Munkkiniemen yhteiskoulu opetussuunnitelma 2005 tarkastettu 12.09.2009
Sisällys 1. Munkkiniemen yhteiskoulun arvoperusta, tehtävä ja toiminnan tavoitteet 11 1.1. Arvoperusta 11 1.2. Koulun tehtävä ja tavoitteet 11 1.2.1. Koulun tehtävä 11 1.2.2. Koulun tavoitteet 12 1.3. Toiminta-ajatus 13 2. Koulun toimintakulttuuri 14 2.1. Oppimiskäsitys 14 2.2. Opiskeluympäristö 14 2.3. Toimintakulttuurin pääpiirteet 15 2.3.1. Tapakasvatus 15 2.4. Opetusmenetelmät ja työtavat 15 2.5. Oppilaiden osallisuus 16 2.6. Yhteistyö 16 2.7. Koulukirjasto 17 3. Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt 18 3.1. Tuntijako 18 3.1.1. Perusopetuksen tuntijako 18 3.1.2. Lukion tuntijako 19 3.2. Kieliohjelma 22 3.3. Koulun painotukset 22 3.4. Opetusjärjestelyt 22 3.5. Oppilaaksiotto 22 4. Ohjauksen järjestäminen 25 4.1. Ohjaustoiminnan tehtävät ja tavoitteet munkkiniemen yhteiskoulussa 25 4.2. Ohjauksen osa-alueet ja työnjako 25 4.2.1. Ohjauksen toteuttaminen 25 4.2.2. Ohjaukseen liittyvä tiedottaminen ja yhteistyö 26 4.3. Oppimissuunnitelma (pk) 26 5. Opiskelun tuki 27 5.1. Tukiopetus (PK) 27 5.2. Erityisopetus (PK) 27 5.2.1. Osa-aikainen erityisopetus 27 5.2.2. Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus 28 5.2.3. Valmistava opetus 29 5.3. Opiskeluun liittyvä erityinen tuki (lu) 29 5.4. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 30
6. Hyvinvoinnin tukipalvelut 31 6.1. Oppilashuolto 31 6.2. Muut tukipalvelut 32 6.2.1. Kerhotoiminta 32 6.2.2. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta 32 6.2.3. Kouluruokailu 32 6.2.4. Koulumatkat 33 6.2.5. Koulunkäyntiavustajatoiminta 33 7. Yhteistyö 34 7.1. Kodin ja koulun yhteistyö 34 7.2. Koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö 34 7.3. Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa 35 7.4. Työelämäyhteistyö 35 7.5. Kansainvälinen yhteistyö 35 8. Arviointi (pk) 36 8.1. arviointi opintojen aikana 36 8.1.1. Oppilaan arvioinnin tehtävä ja periaatteet 36 8.1.2. Oppilaan itsearviointi 37 8.1.3. Työskentelyn arviointi 37 8.1.4. Käyttäytymisen arviointi 37 8.1.5. Arvioinnin toteuttaminen 40 8.1.6. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden arviointi 40 8.1.7. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi 40 8.1.8. Maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli 41 8.1.9. Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet 41 8.1.10. Hylätyn suorituksen korottaminen erillisessä kuulustelussa 42 8.2. Päättöarviointi 42 8.3. Todistukset 42 8.3.1. Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset 42 8.3.2. Päättötodistus 43 8.4. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu 43 9. Arviointi (lu) 44 9.1. Opiskelijan oppimisen arviointi 44 9.1.1. Kurssisuorituksen arviointi 44 9.1.2. Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen 45 9.1.3. Opinnoissa eteneminen 45 9.1.4. Opintojen hyväksilukeminen 45 9.1.5. Kurssin suorittaminen opetukseen osallistumatta (itsenäinen opiskelu) 46
9.2. Opiskelijan oppimisen arviointi opintojen päättövaiheessa 47 9.2.1. Oppiaineen oppimäärän arviointi 47 9.2.2. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet 48 9.2.3. Lukion oppimäärän suoritus 48 9.2.4. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu 48 9.2.5. Todistukset ja niihin merkittävät tiedot 48 10. Koulun itsearviointi 50
Ainekohtainen osa, perusopetus Äidinkieli ja kirjallisuus 53 Suomi toisena kielenä 60 Kielet yleistä 62 Englanti 64 A-ranska 67 A-saksa 70 B-kielet 73 Ranskan kieli 74 B-saksa 76 Toinen kotimainen (A1 ja A2) 78 Ruotsi (B1) 79 Matematiikka 81 Soveltuvuuskoekoulujen matematiikka 87 Biologia 93 Maantieto 97 Terveystieto 102 Fysiikka 108 Kemia 113 Uskonnot 116 Evankelisluterilainen uskonto 118 Uskonto, Ortodoksinen 121 Elämänkatsomustieto 124 Historia 128 Yhteiskuntaoppi 131 Musiikki 134 Kuvataide 137 Valinnainen kuvataide 141 Kotitalous 144 Valinnainen kotitalous 147 Käsityö 149 Liikunta 155
Valinnainen liikunta 162 Valinnainen koripallo 163 Oppilaanohjaus 164 Ilmaisutaito 165 Mediakasvatus 167 Tietotekniikka 170
Ainekohtainen osa, lukio Äidinkieli ja kirjallisuus 175 Vieraat kielet 183 Englannin kieli A1 ja A2 185 Ranskan kieli 189 Saksa 195 Toinen kotimainen kieli 200 Espanjan kieli 206 Venäjä 209 Latina 210 Matematiikka 211 Matematiikan lyhyt oppimäärä 222 Biologia 226 Maantiede 234 Fysiikka 240 Kemia 248 Uskonto 253 Evankelis-luterilainen uskonto 255 Ortodoksinen uskonto 259 Elämänkatsomustieto 263 Filosofia 269 Psykologia 274 Historia 280 Yhteiskuntaoppi 289 Liikunta 296 Musiikki 301 Kuvataide 305 Terveystieto 313 Opinto-ohjaus 317 Tietotekniikka 321 Tekstiilityö 323 Tekninen työ 325
