II Teemaseminaari: Monialaisen yhteistyön mahdollisuudet Etelä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Tiistai 24.10.2017 Aulanko, Hämeenlinna Tutkija (VTM) Noora Hästbacka
Omat tutkimushankkeeni 2015-> Pro gradu tutkielma: nuorten kokemukset viiltelystä - nettiaineisto Keravan Tajua Mut!- toimintamalli (Hästbacka 2016) nuorten, vanhempien ja ammattilaisten haastattelut Kaikki Käy Koulua- toimintamalli; monialainen nuorten kasvuryhmä (Gretschel & Hästbacka 2016) - haastatteluissa yläkouluikäiset nuoret, koulun ja nuorisopalveluiden ammattilaiset Sateenkaarinuoret päihde- ja mielenterveyspalveluissa (Hästbacka & Siren 2017) Nyt käynnissä: Fact for Minors- hanke (Pekkarinen & Hästbacka): rikollisesti ja psyykkisesti oireilevat nuoret sijaishuollossa - haastattelut koulukotien ohjaajille, psykiatrian ja sijaishuollon ammattilaisille Aseman lasten K-0- hanke: kiusaamiseen puuttuminen peruskouluissa (Hästbacka) havainnointi ja haastattelut eri toimijoille tapaustutkimuksen periaatteilla 2
Esityksen sisältö: Alustus: Osa 1) Miksi yhteistyötä tarvitaan? Kokemuksia nuorten kohtaamisesta ja kuulemisesta palveluissa sekä tuentarpeiden tunnistamisesta Osa 2) Millaisia kokemuksia ammattilaisilla on yhteistyöstä? Ammattilaisten kokemuksia hyvistä käytännöistä ja yhteistyön haasteista Pienryhmätyöskentelyä: Osa 3) Millaisia keinoja on kehittää yhteistyötä? Kehittämisideat ja käytännön ratkaisut Jaetaan kokemuksia onnistuneesta yhteistyöstä Osa 4) Työskentelyn purku ja yhteistä keskustelua 3
Osa 1) Miksi yhteistyötä tarvitaan? kokemuksia nuorten kohtaamisesta ja kuulemisesta palveluissa sekä tuentarpeiden tunnistamisesta 4
Lähtökohtia Hyvinvointipalvelut, jotka pyrkivät vaikuttamaan nuorten syrjäytymiskehitykseen, eriarvoisuuteen ja hyvinvointiin toimeentulo, asuminen, terveys, koulutus- ja työpolut, lähisuhteet, osallisuus ja vertaisuus, mielekäs tekeminen Sektorirajaisuus ja palveluiden pirstaleisuus: erityisesti niiden nuorten haasteena, joilla alentunut toimintakyky ja monenlaisia tuentarpeita* Palveluiden kehittäminen ja nuorten kokemusten kuuleminen Keistä nuorista kulloinkin puhutaan? erilaisia positioita Kenen ääni pääsee esille? palveluiden ulkopuolella olevat nuoret Palveluiden vaikuttavuus? millaisin kriteerein ja kenen näkökulmasta arvioidaan? * esim. Aaltonen ym. 2015 5
Nuorten kuuleminen ja tarpeiden tunnistaminen hyvinvointipalveluissa Nuorista muodostetun tiedon perusteella heille tarjotaan palveluja Pitkälle eriytyneissä palveluissa eriytyneet tiedonintressit Nuorten ja palvelutarjoajien välillä tapahtuu monenlaista ohipuhumista Kuinka saada ote nuorten arkielämän kannalta merkityksellisestä mutta ääneen lausumattomasta tiedosta? Vaikeasti tulkittavien nuorten äänien kuunteleminen on sekä itseisarvoisesti tärkeää että hyödyllistä palveluiden kehittämisen kannalta Metaforat nuorten äänistä: Hiljaisuus, Meteli ja Kohina* *Aaltonen, Hästbacka & Kivijärvi 2017 6
Nuorten hukkuvia ääniä (tarpeita) Hiljaisuus Poissaoloa ja näkymättömyyttä sekä vaikenemista (sanoittamisen vaikeus, häpeä) Meteli Raivokas ja vihainen, asiaton kommentointi ja palaute, joka useimmiten ohitetaan kuulemisesta huolimatta Kohina Ohitetun puheen, toiveen ja kokemuksen ohella viranomaisen silmin irrationaalista toimintaa tai toimimattomuutta Yhteistyön kitkaa, välinpitämättömyyttä ja epätarkoituksenmukaisia valintoja 7
Nuorilähtöisyys: mahdollisuus määritellä omat tavoitteet Mulla on kokemus että monen nuoren kohdalla, joiden kohdalla mietitään kuinka motivoituneita (ne on), niin heidän kohdalla ongelmana on ne työskentelyn tavoitteet, jotka ei ole heistä itsestään lähtöisin. Päästäisi jotenkin siitä, että me tiedetään täällä parhaiten, miten teidän pitäisi elämällänne tehdä. Se jos jokin saa aikaiseksi vastustusta ja luottamuksen puutetta. (Ote tutkimushaastattelusta 2017) 8
