuvalla Jyväskylä Äänekoski rata-osuudella ei ole henkilöliikennettä. Rataosuudella kulkee vain tavarajunia. Tavaraliikenteen määrä vuonna 2012 oli noin 1,8 bruttotonnia. 3.3.3 Palvelut Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Jyväskylän puolella. Laukaan puolella lähimmät palvelut sijaitsevat Leppävedellä ja Laukaan kirkonkylässä. 3.3.4 Työpaikat Vehniällä suurin työllistäjä on Lidlin jakelukeskus. 3.3.5 Tekninen huolto Suunnittelualue sijaitsee Vehniän vesiosuuskunnan vei- ja viemärilaitoksen toiminta-alueella. Vesihuoltoputket kulkevat alueen poikki. Alueen sähkönjakelusta vastaa Elenia Oy ja tele- ja tietoverkkojen rakentamisesta yksityinen yhtiö. Kaavaselostus, Vehniän asemakaavan muutos; korttelit 1 ja 2 6
Kuva 4: Vesihuoltoverkosto 3.3.6 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue sijaitsee Tikkakosken lentoaseman välittömässä läheisyydessä ja se sijaitsee maakuntakaavan 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetulla Tikkakosken lentoaseman melualueella. Merkinnällä osoitetaan alueita, joille ei tule osoittaa asumista tai muita meluherkkiä toimintoja. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksellä annetut melutason ohjearvot. 3.4 Maanomistus Suunnittelualueen maanomistajana on Laukaan kunta. 3.5 Suunnittelutilanne 3.5.1 Maakunnallinen suunnittelutilanne Keski-Suomen strategia 2040 Keski-Suomen strategia 2040 hyväksyttiin 6.6.2014 korvaten samalla 8.6.2010 hyväksytyn maakuntasuunnitelman. Maakuntastrategian avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset ja järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin, osallistua aitoon yhteistoimintaan ja kokea strategian omia päämääriään tukevaksi. Maakuntakaava MRL:n mukaista maakuntakaavaa on laadittu usean vuoden ajan Keski-Suomessa. Maakunta-kaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana. Keski-Suomen maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 16.5.2007 ja vahvistettu lainvoimaiseksi ympäristöministeriössä 14.4.2009. Vahvistettu maakunta-kaava korvasi Keski-Suomen vaiheittain laaditun seutukaavan. Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakunta-kaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aika- Kaavaselostus, Vehniän asemakaavan muutos; korttelit 1 ja 2 7
na ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Kaavaehdotus on nähtävillä keväällä 2017. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava vuoden 2017 aikana. Maakuntakaavan vaihekaavat Keski-Suomen liitto on kokonaismaakuntakaavan lisäksi laatinut 1 4. vaihemaa-kuntakaavat. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan tarkoituksena on varata Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 1. vaiheen maakuntakaavan 11.6.2008 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 16.12.2009. Toisessa vaihekaavassa on varattu alueita maa-aineshuoltoon ja tarkastettu maa-kuntakaavan pohjavesi- ja maa-ainesalueita. Maakuntavaltuuston hyväksyi toisen vaihekaavan 15.11.2010 ja ympäristöministeriön vahvisti sen 11.5.2011. Kolmannessa vaihekaavassa on osoitettu alueita turvetuotannolle ja suojeltu samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa on osoitettu myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Vaihekaavan on hyväksytty 14.11.2012. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Vaihekaavan tavoitevuosi on 2030. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihekaavan 3.5.2013 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 24.9.2014. Suunnittelualueelle sijoittuvat seuraavat maakuntakaavan mukaiset merkinnät: - Melualue (me). Tikkakosken lentoaseman melualue. Merkinnällä osoitetaan alueita, joille ei tule osoittaa asumista tai muita meluherkkiä toimintoja. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksellä annetut melutason ohjearvot. - Työpaikka-alue (TP). Merkinnällä osoitetaan monipuolinen työpaikka-alue. - Suojavyöhyke (sv). Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan konsultointivyöhykkeen sisälle on pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviran-omaisen ja tarvittaessa turvatekniikan keskuksen lausunto. Lentoliikennettä palvelevien varalaskupaikkojen suojavyöhykkeelle ei tule osoittaa meluherkkiä toimintoja tai esterajoituksia aiheuttavia korkeita rakennelmia. Alueen maankäytön suunnittelussa on varauduttava kattavan rinnakkaistiestön toteuttamiseen. Alueelle sijoittuvista rakennushankkeista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. - Suojavyöhyke (sv4). Merkinnällä osoitetaan Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suojavyöhyke. Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain 1194/2009 165 mukainen lausunto Trafilta. Suunnittelualueen sijainti Kuva 5. Ote maakuntakaavayhdistelmästä Kaavaselostus, Vehniän asemakaavan muutos; korttelit 1 ja 2 8
