Kaavaselostus. Leppävesi; Sorajyvän asemakaava LUONNOS Laukaan kunta Maankäyttö 410-AK-LEP-010. Leppävesi; Sorajyvän asemakaava

Transkriptio

1 Kaavaselostus Leppävesi; Sorajyvän asemakaava 410-AK-LEP-010 LUONNOS Laukaan kunta Maankäyttö 1

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kaavatunnus: 410-AK-LEP-010 Kaavan päiväys: Kaavan laatija: Laukaan kunta, Maankäyttö Kaavan vireille tulosta ilmoitettu: Kaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä: Kaavaehdotus MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä: Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan hyväksymispäivämäärä: Kunnanhallituksen hyväksymispäivämäärä: Kunnanvaltuuston hyväksymispäivämäärä:

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijoittuu Laukaan kunnan omistuksessa olevalle kiinteistölle Sorajyvä ( ). Alue sijoittuu Leppäveden taajaman pohjoispuolelle Kuukanpääntien varressa sijoittuvalle entiselle maa-ainestenottoalueelle. Suunnittelualueen laajuus on noin 10,4 ha. Kaavanmuutoksen lopullinen rajaus tarkentuu suunnittelutyön aikana. Kuva: Suunnittelualueen sijainti 1.3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Kiinteistön Sorajyvä alue on entistä maa-ainestenottoaluetta, josta ottotoiminta on päättynyt jo joitakin vuosia sitten. Alue on kunnan omistuksessa ja suunnittelun tavoitteena on kehittää alueetta teollisuus-, yritys- ja työpaikkatoimintaan. Asemakaavalla tutkitaan myös uuden liittymän paikka suunnittelualueelta Kuukanpääntielle (mt 638). Kuva: Suunnittelualueen rajaus 2

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen Alueen yleiskuvaus Maaperä Liikenne Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö... 6 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Palvelut Työpaikat Tekninen huolto Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus Suunnittelutilanne... 7 Maakunnallinen suunnittelutilanne... 7 Yleiskaava... 9 Asemakaavat...10 Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö...12 Yhteisöt tms. joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään...12 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...12 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet...13 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne...13 Mitoitus...14 Palvelut...14 Liittyminen voimassa olevaan kaavaan Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset...14 Korttelialueet...14 Muut alueet Kaavan vaikutukset...15 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan...15 Vaikutukset luontoon...15 Kaavan liikenteelliset vaikutukset...15 Kaavan taloudelliset vaikutukset Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteuttamisen seuranta...16 Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Asemakaavan seurantalomake (lisätään ehdotusvaiheessa) - Hulevesien hallintasuunnitelma, Ramboll Finland Oy (lisätään ehdotusvaiheessa) 3

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistetty niin sanottuna vähäisenä kaavoituskohteena, joita kaavoitus ja rakennuslautakunta voi käynnistää tarpeen mukaan. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti käynnistää hankkeen ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville kokouksessaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä välisen ajan ja se lähetettiin tiedoksi Keski-Suomen ELY keskukselle, Keski-Suomen museolle, KeskiSuomen liitolle ja Jyväskylän kaupungille. Luonnosvaiheen jälkeen laaditaan kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus asettaa yleisesti nähtäville. Ehdotuksesta pyydetään lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, KeskiSuomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Jyväskylän kaupungilta ja Laukaan kunnan tekniseltä lautakunnalta. 2.2 Asemakaava Suunnittelun tavoitteena on tutkia alueen kehittämistä teollisuus-, yritys- ja työpaikkatoimintaan. Asemakaavalla tutkitaan uuden Tiituspohjantielle kulkevan kokoojakadun liittymistä Kuukanpääntiehen (Vaajakoski Tikkamannila maantie 638). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Aluetta voidaan toteuttaa asemakaavamuutoksen voimaantulon jälkeen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on entistä maa-ainesten ottoaluetta, josta ottotoiminta on päättynyt jo joitakin vuosia sitten. Kuva: Suunnittelualueen luonnonympäristö 4

