26 Henkilökunta ja hallitus 27 Kauppakamariosastot 30 Valiokunnat 2014 36 Tilintarkastajat 38 Tavarantarkastajat 39 Jäsenet

VUOSIKIRJA 2014

SISÄLLYS 2 Vähemmän hallintoa, enemmän avoimuutta Silja Huhtiniemi 4 Koulutus keskiössä Christina Holmström 6 Tärkeintä itsensä kehittäminen Kasvuyritysvaliokunta, Anssi Lehikoinen 8 Monikanavaisuudella tavoittaa parhaiten Pasi Ahtiainen 18 Yhteismarkkinoinnista vastinetta euroille Pohjois-Savon maakunnallinen markkinointiohjelma, Kirsi Soininen 20 Tulevaisuutta turvaamassa Nuoret Duuniin 2014 -hanke, Panu Hiekkala 22 Maakunta kehityksen kärjessä Pohjois-Savon liitto, Jussi Huttunen 24 Kouluttaja, kehittäjä ja kumppani Savon koulutuskuntayhtymä, Esa Karvinen TÄRKEINTÄ ITSENSÄ KEHITTÄMINEN S. 6 JÄSENSIVUT 10 Paperittoman toimiston aika on nyt Canon, Joni Kapanen 12 Teitä varten Hämeen Autovaruste, Timo Somppi 14 Yhteiskuntavastuullista vaikuttamista Kesko Itä-Suomi, Kari Niskanen 16 Puhelinyhtiöstä sijoituskumppaniksi Osuuskunta KPY, Lauri Kerman YHTEISKUNTA- VASTUULLISTA VAIKUTTAMISTA S. 14 26 Henkilökunta ja hallitus 27 Kauppakamariosastot 30 Valiokunnat 2014 36 Tilintarkastajat 38 Tavarantarkastajat 39 Jäsenet YHTEIS- MARKKINOINNISTA VASTINETTA EUROILLE S. 18 MAAKUNTA KEHITYKSEN KÄRJESSÄ S. 22 1 KUOPION ALUEEN KAUPPAKAMARIN VUOSIKIRJA 2014 TOIMITUS Kuopion alueen kauppakamari ja Jukka Moilanen TAITTO Mainostoimisto Ad Kiivi Oy KUVAT Jukka Moilanen (jollei toisin mainita) PAINO Offsetpaino L. Tuovinen Ky KUOPION ALUEEN KAUPPAKAMARI Microkatu 1, 70210 Kuopio www.kuopiochamber.fi kauppakamari@kuopiochamber.fi Silja Huhtiniemi toimitusjohtaja 050 412 0559 silja.huhtiniemi@kuopiochamber.fi Pasi Ahtiainen viestintäassistentti 044 744 7177 pasi.ahtiainen@kuopiochamber.fi Christina Holmström koulutuspäällikkö 050 313 2901 christina.holmstrom@kuopiochamber.fi Taina Jutila palvelupäällikkö 044 522 2935 taina.jutila@kuopiochamber.fi

TEKSTI JA KUVA Pasi Ahtiainen VÄHEMMÄN HALLINTOA, ENEMMÄN AVOIMUUTTA 2 Kuopion alueen kauppakamarin uusi strategia tarkoittaa keveämpää hallintoa ja muutoksia valiokuntatyöhön. Samalla kauppakamarin nimi muuttui ja toimisto siirtyi Technopolikseen. K atsellessa ulos kauppakamarin uuden toimiston 14. kerroksen ikkunoista, voi helposti ajatella olevansa Kuopion huipulla. Mieleen tulee norsunluutorni, jonne eivät jäsenyritysten arkiset huolet yllä. Juuri tällaista mielikuvaa toimiston helmikuisella muutolla haluttiin välttää. Technopoliksen tornissa kauppakamari on lähempänä yrityksiä kuin Kasarmikadun vanhoissa tiloissa. Etäisyyttä yrityksiin pyritään kaventamaan myös uudella strategialla, kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi painottaa. Strategiassa arvioitiin kauppakamarin toiminta uudelleen. Johtamisjärjestelmä vaati uudistuksia, koska hallintoelimiä ja hallinnontasoja oli muodostunut liikaa. Päällekkäisyydet karsittiin pois ja hallintoa suoraviivaistettiin. Esimerkiksi valtuuskunta poistui hallintojärjestelmästä kokonaan, Huhtiniemi paljastaa. Kokouksissa käsitellään enemmän yritystoimintaan liittyviä asioita ja vähemmän kauppakamarin hallintoon liittyviä asioita. Strategian muutos vastaa myös yrityskulttuurin muutokseen. Kauppakamariin kuuluminen ei ole yrityksille itsestäänselvyys, vaan jäsenistölle täytyy tarjota jatkuvasti konkreettisia etuja. On syntynyt uusi sukupolvi yritysjohtajia, joiden odo- KUOPION ALUEEN KAUPPAKAMARI vuosikirja 2014

