KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Maaseutuelinkeinjen kulutushjelma Tuire Tivanen NURMEKSEN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTA JA TUNNETTUUS Opinnäytetyö Maaliskuu 2015
OPINNÄYTETYÖ Maaliskuu 2015 Maaseutuelinkeinjen kulutushjelma Sirkkalantie 12 A 2 80100 Jensuu Puh. (013) 260 6900 Tekijä Tuire Tivanen Nimeke Nurmeksen 4H-yhdistyksen timinta ja tunnettuus Timeksiantaja Nurmeksen 4H-yhdistys Tiivistelmä Opinnäytetyössä tutkittiin Nurmeksen ala-asteikäisten kiinnstusta 4H-yhdistystä ja sen tarjamia eri timintamutja khtaan. Työssä selvitettiin, millaisiin 4H-kerhihin ja retkiin alaasteikäiset lapset haluaisivat sallistua. Opinnäytetyön timeksiantajana li Nurmeksen 4Hyhdistys, jka kuuluu Sumen suurimpaan nurisjärjestöön, Sumen 4H-järjestöön. Tutkimus li kvantitatiivinen survey-tutkimus. Tutkimus suritettiin kyselynä keväällä 2014 ja aineist analysitiin Micrsft Excel -hjelmalla. Kyselylmakkeita jaettiin 442, jista täytettynä palautui 86 % (N=381). Vastaajasta 12 % (N=47) tiesi levansa jäsenenä 4H-yhdistyksessä ja 23 % (N=88) eivät tienneet vatk se 4H-jäseniä vai ei. Suurin sa vastaajista, nin 65 %, (N=246) eivät lleet 4H-jäseniä. Kerhkaudella 2013 2014 suurin sa vastaajista, 75 % (N=287) eivät lleet sallistuneet 4H-kerhtimintaan. Vain 16 % kaikista vastanneista (N=62) li mukana 4Hkerhissa ja 8 % vastanneista (N=32) livat jhnkin timintaan sallistuneet, mutta he eivät tienneet livatk käyneet juuri 4H:n järjestämissä kerhissa. Opinnäytetyöstä selvisi, että nuret haluaisivat eniten erilaisia liikunta- ja eläinkerhja ja retkiksi huvipuist- ja kylpyläkäyntejä. Retkien tiedtusta, selkein 4H-lgilla varustetuin ilmituksin lisi lisättävä hyödyntämällä myös uusia ilmituspaikkja, kuten kirjastn ilmitustaulua. Lisäksi tunnettavuutta parantaisi, js tapahtumissa 4H-hjaajilla lisi yhtenäiset työvaatteet, jista kävisi ilmi kenen järjestämästä tapahtumasta n kyse. Kieli sumi Asiasanat Sivuja 30 Liitteet 3 Liitesivumäärä 4H-kerht, järjestötiminta, kerhtiminta, retket
THESIS March 2015 Degree Prgramme in Rural Industries Sirkkalantie 12 A 2 FIN 80100 Jensuu Tel. 358-013-260 6900 Authr Tuire Tivanen Title The activity and recgnizability f 4-H rganizatin Cmmissined by 4H assciatin f Nurmes Abstract This thesis examined the interest f Nurmes primary schl pupils in 4-H rganizatin and its activities. The aim was t study in what kind f 4-H clubs and trips primary schl children wuld like t participate. This thesis was cmmissined by the 4-H rganizatin f Nurmes, which is ne f the largest yuth rganizatin in Finland, the Finnish 4-H rganizatin. The thesis was a quantitative survey. The study was cnducted as a survey in spring 2014, and the data was analyzed by using Micrsft Excel. 442 cpies f questinnaires were distributed ut f which 86 % (381 shares) were returned. Respndents 12 % (47 children) f respndent knew they were members f the 4-H centers, and 23 % (88 children) did nt knw whether they were members r nt. The majrity f respndents, apprximately 65% (246) were nt 4-H members. During the perid 2013-2014 the majrity f respndents, 75% (287 children), were nt invlved in 4H-club activities. Only 16% f all respndents (62 children) were invlved in 4H clubs, and 8% f the respndents (32 children) were invlved in ne f the activities, but they did nt knw if they had gne in the clubs rganized by 4-H. The thesis shwed that the mst f yung peple wuld like t see a variety f sprts and animal clubs, and fr trips amusement park and spa visits. On infrmatin abut excursins, the clear 4-H lgs fr advertisements shuld be increased, including thrugh new ad spts, such as the library bulletin bard. In additin, it wuld increase the awareness if the 4-H vlunteer mentr shuld use unifrm wrk clthes, which shuld shw wh is rganizing the event. Language Finnish Keywrds Pages 30 Appendices 3 Pages f Appendices 4H Organizatin, club- and excursin activity
4 Sisältö 1 Jhdant... 6 1.1 Tutkimuksen tausta... 6 1.2 Tutkimusngelmat ja niiden rajaus... 6 1.3 Keskeiset käsitteet... 7 2 4H:n histria... 8 3 Sumen 4H-järjestö... 9 3.1 Jäsenyys... 9 3.2 Järjestön perusidea... 9 3.3 Järjestön timinta lyhyesti... 10 3.4 Sumen 4H-liitt ja 4H-säätiö... 11 4 Nurmeksen 4H-yhdistys... 12 4.1 Nurmeksen 4H-yhdistyksen histria ja nykypäivä... 12 4.2 Nurmeksen 4H:n vuden 2013 timintakertmus... 12 4.3 Nurmeksen 4H:n timintatarjnta kaudella 2013 2014... 14 4.4 Timintasuunnitelma vudelle 2014... 14 5 Tutkimusmenetelmä ja tutkimuksen tteutus... 16 5.1 Perinteiset tutkimusstrategiat... 16 5.2 Tutkimuksessa käytetty tutkimusmenetelmä ja tutkimusngelmat... 16 5.3 Kyselylmakkeet... 17 5.4 Ykköslukkalaisten kyselylmake... 17 5.5 Kakks- ja klmslukkalaisten kyselylmake... 17 5.6 Nels- ja kuutslukkalaisten kyselylmake... 18 5.7 Tutkimuksen tteutus... 18 6 Tutkimustulkset... 20 6.1 4H-jäsenyys ja kerhissa käynti kaudella 2013 2014... 20 6.2 Mikä kerh kiinnstaisi vastaajia?... 21 6.3 Millaiselle retkelle/leirille vastaajat visivat sallistua?... 22 6.4 Spivimmat viiknpäivät ja kellnajat kerhtiminnalle... 22 6.5 Leirien, kurssien ja retkien kiinnstavuus nels-kuutsten mielestä.. 23 7 Päätäntö... 24 7.1 Vastaukset tutkimusngelmiin... 24 7.2 Tutkimuksen lutettavuus ja virhemahdllisuudet... 25 7.3 Tutkimuksen eettisyys... 25 7.4 Jatktutkimusaiheet... 25 7.5 Oppimisprsessi... 26 8 Timenpidesusitukset... 27 8.1 Kerhtarjnta... 27 8.2 Kerhille spivin ajankhta... 27 8.3 Retket, kurssit ja leirit... 28 8.4 Tunnettuuden lisäämiskeint... 28 8.5 Tiedttamisen kehittämiseksi... 29 Lähteet... 30