Kotitalous 326 Ilmaisutaito 327 Liikenneopetus 329 Viestintäkasvatus 330 LIITTEET Todistuslomakkeet Tietostrategia Tiivistelmä kriisisuunnitelmasta Tiivistelmä kiusaamisen torjuntasuunnitelmasta Tiivistelmä päihdetorjuntaohjelmasta Soveltuvuuskoekoulujen matematiikan opetussuunnitelma Kirjaston käyttö
1. MUNKKINIEMEN YHTEISKOULUN ARVOPERUS- TA, TEHTÄVÄ JA TOIMINNAN TAVOITTEET Munkkiniemen yhteiskoulu on kannatusyhdistyksen ylläpitämä, perusopetuksen (vuosiluokat 7-9) ja lukion käsittävä oppilaitos, jonka tehtävänä on antaa oppilaille ajan vaatimuksia vastaava monipuolinen yleissivistys. Siihen kuuluvat tiedollisten ja taidollisten perustavoitteiden saavuttaminen kirjatuissa yhteisissä oppiaineissa, suomalaisen kulttuurin tuntemus ja perusvalmiudet kansainväliseen kanssakäymiseen. Valinnaisaineiden ja valinnaisten oppimäärien avulla oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia painottaa opinto-ohjelmaansa oman kiinnostuksensa ja yksilöllisten taipumustensa suuntaisesti. 1.1. ARVOPERUSTA Me Munkkiniemen yhteiskoulussa tiedostamme velvollisuutemme ja oikeutemme ja pyrimme kaikissa toimissamme totuuteen. meillä jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen. arvostamme monipuolista yleissivistystä ja valmiutta jatkuvaan oppimiseen. rakennamme osaltamme suomalaista kulttuuria ja identiteettiä. edistämme kansojen ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja ymmärtämystä. vahvistamme yhteisöllisyyttä ja vastuunottoa, hyvää käytöstä ja yhteistyötä. edistämme tasa-arvoa ja demokratiaa, kunnioitamme jokaisen ihmisarvoa ja pidämme yhdessä huolta ystävällisestä, kannustavasta ja oikeudenmukaisesta ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista; emme salli minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää emmekä rasismia. toimimme elämää ja ympäristöä kunnioittaen ja kestävää tulevaisuutta rakentaen. 1.2. KOULUN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET 1.2.1. Koulun tehtävä Munkkiniemen yhteiskoulun tehtävänä on järjestää opetusta ja tukea kotien antamaa kasvatusta sekä auttaa oppilaita saavuttamaan kansalaisyhteiskunnassa vaadittavat sosiaaliset taidot. Päämääränä on myönteisesti itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöön suhtautuva, valistunut ja aktiivinen nuori ihminen. Koulu arvostaa yleissivistävää koulutusta, tukee oppilaita ja kannustaa heitä jatko-opintoihin. Tämä huomioidaan opinto-ohjelman suunnittelussa ja käytännön opetustyössä. Pedagoginen linja jatkuu perusopetuksesta lukioon. Opetuksessa painotetaan oppiaineiden hyvää hallintaa ja tarjotaan oppilaille mahdollisuuksia jatko-opintovalmiuksiensa kehittämiseen. Koulua kehitetään monipuolisena yleiskouluna. Oppilaille pyritään antamaan riittävät tiedot ja taidot oman elämän suunnitteluun ja hallintaan yhteiskunnassa, jossa opiskelun ja kouluttautumisen merkitys on erittäin suuri. 11
1.2.2. Koulun tavoitteet Munkkiniemen yhteiskoulun opetussuunnitelma 2005 Yleiset koulutuspoliittiset tavoitteet on määritelty laeissa ja asetuksissa sekä niiden nojal la annetuissa opetussuunnitelman perusteissa. Koulun tulkinta näistä tavoitteista johdetaan siitä, mitä pi däm me tär keänä arvi oi des samme ihmisen suhdetta tietoon, omaan it seen sä, toi siin ihmi siin, ku lttuuriin, työhön ja ympäristöön. Yleissivistys Yleissivistyksellä tarkoitetaan tietoihin, taitoihin ja arvoihin perustuvaa kykyä hallita elämäänsä ja vai kuttaa valistuneella tavalla yh teisten asioiden hoitoon. Yhteiskunnan jäsen tarvitsee eri tie donaloilla sisällöllisen lukutaidon voidakseen omaksua ja suhtautua tietoon kriittisesti. Kou lun eri oppiai neet tarjoavat eri laisia näkökulmia ja aineksia tämän taidon kehitty miselle. Niihin sisältyy teknolo gis ta, mate maattista, luonnon tieteellistä, hu manistista ja yh teis kunnallista tietoa, jota nuori tarvitsee sekä oman per soonallisen kasvun sa että ammat tiopintojensa pohjaksi. Yleissi vistykseen kuuluu myös eettisten ja esteettisten arvojen ymmär täminen sekä kyky tarkastella asi oita eri näkökul mista ja il maista ajatuksiansa erilaisin vies tintämenetelmin. Perus opetuksen ja lukion opetusohjelmassa painotetaan teknologista yleissivistystä sekä sen pohjana olevaa luonnon tieteellistä maailmankuvaa ja siihen liittyvää matemaattista perussivistystä. Tällöin kiinnitetään huomiota myös teknologian vaikutuksiin luontoon ja ympäristöön. Opetuksessa painotetaan kestävän kehityksen periaatteen tär keyttä ja ekologista vastuuta. Humanistinen näkö kulma on välttämätön koulun opetusohjelmassa. Humanistis-yhteiskuntatieteelliselle sivistykselle on ominaista k aik keen ihmi sen toi mintaan li ittyvän arvoulottuvuu den mukanaolo. Niin histo ria, yhteiskunta