Miten? Kaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluille



Samankaltaiset tiedostot
Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Asiakkuus, toimintalähtöinen kehittäminen ja tietomallit Päivi Sutinen, KT, palvelujen kehittämisjohtaja, Espoon kaupunki

Miksi sähköisiä palveluja kansalaisille? Kehittämisen lähtökohdat, haasteet ja onnistumiset

Espoo-tarina ja maahanmuuttajat - muutamia poimintoja kaupungin strategiasta

Kokonaisarkkitehtuurin hallinnalla kaupunkihaasteet kuriin. Kurttu seminaari , Kuntatalo Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

ESPOO. Euroopan kestävin kaupunki

Espoon ennakoivat analyysit strategiaprosessin käynnistäjänä

Espoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen

Ratkaisukehitys ja kokonaisarkkitehtuuri. Kurttu-seminaari: Hannes Rauhala

Asiakkuus- ja toimintaperustaisuus muutosdriverina Työkaluja ja kokemuksia Espoosta

Espoo-tarina Kuninkaantien varrelta kaupunkikeskusten verkostoksi

6Aika Avoin Osallisuus ja Asiakkuus - JUHTA kesäseminaari / Turku -

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Demokratiapäivä Kuntaliitto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 249. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Matkaopas parhaaseen asukaskokemukseen

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

Metropolialueen erityistarpeet ammattikorkeakoulujen toiminnalle

Strategiamalli ja strategiaprosessi valtuuston näkökulmasta

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Asiakaskokemuksen mittaamisen kehittäminen

Talousarvio ja suunnitelma 2016

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 367. Kaupunginhallitus Sivu 1 / Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmasuunnitelmien hyväksyminen

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Henkilöstön ohjeistaminen JUDO-työpaja Juho Nurmi, tietosuojavastaava, Espoon kaupunki

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Ohjelmajohtamisen käyttöönotto yrityksissä STRAP PPO-tutkimusprojektin loppuseminaari

Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

Tietohallinnon monet kasvot hallinnon näkökulma

Talousarvio ja suunnitelma Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Espoon kaupunki

Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset

Toimikuntien tehtävät

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

Kaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

- Committed to Excellence

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena Leena Kononen

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Kuninkaantien varrelta kaupunkikeskusten verkostoksi

Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet

Fuusio mahdollistajana sote-digitalisaation kehityksessä

Ohjelmajohtaminen julkisella sektorilla: Case Espoon kaupunki

Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana

Projektin tilannekatsaus

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Uuden sukupolven organisaatio

VSSHP talouden ja toiminnan muutostarpeet Kuntaneuvottelut Samuli Saarni, jyl

Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi

Kartta johtaa kotiin - kodin hyvinvointipalvelut ikäihmisille

Uuden sukupolven organisaatio

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

KUNTAKANVAS PAREMPAA TOIMINNAN SUUNNITTELUA NYT JA TULEVAISUUDESSA. Työkalu asiakaslähtöisen liiketoiminnan suunnitteluun

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä

Valtuustoseminaari. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

Strategia Luotsaa hyvinvointia

KOTIHOIDON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Tiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI

Oma Häme arvot ja strategiset painopisteet - luonnos Marjo Lindgren Oma Häme projektipäällikkö

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Sote-ICT Alustavia arvioita kustannuksista ja resurssitarpeista

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM

Arjen turvaa kunnissa

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa

Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty

(täydennetään) Toimintakate, M. Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta.

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Kajaanin Mamsellin toimintastrategia

Transkriptio:

Miten? Kaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluille Kunnallistieteen päivät Kuntien ja korkeakoulujen yhteistyö kuntakehityksen tukena 10.10.2013 Päivi Sutinen, KT, palvelujen kehittämisjohtaja

Kaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluille Lähtöhaaste Kukin kuulee vain sen minkä ymmärtää. Goethe 12.10.2013 2

Lähtöhaaste 1 miten järjestää ja tuottaa palveluja, rakentaa kaupunki-infraa edistää alueen elinvoimaisuutta kustannusvaikuttavasti, kun asukkaat ja palvelutarpeet - kasvu jatkuu lapset ja maahanmuutto kasvattavat vanhusten määrä ja suhteellinen osuus kasvaa vieraskielisen väestön osuus kasvaa investointiohjelma - ennätyksellisen suuri kaupunkirakenteen tiivistäminen asuntotuotanto ja peruskorjaukset 12.10.2013 3