5 Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Ykkösten kyselylmake Kakks-klmsten kyselylmake Nels-kuutsten kyselylmake Kuvat ja kuvit Kuva 1. Kuvi 1. Kuvi 2. Kuvi 3. Tpinalle Jäsenmäärän jakauma 4H-jäsenyys ja kerhissa käynti Nels-kuutsten sallistuminen leireille ja retkille
6 1 Jhdant 1.1 Tutkimuksen tausta Opinnäytetyön timeksiantajana timii Nurmeksen 4H-yhdistys ja yhteyshenkilönä timinnanjhtaja Pirj Hämynen, jlta myös työn aihe n saatu. Työn tarkitus n tutkia ala-asteikäisten mielipiteitä Nurmeksen 4H-yhdistyksen timinnasta ja sen eri mutjen kiinnstavuudesta. Tavitteena n antaa Nurmeksen 4H-yhdistykselle knkreettista tieta siitä, millaisia kerhja ja retkiä heidän kannattaa tuleville kerhkausille suunnitella tteutettaviksi, jtta he visivat kilpailla muiden eri kerhtimintja tarjavien tahjen, kuten seurakunnan, kanssa. Kyselyn tulsten kautta saadaan myös selville, kuinka tunnettava yhdistys 4H lasten ja nurten keskuudessa n ja kuinka tunnettuutta visi entisestään parantaa. Tutkimuksen tavitteena n lisäksi saada 4H-yhdistyksen jäsenmäärä lisääntymään tai edes pysymään entisellä tasllaan. 1.2 Tutkimusngelmat ja niiden rajaus Tutkimus tehtiin tukkuussa 2014 kyselytutkimuksena kahden kulun alaasteikäisiltä lapsilta. Kyselytutkimukseen rajattiin Nurmeksesta vain alaasteikäiset lapset (N=442), sillä he vat kerhihin ja retkiin sallistuvista lapsista ja nurista aktiivisin ikäryhmä. Tutkimusryhmä, perusjukk, kstui kaikista Nurmeksen 1.- 6-lukkalaisista lapsista, jtka piskelevat Prkylän ja Kirkkkadun kuluilla. Tutkimusryhmät jaettiin iän mukaan klmeen ryhmään, ykköslukkalaiset, kakks- ja klmslukkalaiset sekä nels- ja kuutslukkalaiset. Opinnäytetyön taustatiedt kuvataan kirjallisuuden avulla. Tutkimuksen taustaksi selvennetään Nurmeksen 4H-timintaa vuden 2013 timintakertmuksen ja vuden 2014 timintasuunnitelman phjalta. Tutkimustteena käytetään määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusta. Tulkset analysidaan sekä kirjallisesti että Micrsft Excel-hjelmalla ja raprtidaan pinnäytetyössä.
7 Opinnäytetyön hjaajana timii Kaija Saramäki ja tarkastajana Sepp Kainulainen. 1.3 Keskeiset käsitteet 4H-Liitt ry n 4H-järjestön keskusjärjestö (Sumen 4H-liitt 2014). 4H-säätiö tukee, kehittää ja edistää sumalaista 4H-timintaa (4H-säätiö 2014). 4H-yhdistyksiä timii paikallisesti ympäri Sumen. Yhdistyksen jäsenenä vi sallistua mnipuliseen 4H-timintaan niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. (Tule mukaan 2014.) Dgsitter-kurssi n kiranhitn keskittyvä kurssi, jka pidetään päiväkurssina yleensä kesälman aikaan. Kurssin sisältö mukataan sallistuvien lasten iän mukaan. Vähintään 14-vutias kurssin ja näyttökkeen surittanut nuri n virallisesti pätevä kiranhitaja ja valmis työllistymään yhdistyksen kautta kiranhittehtäviin. (Hämynen 2014.) TOP- tehtäväpankki n kerhnhjaajan tärkein työväline, jsta vi valita vinkkejä kerhn sisällön suunnitteluun pankissa levien tehtävien avulla (4Hteemakerh 2014). Tpi n 4H-järjestön maskttinalle, jnka nimipäivää vietetään vusittain 2.11 (Tpin päivä 2014). Yö-Nelis-leiri n vusittain yhdessä Nurmeksen ja Juuan 4H-yhdistysten pitämä yhden yön mittainen kerhkauden lpettava leiri (Hämynen 2014).
8 2 4H:n histria Yhdysvallissa syntyi 1900-luvun alussa nurten työttömyyden, pahinvinnin ja näistä jhtuvan maalta kaupunkeihin suuntautuvan muuttaalln ehkäisemiseksi 4H-timinta, jnka tavitteena li tarjta nurille käytännön yrittämisen, työnten ja arkielämän taitja, jiden avulla he pärjäisivät maaseudulla malla työllään. Timinta levisi npeasti maataluskerhjen ympäriltä myös puutarha-, säilöntä-, leivnta- ja mpelukerhiksi. Kerhtyön tunnukseksi patentitiin vunna 1924 apilanlehti ja 4H:n perusidelgiaksi mudstui Tekemällä ppiminen. Timinnan levitessä Eurppaan eri maiden kerhlaisia yhdistettiin kansainvälisen nurisvaihdn kautta. Sumi liittyi mukaan kansainväliseen vaiht-hjelmatimintaan vunna 1948. Ohjelman kautta ensimmäiset 4Hnuret lähtivät Sumesta USA:han ja Englantiin. (Histria 2014.) Sumen ensimmäiset paikalliset 4H-yhdistykset perustettiin 1920-luvun pulivälissä maataluskerhyhdistysten nimellä (Histria 2014). Sumen 4H-timinta n alusta pitäen phjautunut vahvaan phjismaiseen vurvaikutukseen ja yhteistyöhön, jsta esimerkkinä phjismaiset 4H-leirit. 4H-järjestöjen Eurpan Kmitea perustettiin 1956, jhn Sumi liittyi jäseneksi vunna 1960. Jäsenyyden myötä järjestön nimi vaihdettiin 1968 maataluskerhyhdistyksestä 4Hliitksi vastaamaan kansainvälistä nimeä. (Histria 2014.)
