3 2013 3.6.2013 Ilmoita muuttuneet yhteystiedot Jäsentiedote ja Suomen Kiinteistölehti lähetetään Kiinteistöliiton jäsenrekisteriin merkitylle taloyhtiön puheenjohtajalle. Mikäli kevään kokouksissa on valittu uusi hallituksen puheenjohtaja, ilmoita muuttuneet yhteystiedot yhdistyksen toimistolle s. 4 Jenni Hupli Kiinteistöliiton uusi päälakimies Jenni Hupli on valittu Kiinteistöliiton uudeksi päälakimieheksi. Hän aloittaa tehtävässään kesäkuussa s. 5 Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi Rautatienkatu 2 A, 5. krs, 48100 Kotka p. 05 266 430 kaakkois-suomi@kiinteistoliitto.fi www.kiinteistoliitto.fi/kaakkois-suomi www.taloyhtio.net Pankit korottaneet taloyhtiöiden lainojen marginaaleja jopa 800 prosenttia Pankit ovat korottaneet yksipuolisesti taloyhtiöiden lainojen marginaaleja jopa 800 prosenttia. Kiinteistöliitto on saanut runsaasti valituksia pankkien, varsinkin Nordea yksipuolisista ja korkeista lainamarginaalien korotuksista s. 5
Sisältö Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomen kuulumiset... 2 Syksyn koulutustilaisuudet ja messumatka... 2 Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi sekä Lappeenrannan ja Imatran kaupungit mukana Hissi - Esteetön Suomi 2017 -hankkeessa... 2 Indeksit... 4 Ilmoita muuttuneet yhteystiedot... 4 Rekisteröidy taloyhtio.net jäsenkäyttäjäksi... 4 Uutisia Kiinteistöliitosta... 5 Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimieheksi... 5 Pankit korottaneet taloyhtiöiden lainojen marginaaleja jopa 800 %... 5 Taloyhtiöiden remonttilainojen laina-ajat ovat lyhentyneet... 5 Perinteiset putkiremontit suosiossa... 6 Ajankohtaista... 6 Kosteus- ja homeongelman torjunnassa epäonnistuttu... 6 Oikeustapaukset... 6 Käräjäoikeuden ratkaisu lainan marginaalin korottamista koskevassa riidassa... 6 KKO 2013:23... 7 KHO: 2013:61... 7 KHO:2013:60... 7 Turun hallinto-oikeus 8.4.2013 13/0230/3... 7 Hovioikeuden ratkaisu vakuutusyhtiön takautumisoikeutta koskevassa korvausvaatimusasiassa 8 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu yhdistyksen saamien vuokratulojen verokohtelusta... 8 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu vuokratulon kohtelusta arvonlisäverotuksessa... 8 Korkein hallinto-oikeus 2013:76... 8 KHO:2013:85... 9 KHO 7.5.2013/1620... 9 KHO:2013:86... 9 Markkina ja suhdanteet... 9 Viisi uutta kaupunkia Asuntojenvuokrat.fi -palvelussa... 9 Julkaisut... 10 Uutuusopas toiminnantarkastuksen tekemisestä ilmestynyt... 10 Osakkaiden oma opas yhtiökokoukseen ilmestynyt... 10 Taloushallinnon lakipokkari... 10 Aurinkoista kesää! Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi 1
KIINTEISTÖLIITTO KAAKKOIS-SUOMEN KUULUMISET Syksyn koulutustilaisuudet ja messumatka Korjaushanke haltuun kiertue Suomen Kiinteistöliitto yhteistyökumppaneineen aloittaa syksyllä luento- ja näyttelykiertueen, jonka aiheena on taloyhtiön korjaushankkeet. Kaakkois-Suomessa kiertue tulee syksyllä Kouvolaan ja Lappeenrantaan. Luennoitsijoina ovat Kiinteistöliiton lakimiehet ja tekniikan asiantuntijat. o o 5.11. Kouvola 11.11. Lappeenranta Kiinteistöilta o Imatra o Kotka Aikataulu ja luennon aihe tarkentuu myöhemmin. Kiinteistömessut, Helsingin Messukeskus 13.