Nuoret Duuniin 2017 Koulutuksen kärki kohti osuvaa työllistymistä -seminaari projektipäällikkö Panu Hiekkala 3.4.2017
Nuoret duuniin millä eväillä!
Nuoret Duuniin 2017 Maakunnallinen ESR ja kuntarahoitteinen hanke, jonka taustalla laaja toimijajoukko. Hankkeen keskeisimmät tavoitteet: 1) Edistää alle 30 vuotiaiden työnhakijoiden ja 2. asteen (valmistuvien) opiskelijoiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille 2) Tukea maakunnan työnantajia rekrytoinneissa 3) Edistää nuorten yrittäjyyttä Menetelminä yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasoisia toimenpiteitä Hankkeeseen on yksilöllisten alkuhaastattelujen perusteella tullut asiakkaaksi vajaassa kahdessa vuodessa yli 800 17-29 vuotiasta asiakasta -> suunnittelijoilla kokemusperäistä näkemystä koulutuksen ja työelämän vastaavuudesta.
Koulutukseen liittyviä näkökulmia - Formaalin oppilaitosoppimisen ja työelämäoppimisen raja ohentunut. osa työnantajista etsii tyyppejä, osa odottaa koulutuksesta hyvinkin valmiita tekijöitä. yrityskohtainen spesifi osaamistarve vaatii yrityksiltä koulutuksellisia panostuksia. työelämälähtöisessä opiskelussa nähdään paljon mahdollisuuksia - Säästöt vaikuttaneet koulutuksen laatuun. etäopiskelua, hyppytunteja ja päiviä -> passivoi ja opettaa vääränlaiseen työrytmiin juuri ennen työelämään siirtymistä. Koulutuslinjojen ja tutkintojen osa -alueiden yhdistäminen huolestuttaa työnantajia aika paljonkin. Työelämälähtöinen opiskelu toimii suurten työnantajien kanssa, osalla pienemmistä puutteelliset valmiudet ja mahdollisuudet (koulutus tulee todella viedä työpaikoille, muutoin säästökeino) - Kouluttaminen aloille, joilta ei löydy edes työharjoittelupaikkoja (esim. ict, korumuotoilijat)-> hakuvaiheessa paikallinen/ kansallinen varoitus alan työllistävyydestä - Vastaavasti aktiivista markkinointia työllistäville aloille
Koulutukseen liittyviä näkökulmia - Yrittäjyys mukaan opintoihin alusta lähtien erityisesti aloilla, joilla se on merkittävä työllistymisen muoto (esim. parturit, taide-/ käsityöala)-> soveltuvuus kuten sote alalle - Pointtina siis se, että työelämä pitäisi saada tuotua nykyistä aikaisemmin ja tiiviimmin osaksi opintoja, riippumatta koulutusalasta. - Opot pitäisi saada aktiivisemmin mukaan yritysyhteistyöhön ja heillä pitäisi olla realistinen kuva työmarkkinoista ja työelämän vaatimuksista. Opoilla on kuitenkin iso merkitys uravalintojen ja työllistymisen kannalta! - Ammattiin liittyvissä korttikoulutuksissa on ollut puutteita jopa valmistuvilla!
Opintojen aikainen työkokemus - Työharjoitteluiden lisäksi oman alan työkokemus esim. kesätöistä lisää nopean työllistymisen mahdollisuutta oleellisesti. Tämä koskee erityisesti spesifiä osaamista koskevia töitä. Esim. sähköalalla edellytetään usein itsenäistä työskentelyä ja työkokemuksen puute on selkeä riski työttömyyden pidentymiselle - Työharjoittelut kannattaa ottaa sillä asenteella, että mahdollisimman moni johtaisi kesätyöhön ja pysyvämpään työsuhteeseen valmistumisen kynnyksellä - Akateemisella puolella haasteena tuntuu olevan se, että opintoihin harvoin kuuluu minkäänlaista/ riittävää määrää työssäoppimisjaksoja
Valmiudet, vuorovaikutus ja asenne Työelämävalmiuksissa nähdään reilusti parannettavaa - Työnhakuasiakirjoihin selvästi enemmän opastusta koulutuksen aikana-> usealla ei näitä ole ollenkaan, eivätkä osaa niitä tehdä.tämä pätee kaikilla aloilla, sillä jos ei ole työkokemusta tai työnantajaverkostoja, niin nämä välttämätöntä olla kunnossa. Pelkällä puhelinsoitolla ei yritykseen enää mennä, erityisesti jos ei selvää aikaisempaa näyttöä osaamisesta - Vuorovaikutustaitojen kehittäminen kaikessa laajuudessaan kohdennettava työnhakemiseen, työpaikalla tapahtuvaan vuorovaikutukseen ja asiakaskohtaamisiin. Liittyy erityisesti hiljaisempien ja ujompien opiskelijoiden ja työnhakijoiden huomioimiseen ja työvalmiuksien kehittämiseen. - Myös yleisiin työelämätaitoihin on syytä kiinnittää jo varhaisessa vaiheessa huomiota (ajallaan oleminen, sitoutuminen, luotettavuus, tavoitettavuus)
Valmiudet, vuorovaikutus ja asenne - Työnantajat korostavat asenteen merkitystä todella paljon. Asenteen lisäämiseksi tarvitaan enemmän sparrausta, kannustamista, motivointia sekä rohkeuden ja mahdollisuuksien luomista-> ei liikaa paasaamista siitä antamatta välineitä sen rakentamiseen ja kertomatta, mitä se käytännössä on. Pelkona, että asenteesta tulee ruma sana ja sitä ei tavoitella. - On joitain ammattialoja, joille ammatillinen tai muu koulutus ei vastaakaan suoraan, jolloin asennepuoli korostuu entisestään (esim. raskaskalustoasentajat) - Realistiset odotukset työllistymismahdollisuuksista. oman paikkakunnan ulkopuolelle kulkeminen ja joustavuus tämän suhteen. valmis aloittamaan myös huonommista hommista esimerkkinä rakennusmestarin koulutuksen käyneet, joilla ei työnjohtokokemusta työnjohtotehtäviin ei työllistytä suoraan koulun penkiltä
Työpaikkojen ja tekijöiden kohtaaminen - Työharjoittelut ajatellen tulevaa työllistymistä - Jalkautuminen ja itsensä tunnetuksi tekeminen - Työnhakemisen moninaisten väylien tunnistaminen ja käyttö (mm. sosiaalinen media) - Sitran (12/ 2015) julkaisen selvityksen mukaan Suomessa oli noin 400 000 täyttämätöntä työmahdollisuutta, joista noin 300 000 ns. piilotyöpaikkaa - Täsmäkoulutuksia itsensä työllistymisen edistämiseen ja piilevien työmahdollisuuksien aktivoimiseen. kevytyrittäjyys. oman osaamisen tunnistaminen ja markkinointi - Erilaisten rekrytointitilaisuuksien hyödyntäminen. toimialakohtaisia. Megatärskyillä tuhansia työpaikkoja ja noin 6000 opiskelijaa-> syntyi työnantajien arvion perusteella noin 2200 jatkokontaktia ->vastavuoroinen kehittäminen
KIITOS!