9 3 Sumen 4H-järjestö 3.1 Jäsenyys Järjestönä 4H n Sumen suurin nurisjärjestö, jhn kuuluu 70 000 sumenkielisen jäsenen lisäksi yli 4000 sumenrutsalaista jäsentä (Järjestö 2014). Jäsenyys n tarkitettu pääasiassa 6-29-vutiaille lapsille ja nurille, mutta jäsenenä vi kuitenkin lla iästä riippumatta kuka vain (Hämynen 2014). Jäsenmaksukausi n syyskuusta seuraavan vuden elkuun lppuun ja Sumen 4Hliitn susitusten mukaan jäsenyys maksaa 30 eura henkilöltä tai 60 eura kk jäsenperheeltä (Jäsenyys 2014). Jäsenmaksun hinnalla vi sallistua 4Htimintaan, kuten kerhihin, kilpailuihin ja kansainvälisiin vaiht-hjelmiin. Lisäksi jäsenet saavat 4H-jäsenetukrtin ja 4H-tilaisuudet kattavan tapaturmavakuutuksen. (Tule mukaan 2014.) 3.2 Järjestön perusidea 4H-järjestön nuristyön kasvatusajattelun perustan mudstavat järjestön arvt, neljä H-kirjainta: Head, Hands, Heart ja Health eli Harkinta, Harjaannus, Hyvyys ja Hyvinvinti. Harkinta kuvaa man ajattelun jatkuvan kehityksen tärkeyttä sekä pyrkimystä kaikessa timinnassa rehellisyyteen ja ikeudenmukaisuuteen. Harjaannus tarkittaa käytännön ja käden taitja ja siihen liittyvää yritteliäisyyttä ja ahkeruutta. Hyvyys kehttaa ihmisen sekä lunnn kunniittamiseen ja hulenpitn yhteistyötaitjen ja hyvän käytöksen kautta. Hyvinvintiin liittyy ihmisen fyysinen ja henkinen tasapain, sekä riittävä aineellinen hyvinvinti. (4H-nuristyön perusteet 2014.) Arvjen lisäksi 4H:lla n lapsi- ja nurisjärjestönä kasvatustehtävä, jnka kasvatusajattelu mudstuu arvjen lisäksi kahdesta kasvatuksen timintamallista: Klme askelta työelämään - ja Tekja lähellä ja kaukana -malleista. Klme as-
10 kelta työelämään -timintamallin avulla 4H vastaa nurten syrjäytymistä kskeviin haasteisiin. Mallin avulla tuetaan nurten elämänhallintaan liittyvien taitjen kehittymistä sekä nurten kasvua työelämään ja yrittäjyyteen ryhmätiminnan, kulutuksien, työllistämisen ja nurten mien yritysten kautta. Tekja lähellä ja kaukana -mallissa yhdistetään kestävän kehityksen ajattelutavalla, käytännön tekjen keinin eri-ikäisiä kaupunkilaisia ja maaseudulla asuvia. (4Hnuristyön perusteet 2015.) 3.3 Järjestön timinta lyhyesti 4H-harrastuksen n tarkitus tukea lapsen ja nuren kasvua kehitysvaiheet humin ttaen ja tarjta elämänhallintaa tukevia käytännön tietja ja taitja (Strategia 2014). 4H-kerht vat ryhmätiminnan tärkein mut. Paikallistaslla 4H-yhdistykset itse vastaavat kerhtiminnastaan ja pätevien kerhnhjaajien kulutuksesta, jiden tärkein työväline n TOP-tehtäväpankki. (4H-nuristyön perusteet 2014.) Tehtäväpankki sisältää lähes 1 400 erilaista tehtäväkrttia kymmenestä erilaisesta aihepiiristä (TOP-tehtävät 2014). Nurten työelämätaitja kehitetään mnipulisilla kursseilla, kuten Ajkrtti työelämään -kurssilla, sekä työllistämällä nuria 4H:n välittämiin tai tarjamiin työtehtäviin. Nurilla n myös mahdllisuus kkeilla yrityshjaajan avustuksella 4H-yrittäjyyttä perustamalla man 4H-yrityksen. (4H-nuristyön perusteet 2014.) Esimerkkinä timivasta 4H-yrityksestä n Juuassa kesäisin timiva Tpin kesäkahvila, jssa nuri yrittäjä itse leip ja myy tutteitaan, vastaa timinnan kirjanpidsta, vukrista ja muista kuluista saaden kuitenkin tarvittaessa apua 4H-yhdistykseltä tai malta yrityshjaajaltaan (Hämynen 2014).
11 3.4 Sumen 4H-liitt ja 4H-säätiö Kk 4H-järjestön keskusjärjestönä timii Sumen 4H-liitt ry, jlla n Helsingissä sijaitsevan keskustimistnsa lisäksi timipisteitä myös eri pulella Sumea (Sumen 4H-liitt). Sumen 4H-liitn edustajakkus pidetään jka klmas vusi ja sinne n kukin perustaja- ja varsinainen jäsen ikeutettu lähettämään yhden edustajan. Edustajakkuksessa muun muassa valitaan valtuuskunta ja vahvistetaan seuraavan klmivutiskauden timintasuunnitelma. (Edustajakkus 2014.) Sumalaisen 4H-timinnan tukemiseksi, kehittämiseksi ja edistämiseksi n lemassa 4H-säätiö, jka myöntää apurahja esimerkiksi ansiituneille 4Hnurille, kansainvälisyyskasvatuksen mudssa nurisvaihtihin ja 4H:n vapaaehtishjaajille timinnan kehittämiseen (4H-säätiö 2014).
12 4 Nurmeksen 4H-yhdistys 4.1 Nurmeksen 4H-yhdistyksen histria ja nykypäivä Opinnäytetyön timeksiantaja, Nurmeksen 4H n yksi 235:stä ympäri Sumea sijaitsevista 4H-yhdistyksistä (Järjestö 2014). Yhdistyksen esivaihe, Nurmeksen maataluskerhyhdistys perustettiin 1932, mutta 1970 nimi vaihdettiin nykyiseksi 4H-yhdistykseksi. Nimen muutksen jälkeen timinta li ajittain katklla, kunnes 1980 yhdistykselle saatu uusi vetäjä sai yhdistyksen nsteeseen, jka n jatkunut tähän päivään asti. (Yhdistyksemme 2014.) Nurmeksen 4H-yhdistyksessä alitti elkuussa 2009 stpalveluspimuksella Juuan 4H-yhdistyksen timinnanjhtaja Pirj Hämynen. Omaa timinnanjhtajaa Nurmeksen 4H-yhdistyksellä ei le. (Yhdistyksemme 2014.) Timinnanjhtajan lisäksi yhdistys työllistää kerhkaudelle 2014 2015 kaksi 4H-hjaajaa, Venla Hiltusen ja Leena Kurjen. Hiltunen työllistyy RAY:n ja 4H-liitn Hyvinvintia nurille ja yhdistyksille -hankkeen kautta ja Kurki n sa-aikainen hjaaja. (Hiltunen 2014.) Yhdistyksen timipiste n Nurmeksen Prkylässä, Nukkarin tilissa (Yhteystiedt 2014). 4.2 Nurmeksen 4H:n vuden 2013 timintakertmus Kauden 2013 hallitukseen kuului puheenjhtajan ja varapuheenjhtajan lisäksi neljä varsinaista ja klme varajäsentä. Näiden lisäksi hallituksessa li myös yksi nurisjäsen. Yhdistyksen timialueeseen kuului Nurmeksen kaupunki. Yhdistyksen timinta perustui edustajakkuksen hyväksymään klmivutiseen strategiaan 4H-nuristyö 2011 2013, Phjis-Karjalan 4H-piirin kanssa käytyyn tulskeskusteluun sekä 4H-yhdistyksen sääntömääräisen kkuksen hyväksymään timintasuunnitelmaan ja talusarvin. (Nurmeksen 4H-yhdistys, timintakertmus 2013 81. timintavusi.)
13 Vuden aikana perustettiin yksi 4H-yritys ja yhdistys työllisti timintansa kautta 22 nurta, jille maksettiin palkkaa ja palkkiita yhteensä nin 3340 eura. (Nurmeksen 4H-yhdistys, timintakertmus 2013 81. timintavusi.) Nurmeksen 4H-yhdistyksellä li vunna 2013 valtakunnallisen jäsenmaksun maksaneita jäseniä 106 kappaletta. Jäsenjakauma li nurispaintteinen, keski-iän llessa 12- vuden tietämillä. (Nurmeksen 4H-yhdistys, timintakertmus 2013 81. timintavusi.) 60 50 52 40 39 30 20 15 10 0 tytöt pjat aikuiset Kuvi 1. Jäsenmäärän jakauma 2013 4H-yhdistys sai rahitusta vuden 2013 timinnalleen Phjis-Karjalan 4H-piirin välittämästä valtinavustuksesta, Nurmeksen kaupungin sivistyslautakunnan myöntämästä kuntarahituksesta sekä Phjis-Savn ELY- keskuksen myöntämästä harrastustiminnan avustuksesta. Lisäksi yhdistys sai palkkatukea työllistämiseen ja lisärahaa jäsenmaksutulista, kerh- ja retkimaksuista, metallirmun keräystutista sekä stpalvelutöistä PIKES:lle ja MTK:n MANU- hankkeelle. (Nurmeksen 4H-yhdistys, timintakertmus 2013 81. timintavusi.)