-15.11.2013 Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi järjestää matkan Kiinteistömessuille Helsingin Messukeskukseen. Matkan päivämäärä tarkentuu messuohjelman valmistuttua. Messuilla ovat mukana: o Kiinteistö (kiinteistö- ja isännöinti-ala) o Finnsec (turvallisuus- ja suojelu-ala) o Vihertek (ympäristösuunnittelu ja viherrakentaminen) o Julkisivu (julkisivurakentaminen) o Väri&Pinta (maalaus, pintakäsittely, korroosionesto ja julkisivut) o Audiovisual (kuva, valo ja ääni) o Ekorakennus o Sähkö o Puhtaus Varaa päivämäärät kalenteriisi jo nyt ja kutsu koko hallitus mukaan! Lisätietoja tilaisuuksista seuraavissa tiedotteissa ja osoitteessa www.kiinteistoliitto.fi/kaakkois-suomi Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi sekä Lappeenrannan ja Imatran kaupungit mukana Hissi - Esteetön Suomi 2017 -hankkeessa 1.4.2012 käynnistyneen Hissi - Esteetön Suomi 2017 -hankkeen valtakunnallisena tavoitteena on nostaa jälkiasennushissien rakentamisen määrä vaiheittain nykyisestä 200 hissin määrästä vähintään 500 hissin vuositasolle vuoteen 2017 mennessä. Tätä valtakunnallista hissiprojektia hallinnoi Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja sitä rahoittavat Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA sekä hankkeessa mukana olevat kaupungit ja yritykset. Hanke liittyy hallitusohjelman mukaisen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaan vuosille 2013 2017, josta on tehty valtioneuvoston periaatepäätös 18.4.2013. Tavoitteen saavuttamiseksi perustetaan maakuntakohtaiset hissityöryhmät, jotka neuvovat hissiprojektin käynnistämisessä ja eteenpäin viemisessä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Tapio Kallioinen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:stä. Alueellisten kiinteistöyhdistysten tuki hankkeelle on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, toteaa Kallioinen. Suomen Kiinteistöliitto ja alueelliset jäsenyhdistykset ovat mukana hankkeessa ja työsarkaa riittää - ilman hissiä Suomessa on yhä yli 42 000 porraskäytävää. 2
Kiinteistöliittoa hankkeen valtakunnallisessa ohjausryhmässä edustaa lakimies Elina Skarra. Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi on mukana Lappeenrannan paikallisessa hissityöryhmässä, kertoo toiminnanjohtaja Sami Tammisto. Lappeenrannan kaupunki liittyi hankkeeseen 1.1.2013 ja paikallinen työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa, kertoo hankkeen Etelä-Karjalan hissityöryhmän vetäjä, kaupungin asuntotoimen johtaja Risto Kantola. Imatran kaupungilta on mukana hissityöryhmän kokouksissa korjausrakennusinsinööri Pertti Purovaara. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy varustaa peruskorjattavat talot pääsääntöisesti aina jälkiasennushisseillä, mainitsee toimitusjohtaja Seppo Ylitalo. Ylitalo toimii myös paikallisen hissityöryhmän jäsenenä. Hankkeen yhteistyökumppaneiksi haetaan 18 maakuntaa ja vähintään 10 yritystä. Nyt mukana on jo kymmenen kaupunkia ja yhdeksän yritystä. Määrärahaa jälkiasennushisseille varattu 20 miljoonaa vuodelle 2013 Vuoden 2013 valtion talousarviossa on hissin rakentamisavustukseen varattu 20 miljoonaa euroa ja liikkumisesteen poistamiseen (ns. esteettömyysavustus) 2 miljoonaa euroa, kertoo ylitarkastaja Hanna Koskela Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta. Avustusta myönnetään