tieteet, filosofia, psyko logia ja katsomusaineet kuin myös tai teellinen yleissivistys antavat ma teriaalia arvo jen sel keyttä miseen ja arvovalinto jen tekoon. Sik si niillä on kes keinen merkitys arvo jen omaksumi ses sa. Hu manistiset ja taideaineet tarjoavat opiskelijalle myös aineksia sa mastua erilaisiin yhteisöihin ja siten rakentaa it selleen i den titeet tiä. Näihin seikkoihin perustuu humanis tis-yhteiskun nal listen aineiden tärkeä merkitys kasvavan nuoren per soonalli suu den muo toutu misessa ja ke hityk ses sä. Tasa-arvoinen vuorovaikutus muiden kansojen kanssa yhdentyvässä Euroopassa edellyt tää sekä vie raiden kielten taitamista, oman kansallisen kulttuurin että yhteisen eurooppalaisen kulttuuripe rinteen tuntemista. Hyvä äi din kielen taito on läh tö koh tana kie litaidon laajenta miselle ja mui den kom munikaa tiov almiuksien ke hittämiselle. Kieli on kommunikoinnin välttämätön väline, mutta myös kulttuuri-ilmiö. Kielen oppiminen on samal la kulttuuriin tutustumista. Kielen opiskelu ei siis ole vain välineellistä vaan myös sisällöl listä. Oman kielen tunteminen on samalla it sensä tuntemista, vieraan kielen osaaminen samalla toisen kult tuurin ymmärtämistä. Esi intyminen suoma laisena maailmal la edellyttää oman ainutlaa tuisuuden, kan salli sen kulttuu rimme, Suomen historian ja mui den kansallisen identi teetin perusaineksien tuntemis ta. Kansallista identiteettiä tarvitaan hahmotettaessa ajallemme ominaisia maa ilmanlaa juisia riippuvuussuhteita sekä erityisesti kansain väliseen vuorovai kutukseen perustu vaa eu rooppalaista identiteet tiä. Opetus tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden muodostaa käsityksen nyky-yhteiskunnan historiallisista juurista ja niistä keskeisistä prosesseista, joiden tulosta nykyinen maailmamme ja Suomen asema kan sainvälisessä yhteisössä on. Oppilasta opastetaan oman yhteiskuntamme infra struktuurin jäsen tämiseen sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinojen ja vastuun ymmärtämiseen. Sivistys on myös kykyä järkevään ja vastavuoroiseen kanssakäymi seen erilaisten ihmisten ja ihmisryhmien kanssa. Urbaanissa yh teis kunnassa, jossa jou dutaan tekemisiin erilaisten tapojen 12
ja kult tuuritottumusten kanssa, korostuu ihmissuhdetaitojen ja ta pa kulttuurin merkitys. Niitä koulu osaltaan edis tää. Terve itsetunto sekä arvostava suhtautuminen toisiin ihmi siin ja heidän ajatte lutapaansa muodostavat pohjan rakentavalle osallis tumiselle kan sanvaltaisen yhteiskunnan toimintoihin. Pohja jatko-opinnoille Koulutyö sekä perusopetuksessa että lukiossa tähtää oppi laan opiskeluvalmiuksien kehittämiseen. Lähtökohtana on nykyinen käsitys oppimisesta, joka korostaa opiskelijan aktiivista roolia tiedon valikoijana ja muokkaajana. Oppilaan kiinnostuksen herättäminen, oppimiseen kannustaminen ja hänen henkilökoh taisten työtapojensa kehittäminen auttavat oike iden työskentelytapojen omaksumi sessa. Harjaantumista eri alojen tiedonhankintaan sekä tarjolla olevan tiedon kriittiseen arvioin tiin edistetään huomioimalla oppilaiden ikäkausi ja kehitysvaihe. Tiedon ja mielipiteen eron havaitseminen, tiedon arviointi ja analysointi sekä tiedollisten kokonaisuuksien hahmottaminen ovat kaikessa opiskelussa esiin tulevia pe ruskysymyksiä. Persoonallisuuden kehittyminen Perusopetuksen ja lukion aikana tapahtuu oppilaan kypsyminen aikui suuteen. Koulu tukee tätä pro sessia ja mahdollisuuksiensa mukaan ohjaa sitä myönteiseen suuntaan. Lähtökohtana on tällöin yksilön omaleimaisuuden hyväksyminen ja pyrkimys terveen itsetunnon lujittamiseen. Oppilaan tiedonhalua kannustetaan ja häntä ohjataan kasvavas sa määrin ottamaan vastuuta omasta opis kelustaan. Tärkeä osa koulussa tapahtuvasta kasvuprosessista on sosiaalis ten vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Tämä merkitsee vastuuta omasta toiminnasta, toisten oikeuksien kunni oittamista ja yh teistyökykyä. Luokan ulkopuolinen toiminta, tukioppilastyö, tutor-toiminta, oppilaskuntatoiminta, kerhotyöskentely sekä yhteisten projektien, tapahtu mien ja juhlien järjestely sekä näihin verrattavat yhteiset aktiviteetit tarjoavat erilai sia mahdollisuuksia sosiaalisten taitojen ja yhteistyöky vyn hio mi seen. Tällaista toimintaa pidetään kou lun kokonaistehtävän kannalta tärkeänä. Olemalla siinä mukana oppilaat saavat mahdollisuuden taipumus tensa mukaiseen luo vaan toi min taan. Ilmaisutaidon ja esiintymisvalmiuksien lisääminen sekä innova tiivisuuteen kannus taminen kuuluvat kaikkien oppiai neiden ohella myös juhla- ja kulttuuritoiminnan keskeisiin ta voitteisiin. 1.3. TOIMINTA-AJATUS Munkkiniemen yhteiskoulu on monipuolinen yleiskoulu, joka yhdessä kotien ja muiden sidosryhmien kanssa tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuuden kehittyä tiedollisesti, taidollisesti ja sosiaalisesti turvallisessa ja kannustavassa yhteisössä. Tavoitteena on antaa opiskelijalle monipuolinen yleissivistys ja hyvä jatko-opintokelpoisuus sekä hyvät mahdollisuudet löytää tulevaisuudessa oma paikkansa yhteiskunnassa. 13
2. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI 2.1. OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelma pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa opettajan, muiden oppijoiden ja ympäristön kanssa sekä aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Opetuksessa otetaan huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua koulun ja yhteiskunnan toimintaan. Hyvän oppimisen tärkeä edellytys on hyvä opetus. 2.2. OPISKELUYMPÄRISTÖ Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet suunnitellaan ja järjestetään siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut ja lukusali ovat oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustus tukee myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttämiseen. Oppilaita ohjataan käyttämään oman koulukirjaston ja muiden kirjastojen tarjoamia palveluja. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen kiinnitetään huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua ja oppimista. Se on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tukee oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristö ohjaa oppilaita asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa ja työskentelemään itsenäisesti. He saavat tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Oppilaat voivat osallistua oppimisympäristönsä kehittämiseen. 14
Oppimisympäristö tukee myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Se edistää vuoropuhelua ja ohjaa oppilaita työskentelemään ryhmän jäseninä sekä erilaisissa verkostoissa. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja ystävällinen ja tasapainoinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Oppilaille annetaan välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin. Heitä ohjataan soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon- ja taidonhankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelutilanteita suunnitellaan siten, että oppilas pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella. 2.3. TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPIIRTEET Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki Munkkiniemen yhteiskoulun viralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Munkkiniemen yhteiskoulun toimintakulttuuri on yleissivistävää koulutusta arvostava. Tämä näkyy suurena lukionkäyntihalukkuutena, mikä otetaan huomioon opinto-ohjelman suunnittelussa ja käytännön opetustyössä. Toimintakulttuuri perustuu avoimuuteen ja vuorovaikutukseen. Se korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta ja tukee yhteistyötä niin koulussa kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintakulttuuriin ja sen kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta. 2.3.1. Tapakasvatus Tässä yhteydessä alueen kouluilla tarkoitetaan Munkkiniemen yhteiskoulua, Munkkiniemen ala-astetta ja Munkkivuoren ala-astetta. Hyvien käytöstapojen omaksuminen on alueen kouluille yhteinen kasvatustavoite. Tämä tavoite heijastuu koko alueen ilmapiiriin. Hyviä käytöstapoja harjoitellaan koulun arjessa sekä juhlien ym. tilaisuuksien yhteydessä. Koulutyö on kaiken aikaa myös tapakasvatusta. Hyvien tapojen hallinta näkyy toisten huomioonottamisena, perinteiden vaalimisena, suomalaisen kulttuurin tuntemuksena ja monikulttuurisuuden huomioimisena. Tavoitteena on, että oppilaat ottavat vastuuta yhteisen työympäristön viihtyvyydestä ja huolehtivat sekä omista että yhteisistä työvälineistä. Erityisesti tapakasvatuksessa pätee sanonta: Ei koulua vaan elämää varten. Vuorovaikutus kotien, alueen koulujen ja eri sidosryhmien välillä on välttämätöntä lapsen ja nuoren kasvamiselle sekä terveen itsetunnon kehittymiselle. *) Arki- ja juhlakäyttäytymisestä on Munkkiniemen yhteiskoulussa laadittu erilliset ohjeet (ks. liite ). 2.4. OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään kullekin oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppimista. Monipuolisten työtapojen avulla kehitetään oppilaan oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja 15