tukset kauppakamarin toimintaa kohtaan ovat muuttuneet. Tavoitteemme on tarjota mielekästä toimintaa sekä uusille että vanhoille jäsenille, Huhtiniemi pohtii. Strategiatyö aloitettiin vuoden 2013 huhtikuussa, kun Huhtiniemi oli ollut kauppakamarin toimitusjohtajana muutaman kuukauden. Kauppakamaria ennen hän oli kerännyt kokemusta elinkeinoelämästä mm. Kuopio Innovationissa ja ELY-keskuksessa. Yhteydet sidosryhmiin hän muodosti jo edellisissä työpaikoissaan. Jäsenistöltä ja henkilökunnalta kerätyn palautteen mukaan kauppakamarin toiminta vaati lisää avoimuutta. Joillakin oli mielikuva sisäänpäin kääntyneestä, vain isojen yritysten etuja ajavasta järjestöstä, jolla ei ole juuri tarjottavaa pk-sektorin yrityksille. Tätä mielikuvaa lähdettiin järjestelmällisesti murtamaan marraskuun 2013 syyskokouksessa hyväksytyllä strategialla. Avoimuuden lisäksi päätettiin panostaa enemmän jäsenistön verkostoitumistyöhön sekä kansainvälistymisen edistämiseen. Uusi strategia ei syntynyt ainoastaan Huh tiniemen päästä, vaan stra - tegian eteen tehtiin tiiviisti hal lituksen, osastojen, henkilöstön ja JO Development Oy:n Jari Osmalan kanssa työtä. Samalla syntyi ajatus uudesta nimestä: Kuopion alueen kauppakamari. Sillä haluttiin ilmentää, että toimialue ei rajoitu vain Kuopioon, vaan alueeseen kuuluvat kunnan ympärysalueet laajemminkin. Vaikka Huhtiniemi on ollut pian puolitoista vuotta kauppakamarin toimitusjohtaja, tulee uusia asioita vastaan päivittäin. Saattaa yllättäen päästä tutustumaan Saimaan alueen luotsaukseen aiheeseen, josta ei ole minkäänlaista aiempaa kokemusta, hän naurahtaa. On syntynyt uusi sukupolvi yritysjohtajia, joiden odotukset kauppakamarin toimintaa kohtaan ovat muuttuneet. VISIO 2017 Toiminnan operationaalinen puoli on jo hallussa, mutta työ on silti jatkuvasti uusiin asioihin perehtymistä. Odotukset työnkuvan suhteen ovat pitäneet paikkansa, vaikka toimitusjohtajan pesti osoittautuikin monipuolisemmaksi kuin hän alkuun oletti. Uutta strategiaa toteutetaan nyt käytännössä. Avoimuuden, verkostoitumisen ja kansainvälisyyden ideoita on tuotu tapahtumiin ja koulutuksiin. Valiokuntatyön kokouspainotteisuutta pyritään keventämään siirtämällä keskustelut tapaamisten välillä sosiaaliseen mediaan. Yammer-ohjelma otettiin pilottihankkeena kokeiluun kauppakamarin osaamis-, palvelu- sekä kasvuyritysvaliokunnissa. Kuopion alueen kauppakamarin tulevaisuuteen Huhtiniemi suhtautuu luottavaisesti. Suurimmat muutokset on nyt tehty, mutta strategian jalkauttaminen toimintaan jatkuu. Jäsenmäärän lisääminen, aktiivisuuden kas vattaminen sekä tyytyväinen jäsenistö ovat toimintamme ikuisia haasteita. Ylivoimaiset yritykset hyvän johtamisen, erinomaisten ihmisten ja mutkattomien verkostojen avulla. 3 KUOPION ALUEEN KAUPPAKAMARI vuosikirja 2014

TEKSTI JA KUVA Pasi Ahtiainen KOULUTUS KESKIÖSSÄ Koulutusten suunnittelussa täytyy havaita uudet aiheet ajoissa ja muistaa päivittää vanhoja. 4 V aikka kauppakamarissa tehdään kaikenlaista, ovat koulutukset eräitä sen tärkeimmistä jäseneduista. Koulutuspäällikkö Christina Holmström on huolehtinut Kuopion alueen kauppakamarin koulutuksen laadukkuudesta jo vuodesta 1996 lähtien. Koulutukset ovat kauppakamarin toiminnan näkyvimpiä muotoja, eivätkä paikallisesti järjestetyt koulutukset ole loppumassa nettiaikanakaan. Tietoa on järkevä jakaa lähellä kuulijoita, eikä netistä etsitty tieto korvaa asiantuntijan pitämää kurssia. Kauppakamarin koulutukset ovat perinteisesti käsitelleet asiantuntija-aiheita; tietoa, jota ei muualta yhtä kompaktissa muodossa saa. Talous- ja palkkahallinnon lisäksi hallitustyös- kentelyn koulutukset ovat tällaisia työelämän aiheita. Viime vuosina yritysten kiinnostus hallitus- ja johtoryhmätyötä kohtaan on lisääntynyt. On herätty huomaamaan hallitusten vastuut. Hallitusten ja johtoryhmien töissä täytyy olla asiantunteva. Hallitusten vastuut voivat realisoitua osakeyhtiölain lisäksi esimerkiksi kirjanpitolaissa. Toimitusjohtaja tarvitsee tuekseen toimivan hallituksen. Etenkin yritysten murrosvaiheissa, kuten sukupolvenvaihdokset tai kriisitilanteet, hallituksen asiantuntemus korostuu, Holmström muistuttaa. Koulutustarjontaa suunnitellessa täytyy olla valpas havaitsemaan uudet aiheet ja päivittämään entisiä. Nykyisen KUOPION ALUEEN KAUPPAKAMARI vuosikirja 2014