enintään 50 % hyväksytyistä hissin tai hissien rakentamiseen liittyvistä kokonaiskustannuksista. Ylitarkastaja Hanna Koskela ARA:sta toimii Hissi - Esteetön Suomi 2017 -hankkeen ohjausryhmän puheenkohtajana. Hissihanke esille yhtiökokouksessa Hissi on tärkeä osa elinkaariasumista ja esteetöntä asuinympäristöä. Liikunta- ja toimintarajoitteisille kerrosten välillä kulkeva hissi on välttämättömyys. Iäkkäämmille henkilöille portaiden nouseminen yksin tai apuvälineiden kanssa on usein mahdotonta. Hissiä eivät tarvitse yksin yläkerroksissa asuvat iäkkäämmät ihmiset, vaan myös lapsiperheiden ja muiden asukkaiden päivittäinen liikkuminen ja suurten kantamuksien kuljettaminen helpottuu hissin myötä. Kun hissin hankinta omaan taloyhtiöön tulee ajankohtaiseksi, asia kannattaa ottaa hallituksen ja isännöitsijän kanssa puheeksi, ja yhtiökokouksessa esille. Sen jälkeen selvitetään tekniset ratkaisumahdollisuudet sekä kustannukset osakasta kohden. Tukea, tietoa ja avustuksia saatavilla www.hissiin.fi -sivut on otettu käyttöön toukokuun alussa, sivustolle kerätään yhteystietoja sekä esimerkkejä toteutuneista kohteista. www.ara.fi -sivuilla on tietoa hissiavustuksista (hissiavustus ja esteettömyysavustus). Lisätietoja: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Projektipäällikkö Tapio Kallioinen Puh. 044 704 3937 tapio.kallioinen@ladec.fi 3
Indeksit 2013 maaliskuu 2013 huhtikuu Elinkustannusindeksi 1951:10=100 1889 1892 Kuluttajahintaindeksi 2010=100 107,8 108,0 Rakennuskustannusindeksi 2010=100 106,8 107,1 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi: 2005=100 2012 4. neljännes 144,2. Vuosimuutos 2,5 %. Ilmoita muuttuneet yhteystiedot Puheenjohtajan ja isännöitsijän muuttuneet yhteystiedot tulee ilmoittaa yhdistyksen toimistolle merja.kuutvuori@kiinteistoliitto.fi tai 05 266 430 tai osoitteessa www.kiinteistoliitto.fi/osoitteenmuutos Kiinteistöliiton uudet jäsennumerot on otettu käyttöön viime vuoden lopulla. Jäsennumero on tämän tiedotteen osoitetarrassa ja Suomen Kiinteistölehden osoitekentässä. Uudet jäsenkortit on postitettu hallituksen puheenjohtajille ja isännöitsijöille helmikuun alussa jäsenrekisterissä olleiden tietojen perusteella. Rekisteröidy taloyhtio.net jäsenkäyttäjäksi Ohjeet jäsensivujen käytöstä Jäsenille tarkoitetut Internet-sivut löytyvät osoitteesta www.taloyhtio.net Jäsenille tarkoitettuun osioon pääseminen edellyttää ensin rekisteröitymistä. Rekisteröityminen aloitetaan etusivulla kohdasta rekisteröidy käyttäjäksi. Rekisteröinnin yhteydessä kysytään myös jäsennumero, joka löytyy tämän tiedotteen osoitekentästä. On tärkeää, että sähköpostiosoite on rekisteröinnin yhteydessä kirjoitettu oikein, sillä siihen lähetetään salasana. Tämän jälkeen kirjaudutaan sisään merkitsemällä sähköpostiosoite ja salasana niille tarkoitettuihin kenttiin ja painamalla kirjaudu sisään. Ensimmäisenä aukeaa oma etusivu. Omia tietoja voi muuttaa kohdassa tervetuloa omat tiedot. Tässä kohdassa voi muokata omia tietoja mm. muuttaa salasanan uudeksi. Jäsensivuilla voi lukea alueen jäsentiedotteet ja koulutusaineistot. Lisäksi sivuille on kerätty paljon hyödyllistä tietoa aihealueittain. Lisätietoja rekisteröitymisestä ja taloyhtio.net käytöstä saa yhdistyksen toimistolta p. 05 266 430 tai merja.kuutvuori@kiinteistoliitto.fi 4
UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimieheksi Kiinteistöliiton uudeksi päälakimieheksi on nimitetty varatuomari Jenni Hupli, 37. Hän aloittaa tehtävässä kesäkuun puolivälissä. Hupli siirtyy Kiinteistöliittoon Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n Counsellakimiehen paikalta. Hupli on työskennellyt Castrén & Snellmanilla eri tehtävissä vuodesta 2001. Ennen asianajotoimistouraansa Hupli toimi Kiinteistöliiton ja Suomen Vuokranantajat ry:n neuvontalakimiehenä. Lisäksi Hupli on toiminut lakimiehenä Ovenia Oy:ssä. Kiinteistöliiton nykyinen päälakimies Anu Kärkkäinen siirtyy kesäkuun alussa Rakennusteollisuus RT:n elinkeinoasioista vastaavaksi johtajaksi. Pankit korottaneet taloyhtiöiden lainojen marginaaleja jopa 800 % Pankit ovat korottaneet yksipuolisesti taloyhtiöiden lainojen marginaaleja jopa 800 prosenttia. Kiinteistöliitto on saanut runsaasti valituksia pankkien, varsinkin Nordea yksipuolisista ja korkeista lainamarginaalien korotuksista. Pankit lähettävät marginaalien korotusilmoituksia kuin liukuhihnalta ja unohtavat tarkastaa asiakkaiden kanssa sovitut yksilölliset lainaehdot. Kiinteistöliitolle toimitetuissa velkakirjaehdoissa ja niiden erityisehdoissa on rajoituksia pankin oikeuteen korottaa lainan marginaalia. Nyt ne on unohdettu täysin. Yleensä lainaehdot ovat aina pankin laatimia, joten vastuu epäselvästä sopimuksesta on pankilla eikä asiakkaalla. Kiinteistöliitto suosittaa asunto-osakeyhtiöiden hallituksia ja isännöitsijöitä lukemaan huolella taloyhtiön laina-asiakirjat, ja epäselvissä tapauksissa reklamoimaan asiasta pankille. Lainaehtosotkujen selvittämiseksi voi olla perusteltua ottaa yhteyttä myös Finanssivalvontaan. Taloyhtiöiden remonttilainojen laina-ajat ovat lyhentyneet Taloyhtiöille myönnettävien lainojen laina-ajat ovat osassa pankeista lyhentyneet aikaisemmasta 25 vuodesta usein viiteen, kymmeneen vuoteen. Isoissa lainoissa rahoitusvastikkeen kuukausimaksu voi kohota todella suureksi. Kiinteistöliitto neuvookin taloyhtiöitä kilpailuttamaan pankkeja ja kiinnittämään huomiota laina-aikaan. Hyvän tarjouspyynnön tärkeimmät kohdat: - tarjouspyyntö useammalle rahoittajalle - lyhennysohjelma (toivottu lainan lyhennysohjelma) - laina-aika - koron laskutapa - viitekorko - korkoindikaatiopäivä - vakuus - palkkiot ja muut lisäkulut Lisää ohjeita tarjouspyynnöstä osoitteessa www.taloyhtio.net/talous/lainat/ 5
Perinteiset putkiremontit suosiossa Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri, kevät 2013: Taloyhtiön putkiremonteissa viemäreiden sisäpuoliset korjausmenetelmien osuuden kasvu on seisahtunut, ja perinteisten menetelmien osuuden lasku pysähtynyt, ilmenee Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometrista. Putkiremontteja toteuttaneista taloyhtiöistä 43 prosenttia oli asentanut uudet putket vanhojen tilalle. Uuteen kohtaan putket oli uusinut 15 prosenttia ja sisäpuolisia menetelmiä kuten sujutusta ja sukitusta oli käyttänyt 27 prosenttia vastaajista. Putkistoremonttien kokonaiskustannukset kohosivat koko maassa mediaaniltaan 500 euroon huoneistoneliötä kohden eli nousivat parikymmentä euroa viime syksystä. Pääkaupunkiseudulla mediaani oli 700 ja muualla Suomessa 340 euroa. Putkistot, piha-alueet