sekä kykyä aktiiviseen osallistumiseen. Työtavat edistävät tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä ja antavat mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan ja elämyksiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata ryhmän työskentelyä sekä edistää yksittäisen oppilaan oppimista. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Erilaiset oppimistyylit, tyttöjen ja poikien väliset erot sekä yksilölliset kehityserot ja taustat huomioidaan opetuksessa mahdollisuuksien mukaan. 2.5. OPPILAIDEN OSALLISUUS Munkkiniemen yhteiskoulussa kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, sosiaalisten vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille. Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin. Oppilaskuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. Oppilaskuntatoiminta kehittää nuorten valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Munkkiniemen yhteiskoulussa kiinnitetään erityistä huomiota myös muuhun luokan ulkopuoliseen toimintaan kuten tukioppilas- ja tutortyöhön, kerhotoimintaan sekä yhteisten projektien, tapahtu mien ja juhlien järjestelyyn. 2.6. YHTEISTYÖ Koulu tukee kotien kasvatusvastuuta yhteistyössä huoltajien kanssa. Yhteistyön muut muodot esitellään luvussa 7. 16
2.7. KOULUKIRJASTO Munkkiniemen yhteiskoulun opetussuunnitelma 2005 Munkkiniemen yhteiskoulun kirjasto tukee kaikkien aineiden opetussuunitelman mukaista opiskelua. Kirjasto, lukusali ja kirjastonhoitajan palvelut ovat oppilaiden käytettävissä. Koulukirjaston tehtävät koulun opetuksessa jakautuvat kolmeen osa-alueeseen: kirjaston käyttötaidot, kirjallisuuden opetus ja tiedonhallintataidot. Opiskelu koulukirjastossa tukee oppilasta niin, että hänestä kasvaa aktiivinen kirjastonkäyttäjä ja lukija, jolle kirjallisuus on osa elämää. Tavoitteena on oppia tiedonhallintataidot, jotka antavat pohjan elinikäiselle oppimiselle. Tällaisia taitoja ovat mm. tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen arkielämässä, tiedonlähteiden monipuolinen käyttö sekä tiedon luotettavuuden arviointi. 17
3. OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT 3.1. TUNTIJAKO 3.1.1. Perusopetuksen tuntijako Munkkiniemen yhteiskoulun tuntijako perustuu valtioneuvoston tuntijakopäätökseen (1435/2001). Koulun tuntijako ja opetussuunnitelma on laadittu noudattaen ns. toiminnallisesti yhteistä perusopetuksen mallia. Tällä tarkoitetaan käytännössä sitä, että lähiala-astetta (Munkkiniemen ja Munkkivuoren ala-asteet) käyvä oppilas voi sujuvasti siirtyä jatkamaan perusopintojaan Munkkiniemen yhteiskouluun. Opetuksen tavoitteet oppiaineittain ja vuosiluokittain, oppiaineiden keskeiset sisällöt ja hyvän osaamisen kuvaus on kirjattu perusopetuksen ainekohtaiseen osuuteen. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. 18
Munkkiniemen yhteiskoulun tuntijako (yleisluokalle/matematiikkaluokalle) Peruskoulu 7. 8. 9. yht. äidinkieli ja kirjallisuus 2/2 4/4 3/3 9/9 A-kieli 3/3 3/3 3/3 9/9 B-kieli 2/2 2/2 3/3 7/7 matematiikka 3/4 3/4 4/4 10/12 biologia, maantieto 2/2 2/2 3/3 7/7 terveystieto 1/1 2/2 3/3 fysiikka, kemia 1/2 3/3 3/3 7/8 uskonto/et 1/1 1/1 1/1 3/3 historia, yhteiskuntaoppi 2/2 3/3 2/2 7/7 musiikki 1/1 1/1 kuvataide 2/2 2/2 kotitalous 3/3 3/3 käsityö, TN ja TS 3/3 3/3 liikunta 2/2 2/2 2/2 6/6 oppilaanohjaus 1/1 1/1 2/2 YHTEENSÄ 29/31 25/26 25/25 79/82 valinnaisaineet kieli (A2) 3/3 3/3 3/3 9/9 kieli (B2) 3/3 3/3 6/6 ilmaisutaito 2/2 2/2 4/4 koripallo 1/1 2/2 2/2 1-5/1-5 kotitalous 2/2 2/2 4/4 kuvataide 1/1 2/2 2/2 1-5/1-5 liikunta 1/1 2/2 2/2 1-5/1-5 musiikki 1/1 2/2 2/2 1-5/1-5 tekninen työ 2/2 2/2 4/4 tekstiilityö 2/2 2/2 4/4 tietotekniikka 2/2 2/2 4/4 mediakasvatus 2/2 2/2 4/4 Taito- ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7 9. Tunti käytetään opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä vuosittain vahvistettavan suunnitelman mukaisesti. 3.1.2. Lukion tuntijako Munkkiniemen yhteiskoulun lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen (955/2002) mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Edellä mainittujen kurssien lisäksi koulun opetussuunnitelmaan sisältyy koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia 19
eri oppiaineista, menetelmäkursseja, toisen koulutuksen järjestäjän toteuttamia ammatillisia opintoja tai muita lukion tehtävään soveltuvia opintoja. Lukion oppimäärän hyväksytty suoritus edellyttää, että opiskelija on suorittanut vähintään 75 kurssia, mikä määrä sisältää kaikki opiskelijan oppimäärään kuuluvat pakolliset kurssit ja vähintään 10 syventävää kurssia. Lisäksi edellytetään, että oppiaineen oppimäärän arvioinnin edellytykset täyttyvät. Lisäksi lukio-opintoihin voi kuulua lukiodiplomeita. Kurssien tavoitteet, sisällöt ja mahdolliset suoritusjärjestystä koskevat määräykset on kirjattu tämän opetussuunnitelman ainekohtaiseen osuuteen. 20