Kuopion alueen kauppakamarin koulutuskävijöiden tyytyväisyyden keskiarvoksi saimme 4,4 asteikolla 1 5. KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ CHRISTINA HOLMSTRÖM: NÄIN MOKAAT ESITYKSEN 1. Powerpoint-esityksessä liikaa tekstiä. Teksti on tarkoitettu luennoijan muistitueksi. Ei tule lukea kaikkea mitä dioihin on kirjoitettu. 2. Toisen tekemä esitys ääneen luettuna. Ikävää jos luennoija ei ole valmistautunut kunnolla ja käy vain lukemassa diat. Silloin olisi sama lähettää aineistot sähköpostilla ja jättää tilaisuus pitämättä. 3. Sisältö ei vastaa otsikkoa. Otsikoinnin tulisi olla tarkkaa, jotta kuulijat tietävät jo ilmoittautuessaan millaiselle luennolle ovat tulossa. 4. Liian tuttuja tai liian hankalia asioita. Luennoijan täytyy ottaa huomioon kuulijoiden tietotaso ja mukauttaa esitys sen mukaiseksi. 5 tarjonnan lisäksi kauppakamarilla on suunnitteilla yritysjuridiikkaan, myyntiin ja markkinointiin sekä viestintään liittyviä koulutuskokonaisuuksia. EU-lainsäädäntö pitää koulutussuunnittelijat kiireisinä. Yritykset tarvitsevat tietoa, miten uudet direktiivit vaikuttavat heidän toimintaansa. Kauppakamarin lisäksi monet muutkin järjestävät koulutuksia. Miten erottua muiden tarjonnasta? Koulutuksissamme on hyvä hinta-laatu-suhde. Kauppakamarien koulutus oli Taloustutkimuksen Yrityskuvat -tutkimuksessa vuoden 2013 tunnetuin. Kuopion alueen kauppakamarin koulutuskävijöiden tyytyväisyyden keskiarvoksi saimme 4,4 asteikolla 1 5. Yritämme pitää koulutuksemme ajankohtaisina tietoisku-tyyppisinä ja aikataulut napakoina. Pitkä kestoisia koulutuksia on vähän ja aiheet tarkasti otsikkoa vastaavia, Holmström määrittelee. Kilpailu koulutusmarkkinoilla on viime vuosina kiristynyt. Uusia toimijoita on paljon, varsinkin pääkaupunkiseudulla. Holmström on huomannut myös luentopalkkioiden kohonneen. Suosituimmat luennoijat täytyy varata ajoissa. Osalla meidän puhujista on kalenteri täynnä jopa vuosi eteenpäin.

TEKSTI JA KUVA Pasi Ahtiainen TÄRKEINTÄ ITSENSÄ KEHITTÄMINEN Kasvuyritysvaliokunnan puheenjohtaja Anssi Lehikoisen mielestä alueen vetovoiman kannalta olisi pienempien yritysten rinnalle saatava suurempia veturiyrityksiä. 6 Puheenjohtaja Anssi Lehikoinen (vas.), jäsen Mikko Jalkanen sekä varapuheenjohtaja Hanna Kumpulainen ovat rakentamassa valiokunnassa positiivista Kuopio-henkeä.