Lähtöhaaste 2 Kriittinen menestystekijä Miten muutetaan johtaminen ja toiminta hallinnoinnista asiakkuusperustaiseen toiminnan hallintaan ja kehittämiseen? TEKEMINEN, TUOTTAVUUS, VAIKUTTAVUUS Asiakkuuden määrittyminen Organisaatio/yksikkö määrittää asiakkaan Professio määrittää asiakkaan Asiakas jokaisen siilon asiakas erikseen Asiakkuus pirstaloituu

Uusi tapa tehdä strategia Espoo-tarina

Mistä olemme tulossa? Espoo täyttää 555 vuotta kesällä 2013. Espoon ajanlasku alkaa siitä, kun Espoon seurakunta irtautui Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458. Espoon keskuksessa sijaitseva Espoon tuomiokirkko on pääkaupunkiseudun vanhimpia rakennuksia. Kuninkaantie Turusta Viipuriin Helsinki-Turku rautatie Tapiolan rakentaminen Kaupungiksi 250 000 asukasta 800-1000 jkr 1200 1458 1903 1950 1953 1963 1972 1997 2010 2010 2011 2013 Pysyvä asutus vakiintuu Espoon seurakunta Tuomiokirkko 20 000 asukasta Kauppalaksi 200 000 asukasta Metron rakentaminen alkaa Espoo 555 12.10.2013 6

Missä olemme? Tänään Espoo on viiden kaupunkikeskuksen ja kahden paikalliskeskuksen muodostama 260 000 asukkaan kaksikielinen ja monikulttuurinen kaupunki, jossa on kattavat palvelut kaikille espoolaisille. Asukkaat ja palvelutarpeet - kasvu jatkuu lapset ja maahanmuutto kasvattavat vanhusten määrä ja suhteellinen osuus kasvaa vieraskielisen väestön osuus kasvaa Investointiohjelma - ennätyksellisen suuri Kaupunkirakenteen tiivistäminen Asuntotuotanto ja peruskorjaukset T3 huipputeknologia TKK/Aalto VTT Nokia, Kone, Orion StartUpit Suuret haasteet taloudellinen toimintaympäristö kestävä kehitys tietoyhteiskuntakehitys kaupungistuminen ikääntyminen Kaupunkikeskukset Tapiola Matinkylä Espoonlahti Leppävaara Espoon keskus Luonto on lähellä saaria 165 ja järviä 95 merenrantaa 58 km pinta-ala 528 km² 12.10.2013 7

Minne olemme menossa? Kestävä ja luonnonläheinen Espoo Aktiiviset espoolaiset Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen Kaikkien Espoo Kaupungin johtaminen 12.10.2013 8

Yksinkertaisempi, selkeämpi ja suuntaa-antavampi strategia Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa.

Monikeskuksinen kaupunki- rakenne ja palveluverkko Kaupunkikeskus Lähi- keskus Kaupunkikeskus Lähi- keskus Kaupunkikeskus Lähi- keskus Kaupunkikeskus Lähi- keskus Kaupunkikeskus Lähi- keskus

Konkreettiset kehittämislupaukset asiakkaille Asiakassegmentti Kehitysohjelma Hyötytavoitteet Kuntalainen Osallisuus Toimiva päätöksenteko Palkitseva lähitekeminen Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Avoin osallistuminen ja vaikuttaminen Nuori Ikääntyvä Yrittäjä Nuorten elinvoimaisuus Elinvoimaa ikääntyville Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta Nuorten asunnottomuus vähenee Nuorten työttömyys vähenee Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Sujuva omaishoito Yksinäisyys vähenee Kilpailukyvyn edistäminen Innovaatioiden hyödyntäminen Yrittäjyyden tukeminen Kansalainen Kestävä kehitys Kestävä elämäntapa Kestävä verkostomainen kaupunki Espoon luonto ja ympäristö Ilmastotyön koordinointi Energiaratkaisut Kestävät liikkumisratkaisut

Kaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluille Koppi tuottavuushaasteesta kokonaisarkkitehtuurin hallinnalla 12.10.2013 12

MISSIO VISIO STRATEGIA Miten toimintaympäristö ja oma tilanne vaikuttaa? Missä on onnistuttava? LIIKETOIMINTAMALLIT Miten rahoitamme toimintamme? Missä palvelutuotannossa olemme mukana? Parempi johtaminen ja kokonaishallinta KA-työ TOIMINTAMALLIT Miten toimimme, mitä teemme itse, mitä ostamme? Miten kehitämme toimintaa? TOIMINTA A RESURSOINTI HR-työ Henkilöstö Organisaatio PROSESSIT Ydin-, ohjaus- ja tukiprosessit Kustannusvaikuttavuus Tuottavuus KYVYKKYYS Tilatyö ICT-työ A Tilat Tieto Tietojärjestelmät Teknologia 12.10.2013 JUPS Heikkilää mukaellen

Parempi kehittämisen priorisointi kokonaisarkkitehtuurin avulla Strategia Visio, strategiset päämäärät, tavoitteet Kriittiset menestystekijät Kokonaisarkkitehtuuriperiaatteet Toimintamalli HR-työ Tieto Palvelut Asiakkuudet HR - osaaminen Organisaatio- tehtävät Prosessit ICT-työ Tietovirrat Tietojärjestelmät Ohjausprosessit Ydinprosessit 1. asiakkuuksien hallinta 2. palvelujen järjestäminen 3. palvelutuotanto Tukiprosessit TILA-työ Tieto Tilojen rakentaminen, vuokraaminen K E H I T T Ä M I N E N Johtaminen Kopetenssit Teknologia Kuva: Mukaellen Turun kaupungin IT-johtaja Jussi Vira 14 Rakentaminen Kaavoittaminen 14

Ohjausprosessit Yhteensopiva tekeminen Yhteisöt Yritykset Kuntalaiset ASIAKAS- TARVE Käyttäjä Ydinprosessit Y1. Asiakkuuksien hallinta Y2. Palvelujen järjestämisen hallinta Y3. Palvelutuotannon hallinta Yhteisöt Yritykset Kuntalaiset ASIAKAS- VAIKUTUS Tukiprosessit 15

Yhteensopiva ja toimintalähtöinen käsitteistö käyttöön Ydinpalvelut oleellisin syy miksi asiakas haluaa tai tarvitsee palvelua Tukipalvelut ydinpalvelun välttämätön osa Lisäpalvelut tuo lisäetuja, ei välttämättömiä Asiointipalvelut ohjaa ja neuvoo ydin-, tuki- ja lisäpalvelluista 8.12.2012

Johtamisen ja kehittämisen avainkysymykset 1. Keitä ovat asiakkaamme? 2. Mitkä ovat palvelumme? 3. Miten tuotamme palvelumme? 4. Miten palvelutuotantoamme ohjataan? 5. Miten palvelutuotantoamme tuetaan? 6. Mitä tietoa tarvitaan? Asiakasprosessit Palvelukori, tuotteistetut palvelut Ydinprosessit Ohjausprosessit Tukiprosessit Tietotarpeet, avoin data / suojattu data Minkä voi toteuttaa DIGITAALISESSA KERROKSESSA? Mikä pitää toteuttaa FACE TO FACE KERROSESSA?

Kaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluille Koppi kehittämistoiminnasta ohjelma- ja projektijohtamisella 12.10.2013 18

Kehittämisen kokonaisuus Taso 1 Taso 2 Taso 3 Laadukas toiminta jatkuva parantaminen, itsearviointi Linjajohtaminen Palvelujen järjestämisen johtaminen Verkostojen johtaminen Projektijohtaminen Ohjelmajohtaminen V E R K O S T O T 12.10.2013

Projektisalkunhallinnan taso Kehittämisen kohdentaminen projekti- ja ohjelmajohtamisella Valmistelun aloitus Suunnittelupäätös Toteutuspäätös Tuotosten hyväksyminen Projektin lopetus P0 P1 P2 P3 P4 Jälkiarviointi JA Suunnitteluvaihe Projektiidea Valmisteluvaihe Toteutusvaihe Lopetusvaihe Hyötyjen seuranta Projektinjohtamisen taso Asettaminen Projektin suunnittelu Toteutuksen ohjaus TP TP Lopetus Projektityön toteutustaso Projektin tuotos Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro 20

Kaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluille Haaste kumppaneille: tehdään yhdessä Espoo-tarinaa 12.10.2013 21

Asiakkuus ja kumppanuus mahdollisuutena Asukkaat ja palvelut toiminnan tavoitteet kehittämisen tavoitteet Asiakkaat, käyttäjät, järjestäjät, tuottajat, kehittäjät Elinvoima ja kilpailukyky toiminnan tavoitteet kehittämisen tavoitteet palvelut, prosessit, tieto Päivi Sutinen - @PSutinen Kehitysohjelmat S I T O S O T E T T Y T Johtaminen ja resurssointi toiminnan tavoitteet kehittämistavoitteet 12.10.2013 22

Palvelujen järjestämisen monikanavaisuus mahdollisuutena Copyright Kuntien Tiera Oy / PSOP/palvelusetelit 23

Kohdennetumpi kehittäminen Strategia Nykytila 2013 Espoo-tarina Kehittämisen tiekartta toteuttamiseen 1. Poliittiset kehitysohjelmat asiakkuus 2. Talouden tasapaino ja tuottavuus -ohjelma Tavoitetila 2016 Päämäärät, valtuustokauden tavoitteet Poliittisten kehitysohjelmien hyötytavoitteet Toimialojen tarinat ja valtuustokauden tavoitteet Toiminta-arkkitehtuurin kuvaus - karkean tason kuvaus kesä syyskuu 2013 - kuvauksen kohteena: nykytila, karkea tavoitetila ja kehittämisen tiekartta - sisäisenä kumppanina toimialat ja ulkoisena sparrarikumppanina Deloitte Tietoarkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Asiakkaat Palvelut Prosessit Tietovirrat Sovellukset Integraatiot Infrastruktuuri Standardit

Kumppanuuksien kohdentaminen tavoitteiden suunnassa kyvykkyyksien perusteella Siiloutuneesta kumppanuudesta Strategisesti kohdennettuun kumppanuuteen paremmalla arkkitehtuurin hallinnalla Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 12.10.2013 25

Itsearviointia 3. Ohjausprosessit Yhteisöt Yritykset Kuntalaiset ASIAKAS- TARVE Käyttäjä Ydinprosessit Y1. Asiakkuuksien hallinta Y2. Palvelujen järjestämisen hallinta Y3. Palvelutuotannon hallinta Yhteisöt Yritykset Kuntalaiset ASIAKAS- VAIKUTUS Tukiprosessit 26

Mihin huomio 1? 1. Keitä ovat asiakkaamme? 2. Mitkä ovat palvelumme? 3. Miten tuotamme palvelumme? 4. Miten palvelutuotantoamme ohjataan? 5. Miten palvelutuotantoamme tuetaan? 6. Mitä tietoa tarvitaan? Asiakasprosessit Palvelukori, tuotteistetut palvelut Ydinprosessit Ohjausprosessit Tukiprosessit Tietotarpeet, avoin data / suojattu data Minkä voi toteuttaa DIGITAALISESSA KERROKSESSA? Mistä suurimmat hyödyt? Mikä pitää toteuttaa FACE TO FACE KERROSESSA?

Mihin huomio 2? Yhteensopiva ja toiminta-lähtöinen käsitteistö ja sen käyttö Mistä suurimmat hyödyt? Ydinpalvelut oleellisin syy miksi asiakas haluaa tai tarvitsee palvelua Minkä voi toteuttaa DIGITAALISESSA KERROKSESSA? Mikä pitää toteuttaa FACE TO FACE KERROSESSA? Tukipalvelut ydinpalvelun välttämätön osa Asiointipalvelut ohjaa ja neuvoo ydin-, tuki- ja lisäpalvelluista Lisäpalvelut tuo lisäetuja, ei välttämättömiä 8.12.2012

@Psutinen paivi.sutinen@espoo.fi sutinen.paivi@gmail.com