Lukion tuntijako (Valtioneuvoston asetus 955/2002) Oppiaine tai aineryhmä Valtakunnalliset Koulukohtaiset Pakolliset Syventävät Syventävät Soveltavat kurssit kurssit kurssit kurssit äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 2 3 kielet englanti (A-kieli) 6 2 1 3 ranska (A-kieli) 6 2 2 saksa (A-kieli) 6 2 1 1 ruotsi (A-kieli) 6 2 2 1 ruotsi (B1-kieli) 5 2 2 1 ranska (B2-kieli) 8 saksa (B2-kieli) 8 espanja (B3-kieli) 8 1 ranska (B3-kieli) 8 1 saksa (B3-kieli) 8 1 venäjä 2 latina (8) matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 1 pitkä oppimäärä 10 3 2 5 erikoispitkä oppimäärä 10 3 3 5 ympäristö ja luonnontieteet biologia 2 3 2 1 maantiede 2 2 1 fysiikka 1 7 2 3 kemia 1 4 1 1 uskonto tai elämänkatsomustieto 3 2 1/2 filosofia 1 3 2 psykologia 1 4 2 1 historia 4 2 3 yhteiskuntaoppi 2 2 3 taito- ja taideaineet liikunta 2 3 4 3 musiikki 1-2 3 3 kuvataide 1-2 3 6 2 terveystieto 1 2 opinto-ohjaus 1 1 2 tietotekniikka 2 käsityö (TN ja TS) 4 kotitalous 1 ilmaisutaito 3 liikenneopetus 1 21
3.2. KIELIOHJELMA Munkkiniemen yhteiskoulun opetussuunnitelma 2005 Perusopetus A1 yhteinen englanti, ranska, ruotsi, saksa A2 valinnainen englanti, ranska, ruotsi, saksa B1 yhteinen ruotsi B2 valinnainen ranska, saksa Lukio A-kieli englanti, ranska, ruotsi, saksa B1-kieli ruotsi B2-kieli ranska, saksa B3-kieli espanja, ranska, saksa Muu kieli venäjä, latina 3.3. KOULUN PAINOTUKSET Perusopetus laaja kieliohjelma matematiikkaluokka Lukio laaja kieliohjelma erikoispitkä matematiikka ja fysiikka kirjallisuus liikunta kuvataide taloustieto 3.4. OPETUSJÄRJESTELYT Peruskoulun lukuvuosi on jaksottamaton ja työjärjestys hajautettu. Luokattoman lukion lukuvuosi on jaksotettu (5-jaksojärjestelmä) ja oppimäärä kurssitettu. 3.5. OPPILAAKSIOTTO Perusopetus Munkkiniemen yhteiskoulu on perusopetuksen osalta sopimussuhteessa Helsingin kaupungin kanssa. Tämän sopimuksen perusteella koulu noudattaa Helsingin opetuslautakunnan vahvistamia oppilaaksioton periaatteita, jotka on esitetty alla. 22
Ensisijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä Munkkiniemen yhteiskoulua, jos hän asuu Helsingin kaupungin opetuslautakunnan vahvistamalla Munkkiniemen yhteiskoulun oppilaaksiottoalueella ja on suorittanut hyväksytysti perusopetuksen kuudennen luokan oppimäärän. Oppilaiden, joilla on erityisopetuspäätös, oppilaaksiottoa koskevat lisäedellytykset on esitelty luvussa Erityisoppilaan oppilaaksiotto. Munkkiniemen yhteiskoulun oppilaaksiottoalueen ulkopuolella asuvalla oppilaalla on oikeus käydä koulua Munkkiniemen yhteiskoulussa, jos 1. oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua 2. koulu ei ole oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn takia hänelle sovelias, eikä hänelle harkinnan perusteella voida osoittaa toista tarkoituksenmukaisempaa lähikoulua. Toissijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Jos koulussa on tilaa ensisijaisen yleisen periaatteen oppilaaksioton jälkeen, noudatetaan Munkkiniemen yhteiskoulussa alla esitettyjä periaatteita kirjatussa järjetyksessä: 1. sisaruus: oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa 2. sellaiset Munkkiniemen yhteiskoulun oppilaaksiottoalueen ulkopuolella asuvat oppilaat, jotka ovat suorittaneet perusopintoja (kuudes luokka) Munkkiniemen tai Munkkivuoren ala-asteella 3. terveys-, maahanmuuttaja- tai lastensuojeluviranomaisen lausunto 4. koulumatkaan liittyvät tekijät Oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu Helsingin kaupungin sisällä, on oikeus käydä kaikki luokka-asteet Munkkiniemen yhteiskoulussa, jonka oppilas hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista oli. Matematiikkaluokan oppilasvalinta Munkkiniemen yhteiskoulun matematiikkaluokalle oppilaat valitaan soveltuvuuskokeen perusteella. Soveltuvuuskokeet järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Soveltuvuuskokeella arvioidaan oppilaan taipumuksia ja motivaatiota kyseisen oppiaineen syventävään opiskeluun. Kokeiden päätarkoituksena ei ole mitata aiemmin opittua. Oppilaat valitaan matematiikkaluokalle soveltuvuuskokeen pistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Soveltuvuuskokeen tuloksen perusteella luokalle voidaan valita enintään 32 oppilasta. Oppilaan asuinpaikka ei vaikuta oppilaaksiottopäätökseen. Erityisoppilaan oppilaaksiotto Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös, on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Jos lähikoulu ei pysty järjestämään lapsen tarvitsemia tukitoimia, osoitetaan oppilaalle sellainen koulu, jossa nämä palvelut ovat saatavilla. Oppilaat otetaan erityisluokalle yhteistyössä Helsingin opetusviraston kanssa. Oppilaaksiotto erityisluokalle tapahtuu rehtorin päätöksellä huoltajan hakemuksesta. Asiaa harkittaessa huomioidaan jätetyt asiantuntijalausunnot. 23