P uheenjohtajan puhe vilisee positiivisia käsitteitä. Niin täytyy ollakin, koska Anssi Lehikoinen on puheenjohtajana kasvuyritysvaliokunnassa. Yrittäjäpainotteisella ryhmällä on kovat tulevaisuuden tavoitteet. Vaikka takana on vasta kaksi tapaamista, tunnelma ryhmässä on rennon kiinnostunut, Lehikoinen kehuu maaliskuussa ensimmäisen kerran kokoontunutta valiokuntaa. Kasvuyritysvaliokunnan tapaamisiin haetaan tarkoituksella rentoutta. Jäykästä kokoustamiskulttuurista tahdotaan päästä eroon. Eräs tapa tähän on järjestää tapaamisia epävirallisemmiksi koetuissa paikoissa, kuten ravintoloissa. Tapaamisajankohtakin on yritysmaailmalle erikoinen: kasvuyritysten edustajat tapaavat lähtökohtaisesti perjantaisin kello 15. Kokoustiloissa ei ole mitään vikaa, mutta kun tarkoituksena on tavata melko usein, ja ryhmäläiset saavat istua kokouksissa työnsä puolesta erittäin paljon, niin valiokuntatapaamiset on välillä parempi järjestää muissa paikoissa. Valiokuntaa kasattaessa lähes kaikki valitut lähtivät mukaan. Vain muutama ei työkiireiltään ehtinyt ryhmään mukaan. Kasvuhakuisissa yrityksissä työskentelee erittäin kiireisiä ihmisiä. Tarkoitus ei olekaan, että kaikki pääsivät kaikkiin tapaamisiin, Lehikoinen pohtii. Tärkeintä kasvuyritysvaliokunnassa on itsensä kehittäminen. Siksi tapaamiset alkavat kasvuyrittäjiä kiinnostavilla alustuksilla. Tähän mennessä on kuultu yritysten palkitsemisjärjestelmistä sekä osakassopimuksista. Lehikoinen on tyytyväinen monialaiseen tiimiin. Jo suunnitteluvaiheessa varapuheenjohtaja Hanna Kumpulaisen kanssa päätettiin, että oman oppimisen kannalta on parasta, että mukana on yrityksiä mahdollisimman monelta alalta. Vajaan kahdenkymmenen ryhmässä on yrittäjiä uusilta toimialoilta, mutta myös perinteisemmiltä yrityksiltä, jotka hakevat toimintaansa kasvujohteista käännettä. Toimialat vaihtelevat asianajotoimistosta 3D-tulostukseen ja osteoporoosin mittaukseen. Se on hienoa, että valiokunnassa on hyvin edustettuna sekä miehiä että naisia. Eniten on toimitusjohtajia. Heidän pestinsä on monesti aika yksinäinen, joten toisten samassa asemassa olevien kokemusten kuulemisesta on paljon apua oman työn kehittämiseen. Toisten liiketoimintamalleista on kiinnostava kuulla. Pöhinää syntyy jo siitä, että yritykset leimaantuvat kasvuyrityksiksi. Positiiviset asiat hakeutuvat toistensa luokse, Lehikoinen uskoo. Kuopiossa yrittämisen edellytykset ovat Lehikoisen mielestä kohdallaan. Oman oppimisen kannalta on parasta, että mukana on yrityksiä mahdollisimman monelta alalta. Infrastruktuuri on kunnossa, lento kenttä käytettävissä ja Savilahdella yliopiston läheisyys luo uutta yrittäjyyttä. Kokonaisuus on aivan kansainväliset mitat täyttävä, ja vieläpä lähellä luontoa. Kasvuyrittäjälle osaavan työvoiman riittävyys on haaste. Siksi kaupungin vetovoimalla on merkitystä. Rocsolen toimitusjohtaja Lehikoisen mukaan Kuopioon ei ole hankala saada ihmisiä muuttamaan, mutta alueen vetovoiman kannalta olisi pienempien yritysten rinnalle saatava suurempia veturiyrityksiä. Rahoittajien löytyminen on monelle yrittäjälle kasvun edellytys. Tarvittaisiin tapahtumia, joissa tavata pääomasijoittajia. Lisäksi tarvitaan riittävästi kriittistä massaa, jotta alueen elinkeinoelämä saadaan todelliseen lentoon. Lehikoinen toivoo, että nyt mukana olevat yritykset ovat viiden vuoden päästä merkittäviä työllistäjiä. Jäsenet kasvuyritysvaliokunnassa varmasti vaihtuvat, mutta tavoitteellisen yrittäjyyden henki porukassa säilyy. 7 KUOPION ALUEEN KAUPPAKAMARI vuosikirja 2014

KUVA Jonne Silvennoinen 8 MONIKANAVAISUUDELLA TAVOITTAA PARHAITEN Vuoden alusta kauppakamarin viestintäassistenttina aloittaneen Pasi Ahtiaisen mielestä viestit menevät parhaiten perille, kun niitä levittää monien kanavien kautta.

K auppakamarin toiminnassa korostuu yhä enemmän tarve laadukkaaseen viestintään. Pelkät kotisivut ja muutama lehtijuttu vuodessa eivät nykypäivän nopean tiedonvälitysen aikana riitä pitämään asioita esillä. Läsnäolo sosiaalisessa mediassa on itsestäänselvyys ja lisäksi on hyvä kertoa ajankohtaisista asioista uutiskirjeessä. Uutiskirjeessä kerrotaan meidän tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Pyrimme keräämään uutiskirjeeseen myös uutisia. Ei uutiskirje ihan päivittäistä sanomalehteä korvaa, mutta periaatteessa samansuuntaisesta tuotannosta on kyse. Sähköpostien lähettely ja erityisesti niihin vastaaminen ovat merkkejä aktiivisesta viestinnästä. Mutta silläkin on rajansa. Sähköposteista on tullut työpaikoilla kirosana. Liian innokas sähköpostien lähettely ärsyttää, ja usein asian saisi sujuvammin hoitumaan puhelinsoitolla. Kun sähköpostin viestiketjussa on liikaa vastaanottajia, niin asia ei etene ja liitetiedostot hukkuvat matkalla. Siksi kauppakamarissa on vuoden alusta kokeiltu valiokuntatyöskentelyssä Yammer-ohjelmaa. Facebookin tapainen Kauppakamarilla teen hommia samoilla välineillä kuin toimittajana, mutta näkökulma ja tarkoitusperät ovat erilaiset. työkalu on suunniteltu monen hengen ajasta ja paikasta riippumattomaan viestimiseen, mutta erotuksena Facebookista, Yammerissa ei jaeta kissakuvia vaan hoidetaan työasioita. Etuna suhteessa sähköposteiluun on keskustelun pysyminen järjestyksessä. Dokumenttien jakaminen ryhmän jäsenille on helppoa ja ne löytyvät tarvittaessa jälkikäteen. Keskustelut eivät ruuhkauta sähköposteja ja niihin saa osallistua silloin kun haluaa ja niin aktiivisesti kuin tahtoo. Kyselyjen tekeminen Yammerissa on yllättävän kätevää. Isomman ryhmän kanssa sopivien tapaamisaikojen löytäminen on teknisesti hankalaa esimerkiksi sähköpostitse. Ahtiainen siirtyi kauppakamarin viestintään lehti miestöistä. Toimittajana hän työskenteli yli kymmenen vuotta erilaisissa tehtävissä ja lehdissä. Pisimpään Ahtiainen on kirjoittanut Savon Sanomiin ja monet muistavat hänet ylioppilaslehden päätoimittajana. Kauppakamarilla teen hommia samoilla välineillä kuin toimittajana, mutta näkökulma ja tarkoitusperät ovat erilaiset. Täällä pääsee tekemään ihan kaikkea, vielä laajemmin kuin lehtien toimituksissa. Olen viettänyt yllättävän paljon aikaa kuvankäsittelyohjelman ja paperileikkurin seurassa. Tapahtumat ja koulu tukset tarvitsevat tun nistettavan graafisen ilmeen. Siksi taittoohjelma on heti tekstinkäsittelyn jälkeen Ahtiaisen eniten avaama ohjelma. Pienessäkin työyhteisöissä graafista suunnittelua tarvitaan lähes päivittäin. Vaikka jälki ei olisi aina yhtä hyvää kuin ammat tigraafikolla, on se sentään parempaa kuin Word-tekstin sekaan lätkityt kuvat, Ahtiainen kuvailee graafikon kykyjään. Syksyllä Ahtiaiselta ilmestyy esikoisromaani nimeltä Jokakelin mies. Ilkikurinen tarina elämänsä suunnan menettäneestä miehestä syntyi muiden töiden ohella noin kolmen vuoden aikana. Kaunokirjallisuudessa on se kiva puoli, että saa kirjoittaa ihan mitä vaan. Tosin ei sekään onnistuisi, ellei olisi opetellut kirjoittamaan mitä käsketään, Ahtiainen kuittaa. 9 KUOPION ALUEEN KAUPPAKAMARI vuosikirja 2014