Nuorilähtöisyys: mahdollisuus määritellä työskentelyn luonne Kohtaamisen ja nuoren kuulemisen kehittäminen; vertaisuuden ja toiminnallisuuden hyödyntäminen Kun näillä nuorilla on pikkuisen puutteellinen se valmius, että tullaan koppiin ja aletaan puhua jostain tärkeestä, pintaa syvempää. Hirveen hyvin syntyy keskustelua sitten toiminnan yhteydessä kun siinä vapautuu. (Ote tutkimushaastattelusta 2017) 9
Kontekstin merkitys ja ammattilaisen rooli nuoren elämässä Ammattilaisen ja nuoren suhde, nuoren tunteminen ja tuen tarjoaminen Nuoren suhde tukea tarjoavaan tahoon Avun vastaanotto edellyttää luottamusta aikuiseen Nuoren tarve tulla myönteisesti tunnistetuksi Nuoren rooli ja käytös eri ympäristöissä Sama nuori voi näyttäytyä hyvin erilaisena eri näkökulmista Tilanteiden tulkinta ja erilaisten näkökulmien yhdistäminen Monipuolisen tiedon kerääminen olennaista 10
Johtopäätökset: Miksi yhteistyötä tarvitaan? Nuorten kuulemispyrkimykset eivät ole vailla ongelmia Palveluiden puhevaltaisuus ja sanallisen ilmaisun vaatimus Rajallisesti aikaa tutustua ja rakentaa luottamusta, tulkita viestejä Huomion kiinnittäminen palvelun, ei nuoren, kannalta olennaiseen tietoon Nuorten lisäksi äänen antaminen niille ihmisille, jotka seuraavat päivittäin läheltä nuorten elämää (läheiset ja ammattilaiset) Nuoren elämän tarkastelu palvelukehyksen ulkopuolella: tekijät jotka ohjaavat olennaisesti nuoren toimintaa Näkökulmien ja tiedon kerääminen eri toimijoilta ja osaamisen jakaminen Tarpeiden tunnistaminen, nuoren tavoittaminen, luottamus, motivaatio tukeen, sopivien palveluiden löytäminen 11
Osa 2) Millaisia kokemuksia ammattilaisilla on yhteistyöstä? Se on jännä huomata, että ne jotka menee sujuvasti, niin ne unohtaa, kun ne menee niin sujuvasti. (ote tutkimushaastattelusta 2017) 12
Monialaisen yhteistyön tavoite Monialainen yhteistyö on ammattilaisten työskentelyä yhdessä siten, että valta, tieto ja osaaminen jaetaan: Isoissa verkostoneuvotteluissa aika ajoin unohtuu, että kaikki tarkastellaan sitä samaa asiaa eli nuoren hyvinvointia, mutta tarkastellaan hyvin eri näkökulmista [--] Verkostot ja moniammattillinen työ parhaimmillaan on sitä että jokainen joka palaverissa istuu, niin on [nuoren] eri elämän osa-alueille hyötyä ja että on toisistaan tietoisia... (ote tutkimushaastattelusta 2017) 13
Mitä yhteistyö on käytännössä? Esteet ja epäselvyydet tiedonvaihdossa: mitä tietoa ammattilaiset voivat jakaa keskenään ja mitkä ovat vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia asioita käytännössä? Salassapitovelvollisuuteen vedotaan herkästi silloinkin, kun se ei palvele nuoren etua Luottamuksen puute, joka näkyy esimerkiksi toisen ammattitaidon tai ratkaisujen vähättelynä Ammattilaisilla kokemus että omia näkemyksiä ei kuunnella tai oteta huomioon päätöksiä tehtäessä Käytäntöjen puutteet: kommunikointi, keskustelu vähäistä, yhteydenotto työlästä 14
Mitä yhteistyö on käytännössä? havaintoja tutkimushankkeista Miten yhteistyötä konkreettisesti tehdään? Kuka tekee? Millaisin tavoittein? Systemaattisuus vs. tarpeen mukaan? Esimerkkejä yhteistyön muodoista: 1) Virastolähtöinen yhteistyö verkostopalaverit 2) Persoonalähtöinen yhteistyö aktiivinen jalkautuminen 3) Yhdessä tekeminen jaettu kasvatuskumppanuus 15
1) Virastolähtöinen yhteistyö Viralliset verkostopalaverit yhteisöjä ja yksittäisiä asiakkaita varten Ei riippuvaista yksittäisistä työntekijöitä Systemaattiset rakenteet yhteistyölle ja ajan varaaminen Mutta Mä oon ite kokenut kaikennäköisissä verkostopalavereissa, että ne ihan yhtä tyhjän kanssa, jos me ihmiset ei voida jutella ihan avoimesti asioista. Niin kuin me näemme ja koemme ja vaihtaa ajatuksia. Ne saa niin ihmeellisen virallisen leiman kun lyödään kansiot pöytään ja tullaan kansiot kainalossa. (ote tutkimushaastelusta 2017) 16