3.5.2 Yleiskaava Alueella voimassa oleva Vehniän yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 29.8.1983 138. Yleiskaava on rakennuslain määritelmän mukainen I asteen yleiskaava, joka on MRL 211 :n siirtymäsäännöksen mukaan voimassa MRL:n mukaisena oikeusvaikutuksettomana yleiskaavana. Oikeusvaikutuksettomalla yleiskaavalla ei ole oikeusvaikutuksia esim. laadittaessa asemakaavaa tai päätettäessä suunnittelutarveratkaisuista tai poikkeamisista. Yleiskaavassa alue on osoitettu asuinpientalojen alueeksi (A). Alueen poikki on osoitettu kulkuyhteys merkinnällä rakennettava tie. Kuva 8. Ote Vehniän yleiskaavasta Suunnittelualueella on käynnissä Vehniän eteläosan osayleiskaavan, joka on ollut kaavaehdotuksena nähtävillä 15.9-17.10.2016 välisen ajan. Suunnittelualue on osoitettu yleiskaavaehdotuksessa teollisuusalueena (T). Kuva 5. Ote Vehniän eteläosan osayleiskaavaehdotuksesta Kaavaselostus, Vehniän asemakaavan muutos; korttelit 1 ja 2 9
3.5.3 Asemakaava Alueella on voimassa Vehniän asemakaavan muutos, laajennus ja osittainen kumoaminen, Lentoasema. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan 22.3.2010 3. Asemakaavassa alueelle on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueena, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1), korttelit 1 ja 2, yhtensä neljä tonttia. Toiminta ei saa aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, ilman pilaantumista, maaperän saastumista tai muuta sellaista häiriötä. Alueelle saa teollisen toiminnan lisäksi sijoittaa muuhun toimintaa liittyviä liiketiloja enintään 30% alueen enimmäisrakennusoikeudesta. Rakennusten tulee olla harja- tai pulpettikattoisia. Alueen poikki on osoitettu Pilotintie niminen katualue. Suunnittelualueen pohjoisosa on osoitettu lähivirkistysalueena (VL). Alueen eteläosaan on osoitettu suojaviheraluetta (EV). Korttelissa 1 itä- ja pohjoisrajalle on osoitettu ohjeellinen alueenosa, jolle saa sijoittaa varastorakennuksia (var). Varastorakennukset toimivat suojana pohjoispuolen asutukselle. Varastorakennusten seinä tulee olla umpinainen asutuksen suuntaan. Rakennusten tulee olla harja- tai pulpettikattoisia. Kuva 9: Ote asemakaavayhdistelmästä 3.6 Muut suunnitelmat ja päätökset 3.6.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonympäristö 4) Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto. 3.6.2 Muita aluetta koskevia selvityksiä, käsittelyjä ja päätöksiä: - Kunnan rakennusjärjestys 2009 3.7 Pohjakartta Alueelle on laadittu pohjakartta mittakaavaltaan 1:2000. Pohjakarttaa täydennetään tarvittaessa. Kaavaselostus, Vehniän asemakaavan muutos; korttelit 1 ja 2 10
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alue on kokonaan rakentamatonta, eikä asemakaavassa osoitettua Pilotintie nimistä katualuetta ole toteutettu. Alueelle suunniteltujen toimintojen johdosta asemakaavan muutoksella tutkitaan Pilotintien katualueen poistamista ja kortteleiden 1 ja 2 yhdistä-mistä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistetty niin sanottuna vähäisenä kaavoituskohteena, joita kaavoitus ja rakennuslautakunta voi käynnistää tarpeen mukaan. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti käynnistää hankkeen ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville kokouksessaan 29.3.2017 41. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa Kaava-alueiden ja niihin rajoittuvien alueiden maanomistajat Kuntalaiset Kaavamuutosten vaikutusalueiden asukkaat, yritykset, elinkeinonharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät Tekninen lautakunta Keski-Suomen ELY keskus Keski-Suomen liitto Jyväskylän kaupunki Yhteisöt tms. joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Vehniän vesiosuuskunta Finavia Puolustusvoimat Jyväskylän Energia Oy Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistetty niin sanottuna vähäisenä kaavoituskohteena, joita kaavoitus ja rakennuslautakunta voi käynnistää tarpeen mukaan. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta käynnisti hankkeen kokouksessaan 29.3.2017 41 ja päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman yleisesti nähtäville 14 päivän ajaksi. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti käynnistää hankkeen ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen (valmisteluaineisto) nähtäville kokouksessaan 29.3.2017 41. Valmisteluaineisto asetettiin yleisesti nähtäville 6.4. 21.4.2017 väliseksi ajaksi ja siitä pyydettiin kommentit Keski-Suomen ELY keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Jyväskylän kaupungilta ja tekniseltä lautakunnalta. Luonnosvaiheen jälkeen laadittiin kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus asettaa yleisesti nähtäville. Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä 21.6. 11.8.2017 välisen ajan ja siitä pyydettiin viranomaislausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Jyväskylän kaupungilta ja tekniseltä lautakunnalta. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta ja Keski-Suomen liitolta. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Osallisilla on mahdollisuus jättää mielipiteitä kaavaluonnoksesta ja muistutuksia kaavaehdotuksesta. Kaavaselostus, Vehniän asemakaavan muutos; korttelit 1 ja 2 11
4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelua ympäristökeskuksen kanssa ei ole käyty, koska laaditulla ase-makaavaluonnoksella ei ole vaikutusta valtakunnallisiin tai tärkeisiin seudullisiin alueidenkäyttötavoitteisiin eikä se muutoinkaan ole yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luontoarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä tai valtioin viranomaisten toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. Keski-Suomen ELY-keskukselta pyydetään lausunto kaavaluonnoksesta ja ehdotuksesta. 4.4 Asemakaavan tavoite 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueen pääkäyttötarkoitus ei muutu asemakaavan muutoksessa. Alueella on käynnissä Vehniän eteläosan yleiskaavan laatiminen. Syksyllä 2016 nähtävillä olleessa yleiskaavaehdotuksessa alueen maankäyttöä on osoitettu teollisuusalueena, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1) alueella voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. 4.4.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaluonnoksessa on pyritty huomioimaan kaavamääräyksillä ja rakennusalojen sijoittelulla olemassa oleva ympäristö. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavaluonnoksessa osoitetaan korttelin 1 alue sekä siihen liittyvät maa- ja metsätalousalueet. Korttelin käyttötarkoitus osoitetaan kaavamerkinnällä TY-1 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Toiminta ei saa aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, ilman pilaantumista, maaperän saastumista tai muuta sellaista häiriötä. Alueelle saa teollisen toiminnan lisäksi sijoittaa toimintaan liittyviä liiketiloja enintään 30% alueen enimmäisrakennusoikeudesta. Rakennusten tulee olla harja- tai pulpettikattoisia. Alueella kulkevat vesi- ja viemäriputket osoitetaan johtoa varten varattuna alueenosana. TY-1 alueen pohjoispuolinen osa suunnittelualueesta osoitetaan maa- ja metsätalousalueena M. Suunnittelualueen eteläosassa oleva vesihuollon mittarikaivo ympäristöineen on osoitettu kaavassa suojaviheralueena (EV). 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 13,7 ha. Alueen maankäyttö muodostuu seuraavasti: käyttötarkoitus pinta-ala ha k-m² tehokkuus (e) TY-1 2,2688 7941 0.35 M 0,5745 EV 0,0302 Yhteensä: 1,3623 Erillisenä liitteenä TYVI lomake. 5.1.2 Palvelut Suunnittelualue tukeutuu pääasiassa kirkonkylän palveluihin. 5.1.3 Liittyminen voimassa olevaan kaavaan Ympäröivän asemakaava on osoitettu kaavakartalla. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan muutos säilyttää voimassa olevan asemakaavan mukaisen pääkäyttötarkoituksen. Kaavaselostus, Vehniän asemakaavan muutos; korttelit 1 ja 2 12