PAPERITTOMAN TOIMISTON AIKA ON NYT 10 Canon on kulkenut pitkän tien. Laitteiden maahantuojana Suomessa 35 vuotta sitten aloittanut yritys on nykyään yritysten tiedonhallinnan tarpeisiin vastaava kumppani. C anon Business Centerin vierailija saattaa yllättyä näkemästään. Tai ehkä siitä, mitä toimistolla ei näe. Monille Canon on tuttu esimerkiksi monitoimilaitteistaan, jollaisia Kuopiossa kauppakeskus Hermanissa sijaitsevalla toimistolla toki voi nähdä. Paperitulosteita tiloista sen sijaan saa hakemalla hakea. Rakennamme asiakkaillemme yhä enemmän ratkaisuja, joilla he pääsevät paperista eroon, Canon Business Center Kuopion aluejohtaja Joni Kapanen sanoo. Paperittomasta toimistosta on toki puhuttu jo vuosikausia, mutta monessa yrityksessä pöydillä lojuvat A4-pinot ovat edelleen tätä päivää. Siirtyminen paperiarkistoinnista digitaaliseen muotoon koetaan toisinaan työlääksi prosessiksi. Kapasen mukaan kynnys ei varsinaisesti ole teknisten ratkaisujen hankkimisessa, vaan todellinen paperista luopuminen vaatii uudenlaisen toimintamallin opettelua. Asioiden kuntoon laittaminen voi olla investointina murto-osa tyypillisestä järjestelmähankkeesta. Toimintatavan muutos on selvästi isompi haaste. Digitalisoitumisessa yrityksille haasteita asettaa uusien toimintamallien opettelun lisäksi tiedon määrän lisääntyminen. Canonin pyrkimyksenä onkin auttaa yrityksiä tiedonhal- KUOPION ALUEEN KAUPPAKAMARI vuosikirja 2014

CANON Perustamisvuosi: 1980 Toimialat: Informaatiohallinta, tulostaminen, digitaalinen painaminen, lääketiede ja kuvantaminen Markkinat: Suomi ja Baltian maat Markkinamyynti: 165 miljoonaa euroa Henkilöstö: Suomessa 370, Kuopiossa 17 Visio: Suomen paras myynti- ja palveluorganisaatio Missio: Tehtävämme on hankkia asiakkuuksia ja pitää ne www-sivut: www.canon.fi linnan tarpeissa, jotka vaihtelevat yrityksestä toiseen. Tutkimusten mukaan tiedon määrä kaksinkertaistuu vuosittain, ja yritykset kohtaavat valtavia haasteita tiedon hallitsemisessa. Jos esimerkiksi tiedon saatavuutta ei yrityksessä ole laitettu kuntoon, ei mobiilityöskentelykään voi toteutua kunnolla, Kapanen muistuttaa. Tietoturvakysymykset ja tiedonjakamisen hallittavuus askarruttavat myös paperittomiin ratkaisuihin siirtymistä harkitsevia yrityksiä. Nykyaikainen dokumentinhallintajärjestelmä mahdollistaa Kapasen mukaan tiedon jakamisen turvallisesti ja helposti asiaankuuluville henkilöille. Järjestelmän avulla Monessa paikassa tieto liikkuu edelleen hallitsemattomasti, esimerkiksi paperilla tai sähköpostiketjuissa. voidaan myös yhdistellä vaikkapa asiakastietoja ja skannattuja dokumentteja, jolloin yhden asiakkaan dokumenttien selaaminen onnistuu yksinkertaisella haulla. Monessa paikassa tieto liikkuu edelleen hallitsemattomasti, esimerkiksi paperilla tai sähköpostiketjuissa. Tiedonhallinnan avulla voidaan kasvattaa työntekijöiden tehokkuutta ja säästää kallisarvoista aikaa. Canonilla tehdään niin kuin sanotaan, sillä Canon Business Centereissä digitaalinen tiedonhallinta, mobiiliratkaisut ja etätyö ovat arkipäivää. Toimintojen halutaan sijaitsevan lähellä asiakkaita, minkä vuoksi suurten alueorganisaatioiden sijaan Canon Business Centereitä toimii yhteensä 36 paikkakunnalla. Organisaatiossa tehdyt uudistukset ovat säästäneet paitsi arkistointitilaa myös melkoisen tukun euroja. Toimintamallin uudistuksilla on tehty miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Samalla toiminnasta on tehty asiakaslähtöisempää. Jokainen asiantuntijamme on henkilökohtaisesti vastuussa siitä, että meidän palvelumme toimivat asiakkaan haluamalla tavalla. Tavarantoimittajan ja asiakkaan todellisen kumppanin välillä on valtava ero, minkä pitää näkyä myös liiketoiminnassamme. Digitalisoitumisen vaikutukset näkyvät siis merkittävällä tavalla myös Canon Business Centerin toiminnassa. Paperin tulostajasta on tullut muutoksen johtaja. 11