Muu oppilaaksiotto Muu oppilaaksiotto tapahtuu harkinnanvaraisesti yksilöllisin perustein. Lukio Lukion yleinen oppilaaksiotto tapahtuu yhteishakujärjestelmän kautta. Muu oppilaaksiotto tapahtuu harkinnanvaraisesti yksilöllisin perustein. 24
4. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN 4.1. OHJAUSTOIMINNAN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET MUNKKINIEMEN YH- TEISKOULUSSA Ohjaustoiminta muodostaa koko kouluajan mittaisen kokonaisuuden, jonka tavoitteena on tukea oppilasta tai opiskelijaa opintojen eri vaiheissa. Perusopetuksessa ohjausta keskitetään erityisesti koulutuksen eri nivelvaiheisiin. Lukiossa pyritään kehittämään opiskelijan valmiuksia tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, sukupuolten välistä ja etnistä tasa-arvoa ja oppilaiden hyvinvointia, tukea persoonallista kasvua, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä. 4.2. OHJAUKSEN OSA-ALUEET JA TYÖNJAKO 4.2.1. Ohjauksen toteuttaminen Kaikki koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat osallistuvat ohjaustoimintaan. Oppilaanohjaajalla ja opinto-ohjaajalla on päävastuu ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta opettamiensa oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Perusopetuksessa oppilaanohjausta toteutetaan luokkakohtaisena ohjauksena, yksilöllisiin kysymyksiin syventyvänä henkilökohtaisena ohjauksena sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvana pienryhmäohjauksena. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Opiskelijat ohjataan tekemään oma henkilökohtainen, realistinen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat tarkistetaan vuosittain, ja ryhmänohjaaja yhdessä opinto-ohjaajan kanssa seuraa heidän opintojensa etenemistä jaksoittain. Sekä perusopetuksessa että lukiossa perehdytetään heti opintojen alussa koulun toimintaan sekä opiskelua koskeviin ohjeisiin ja menettelytapoihin. Oppilaita myös informoidaan valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppimiselle ja tulevaisuudelle. Tämän suunnittelevat ja toteuttavat yhteistyössä rehtori, luokanvalvojat/ryhmänohjaajat sekä oppilaanohjaaja/opinto-ohjaaja. Oppilaille selvitetään myös ohjauksen järjestämiseen, oppilashuoltoon ja opiskelun tukipalveluihin liittyvät käytännöt. Tämän suunnittelevat ja toteuttavat rehtori, oppilaanohjaaja/ opinto-ohjaaja, luokanvalvoja/ryhmänohjaaja, muu koulun oppilashuoltohenkilöstö ja tilanteesta riippuen myös eri aineiden opettajat. 25
4.2.2. Ohjaukseen liittyvä tiedottaminen ja yhteistyö Oppilaiden huoltajille tiedotetaan koulun käytännöistä, oppilaan opinto-ohjelman valintamahdollisuuksista ja opiskelun tukitoimista mm. vanhempainilloissa, koulun esitteissä, tarvittaessa luokka- ja ryhmäkohtaisissa tilaisuuksissa tai kahdenkeskisissä neuvotteluissa. Munkkiniemen yhteiskouluun hakeutumisesta ja opiskelumahdolisuuksista tiedotetaan koulunkäynnin nivelvaiheissa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, muiden koulujen opetus- ja ohjaushenkilöstölle mm. vanhempainilloissa ja muissa tiedotustilaisuuksissa, koulun omissa esitteissä ja Helsingin kaupungin valintaoppaissa. Ohjausta suunnitellaan ja toteutetaan tarpeen mukaan yhteistyössä lähioppilaitosten, erityisesti oman alueen ala-asteiden kanssa, mm. nivelvaiheeseen liittyvin neuvotteluin. Jatko-opintojen suunnitteluvaiheessa tehdään tutustumiskäyntejä eri oppilaitoksiin tai kutsutaan vierailijoita omalle koululle. Yhteistyötä tehdään työvoimatoimistojen ammatinvalinnanohjauksen kanssa osallistumalla työvoimaviranomaisten järjestämiin neuvotteluihin ja koulutustilaisuuksiin sekä ohjaamalla oppilaita työhallinnon palveluihin. Tätä koordinoi oppilaanohjaaja/opinto-ohjaaja tarvittaessa yhteistyössä eri aineiden opettajien tai oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Koulun päättövaiheessa ohjataan ja tuetaan erityisesti niitä oppilaita ja opiskelijoita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä jatko-opintojen tai työelämän ulkopuolelle. Ohjaustoiminta suunnitellaan silloin yksilöllisesti paitsi oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa, myös moniammatillisena yhteistyönä esim. koulun oppilashuoltohenkilöstön, muiden oppilaitosten tai työvoimahallinnon edustajien kanssa. Työ- ja elinkeinoelämään oppilaat tutustuvat mm. osallistumalla työharjoitteluun, tekemällä vierailuja ja kutsumalla asiantuntijoita luokkatunneille tai muihin koulun tilaisuuksiin ja yhteistyöprojekteihin. Eri oppiaineiden kohdalla tässä opetussuunnitelmassa esitellään tarkemmin ainekohtaisesti toteutettavaa työelämä- ja jatko-opintoyhteistyötä. 