ja vesikatto remonttien kärkipaikoilla Korjausrakentaminen jatkuu vilkkaana. Taloyhtiöiden hallitusten mukaan noin kahdella kolmasosalla yhtiöistä on jokin korjaushankkeen vaihe menossa. Vuonna 2013 Kiinteistöliiton barometrikyselyyn vastanneissa taloyhtiöissä remontoidaan eniten putkistoja, joita 895 hallitusvastaajan yhtiöissä aiotaan remontoida tänä vuonna runsaassa 12 prosentissa. Piharakenteiden sekä vesikaton, ikkunoiden ja ulko-ovien korjaushankkeet ovat seuraavaksi yleisimpiä. Seuraaville viidelle vuodelle runsaalla kolmanneksella vastaajista on korjaustarvetta piharakenteissa. Vastaajista 30 prosenttia ennakoi korjauksia tulevan ikkunoihin ja ulko-oviin sekä vesikattoon. Julkisivuun ja putkistoihin kohdistuvia remontteja ennakoi runsas neljännes hallitusvastaajista. AJANKOHTAISTA Kosteus- ja homeongelman torjunnassa epäonnistuttu Tarkastusvaliokunta erittäin huolestunut vaikutuksista lasten ja nuorten terveyteen. Eduskunnan tarkastusvaliokunta sai torstaina 2. toukokuuta valmiiksi mietinnön rakennusten kosteus- ja homevaurioista. Valiokunta on kuullut yli 70 asiantuntijaa sekä saanut 72 taholta kirjalliset asiantuntijalausunnot. Valiokunta edellyttää 14 toimenpidekohteella muutoksia kosteus- ja homevaurioongelmaan puuttumiseksi. Valiokunta toteaa mietinnössään, että viime vuosikymmeninä tehdyillä toimilla ei ole kyetty vähentämään kosteus- ja homevaurioista aiheutuvia terveyshaittoja ja kansantaloudellisia menetyksiä eikä torjumaan uusien kosteusvaurioiden syntymistä. OIKEUSTAPAUKSET Käräjäoikeuden ratkaisu lainan marginaalin korottamista koskevassa riidassa Helsingin käräjäoikeus katsoi, että Nordea-pankilla oli ollut oikeus korottaa luottojen marginaalia 0,75 % keväällä 2009. Asiassa oli kysymys kunta-alan rahoituksesta, jossa pankki oli rahoittanut kantajia pitkäaikaisilla luottosopimuksilla, joiden osana on vakiosopimuksina yleiset sopimusehdot. Kantajat ovat vaatineet sen vahvistamista, ettei pankilla ole ollut oikeutta korottaa kantajien luottojen marginaalia 0,75 prosentilla helmikuussa 2009. Käräjäoikeus on käsitellyt 25 kuntayhteisön kannetta yhdessä. Kanteet pankkia vastaan hylättiin. 6
Käräjäoikeus on katsonut selvitetyksi, että pankin varainhoidon kustannukset olivat nousseet ns. subprimekriisin johdosta pankin yleisten ehtojen edellyttämällä tavalla ja siten, että pankki ei ole voinut niitä kohtuudella ennakoida luottosopimuksia allekirjoitettaessa. Pankki oli kirjannut useimpiin velkakirjoihin lisäehdon, jonka mukaan pankilla oli marginaalintarkastusoikeus kymmenen vuoden kuluttua luottosopimuksen allekirjoituksesta. Käräjäoikeus on pitänyt tätä ehtoa ymmärrettävänä pankin pitkäaikaisen varainhankinnan rakenteesta esitetyn selvityksen perusteella. Ehto on liittynyt pitkäaikaisten luottojen hinnoitteluun, koska pankki joutui hankkimaan rahoituksen myöntämilleen pitkäaikaisille kuntaluotoille 3-5 kertaan. Käräjäoikeuden päätös ei ollut yksimielien. Eri mieltä ollut tuomioistuimen jäsen olisi hyväksynyt kantajien vaatimukset. Pankin olisi tullut näyttää, mikä merkitys nyt kyseessä olevien lainojen marginaalin korotuksella on ollut pankille. Eri mieltä ollut jäsen on katsonut, ettei pankki ole esittänyt sellaista konkreettista näyttöä, että 26.2.2009 tehtyä marginaalin