TEITÄ VARTEN Hämeen Autovaruste tekee lähitulevaisuudessa merkittäviä panostuksia toimintoihinsa. Uudistusten tavoitteena on tarjota entistä asiakas lähtöisempää palvelua. 12 KUOPION ALUEEN KAUPPAKAMARI vuosikirja 2014

HÄMEEN AUTOVARUSTE Perustamisvuosi: 1930 Avain Vaunulla on pitkä historia Pohjois-Savon alueella. Viidenkymmenen vuoden ikään tullut yhtiö fuusioitui muutama vuosi sitten Hämeen Autovarusteen kanssa, mutta tutut Avain Vaunun liikkeet palvelevatkin edelleen asiakkaitaan Kuopiossa, Iisalmessa, Varkaudessa ja Joensuussa. Asiakkaiden näkökulmasta vuonna 2011 toteutunut fuusio mahdollistaa tehokkaamman ja monipuolisemman palveluverkoston. Asiakkaamme saavat hyötyä esimerkiksi kampanjoiden ja volyymin kautta. Mitä isompi yksikkö, sitä paremmat palvelut ja matalammat hinnat pystymme tarjoamaan, Hämeen Autovarusteen toimitusjohtajana vuodesta 2013 saakka toiminut Timo Somppi kertoo. Esimerkiksi Volvon, Renaultin tai Dacian ostavat asiakkaat saavat kauttamme Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen palveluverkoston. Lähes jokainen toimipisteemme on ns. täyden palvelun liike, josta saa myös maalaus- Omamekaanikkotoimintamallissa asiakas saa parempaa palvelua, kun huoltoihin liittyvät asiat voidaan käydä läpi työn suorittaneen henkilön kanssa. ja kolarikorjaamopalveluita. Palvelun perässä ei tarvitse lähteä ajamaan pitkiä matkoja, vaan usealla paikkakunnalla voi kääntyä saman liikkeen puoleen. Hämeen Autovarusteen ja Avain Vaunu -liikkeiden asiakkaat pääsevät lähitulevaisuudessa nauttimaan uudenlaisen korjaamokonseptin tarjoamista eduista. Yhtiö ottaa vaiheittain käyttöön Volvon Omamekaanikko-toimintamallin, joka tekee huoltotilanteesta aiempaa asiakaslähtöisemmän. Asiakas asioi suoraan mekaanikon kanssa. Mekaanikko ottaa työt vastaan, laskuttaa ja hoitaa kaiken asiakaspalvelun. Sompin mukaan Omamekaanikkotoimintamallissa asiakas saa parempaa palvelua, kun huoltoihin liittyvät asiat voidaan käydä läpi työn suorittaneen henkilön kanssa. Huoltotöistä ei enää keskustella tiskillä kolmannen osapuolen kanssa, vaan mekaanikko voi kertoa suoraan asiakkaalle yksityiskohtia esimerkiksi auton kokonaiskunnosta. Kyllähän mekaanikko on paras henkilö kertomaan huoltotöistä. Uskon, että konsepti mullistaa huoltotoimintaa aika lailla, Somppi toteaa. Huoltokonseptin uudistuk- Toimiala: Autokauppa Liikevaihto: 67 milj. euroa Henkilöstö: 160 Visio: Tavoitteemme on olla halutuin ja menestyvin autoalan asiakas palveluorganisaatio alueellamme. www-sivut: www.avainvaunu.fi sen yhteydessä Hämeen Autovaruste investoi voimakkaasti myös huoltamotilojen uudistamiseen. Nykyisin käytössä olevaa modernia huoltokalustoa ei jouduta uusimaan, mutta huoltohenkilökunnan työtä halutaan helpottaa ja järkevöittää työtiloja kehittämällä. Asiakkaiden suuntaan remonttityöt näkyvät sekä siistimpänä ulkoasuna että tehostuvana työnä. Lattioiden ja kalusteiden uusimisen lisäksi kaikkien tarvikkeiden sijoittelu mietitään tarkasti. Mekaanikot voivat käyttää ajan tehokkaasti, eikä aikaa mene hukkaan ylimääräisiin toimintoihin. Mekaanikot ovat olleet prosessissa alusta lähtien mukana ja pääsevät järjestelemään oman korjaamonsa parhaalla mahdollisella tavalla. Ensi vuonna myös Kuopion Avain Vaunussa asioivat Volvo-asiakkaat saavat jo oston yhteydessä tietää kuka ajoneuvon huolloista vastaa tulevaisuudessa. Positiivisen vastaanoton saanut konsepti voidaan tulevaisuudessa laajentaa myös muihin automerkkeihin. Uudistuksen tuoma toiminnan tehostuminen hyödyttää Sompin mukaan jatkossa kaikkia Hämeen Autovarusteen asiakkaita. 13 KUOPION ALUEEN KAUPPAKAMARI vuosikirja 2014