14 4.3 Nurmeksen 4H:n timintatarjnta kaudella 2013 2014 4H-yhdistyksen 4H-nuristimintatarjnnassa li vunna 2013 kahdeksan erilaista kerha, neljä leiriä, kaksi retkeä sekä neljä kurssia ja kulutusta. Kerhtarjnnasta tteutuivat seitsemän kerha, jista kahta mnitimikerha pidettiin Salmenkylässä ja Jkikylässä. Näissä kerhissa kerh-hjelmaan kuului muun muassa leipmista, askartelua ja eri pihapelejä. Osallistujamäärä vaihteli muutamasta lapsesta kymmeneen lapseen kerhkertaa khden. (Hiltunen 2014.) Mannen ratsutilalla tteutettiin kaksi hevskerha, jtka li jateltu kerhlaisten iän mukaan alle ja yli 10-vutiaille. Yhteensä hevskerhissa kävi 10 20 tyttöä. Tämä kerh li läpi kauden aktiivisin ja sallistujamäärältään suurin kerh. (Hiltunen 2014.) Nurmeksen nuristaln tilissa li kerhkaudella kaksi kertaa viikssa askarteluun ja käsitöihin painttuva Pöllöily-kerh, jssa kävi kauden aikana viidestä kahdeksaan tyttöä tekemässä erilaisia pöllö-aiheisia tutteita (Hiltunen 2014). Klmas ainastaan tyttöjä kiinnstanut kurssi pidettiin Nurmeksen ammattikulun petuskeittiössä. Tämä Kkkikerhn-nimellä pidetty kerh li vuden vaihteessa taulla vähäisen sallistujamäärän takia. Tiedtuksen avulla lppukeväällä mukaan saatiin kerhjen timinnalle tarvittava minimimäärä, 5 sallistujaa, ja kerhkertja kertyi vielä klme ennen kesätauka. (Hiltunen 2014.) Metsästys- ja luntpaintteinen Eräkerh kerh pidettiin Ktilanvaaran hiihtkeskuksella, jssa nurille petettiin asiita, jita tarvitaan esimerkiksi metsästyskrttia surittaessa. Osallistujissa li suurin sa pikia, mutta jillakin kerhkerrilla li mukana myös kaksi tyttöäkin. Kknaiskävijä määrä liikkui viidestä kymmeneen kerhlaiseen. (Hiltunen 2014). 4.4 Timintasuunnitelma vudelle 2014 Timintasuunnitelman mukaan 4H-järjestö tuttaa kerhja, jtka nudattavat Klme askelta työelämään -mallin timintaa. Kerhissa n tarkitus ppia vu-
15 rvaikutus- ja arjentaitja sekä maksua työtaitja ja pelisääntöjä, jita vi hyödyntää työelämässä. Nuria kannustetaan mien 4H-yrityksien perustamiseen tarjamalla henkilökhtaista yrityshjaajaa tueksi niin yrityksen alitukseen kuin jatknkin yrittäjänä. (Nurmeksen 4H-yhdistys, timintakertmus 2013 81. timintavusi.) 4H-yhdistys tarjaa kaudelle 2014 seitsemän kerha, kaksi leiriä, kaksi retkeä sekä mahdllisuuden sallistua valtakunnallisiin 4H-kilpailuihin. Työpalvelutehtäviin suunnattavista kursseista ja kulutuksista yhdistys järjestää ainakin Ajkrtti työelämään - ja 4H-yrityskurssit sekä Osaava kerhnhjaaja - ja Dgsitter -kulutuksen. Yhdistys jatkaa Eskareiden ja 6-lukkalaisten metsäpäiville sallistumista sekä alittaa nurten kulutuksen myös 4H-liitn Messuperhnen - hankkeessa. (Nurmeksen 4H-yhdistys, timintakertmus 2013 81. timintavusi.) Yhdistys kuluttaa ja työllistää nuria kerhnhjaajiksi ja asiakkaiden tilausten mukaisiin työtehtäviin. Kaudelle 2014 Nurmeksen 4H-yhdistys n valittu mukaan 4H-liitn RAY -rahitteeseen Hyvinvintia nurille ja yhdistyksilleprjektiin, jnka kautta yhdistykseen vidaan palkata yksi alle 29-vutias nuri kkaikatyöhön vuden ajaksi. (Nurmeksen 4H-yhdistys, timintakertmus 2013 81. timintavusi.) Kauden 2014 rahitusrakenne kstuu Nurmeksen kaupungin ja valtin avustuksista, aluehallintviraststa haetusta harrastustiminnan avustuksesta, jäsenmaksututista ja yhdistyksen muun timinnan tutista, kuten metallirmukeräyksestä (Nurmeksen 4H-yhdistys, timintakertmus 2013 81. timintavusi). Nurmeksen 4H-yhdistyksen pääviestintäkanavana vat mat verkksivut, nurmes.4h.fi ja nurmes@4h.fi-sähköpsti sekä yhdistyksen käytössä leva facebk -sivust. Timintatiedtusta jatketaan edelleen kulujen ilmitustauluilla, kulujen kautta jaettavilla reissaritiedtteilla, paikallislehdessä sekä tekstiviestein. (Nurmeksen 4H-yhdistys, timintakertmus 2013 81. timintavusi 2014.)
16 5 Tutkimusmenetelmä ja tutkimuksen tteutus 5.1 Perinteiset tutkimusstrategiat Tutkimusstrategiat vidaan karkeasti jakaa klmeen perinteiseen ryhmään: kkeelliseen, survey- eli kvantitatiiviseen ja tapaus- eli kvalitatiiviseen tutkimukseen. Kkeellisessa tutkimuksessa tietystä ppulaatista valittua näytettä analysidaan erilaisissa kejärjestelyissä lsuhteita muutellen. Surveytutkimuksessa tietystä ihmisjuksta valitaan ts, jlta kerätään aineist käyttämällä kyselylmaketta tai haastattelua. Aineistn avulla tutkittavaa ilmiötä pyritään vertailemaan, kuvailemaan ja selittämään. Tapaustutkimuksessa valittuna n tyypillisesti jkin yksittäinen tapaus, tilanne tai jukk tapauksia. Aineistn keruu vi tapahtua useita metdeja käyttämällä, kuten havainnin, dkumentteja tutkien ja haastatteluin. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 130.) 5.2 Tutkimuksessa käytetty tutkimusmenetelmä ja tutkimusngelmat Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusta, jka perustuu khteen kuvaamiseen ja tulkitsemiseen tilastjen ja numeriden avulla (Määrällinen tutkimus 2014). Kyselylmakkeissa kysymyksiin li muutamaa khtaa lukuun ttamatta valmiit vastausvaihtehdt. Tutkimuksen päängelma n: Millaista timintaa, kerhja ja retkiä, ala-asteikäiset haluaisivat 4H:n järjestävän? Alangelmia vat: 1. Mikä ajankhta tarjttaville timinnille lisi vastaajille paras?