korotusta voisi pitää perusteltuna pankin lisääntyneiden varainhankinnan tai muiden kustannusten takia, joita pankki ei kohtuudella voinut ennakoida velkakirjakokonaisuutta allekirjoitettaessa. On mahdollista, että asia saatetaan hovioikeuden käsiteltäväksi. Helsingin käräjäoikeus 5.4.2013, asia 09/48054 ym. KKO 2013:23 Korkein oikeus katsoi, ettei kiinteistön ostaja voinut vaatia myyjiltä hinnanalennusta kiinteistön laatuvirheen perustella, koska ostajan aiempi samaan laatuvirheeseen perustuva kaupan purkuvaatimus oli hylätty lainvoimain saaneella hovioikeuden tuomiolla. KHO: 2013:61 Pysäköintitoimintaa harjoittavan A Oy:n osakkeenomistajana olleiden asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön osakkaiden käyttäessä A Oy:n tarjoamia maksullisia pysäköintipalveluita A Oy:n näin saama tulo ei ollut arvonlisäverolaissa tarkoitettua verollista pysäköintitoimintaa. Korkein hallinto-oikeus katsoi A Oy:n näin saamat tulot kiinteistön kohdistuvan oikeuden luovutukseksi, josta ei ole maksettava arvonlisäveroa. KHO:2013:60 Korkein hallinto-oikeus katsoi, että yhdestä emätilasta halkomalla erotettujen kahden vierekkäisen tilojen omistajat eivät voineen toisistaan riippumatta käyttää hyväkseen aikaisemmin emätilaan kuulunutta rakennusoikeutta. Tapauksessa rakennusoikeus perustui lainvoiman saaneeseen yleiskaavaan. Turun hallinto-oikeus 8.4.2013 13/0230/3 Kiinteistöveroa määrättäessä asumisoikeustalojen ja maapohjan osalta käypä arvo on laskettava eri perustein, mikäli luovutusrajoitus ja enimmäisluovutushinta eivät koske maapohjaa. Asumisoikeustalojen käypänä hintana voidaan hallinto-oikeuden mukaan lähtökohtaisesti pitää korkeintaan asumisoikeusasunnoista annetun lain mukaista hintaa kun taas maapohjan osalta on käytettävä tavanomaisia laskentaperusteita. 7
Hovioikeuden ratkaisu vakuutusyhtiön takautumisoikeutta koskevassa korvausvaatimusasiassa Kouvolan hovioikeus 2013:1 Hovioikeus määräsi vastaajan suorittamaan vakuutusyhtiölle vakuutusyhtiön vakuutussopimuksen perusteella suorittamat kerrostalossa sattuneen tulipalon aiheuttamien vahinkojen korjauskustannukset. Tulipalo oli aiheutunut siitä, että vastaaja oli nukahtanut samalla kun oli tupakoinut yöllä päihtyneenä sängyssään. Nukahtamisen seurauksena palamaan jäänyt savuke oli sytyttänyt ensin huoneiston lattialla olleita tavaroita tuleen ja levinnyt siitä muualle huoneistoon. Hovioikeus katsoin vastaajan aiheuttaneen vahingon törkeän huolimattomalla menettelyllä, joten vakuutusyhtiöllä oli oikeus vaatimaansa korvaukseen. Vastaaja oli aikaisemmin tuomittu samasta teosta rikosoikeudenkäynnissä yleisvaaran tuottamuksesta. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu yhdistyksen saamien vuokratulojen verokohtelusta KHO 2013:71 Korkein hallinto-oikeus katsoi, että yleishyödyllisen yhdistyksen omistamista kiinteistöistä saadut vuokratulot eivät kuuluneet yhdistyksen elinkeinotoiminnan tulolähteeseen vaan henkilökohtaiseen tulolähteeseen. Tapauksessa yhdistys oli vuokrannut tiloja osittain omistamalleen osakeyhtiölle. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kysymyksessä ei ollut elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitettu kiinteistön käyttäminen elinkeinotoimintaa välillisesti edistäviin tarkoituksiin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu vuokratulon kohtelusta arvonlisäverotuksessa KHO 15.4.2013/1287 A Oy oli vuokrannut omistamiaan kiinteistöjä yliopiston käyttöön. Osan vuokralle saamistaan tiloista yliopisto luovutti edelleen käytettäväksi sen toimintaan läheisesti liittyville yhteisöille, jotka eivät olleet toiminnastaan arvonlisäverovelvollisia. A Oy oli oikeutettu hakeutumaan arvonlisäverovelvolliseksi vain niistä yliopistolle vuokraamistaan tiloista, jotka olivat jääneet yliopiston tosiasialliseen käyttöön. Korkein hallinto-oikeus 2013:76 Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan, että ranta-asemakaava -alueella sijaitsevan lomarakennuksen rakentamisessa ei ollut noudatettava Suomen rakentamismääräyskokoelman asuinrakennuksia koskevaa osaa G1. Kyse oli rakennuksen saunaosaston ja wc:n oviaukkojen vähimmäisleveydelle asuinrakentamisessa asetettujen vaatimusten soveltamisesta. Jo myönnetyssä rakennusluvassa rakennus oli merkitty lomarakennukseksi, jota ei ollut tarkoitus käyttää ympärivuotisesti. 8
KHO:2013:85 Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei asuinhuoneiston ikkunasta avautuvan maiseman muutos ole sellainen seikka, jonka vuoksi huoneiston omistajalla olisi maankäyttö- ja rakennuslain 193 :n 3 tai 4 kohdan perusteella oikeus valittaa kaupungin yhdyskuntalautakunnan myöntämästä toista asuinrakennusta koskevasta poikkeusluvasta. Poikkeusluvalla oli sallittu valittajan naapurissa sijaitsevan asuinrakennuksen harjakorkeuden 40 cm korotus. Korotuksen takia valittajan ikkunasta avautuva järvinäkymä jäi vastapäisen rakennuksen peittoon. KHO 7.5.2013/1620 Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei uuden ulko-oven rakentamiseen oikeuttavaa jo myönnettyä lainvoimaista rakennuslupaa voitu purkaa. Purkua oli haettu sillä perusteella, että ulko-oven rakennustöihin liittyvät naapuritontin kanssa tehtävät rasitejärjestelyt olivat epäselviä ja vireillä riita-asiana käräjäoikeudessa. KHO:2013:86 Korkotukilainalla rahoitetun osaomistusasunnon takaisin ostetusta osuudesta tuli korkeimman hallintooikeuden mukaan suorittaa varainsiirtoveroa. Tapauksessa Z Oy oli ostanut X:ltä ja Y:ltä takaisin näiden aikaisemmin Z:lta ostaman 15 %:n omistusosuuden osaomistusasunnosta. Kun Z:n osti myöhemmin osuuden takaisin itselleen osaomistusasunnoista annetun lain 20 :n perusteella, oli Z:n maksettava varainsiirtovero takaisinoston yhteydessä. MARKKINA JA SUHDANTEET Viisi uutta kaupunkia Asuntojenvuokrat.fi -palvelussa Asuntojenvuokrat.fi -palveluun on julkaistu uusia vuokrasopimustietoja. Pääkaupunkiseudun lisäksi palvelu sisältää nyt myös tiedot viidestä muusta suuresta kaupungista: Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä ja Lahti. Näiden kaupunkien osalta sopimustiedot on sijainnin perusteella ryhmitelty kahteen alueeseen: "keskusta" ja "keskustan ulkopuolinen alue". Palvelun tietojen kattavuutta on parannettu myös tiedonluovuttajien lukumäärää kasvattamalla, muiden muassa Vuokraovi.com -markkinapaikan kautta kerätyt vuokrasopimustiedot ovat mukana palvelussa. Nyt päivitetyt tiedot koskevat aikavälillä 1.9.2012-28.2.2013 alkaneita vuokrasopimuksia. Hakupalvelu on käytettävissä osoitteessa www.asuntojenvuokrat.fi 9