14 YHTEISKUNTAVASTUULLISTA VAIKUTTAMISTA KESKO ITÄ-SUOMI (POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA) Tavaraostot paikallisilta toimittajilta: 189 milj. euroa Verot, palkat ja investoinnit: 40 milj. euroa Työllistävä vaikutus: 1200 henkeä Kesko näkyy koko Suomessa kattavan palveluverkostonsa kautta. Yhtiön toiminnan alueellinen merkitys ulottuu kuitenkin kauas kauppojen ulkopuolelle. K-plussa talouspeitto Pohjois-Savossa: 87,1 % (31.1.2013) Pohjois-Savossa KUOPION ALUEEN 84 K-kauppaa KAUPPAKAMARI vuosikirja 2014

V ahvasta valtakunnallisesta asemastaan huolimatta paikalliset K-kaupat ovat näkyvin osa Keskoa. Pohjois-Savossa K-kauppoja on 84 kappaletta. Monipuolinen palveluvalikoima tuo maakuntaan paitsi laajaa tarjontaa myös mahdollisuuksia yrittäjille. Yrittäjävetoinen toiminta tarkoittaa paitsi mittavaa määrää työpaikkoja, myös merkittäviä verotuloja kunnille. Kaikki ruokakaupat ovat yrittäjälähtöisiä, kuten myös rauta- ja kenkäkaupat sekä osa urheiluvälinekaupoista, Keskon Itä-Suomen aluejohtaja Kari Niskanen kertoo. Yrittäjät maksavat luonnollisesti veronsa siihen kuntaan, missä yritys on kirjoilla. Paikallisen yrittäjätoiminnan tukemisen lisäksi Keskon toiminnalla on suora vaikutus maakunnan yrityksiin. Kesko ja kauppiasyrittäjät ostavat vuosittain merkittävän määrän tuotteita ja palveluita pohjoissavolaisilta yrityksiltä. Kaupat tarjoavat myös paikallisille tuottajille helpon väylän tuotteidensa saamiseksi kuluttajien ulottuville. Esimerkiksi perunanviljelijä voi marssia suoraan kauppiaan luokse ja tarjota aitoa lähiruokaa myytäväksi kaupan hyllyyn. Kesko kannustaa kaikkia lähikauppiaitaan hyödyntämään mahdollisimman paljon lähipalveluita. Ison ketjun kanssa neuvotellessa toimitusvarmuus voisi olla kynnyskysymys, mutta pientuottajakin pystyy sopimaan toimituksista yhden kaupan kanssa. Yhteiskuntavastuullisuus on keskeinen tekijä Keskon toiminnassa. Yhtiön yhteiskuntavastuuta on toteutettu erinomaisesti, sillä Kesko on ainoana suo- malaisyrityksenä valittu maailman 100 vastuullisimman yrityksen joukkoon jokaisena vuonna Corporate Knightsin koostaman listan perustamisvuodesta 2005 saakka. Vuonna 2012 Keskon yhteiskuntavastuuraportti valittiin Suomen parhaaksi. Teemme työtä sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun eteen joka päivä. Maakunnan yhteistä etua ajetaan esimerkiksi viime vuonna käynnistyneessä ohjelmassa, jossa haetaan työpaikkoja nuorisotakuun kohderyhmään kuuluville nuorille. Valtakunnallisesti nuoria on työllistetty maaliskuuhun mennessä jo yli 700 ja kortensa kekoon ovat kantaneet myös pohjoissavolaiset yrittäjät. Keskon hallitus asetti yhtiön tavoitteeksi hankkia vuoden aikana töitä tuhannelle syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle. Itä-Suomessa on oltu vahvasti mukana tavoitteen toteuttamisessa, sillä nuoria on pystytty työllistämään jo 37 kauppaan. Työllisyyttä pyritään edistämään myös Suomalaisen työn liiton kanssa toteutetulla kampanjalla. Vuoden 2014 käynnissä olevan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan avulla halutaan herätellä ihmisiä ajattelemaan omia mahdollisuuksiaan tukea kotimaista työtä. Niskanen muistuttaa, että pienillä teoilla voidaan saada aikaan suuria tuloksia. Jos jokainen suomalainen ostaisi kuukaudessa 10 eurolla enemmän suomalaisia tuotteita, tulisi Suomeen 10 000 uutta työpaikkaa. Niskasen mukaan Pohjois-Savon alueen kasvua aliarvioidaan valtakunnallisissa tilastoissa. Esimerkiksi Kuopion kasvu oli viime vuonna suurten kaupunkien kuudenneksi suurinta, minkä tulisi näkyä myös valtakunnallisessa päätöksenteossa. Kesko kannustaa kaikkia lähikauppiaitaan hyödyntämään mahdollisimman paljon lähipalveluita. Kasvukeskusasemalla on laajakantoisia vaikutuksia muun muassa elinkeinoelämään, koulutukseen ja liikenneinfrastruktuuriin. Meille olisi alueellisesti erittäin tärkeää saavuttaa pääkasvukeskuksen asema, Niskanen huomauttaa. 15 KUOPION ALUEEN KAUPPAKAMARI vuosikirja 2014