6 3.2 Maaperä Suunnittelualue on entistä soranottoaluetta. Osalla alueesta maaperätietoja ei ole kartoitettu. Alueen eteläosan maaperä on hiekkavaltiasta reunamuodostumaa (RHkM). Kuva: Maaperäkartta 3.2 Liikenne Suunnittelualue liittyy itäpuolella kulkevaan Kuukanpääntiehen. Asemakaavalla tutkitaan uuden Kuukanpääntieltä Tiituspohjantielle kulkevan kokoojakadun osoittamista. Ramboll Finland Oy on tutkinut uuden liittymän sijoittumista maantiehen 638 (Kuukanpääntie) ja koko katulinjan sijaintia Tiituspohjantielle saakka. 3.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueen kasvillisuus on maa-ainesten ottotoiminnan päättymisen jälkeen vähäistä. Puusto on noin metrin mittaista havu- ja lehtipuuntainta. Alueen reuna-alueilla puusto on jo kasvanut hieman korkeammaksi. Kuva: Suunnittelualueen kasvillisuutta 5

7 Alue sijoittuu osittain Lintumäen vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueelle ( ). Suunnittelualueen kaakkoispuolelle sijoittuvan vedenottamon ympärille on osoitettu ohjeellinen suojavyöhyke, jonka alueelle suunnittelualue osittain sijoittuu. Kuva: Pohjaveden muodostumisalue (violetti). Kartalla esitetty myös ohjeellinen vedenottamon ympärille osoitettu suojavyöhyke. 3.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueelle ei sijoitu rakennuksia. Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueelle ei sijoitu kulttuuriympäristön kohteita, eikä se ole osa laajempaa kulttuuriympäristöaluetta. Alueelta ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä. 3.4 Palvelut Leppävedelle sijoittuu mm. ala- ja yläkoulu sekä päiväkoteja. Taajamassa on yksi kauppa. Kunnalliset peruspalvelusijoittuvat pääosin Laukaan kirkonkylän keskustaan, jonne sijoittuu myös alojen kaupallisia palveluja. 3.5 Työpaikat Suurimmat työllistäjät Laukaassa ovat kunta sekä Peurunka Center. Leppävedelle sijoittuu paljon teollisuus- ja yritystoimintaa. Viime vuosina Leppävedelle ovat sijoittuneet mm. Ponsse, Scan-auto ja Taipaleen kuljetusterminaali. Näätämäen alueella teollista- ja yritystoimintaa on ollut jo useamman vuosikymmenen ajan. 6

8 3.7 Tekninen huolto Suunnittelualue rajautuu vesilaitoksen toiminta-alueeseen. Kuva: Vesihuoltoverkosto 3.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueelle ei kohdistu erityistä ympäristöhäiriötä. 3.4 Maanomistus Suunnittelualue on Laukaan kunnan omistuksessa. 3.5 Suunnittelutilanne Maakunnallinen suunnittelutilanne Keski-Suomen strategia 2040 Keski-Suomen strategia 2040 hyväksyttiin korvaten samalla hyväksytyn maakuntasuunnitelman. Maakuntastrategian avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset ja järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin, osallistua aitoon yhteistoimintaan ja kokea strategian omia päämääriään tukevaksi. Maakuntakaava MRL:n mukaista maakuntakaavaa on laadittu usean vuoden ajan Keski-Suomessa. Maakunta-kaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana. Keski-Suomen maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu lainvoimaiseksi ympäristöministeriössä Vahvistettu maakuntakaava korvasi Keski-Suomen vaiheittain laaditun seutukaavan. Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihe- 7

9 maakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä vuonna Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa Maakuntakaavan vaihekaavat Keski-Suomen liitto on työstänyt myös 1 4. vaihemaakuntakaavoja. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan tarkoituksena on varata Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 1. vaiheen maakuntakaavan ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Toisessa vaihekaavassa varattiin alueita maa-aineshuoltoon ja tarkastettiin maakuntakaavan pohjavesi- ja maa-ainesalueita. Maakuntavaltuuston hyväksyi toisen vaihekaavan ja ympäristöministeriön vahvisti sen Kolmannessa vaihekaavassa on osoitettu alueita turvetuotannolle ja suojeltu samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa on osoitettu myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Vaihekaavan on hyväksytty Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Vaihekaavan tavoitevuosi on Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihekaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuvat seuraavat maakuntakaavassa tai maakuntakaavan vaihekaavoissa osoitetut merkinnät: Taajamatoimintojen alue (A). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun kohteet. Ulkoilureitti Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Keski-Suomen maakuntaura ja eräitä muita sitä tukevia ulkoilureittejä ohjeellisina. Seututie (st) Seututeinä osoitetaan seutukuntien liikennettä ja seutukuntia pääteihin yhdistäviä teitä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suojavyöhyke (sv-4) Merkinnällä osoitetaan Tikkakosken varalaskuapaikan suojavyöhyke. Lentoesteen 8