17 2. Tietävätkö ala-asteikäiset sallistuvansa juuri 4H:n järjestämään timintaan? Eli tunnistetaank 4H-järjestön timinta muiden timinnantarjajien juksta? 5.3 Kyselylmakkeet Tutkimusta varten laadittiin klme hieman tisistaan pikkeavaa kyselylmaketta vastaajien ikähaitarin takia: yksi versi ykköslukkalaisille, tinen kakks- ja klmslukkalaisille ja klmas lmake nels- ja kuutslukkalaisille. Timeksiantaja tarkasti lmakkeet ennen niiden viemistä vastaajille, mutta muuten lmakkeet vat tutkijan maa tutsta. Kyselylmakkeiden timivuutta ja selkeyttä ei testattu kehenkilöillä ennen varsinaista kyselyä. Ykköslukkalaisille tehty lmake tehtiin yksinkertaiseksi ja helpksi täyttää, kun taas ismpien lasten kysymykset livat hieman haastavampia ja lmake li kknaisuudessaan ykköslukkalaisten lmaketta pidempi. 5.4 Ykköslukkalaisten kyselylmake Ykköslukkalaisia varten laadittiin kaksisivuinen kysely (Liite 1), jssa li neljä tavutettua ja kuvin selvennettyä kysymystä. Ensiksi kysyttiin vastaajan sukupulta ja tiseksi 4H-jäsenyttä. Klmantena tiedusteltiin, lik vastaaja tänä vunna käynyt 4H-kerhissa, ja viimeiseksi kysyttiin, millainen kerhtiminta lisi vastaajan mielestä kiinnstava. Ykköslukkalaisten kyselylmake vastaa päängelmaan ja tiseen alangelmista. Tista alangelmaa, eli kerhjen parasta ajankhtaa ei ykköslukkalaisten kyselylmakkeessa tutkittu vastaajien nuruuden takia. 5.5 Kakks- ja klmslukkalaisten kyselylmake Kakks- ja klmslukkalaisten kyselylmake li myös kaksisivuinen (Liite 2), mutta vähemmillä kuvilla ja tavuttamatta tiiviimmin tteutettu versi. Kysymyksiä tällä lmakkeella li kahdeksan. Alussa kysyttiin taustatietina sukupulta, lukkatasa, 4H-jäsenyyttä ja kuluvan vuden 4H-kerhissa käyntiä. Lput neljä
18 kysymystä kskivat tiveita millaiseen timintaan ja millin vastaajat haluaisivat mieluiten sallistua. Tämä kyselylmake kattaa aiemmin luetellut pää- ja alangelmat, jissa kartitetaan millaista timintaa, ja mihin ajankhtaan ala-asteikäiset haluaisivat sallistua ja tietävätkö he sallistuvansa juuri 4H:n timintaan. 5.6 Nels- ja kuutslukkalaisten kyselylmake Klmas kyselylmake sisälsi kaksitista kysymystä (Liite 3), jista neljään sai vastata sittain myös min sanin. Alun neljä kysymystä käsittelivät samja asiita kuin kakks- ja klmslukkalaisten lmakkeessa: sukupulta, lukkatasa, 4H-jäsenyyttä sekä kuluvan vuden 4H-kerhissa käyntiä. Neljässä seuraavassa kysymyksessä tiedusteltiin vastaajien sallistumista j aiemmin järjestetylle hevs- ja Yö-Nelis-leireille ja Dgsitter kurssille, sekä mahdllista halukkuutta sallistua edellä mainittuihin timintihin jatkssa. Lisäksi tiedusteltiin 4H:n järjestämistä retkistä: vatk vastaajat tietisia/menssa tulevana kesänä suunnitelluille retkille, vatk he jskus sellaisille sallistuneet ja millaiselle retkelle vastaajat haluaisivat tulevaisuudessa mieluiten sallistua. Kaksi viimeistä kysymystä käsittelivät mieluisinta 4H:n kerhtimintaa ja ajankhtaa, jllin siihen lisi paras sallistua. Tämä kyselylmake kattaa aiemmin luetellut pää- ja alangelmat. 5.7 Tutkimuksen tteutus Kyselylmakkeet tehtiin tukkuussa 2014 ja niihin liittyvät sähköpstit kulujen pettajille lähetettiin 13.5.2014. Sähköpsteissa pettajille kerrttiin tulevasta kyselystä ja sen aikataulusta sekä hjeistettiin, kuinka he vivat auttaa kyselyn tteutuksessa man lukkansa salta. Heille annettiin myös mahdllisuus kieltää man lukkansa sallistuminen kyselyyn, mutta yksikään pettaja ei kieltänyt kyselyn teka. Timeksiantajan edustaja hiti kyselyn lupien kysymisen kulujen rehtreilta ennen kyselylmakkeiden vientiä. Kysely tteutettiin kntrl-
19 lidusti viemällä lmakkeet henkilökhtaisesti sekä Prkylän että Kirkkkadun kuluille 19. 20.5. välisenä aikana lukittain pettajien jaettaviksi. Lmakkeet haettiin henkilökhtaisesti kuluilta pis viiklla 22. Kyselyn tteuttamiseen annettiin pettajille liukuva aika, sillä eri lukilla li mat kevätkiireensä, eikä kaikille spivaa yhtä tiettyä päivää kyselyyn vastaamiseen löytynyt tällä aikataululla. Täytetyistä lmakkeista jkainen hyväksyttiin tutkimukseen, vaikka sassa ei llut vastattukaan kaikkiin kysymyksiin. Yhtäkään lmaketta ei tarvinnut rajata pis tutkimuksesta epäasiallisen kielenkäytön tai epäselvien merkintöjen takia.