5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kaavaluonnoksessa on esitetty seuraavat korttelialueet: TY-1 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Toiminta ei saa aiheuttaa ympäristö häiritsevää melua, ilman pilaantumista, maaperän saastumista tai muuta sellaista häiriötä. Alueelle saa teollisen toiminnan lisäksi sijoittaa toimintaan liittyviä liiketiloja enintään 30% alueen enimmäisrakennusoikeudesta. Rakennusten tulee olla harjatai pulpettikattoisia. Korttelin itä ja pohjoisreunalle on osoitettu ohjeellisena alueena varastorakennuksen rakennusala. Varastorakennusten on tarkoitus toimia teollisuusalueen ja läheisen asutuksen välillä suojana. Lentoemännäntien ja kaavamuutosalueeseen rajoittuvan korttelin 3 puoleiset rakennusalen ulkopuoliset alueet on osoitettu istutettavana alueenosana. Liikennöinti korttelin alueelle tapahtuu kaavamuutosalueeseen rajoittuvalta Lentoemännäntieltä. Muut alueet M Maa- ja metsätalousalue. EV Suojaviheralue. Muut merkinnät: var Ohjeellinen alueenosa, jolle saa sijoittaa varastorakennuksia. j Johtoa varten varattu alueenosa. j Ohjeellinen johtoa varten varattu alueenosa. 5.3.2 Yleismääräykset Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/työpaikka. Julkisivun väri tulee olla vaalea, ympäristöön sopiva. Julkisivun käsittelyssä tulee erityisesti huomioida ympäristökuvalliset seikat. Rakentamatta jäävälle tontin osalle, jota ei käytetä varastointiin tai liikenteeseen, on istutettava pensaita tai puita. Kiinteistö vastaa kustannuksellaan viemäröinnistä kiinteistökohtaisella pumppaamolla niiltä osin, kun viemäröitävää rakennusta tai rakennuksen osaa ei voida liittää vietto-viemärillä runkolinjaan. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan Suunnittelualue liittyy jo toteutuneeseen teollisuus- ja varastorakentamisen alueeseen. Asemakaavan muutoksella alueen pääkäyttötarkoitus säilyy teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Asemakaavan muutos mahdollistaa alueen ympäristöön jo toteutuneen käyttötarkoituksen laajentumisen. Alueen rakentamisessa tulee huomioida korttelin alueelle sijoittuva vesihuoltoputkisto. 5.4.2 Vaikutukset luontoon Alueen on toistaiseksi rakentamatonta vanhaa peltoaluetta, jossa kasvaa nuorta puustoa. Alueen toteutumisella on maisemallisia vaikutuksia luonnontilaisten alueiden rakentuessa. Voimassa oleva asemakaava on kuitenkin jo mahdollistanut alueiden käytön rakentamiseen. TY-1 alueen itäosassa on pienehkö kalliorinne, Kaavaselostus, Vehniän asemakaavan muutos; korttelit 1 ja 2 13
jonka hyödyntäminen rakentamiseen edellyttää jonkin verran tontin tasaamista. Alueelle ei sijoitu erityisiä ympäristöarvoja. Rakennusalan ulkopuolelle korttelialueen reunoille on osoitettu istutettavia alueenosia. Suunnittelualueen pohjoisosa osoitetaan maa- ja metsätalousalueena toimimaan luonnontilaisena suojavyöhykkeenä suunnittelualueen ja ympäröivän asutuksen välille. 5.4.3 Kaavan liikenteelliset vaikutukset Liikennöinti tapahtuu alueeseen liittyvän Lentoemännäntien kautta, jolta muodostetaan tarpeelliset liittymät korttelin alueelle. Pilotintien poistumisen myötä asemakaavan muutos ei enää mahdollista läpikulkua Lentoemännäntieltä suunnittelualueen pohjoispuolella kulkevalle Valkamantielle. Alueen toteutuminen lisää liikennöintiä alueella. 5.4.4 Kaavan taloudelliset vaikutukset Kaavan taloudelliset vaikutukset muodostuvat mahdollisista tontilla tehtävistä maanrakennustöistä sekä mahdollisista vesihuoltolinjan muutostöistä. Kaavamuutoksen myötä Pilotintien kadunrakentamistarpeet poistuvat. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla. 5.6 Nimistö Suunnittelualueelta poistuu Pilotintie niminen katualue. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavaa voidaan ryhtyä toteuttamaan sen voimaan tulon jälkeen. 6.2 Toteuttamisen seuranta Pääasiassa kaava-alueen toteutuksen valvonnasta vastaa rakennusvalvonta. Laukaassa 17.5.2017/18.9.2017 Mari Holmstedt kaavoitusjohtaja Outi Toikkanen kaavasuunnittelija Kaavaselostus, Vehniän asemakaavan muutos; korttelit 1 ja 2 14