10 muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailulain 1194/ mukainen lausunto Trafilta. Suunnittelualueen sijainti Kuva 7. Ote maakuntakaavayhdistelmästä Yleiskaava Alueella ei ole yleiskaavaa. Suunnittelualueella on käynnissä Keski-Laukaan yleiskaavan osa-alue I Piilopohja Kuukkala laatiminen, josta kaavaluonnos on ollut nähtävillä Suunnittelualue sijoittuu kaavaluonnoksessa osoitetulle TY-1 alueelle; Teollisuusalue, jolla ympäristön laatu asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alue on tarkoitettu teollisuus- ja varastotoiminnalle, joka ei aiheuta ilman tai pohjaveden pilaantumista ja josta ei aiheudu melua tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. Kuukanpääntie on osoitettu kaavaluonnoksessa seututienä ja kaavakartalla on osoitettu lisäksi tien teoreettinen melualue (me). Kuva: Ote päivätystä Piilopohja Kuukkala yleiskaavaluonnoksesta 9

11 Asemakaavat Alueella tai sen lähiympäristössä ei ole asemakaavaa. Leppäveden asemakaava-alue sijoittuu noin 700 metrin etäisyydelle suunnittelualueesta. Sorajyvän alue Kuva: Leppäveden asemakaava-alueen ja Sorajyvän alueen sijainti Muut suunnitelmat ja päätökset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonympäristö 4) Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto. Piilopohjan alueen liikennetarkastelu Alueella käynnissä olevan Keski-Laukaan pohjoisosan yleiskaavan, osa-alue I Piilopohja Kuukkala suunnittelua varten on vuoden 2016 aikana tehty katuverkkotarkastelu. Tarkastelun yhteydessä on myös tutkittu uuden suunnittelualueen kautta kulkevan katuverkon liittymistä Kuukanpääntiehen. Liikennetarkastelun on tehnyt Ramboll Finland Oy. Kunta on käynyt neuvottelun liittymäjärjestelyistä Keski-Suomen ELY keskuksen kanssa

12 Kuva: Ote liikennetarkastelusta , jossa on tutkittu uuden liittymän sijoittumista Kuukanpääntielle. Kartalle punaisella on merkitty alueet, joista ei tarkastelun perusteella ole mahdollista osoittaa uutta liittymänpaikkaa. Liittymätarkastelun jälkeen uuden Kuukanpääntieltä Tiituspohjantielle johtavan kadun linjausta on vielä tutkittu ja sijaintia tarkistettu. Alakuvassa on esitetty kaavaluonnoksessa käytetty katulinjaus. Kuva: Suunniteltu katulinjaus ilmakuvalla esitettynä. Hulevesiselvitys Valmistuu kevään 2017 aikana. Kaava-aineistoa täydennetään selvityksen tiedoilla ehdotusvaiheeseen. Muita aluetta koskevia selvityksiä, käsittelyjä ja päätöksiä: - Kunnan rakennusjärjestys

13 3.6. Pohjakartta Alueelle on laadittu pohjakartta mittakaavaltaan 1:2000. Pohjakarttaa täydennetään tarvittaessa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kiinteistön Sorajyvä alue on entistä maa-ainestenottoaluetta, josta ottotoiminta on päättynyt jo joitakin vuosia sitten. Alue on kunnan omistuksessa ja suunnittelun tavoitteena on kehittää alueetta teollisuus-, yritys- ja työpaikkatoimintaan. Asemakaavalla tutkitaan myös uuden liittymän paikka suunnittelualueelta Kuukanpääntielle (mt 638). 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistetty niin sanottuna vähäisenä kaavoituskohteena, joita kaavoitus ja rakennuslautakunta voi käynnistää tarpeen mukaan. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti käynnistää hankkeen ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville kokouksessaan Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa - Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat - Kuntalaiset - Kaavamuutosten vaikutusalueiden asukkaat, yritykset, elinkeinonharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät - Kunnan hallintokunnat; kaavoitus- ja rakennuslautakunta, tekninen lautakunta - Keski-Suomen ELY keskus - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen museo - Jyväskylän kaupunki Yhteisöt tms. joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - Palo- ja palastuslaitos - Elenia Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä välisen ajan ja se lähetettiin tiedoksi Keski-Suomen ELY keskukselle, Keski-Suomen museolle, Keski-Suomen liitolle ja Jyväskylän kaupungille. Luonnosvaiheen jälkeen laaditaan kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus asettaa yleisesti nähtäville. Ehdotuksesta pyydetään lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski- Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Jyväskylän kaupungilta ja Laukaan kunnan tekniseltä lautakunnalta. Osallisilla on mahdollisuus jättää mielipiteitä kaavaluonnoksesta ja muistutuksia kaavaehdotuksesta. 12