20 6 Tutkimustulkset Prkylän ja Kirkkkadun kuluille vietiin yhteensä 442 kyselylmaketta. Näistä tyhjinä takaisin palautui 61 kappaletta eli nin 13,8 % kknaismäärästä. Seuraavissa alaluvuissa vastauksia käsitellään sittain lmakekhtaisesti ja sittain yhteisesti kaikissa lmakkeissa lleita samja kysymyksiä. 6.1 4H-jäsenyys ja kerhissa käynti kaudella 2013 2014 Vastauksia saatiin 381. Vastaajasta 12 % (N=47) tiesi levansa jäsenenä 4Hyhdistyksessä ja 23 % (N=88) eivät tienneet vatk he 4H-jäseniä vai ei. Suurin sa vastaajista, nin 65 %, (N=246) eivät lleet 4H-jäseniä. Kerhkaudella 2013 2014 4H-kerhissa kävi kaikista vastaajista 16 % (N=62) ja 8 % vastaajista (32 lasta) ei tiennyt, lik käynyt juuri 4H:n järjestämissä kerhissa. Suurin sa vastaajista, 75 % (N=287) eivät lleet 4H-kerhissa käyneet. Kuvi 2. 4H-jäsenyys ja kerhissa käynti
21 6.2 Mikä kerh kiinnstaisi vastaajia? Kaikilta klmelta tutkittavalta ryhmältä kysyttiin, mikä kerh heitä kiinnstaisi. Kysymykseen sai valita useamman kiinnstavan kerhn tai keksiä man. Kaikille valmiista kerhvaihtehdista järjestyksessä mielenkiintisimmasta vähiten mielenkiintiseen kerhjen järjestys li seuraava: mielenkiintisin li liikuntakerh, sitten lemmikki-, hevs-, askartelu-, ja kkkikerh. Nels-kuutsten lmakkeella vaihtehtina livat myös erä-, pelailu- ja mnitimikerht, mutta nämä kerht saivat vain jitakin hajaääniä. Myös yksittäisiä mia ehdtuksia tuli, mutta niiden mninaisuuden ja vähäisen lukumäärän takia, pelkästään niihin phjautuvan kerhn tteutumiskelpisuutta tuleviin kerhkausiin ei vinut pitää tdennäköisenä. Yksittäisiä kerhtiveita livat: sählykiraragdll-kissanhittaidemikrautjalkapallpuutyötanssikne- ja mttrijääkiekkskeittauslasketteluretkeilyuintikerht
22 6.3 Millaiselle retkelle/leirille vastaajat visivat sallistua? Ylläesitetty kysymys li vain kakks-klmsille, ja kaksi kiinnstavinta retkeä tai leiriä livat päiväretket huvipuistn ja kylpylään. Liikuntaleiri li klmanneksi kiinnstavin. Tähänkin kysymykseen sai rastittaa mnta vaihtehta sekä ehdttaa mia ehdtuksia. Nels-kuutsten kysymys pikkesi kakks-klmsten kysymyksestä siten, että siinä tiedusteltiin vain, millaiselle retkelle vastaajat haluaisivat sallistua. Tämän lmakkeen kysymykseen li muutama vastauseht kakks-klmsia enemmän, mutta vastaukset livat silti samansuuntaisia. Eniten kannatusta saivat huvipuist- ja kylpyläretket. Klmanneksi tulivat teemapuist ja HpLp-retki Kupin. Omia retki- ja leiritiveita livat: erävesipuistmtcrsskalaretki Lkinlammelle skeittausjnkin artistin keikka maatilaislanninhevsvaellus airsftmönkijäretki 6.4 Spivimmat viiknpäivät ja kellnajat kerhtiminnalle Viiknpäivistä kakks-klmsten keskuudessa eniten kannatusta sai perjantai ja tasaista kannatusta saivat myös keskiviikk ja trstai. Paras kerhnalkamisaika li vastaajien mielestä kl 16. Nels-kuutsten juksta kerhn tultaisiin mieluiten jk kl 15 tai 17 ja viiknpäivistä paras lisi tiistai. Melkein yhtä hyvänä päivänä pidettiin myös perjantaita. Mitään spivaa viiknpäivää ja kellnaikaa ei
23 sannut sana 49 nels-kuutslukkalaisista vastaajista. Osa vastaajista tulisi kerhn mieluiten vasta viiknlppuna. 6.5 Leirien, kurssien ja retkien kiinnstavuus nels-kuutsten mielestä Nels-kuutsten enemmistö, (80 % vastanneista) ei hevsleirillä tai (86 % vastanneista) kiranhitkurssilla le kskaan llut, mutta hevsleirille haluaisi mennä 17 % vastaajista (33 lasta) ja kirakurssille lisi menssa 11 % (22 lasta) kaikista vastaajista. Kesän 2014 Pwerpark-retkestä li nels-kuutsten jukssa tietaukk: 31 % (60 lasta) vastaajista ei llut kuullutkaan kk retkestä. Kysyttäessä nk vastaaja llut jskus jllain 4H-retkellä, kaikista ikälukan vastaajista nin 13 % ei tiennyt lik sallistunut juuri 4H:n järjestämälle retkelle vai ei. Enemmistö, 75 %, ei 4H:n retkillä le llut mukana. Yö-Nelis-leiri li tuntematn juttu 19 %:lle kaikista 4.-6.lukkalaisista. Enemmistö, 70 % vastaajista ei leirillä le kskaan llut. 160 140 136 146 120 116 100 80 60 60 40 20 18 10 37 23 26 0 Kyllä EOS Ei PwerPark- reissu Yönelisleiri 4H-retket Kuvi 3 Nels-kuutsten sallistuminen leireille ja retkille
24 7 Päätäntö Opinnäytetyön tarkituksena li kartittaa Nurmeksen ala-asteikäisten lasten ja nurten mielipiteitä 4H:n timinnasta ja sen eri timintamutjen kiinnstavuudesta. Tavitteena li selvittää, millaisia kerhja ja retkiä 4H:n kannattaisi lapsille ja nurille järjestää. 7.1 Vastaukset tutkimusngelmiin Opinnäytetyölle nimettiin päängelma, jta pyrittiin selventämään kahden alangelman avulla. Tutkimuksen päängelmana tutkittiin, millaisissa kerhissa, retkillä ja leireillä ala-asteikäiset haluaisivat käydä. Vastausten perusteella alaasteikäiset kaipaavat kaikista eniten liikunnallisia tai eläimiin liittyvää timintaa. Alangelmista ensimmäisessä selvitettiin, mikä ajankhta päivä- ja kellnaikakhtaisesti lisi 4H-kerhille mieluisin. Tähän vastasivat kaikki muut paitsi ykköslukkalaiset, jiden vapaa-ajan käyttö n kk tutkimusjuksta eniten riippuvainen man perheen muista menista. Tulsten perusteella heti maanantaina pidettävät kerht eivät saaneet suurta susita, vaan mlempien ikäryhmien vastauksissa viikn keskivaihe lisi kerhille paras. Jidenkin mielestä myös viiknlput lisivat hyviä kerhpäiviä. Tinen alangelma tutki 4H:n tunnettuutta selvittämällä, vatk vastaajat 4Hjäseniä ja tietävätkö vastaajat, vatk he sallistuneet 4H:n järjestämiin kerhihin tai muihin timintihin. Tulsten mukaan 4H:n tunnettuus yhdistyksenä li heikhka, sillä vajaa klmassa vastaajista ei tiennyt, lik jäsenenä vai ei. Myös kesällä 4H:n järjestämien huvipuistretkien tai leirien tunnettuus li yleisesti ttaen huna.
25 7.2 Tutkimuksen lutettavuus ja virhemahdllisuudet Kyselylmakkeet pyrittiin tekemään mahdllisimman selkeiksi ja lyhyiksi, jtta vastaajat jaksaisivat keskittyä kaikkiin kysymyksiin hulellisesti, eikä ppituntiin tarkitettua aikaa kuluisi khtuuttmasti kyselyyn vastaamisessa. Työvaiheessa, jssa aineista käsiteltiin Excel-taulukklaskentahjelmalla, n vinut tapahtua inhimillisiä virheitä, jtka vaikuttivat tulksiin. Virheiden tapahtumista pyrittiin vähentämään tarkastamalla syötettyjä tietja useita kertja. Kaikkia tietja, jita tutkimuksesta saatiin, käsiteltiin luttamuksellisesti. 7.3 Tutkimuksen eettisyys Kyselyssä kysyttiin vain vastaajan tällä hetkellä käymää lukkatasa ja sukupulta. Tarkituksena li tehdä hankalaksi tunnistaa kyselyn vastauksista yksittäistä vastaajaa. Kyselyyn ei liitetty muita henkilökhtaisia asiita käsitteleviä kysymyksiä, sillä tarkitus li saada selvitettyä vain vastaajien tiveita ja mielipiteitä 4H-timinnasta. Tästä syystä ei katsttu aiheelliseksi kysyä lasten vanhempien lupaa kyselyn tteuttamiselle. 7.4 Jatktutkimusaiheet Tälle tutkimukselle visi tehdä jatktutkimuksen parin vuden kuluttua. Tällöin visi selvittää, lik tästä aiemmin tehdystä tutkimuksesta hyötyä Nurmeksen 4H-yhdistyksen kerh-, retki- ja leiritiminnalle. Samalla lapsilta ja nurilta visi tiedustella, miten heidän kerh- ja retkitiveet vat muuttuneet viime kyselystä, ja nk 4H-yhdistyksellä tarvetta timinnan uudistamiselle. Lisäksi visi tutkia, miten 4H-yhdistyksen tunnettuus lasten ja nurten keskuudessa n parin vuden aikana muuttunut. Tutkimusjukkn visi ttaa mukaan myös lasten perheet ja heidän tietämyksensä 4H-yhdistyksestä ja sen tarjamasta timinnasta.