JULKAISUT Uutuusopas toiminnantarkastuksen tekemisestä ilmestynyt Toiminnantarkastus - Näin se tehdään/matti Heinonen Kirja kertoo, miten asunto-osakeyhtiölain mukainen toiminnantarkastus käytännössä tehdään. Toiminnantarkastus käydään kirjassa läpi vaihe vaiheelta. Lukijaa opastetaan kädestä pitäen, mitä mistäkin aihealueesta (esim. yhtiön hallinto, tasekirja, kirjanpito) tulee tarkastaa ja millaisin kriteerein yhtiön hallinnon ja taloudenhoidon asianmukaisuutta voi arvioida. Kirja auttaa tulkitsemaan tarkastettavia asiakirjoja oikein ja keskittymään tarkastuksessa olennaisimpiin asioihin. Hinta: 35 euroa, tilaukset Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupasta tai kirjamyynti.@kiinkust.fi Osakkaiden oma opas yhtiökokoukseen ilmestynyt Pieni yhtiökokousopas/kristel Pynnönen Juuri ilmestynyt Pieni yhtiökokousopas selvittää, mitä asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa käytännössä tapahtuu ja millaisista asioista siellä voidaan päättää. Opas esittelee tiiviisti asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen tarkoituksen ja kertoo, ketkä kokoukseen voivat osallistua. Oppaassa selvitetään, miten yhtiökokous etenee, millä tavoin erilaiset päätökset siellä tehdään ja miten asioista äänestetään. Pieni yhtiökokousopas on tarkoitettu jokaisen osakkaan tiiviiksi tietopaketiksi ja apuriksi yhtiökokoukseen. Oppaan on kirjoittanut Kristel Pynnönen, joka työskentelee lakimiehenä Suomen Kiinteistöliitto ry:ssä. Hinta: 15 euroa, tilaukset Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupasta tai kirjamyynti.@kiinkust.fi Taloushallinnon lakipokkari Taloyhtiön ja yrityksen taloushallinnossa tarvittavat säädökset, nyt kätevänä pokkarina! Taloushallinnon lakipokkariin on koottu keskeiset taloushallintoon - mm. verotukseen, kirjanpitoon ja saatavien perintään - liittyvät säädökset. Kirjasta löytyvät mm. kaupparekisterilaki, laki velan vanhentumisesta, kirjanpitolaki, tilintarkastuslaki, ennakkoperintälaki, arvonlisäverolaki ja työntekijän eläkelaki. Kirja on tarkoitettu käytännön työvälineeksi erityisesti taloyhtiöiden ja kiinteistöalan yritysten talous- ja palkkahallinnossa työskenteleville henkilöille. Taloushallinnon lakipokkari ja aiemmin julkaistu Työnantajan lakipokkari kattavat yhdessä laajasti palkkahallintoon liittyvän lainsäädännön. Hinta 35 euroa, tilaukset Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupasta tai kirjamyynti.@kiinkust.fi 10
JÄSENNEUVONNAN PALVELUNUMEROT Neuvontapalveluihin pääsy edellyttää jäsennumeroa. Jäsennumero löytyy jäsentiedotteen ja Suomen Kiinteistölehden osoitekentästä. KIINTEISTÖLIITTO KAAKKOIS-SUOMI Toiminnanjohtaja Sami Tammisto sami.tammisto@kiinteistoliitto.fi p. 05 266 430 SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO Kiinteistöliiton toimisto suljettu 15.-26.7. LAKINEUVONTA (jäsenkiinteistöjen isännöitsijät, hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat) Puh. 09 1667 6300 Maanantaista - torstaihin klo 9-15 ja perjantaisin klo 10-15. TALOUS- JA VERONEUVONTA Talous- ja veroneuvonta suljettu 1.7.-2.8. Puh. 09 1667 6369 Maanantaina ja keskiviikkona klo 13-16. ENERGIANEUVONTA Energianeuvonta suljettu 1.7.-2.8. Puh. 09 1667 6761 Maanantaista perjantaihin klo 9-15. KIINTEISTÖNPITOON LIITTYVÄ NEUVONTAPALVELU Puh. 09 1667 6300