14 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelua ympäristökeskuksen kanssa ei ole käyty, koska laaditulla asemakaavaluonnoksella ei ole vaikutusta valtakunnallisiin tai tärkeisiin seudullisiin alueidenkäyttötavoitteisiin eikä se muutoinkaan ole yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luontoarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä tai valtioin viranomaisten toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon jälkeen hankkeesta on pidetty neuvottelu Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa liittyen sijoittumiseen vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle sekä liikennejärjestelyihin liittyen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelualueen sijainti Kuukanpääntien varressa on hyvin hyödynnettävissä myös maa-ainesten ottotoiminnan päättymisen jälkeen. Alueella on käynnissä Keski-Laukaan pohjoisosan yleiskaavan laatiminen ja syksyllä 2015 nähtävillä olleessa kaavaluonnoksessa alueen maankäyttöä on osoitettu kaavamerkinnällä TY-1 Teollisuusalue, jolla ympäristön laatu asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alue on tarkoitettu teollisuus- ja varastotoiminnalle, joka ei aiheuta ilman tai pohjaveden pilaantumista ja josta ei aiheudu melua tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. Alue sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle (I-luokka), minkä johdosta suunnittelutyön yhteydessä laaditaan hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma, jonka avulla selvitetään mm. tulevan maankäytön vaikutuksia hulevesien määrään ja laatuun, hulevesien johtamisreitit sekä laaditaan tarkemmat ohjeet asemakaava-alueen kortteli- ja tonttikohtaiseen hulevesien hallintaan. Hulevesien hallintasuunnitelman laatii Ramboll Finland Oy. Suunnitelma valmistuu kevään 2017 aikana ja kaava-aineistoa täydennetään ehdotusvaiheessa sen tiedoilla. 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaluonnoksessa on pyritty huomioimaan kaavamääräyksillä ja rakennusalojen sijoittelulla olemassa oleva ympäristö. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavaluonnoksessa osoitetaan korttelit 43 ja 44, joissa molemmissa käyttötarkoitus osoitetaan kaavamerkinnällä TY-3 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelle ei saa sijoittaa pohjaveden laatua vaarantavaa toimintaa. Kortteleiden ja Kuukanpääntien välinen alue on osoitettu suojaviheralueena EV. Suunnittelualueen etelä- ja pohjoispäähän on osoitettu kaista lähivirkistysaluetta (VL). Kaavassa osoitetaan Kuukanpääntiehen liittyvä Lintumäenkatu niminen kokoojakatu sekä siihen liittyvä Sorajyvänkatu. 13

15 Mitoitus Alueen maankäyttö muodostuu seuraavasti: Käyttötarkoitus Pinta-ala ha k-m² Tehokkuus (e) EV 0,5094 T 5, VL 0,6570 katualueet 0,467 Yhteensä: 7, Erillisenä liitteenä TYVI lomake (lisätään ehdotusvaiheessa). Palvelut Suunnittelualue tukeutuu Leppäveden ja kirkonkylän palveluihin. Alueelta on lyhyt asiointimatka Jyväskylään. Liittyminen voimassa olevaan kaavaan Suunnittelualue ei liity Leppäveden asemakaavoitettuun alueeseen. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaava laajentaa Leppäveden asemakaava-aluetta. Suunnittelulla mahdollistetaan alueelle käynnissä olevassa yleiskaavassa suunniteltu maankäyttö. 5.3 Aluevaraukset Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteleiden 43 ja 44 alueet sekä niihin liittyvät katu-, lähivirkistys- ja suojaviheralueet. Korttelialueet Kaavaluonnoksessa on esitetty seuraavat korttelialueet: TY-3 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueelle ei saa sijoittaa pohjaveden laatua vaarantavaa toimintaa. Muut alueet VL EV Lähivirkistysalue Suojaviheralue Katualue Muut merkinnät: +116,5 Korkeusasema, johon maanpinta tulee täyttää. Asemakaavaamääräykset: Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/100 kerrosneliömetriä kohti. 14