26 7.5 Oppimisprsessi Ykköslukkalaisten sekä kakks-klmslukkaisten kyselylmakkeet vat selkeydessään ja pituutensa pulesta suraan muille 4H-yhdistyksille käyttökelpisia. Vain nels-kuutsten kyselylmake lisi tarvinnut lisää selkeyttä ja napakkuutta esimerkiksi kysymyksiä yhdistelmällä tai kknaan pis jättämällä. Esimerkiksi kysymyksistä vatk vastaajat lleet Mannen tallin hevsleirillä, dgsitter -kurssilla ja Yö-Nelis-leirillä, lisi vinut laatia yhden kysymyksen, jssa lisi kysytty millä seuraavista leireistä ja kursseista vastaaja n llut. Jatkkysymyksenä lisi kysytty mille yllä levista leireistä ja kursseista vastaaja haluaisi sallistua. Jatkssa kyselylmakkeen tekn ja tarkastukseen pitää varata enemmän aikaa. Lisäksi lisi hyvä tarkistuttaa valmiit lmakkeet ainakin kahdella kevastaajalla ennen lmakkeiden vientiä varsinaisille vastaajille. Näin kyselylmakkeiden kehittämiskhteet tulisivat mahdllisesti paremmin ilmi ja lmakkeista tulisi entistä käyttökelpisempia jatka ajatellen.
27 8 Timenpidesusitukset 8.1 Kerhtarjnta Tuleville kerhkausille visi tarjta 1.- 3. lukkalaisille suunnatun eläimiin liittyvän kerhn, jka ei välttämättä lisi pelkkä hevskerh, vaan yhdistelmä eri eläimistä, jllin kerh kiinnstaisi mahdllisesti sekä tyttöjä että pikia, eikä vain hevsharrastajia. Eläinkerhn visi yhdistää myös lunnntuntemusta ja jtain eräasiaa, kuten eläinten ja kasvien tunnistusta. Tisaalta myös pelkän hevskerhnkin jatkaminen tulevaisuudessa n susiteltavaa, j nykyisen kerhn sallistujamäärän perusteella. Kaikille ikäryhmille tarkitetut liikunnalliset kerht tulisivat tarpeeseen. Kerhn ei tässä tapauksessa tarvitsisi lla vain yksistään jnkin tietyn lajin kerh, vaan eri liikuntalajien yhdistelmä, jssa tettaisiin humin vudenajat, välineet ja kerhlaisten mat tiveet. Tähän mnitimikerhtyyliseen kerhratkaisuun vaikuttivat vastauksista saadut mat ehdtukset, jissa li yksittäisiä tiveita eri liikuntalajien kerhista. Kerhkausille kannattaisi suunnitella myös kerht, jissa lapset ja nuret pääsisivät askartelemaan sekä pettelemaan leipmista ja/tai ruanlaitta. 8.2 Kerhille spivin ajankhta Tulsten phjalta jkin kakks-klmslukkalaisille suunnattu kerh visi timia keskiviikkisin ja perjantaisin. Tinen kerh lisi tiistaisin ja trstaisin, kummatkin alkaen kl 16 tai kl 17. Kkeilu mielessä jkin kerh visi lla vain lauantaisin. Tämä lauantainen kerh visi kestää kerrallaan viiklla timivaa kerha pidempään, esimerkiksi neljä tuntia, ja lla niin santtu mnitimikerh, jssa lisi päivän mittaan hjatusti esimerkiksi eri liikuntalajeja tai pihaleikkejä. Nels-kuutslukkalaisten vastausten perusteella viikn ensimmäinen kerhpäivä visi lla tiistai tai keskiviikk ja tisena kerhpäivänä perjantai. Kerhn alitusajankhtana mieluisin vastaajien kesken li kl 15 tai 17, jllin tasapu-
28 lisuussyistä ensimmäisen kerhpäivän alitus visi lla kl 17 ja perjantaisen kerhn kl 15. Ongelmalliseksi perjantainen kerhpäivä mudstuu tulevan viiknlpun takia, jaksavatk ppilaat sittenkään tulla kuluviikn jälkeen illalla vielä kerhn vaikka perjantaita eniten kerhpäiväksi tivivatkin? 8.3 Retket, kurssit ja leirit 4H:n järjestämistä retkistä ja leireistä niin santut perinteiset kesän hevsleirit, huvipuistretket ja mahdlliset talviset laskettelureissut kannattaisi jatkssakin pitää mukana 4H-timinnassa. Uutena visi ttaa kylpyläreissun, vaikka se vaatiikin turvallisuussyistä usean hjaajan mukaan ttamista. Vastaajien mien retkiehdtusten perusteella jkin luntn liittyvä, päivän kestävä, esimerkiksi kalastuksen ja eräpäivän yhdistelmäretki kiinnstaisi myös lapsia ja nuria. 8.4 Tunnettuuden lisäämiskeint 4H:n tunnettuutta mnipulisena nurisjärjestönä tulisi lisätä j ekalukalta lähtien. Kulussa syksyisin tapahtuva henkilökhtainen kerhjen esittelytilaisuus yhdessä tai erikseen vanhempien kanssa, visi lla yksi kein saada lapset kiinnstumaan kerhista ja saada heidät mukaan timintaan heti kulutaipaleen alussa. Tinen esille nussut ngelma kski vastaajien tietämättömyyttä kenen järjestämissä kerhissa, leireillä ja retkillä he vat käyneet. Ratkaisuna tunnistettavuuteen lisi kerh-hjaajien yhtenäiset työpaidat tai muu työvaatetus, kuten huivi tai liivit, jssa lisi selkeästi 4H-lg esillä. Kerhtilissa ja leireillä visi esillä lla 4H- julisteita, viirejä, lippuja tai jpa Tpi-nalle, jka n 4H:n ma nallemaskttipuku.
29 Kuva 1. Tpi-nalle (Hiltunen 2014) 8.5 Tiedttamisen kehittämiseksi 4H:n ilmitukset hukkuvat helpsti muiden tahjen laittamien ilmitusten sekaan kulujen ja kauppjen ilmitustauluilla. Tämän takia kurssien, retkien, leirien ja kerhjen tiedtukseen visi tehdä seuraavia muutksia. Tulevia tapahtumia lisi tiedtettava aktiivisemmin ja näkyvämmin selkeiden esitteiden avulla. Ilmitusten ulkasun muuttaminen värikkäiksi, vain paklliset tekstit sisältäviksi, lisäisi mahdllisesti näkyvyyttä. Lisäksi ilmituspaikan muuttaminen ilmitustauluilla, js mahdllista, näkyvämmälle paikalle tisi tulevat tapahtumat esille nykyistä paremmin. Myös uusien ilmituspaikkjen, kuten kirjastn ilmitustaulun käyttöön tta visi harkita.