2) Persoonalähtöinen jalkautuminen Aktiivisuus ja yhteistyö nuoren verkostoissa, perheen ja tarvittavien ammattilaisten mukaan ottaminen Luottamusta ammattilaisten välillä voidaan rakentaa tutustumalla toisten työhön arvostavasti Nuori käy täällä kerran viikossa tunnin, mutta kaikki muut tunnit siellä omassa eletyssä arjessa. Ne ihmiset siellä tietää siitä todennäköisesti paljon enemmän, kun mä voi koskaan tietää. Mä koen itse kauheen hyödyllisenä tehdä töitä niiden ihmisten kanssa, jotka siinä hänen elämässä on. (ote tutkimushaastattelusta 2017) Mutta: systemaattisuuden puutteet, yhdenvertaisuus, ajan riittäminen 17
3) Kasvatuskumppanuuteen*perustuva yhdessä tekeminen Esimerkkinä Kaikki käy koulua- toimintamalli - Sosiaali- ja nuorisotyön sekä koulun yhteinen malli - Pitkäkestoinen ja kouluun kytketty pienryhmämuotoinen toiminta - Nuorten pärjäämiskyvyn kehittäminen: hyödynnetään vertaisuutta ja myönteistä tunnistamista** Sivutuotteena toiminta tuonut aikuisia uuteen rooliin*** - Aikuisten taito kohdata nuoria lisääntynyt - Ymmärryksen lisääntyminen nuoria ja toisten ammattikuntien työtä kohtaan - Moniammatillisten verkostojen laajentuminen ja yhteistyön lisääntyminen lähitoimijoiden kanssa * Kiilakoski 2014 ** Häkli ym. 2015 ***Gretschel & Hästbacka 2016 18
Lopuksi Aito yhteistyö vaatii yhteisen sisällön: yhteistyö on keino saavuttaa jotakin Huomioitava lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet rakenteiden tarvetta ei ymmärretä ennen kuin ne puuttuvat Tehdään yhteistyötä muutenkin kuin ongelmien ilmetessä Tiedon kerääminen, vaihtaminen ja kokonaisuuden hahmottaminen Ammattilaisten osaamisen kehittäminen Uusien käytäntöjen kehittäminen: palvelujärjestelmän vastaaminen nuoren tarpeisiin? Kiinnostus, arvostus ja tutustuminen yhteistyön lähtökohdaksi oman osaamisen ja tietojen rajat 19
Lähteet: Aaltonen, Sanna, Berg, Päivi & Ikäheimo, Salla (2015) Nuoret luukulla. Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä. Julkaisuja 160. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Aaltonen, Sanna & Hästbacka, Noora & Kivijärvi, Antti (2017) Metelin, kohinan ja hiljaisuuden kohtaaminen hyvinvointipalvelujen haasteena. Teoksessa: Nuoret aikuiset hyvinvointipalvelujen käyttäjinä ja kohteina (toim. Aaltonen & Kivijärvi) Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Julkaisuja 198 Gretschel & Hästbacka (2016) Onnistunut monialainen nuorten kohtaamisen malli Arviointi Kaikki käy koulua -toiminnan vaikutuksista. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, julkaisuja 1/2016 & Nuorisotutkimusverkosto Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 109 Häkli, Jouni & Kallio, Kirsi Pauliina & Korkiamäki, Riikka (2015) Myönteinen tunnistaminen. Nuorisotutkimusverksoto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 171, Kenttä. Juvenes, Tampere. Juvonen, Tarja (2015) Sosiaalisesti kontrolloitu, hauraasti autonominen. Nuorten toimijuuden rakentuminen etsivässä työssä. Nuorisotutkimusverksoto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 165, Tiede. Unigrafia: Helsinki. Kiilakoski, Tomi (2014) Koulu on enemmän. Nuorisotyön ja koulun yhteistyön käytännöt, mahdollisuudet ja ongelmat. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, Verkkojulkaisuja 107 Muukkonen, Tiina & Nevanen, Saila & Ohisalo, Maria & Turunen, Saija (2014) Yksikin aikuinen riittää nuoren sosiaalinen vahvistaminen ja voimaantuminen Luotsi-toiminnassa. Nuorisotutkimus 3/2014: 17-32. Myllyniemi, Sami (2016) Arjen jäljillä. Nuorisobarometri 2015. Nuorisotutkimusverkosto. Puuronen, Anne (2014) Etsivän katse Etsivä nuorisotyö ammattina ja ammattialan kehittäminen näkökulmia käytännön työstä. Julkaisuja 144. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. 20