16 Alue sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle. Alueella tapahtuvaa rakentamista ja muita toimintoja rajoittaa pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ). Pohjaveden laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista on tarvittaessa pyydettävä alueellisen lupaviranomaisen lupa. Teollisuuden lastaus- ja purkualueet sekä ajoneuvoliikenteeseen ja pysäköintiin käytettävät alueet on eristettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Hulevedet tulee käsitellä kiinteistön alueella. Pinnoitetuilta alueilta hulevedet tulee johtaa puhdistusjärjestelmään. Öljysäiliöt ja muut kemikaalisäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maanpäälle vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn enimmäismäärä. Rakentamisalueiden täyttämisessä tulee käyttää pilaantumattomia kitkamaalajeja, joiden haitattomuudesta pohjaveden kannalta sekä alkuperästä annetaan selvitys tarvittaessa. Mikäli kiinteistön jätevesiä ei voida johtaa kunnan viemäriverkkoon viettoviemärillä, vastaa kiinteistö jäteveden pumppaamisesta omalla kustannuksellaan. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan Suunnittelualue lähiympäristöineen on rakentamatonta, mutta ei kuitenkaan enää luonnontilassa olevaa aiemmin tapahtuneen ottotoiminnan vuoksi. Alueelle muodostuva teollisuusrakentaminen tuo alueet rakentamisen piiriin ja laajentaa Leppäveden taajaman aluetta Kuukanpääntien varressa. Vaikutukset luontoon Suunnittelualue sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle ja tämän johdosta asemakaavassa annetaan määräyksiä toiminnan laatuun sekä alueelta muodostuvien hulevesien käsittelyyn liittyen. Alueella tapahtuvaa rakentamista ja muita toimintoja rajoittaa pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ) ja pohjaveden määrään ja laatuun vaikuttavista toiminnoista on tarvittaessa pyydettävä alueellisen lupaviranomaisen lupa. Alueen kasvillisuus on niukkaa ja se koostuu lähinnä heinäkasveista ja havu- ja lehtipuun taimista. Kaavan liikenteelliset vaikutukset Asemakaavassa tutkitaan uuden liittymän rakentamista Kuukanpääntielle. Asemakaavaluonnoksessa on osoitettu uusi Lintumäenkatu niminen katuyhteys, jota suunnitellaan uutena Tiituspohjantielle saakka johtavana kokoojakatuna. Liittymän sijainti ja kadun linjaus perustuvat sitä koskevaan Ramboll Finland Oy:n laatimaan kadun linjausselvitykseen. Uusi liittymä ja kokoojakatu parantavat oleellisesti Tiituspohjan alueen liikennejärjestelyitä laajemmin Leppäveden alueella. Asemakaavan toteutuminen aiheuttaa työpaikkaliikenteen ja raskaanliikenteen määrän kasvua. Kaavan taloudelliset vaikutukset Suunnitellut toiminnot tuovat alueelle uusia työpaikkoja. Taloudellisia vaikutuksia muo- 15

17 dostuvat kadunrakentamisesta ja kunnallisteknisestä rakentamisesta. Kustannuksia tulee muodostumaan myös mahdollisesta pohjaveden suojaamisesta aiheutuvasta rakentamisesta. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla. 5.6 Nimistö Asemakaavalla muodostetaan uudet Lintumäenkatu ja Sorajyvänkatu nimiset katualueet. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavaa voidaan ryhtyä toteuttamaan sen voimaan tulon jälkeen. 6.2 Toteuttamisen seuranta Kaava-alueen toteutuksen valvonnasta vastaa rakennusvalvonta. Laukaassa Mari Holmstedt kaavoitusjohtaja Outi Toikkanen kaavasuunnittelija 16