PUHELINYHTIÖSTÄ SIJOITUSKUMPPANIKSI 16 Osuuskunta KPY etsii aktiivisesti uusia sijoituskohteita pitkäaikaisiin kumppanuuksiin, jotka tuottavat hyvinvointia koko maakuntaan. KUOPION ALUEEN KAUPPAKAMARI vuosikirja 2014

N imi KPY tuo epäilemättä monille mieleen paikallisen puhelinosuuskunnan. Vuonna 1883 perustetun puhelinyhtiön jälki ei häviä helposti, vaikka KPY:n puhelin liiketoiminnot siirtyivätkin DNA Oy:lle jo seitsemän vuotta sitten. Nykyinen KPY on sijoituskumppani, joka toimii tytäryhtiöidensä kautta muun muassa it-liiketoiminnassa, hyvinvointipalvelualalla sekä sähkö- ja tietoverkkojen rakentamisessa ja ylläpidossa. Toimistolle tulee lähes päivittäin soittoja, kun puhelin ei toimikaan, naurahtaa Osuuskunta KPY:n toimitusjohtaja Lauri Kerman. Suora linkki puhelinliiketoimintaan loppui viime syksynä, kun myimme kaikki omistamamme DNA Oy:n osakkeet. Nykyisin KPY luonnehtii itsensä pitkäjänteiseksi teolliseksi omistajaksi, jonka toiminnan ydinmissioita ovat omistaja-arvon kasvattaminen ja lähes 23 000 osuudenomistajan hyväksi työskenteleminen. KPY:n pitkä historia Pohjois-Savon alueella näkyy myös yhtiön nykyisessä toiminnassa. Kermanin mukaan KPY haluaa toimia pitkäjänteisesti koko maakunnan hyväksi ja varmistaa omalta osaltaan, että alue voi hyvin myös tulevaisuudessa. Meille on tärkeää, että maakuntamme kehittyy ja kasvaa positiivisella tavalla, Kerman kertoo. Kermanin mukaan KPY:n osuustodistukset tarjoavat tuottavan sijoituskohteen ohella omistajilleen myös mahdollisuuden edistää maakunnan etua. Osuuskunnan omistajista valtaosa on pohjoissavolaisia kotitalouksia. Osuudenomistajien joukossa on mukana merkittäviä paikallisia vaikuttajia, joiden intressit ovat vahvasti kotiseudulla. Hallituksen tekemän voitonjakoesityksen mukaisesti jaamme tänä vuonna osuuskorkona 1,60 euroa osuut ta kohden. Kaikkiaan jaamme lähes 9 miljoonaa euroa, josta merkit- Meille on tärkeää, että maakuntamme kehittyy ja kasvaa positiivisella tavalla. tävä osa jää Pohjois-Savoon. KPY hakee kasvua sekä nykyisiä liiketoimintoja kehittämällä että uusien sijoituskohteiden kautta. 2000-luvun alkupuolella enemmistön Enfo Oyj:stä hankkinut KPY laajensi viime vuoden aikana omistuksiaan myös hyvinvointipalveluihin. Kiikarissa siintää myös joukko uusia pitkäjänteisiä sijoituksia. Tavoitteenamme on kasvattaa liike toimintaamme nykyisten tytär yhtiöidemme kasvua tukemalla. Toinen kasvun lähde on kiinteistösijoitukset, joilla on vahva alueellinen merkitys. Meidän strategiaamme sopivat hyvin esimerkiksi pääkonttorikiinteistöt, joissa voimme luoda hyvän kumppanuussuhteen vuokralaisen kanssa, Kerman kuvailee. Pääomasijoittamisesta KPY:n toiminnassa ei ole kyse, sillä yhtiön tavoitteena ei ole vain voiton tekeminen muutaman vuoden mittaisilla sijoituksilla. KPY tavoittelee sijoituskumppanuuksia, jotka tähtäävät molemminpuoliseen hyötyyn pitkällä aikavälillä. Meidän vahvuutemme sijoituskumppanina liittyvät juuri pitkäaikaiseen läsnäoloon. Haluamme kehittää liiketoimintaa pitkällä aikajänteellä ja toimia vastuullisesti. Voimme tarjota yri- tyksille leveät hartiat kasvun tueksi. Pystymme toimimaan pitkälti omien resurssiemme varassa, emmekä ole riippuvaisia esimerkiksi pankkien luotonantotilanteesta. Etsimme nykyisten omistustemme rinnalle aktiivisesti uutta liiketoimintaa. Käymme mielellämme keskusteluja potentiaalisista sijoituskohteista, Kerman vinkkaa. OSUUSKUNTA KPY -KONSERNI Perustamisvuosi: 1883 Toimiala: ICT, sähkö- ja tietoverkkojen rakentaminen ja ylläpito, hyvinvointipalvelut, kiinteistöjen omistaminen Liikevaihto: 247 milj. euroa vuonna 2013 Henkilöstö: 1 865 vuoden 2013 lopussa Visio: Itä-Suomen merkittävin, arvostetuin ja kannattavasti toimiva pitkäjänteinen teollinen omistaja ja sijoittaja. www-sivu: www.kpy.fi 17 KUOPION ALUEEN KAUPPAKAMARI vuosikirja 2014