30 Lähteet 4H-nuristyön perusteet. 2015. http://www.4h.fi/4h-jarjestna-2/jarjestn-timinta/4h-nuristynperusteet/. 18.2.2015. 4H-nuristyön perusteet. 2014. http://www.4h.fi/jarjest/4h-nuristyn-perusteet/. 3.10.2014. 4H-säätiö. 2014. http://www.4h.fi/jarjest/4h-saati/. 4.10.2014. 4H-teemakerh. 2014. http://www.4h.fi/kerht/4h-teemakerh/. 6.10.2014. Edustajakkus. 2014. http://www.4h.fi/jarjest/yhteystiedt/sumen-4hliitt/edustajakkus/. 4.10.2014. Hiltunen, V. 2014. 4H-hjaaja. Nurmeksen 4H-yhdistys. Henkilökhtainen tiednant 6.10.2014. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 1997 Tutki ja kirjita. Helsinki: Kirjayhtymä. Histria. 2014. http://www.4h.fi/jarjest/histria/. 2.10.2014. Hämynen, P. 2014. Timinnanjhtaja. Nurmeksen 4H-yhdistys. Henkilökhtainen tiednant 22.5.2014. Järjestö. 2014. http://www.4h.fi/jarjest/. 2.10.2014. Jäsenyys. 2014. http://nurmes.4h.fi/jasenyys/. 3.10.2014. Määrällinen tutkimus. 2014. https://kppa.jyu.fi/avimet/hum/menetelmaplkuja/menetelmaplku/t utkimusstrategiat/maarallinen-tutkimus. 3.10.2014. Nurmeksen 4H-yhdistys, timintakertmus 2013 81. timintavusi 2014. Esite 3.10.2014. Strategia. 2014. http://www.4h.fi/jarjest/strategia/. 2.10.2014. Sumen 4H-liitt. 2014. http://www.4h.fi/jarjest/yhteystiedt/sumen-4h-liitt/. 4.10.2014. Tpin päivä. 2014. http://www.4h.fi/kerht/tpin_paiva/. 6.10.2014. TOP-tehtävät. 2014. http://www.4h.fi/kerht/tp-tehtavat/. 3.10.2014. Tule mukaan. 2014. http://www.4h.fi/jarjest/tule-mukaan/. 3.10.2014. Yhdistyksemme. 2014. http://nurmes.4h.fi/yhdistyksemme/. 2.10.2014. Yhteystiedt. 2014. http://nurmes.4h.fi/yhteystiedt/. 2.10.2014.
Liite 1&2 1(4) 4H-KY-SE-LY-LO-MA-KE SU-KU-PUO-LI TYT-TÖ POI-KA O-LET-KO 4H-JÄ-SEN? KYL-LÄ EN EN TIE-DÄ KÄ-VIT-KÖ TÄ-NÄ VUON-NA 4H- KER-HOIS-SA? KYL-LÄ EN EN TIE-DÄ
Liite 1&2 2(4) MI-KÄ KER-HO KIIN-NOS-TAI-SI SI-NU-A? AS-KAR-TE-LU-KER-HO HE-VOS-KER-HO LII-KUN-TA-KER-HO KOK-KI-KER-HO LEM-MIK-KI-E-LÄIN-KER-HO JO-KU MUU, MI-KÄ? KII-TOS VAS-TAA-MI-SES-TA!
Liite 1&2 3(4) Liite 2 4H-KYSELYLOMAKE RASTITA TAI YMPYRÖI SOPIVIN VAIHTOEHTO SUKUPUOLI TYTTÖ POIKA MILLÄ LUOKALLA OLET NYT? KAKKOSLUOKALLA KOLMOSLUOKALLA OLETKO 4H-JÄSEN? KYLLÄ EN EN TIEDÄ KÄVITKÖ TÄNÄ VUONNA 4H-KERHOISSA? KYLLÄ EN EN TIEDÄ MIKÄ KERHO KIINNOSTAISI SINUA? ASKARTELUKERHO HEVOSKERHO LIIKUNTAKERHO KOKKIKERHO LEMMIKKIELÄINKERHO JOKU MUU, MIKÄ?
Liite 1&2 4(4) MILLAISELLE LEIRILLE TAI RETKELLE LÄHTISIT MUKAAN? HEVOSLEIRILLE LIIKUNTALEIRILLE HUVIPUISTORETKELLE LASKETTELURETKELLE KYLPYLÄÄN ERÄLEIRILLE TAI PÄIVÄRETKELLE JOKU MUU, MIKÄ: MIKÄ VIIKONPÄIVÄ OLISI PARAS JOLLEKIN KERHOLLE? MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI MIHIN KELLON AIKAAN PÄÄSISIT TULEMAAN JOHONKIN KERHOON PARHAITEN? KLO 16 KLO 17 KLO 18 JOKU MUU AIKA, MIKÄ? KIITOS VASTAAMISESTA!
Liite 3 1 (4) 4H- timinta ja sen tunnettavuus Rastita tai ympyröi spivin vaihteht, kirjita vastaus tyhjälle riville Sukupuli Tyttö Pika Millä lukalla let nyt? Oletk 4H- jäsen? Kyllä En En tiedä Missä 4H-kerhissa let käynyt tänä vunna? vit rastittaa khdan vaikka lisit käynyt vain kerran kyseisessä kerhssa Eräkerh Kkkikerh Hevskerh 1 tai 2 Pöllöilyä- kässäkerh Jkikylän Nelis Salmenkylän Nelis En le käynyt missään 4H-kerhssa
Liite 3 2 (4) Oletk llut jnakin kesänä 4H:n järjestämällä Hevsleirillä Mannen tallilla? Kyllä En Olen llut, menen tänäkin kesänä En le llut, mutta haluaisin mennä Olen llut, en ai mennä uudestaan (miksi et, kirjta alla levalle viivalle) Oletk llut 4H-Dgsitterkurssilla? Kyllä En Olen tänä kesänä menssa kurssille Haluaisin jskus mennä kurssille Menetkö kesällä 4H:n järjestämälle Pwerpark- ja Kalajen hiekkasärkkäretkelle Retkellä llaan yötä Kalajella Kyllä En En le kuullutkaan kk retkestä Oletk llut jskus 4H:n järjestämällä retkellä, esimerkiksi laskettelemassa, huvipuistssa.. Kyllä En En tiedä
Liite 3 3 (4) Oletk llut Yö-Nelisleirillä? Kyllä En Olen tänä kesänä menssa leirille Haluisin jskus sallistua leirille En tiedä mikä Yö-Nelisleiri n Millaiselle retkelle haluaisit sallistua ensi vunna? vit valita useamman mielenkiintisen retken Kylpyläretki Lasketteluretki Huvipuistretki Teemapuistretki, esimerkiksi AngryBirds-puist HpLp-retki Kupin Muu: Millainen kerh kiinnstaisi sinua? vit valita useamman sinua kiinnstavan vaihtehdn Leipmiseen tai ruanlaittn liittyvä kerh Askartelu/käsityökerh Liikuntapaintteinen kerh (jalkapalla, sählyä, pihaleikkejä..) Eräkerh Hevskerh Pelailukerh (Lautapelejä, knslipelejä..) Lemmikkieläinkerh Mnitimikerh Muu, mikä? Vit kirjittaa ehdtuksesi alla levalle viivalle
Liite 3 4 (4) Mikä viiknpäivä ja kellnaika sinulle kävisi parhaiten, js sallistuisit jhnkin kerhn? (kirjita vastauksesi alla levalla riville) KIITOS VASTAAMISESTA!