4.3. OPPIMISSUUNNITELMA (PK) Oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa osa-aikaisessa erityisopetuksessa olevalle oppilaalle tai vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä olevalle oppilaalle, joka opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan. Oppimissuunnitelman tekevät oppilasta opettavat opettajat ja erityisopettajat. Tarvittaessa oppilashuoltohenkilöstö osallistuu suunnitelman laadintaan. Oppilaanohjaaja koordinoi oppimissuunnitelman laadintaa ja seuraa sen toteutumista. Oppilas ja oppilaan huoltajat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan oppimissuunnitelman laatimiseen. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma (oppiaineet ja tuntimäärät), tarvittavat opetusjärjestelyt, arvioinnin perusteet ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan oppimissuunnitelma on osa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa eli HOJKS:ia. 26
5. OPISKELUN TUKI Munkkiniemen yhteiskoulun opetussuunnitelma 2005 5.1. TUKIOPETUS (PK) Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, suunnitelmallisuus, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä pitää olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetus voi olla myös ennakoivaa ja ryhmämuotoista. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. 5.2. ERITYISOPETUS (PK) Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Tällöin on tärkeää olla yhteistyössä huoltajien kanssa. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten, kuin luvussa 5.1. määrätään. Oppilaan opiskelua tulee tukea eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. 5.2.1. Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, jolla on oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti, ja se nivelletään tavoitteellisesti oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Oppilaat tulevat osa-aikaiseen 27
erityisopetukseen aineenopettajien, huoltajien, oppilashuoltoryhmän tai oppilaan itsensä aloitteesta. Erityisopettaja ja aineenopettaja tekevät yhteistyötä oppilaan opetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa. Yhteistyötä tehdään oppilashuollon ja huoltajien kanssa. 5.2.2. Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetus tukee oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus järjestetään osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta on oltava erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, on järjestettävä muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää Valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) 9 :n perusteella osittain toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tehdään päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka tehdään lukuvuodeksi ja tarkastetaan kerran lukuvuoden aikana. Huoltajien suostumuksella HOJKS toimitetaan eteenpäin oppilaan siirtyessä koulusta tai koulumuodosta toiseen. Suunnitelma sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi: kuvaus oppilaan oppimishistoriasta, oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista 28
opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet. oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuvat moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle. 5.2.3. VALMISTAVA OPETUS Valmistava opetus on tarkoitettu ensisijaisesti vasta maahan saapuneille oppivelvollisuusikäisille oppilaille. Valmistavaan opetukseen voidaan ohjata myös Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita sekä esiopetusikäisiä maahanmuuttajataustaisia lapsia. Opetusvirasto ohjaa maahanmuuttajataustaiset oppilaat valmistavaan opetukseen, jos heillä ei koulun arvion mukaan ole riittäviä kielellisiä valmiuksia opiskella perusopetuksessa. 5.3. OPISKELUUN LIITTYVÄ ERITYINEN TUKI (LU) Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. 29
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 :n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen pitää valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Lukion aloittajille tehdään lukiseulatesti. Lukiolain 13 :ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet järjestetään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan välittömästi. 5.4. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Kieli- ja kulttuuriryhmien osalta noudatetaan voimassa olevan opetussuunnitelman perusteiden määräyksiä. 30
6. HYVINVOINNIN TUKIPALVELUT 6.1. OPPILASHUOLTO Oppilashuolto (pk) Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista, ja sen toteuttaminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Oppilashuollon avulla edistetään oppilaiden tervettä, tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Tavoitteena on, että oppilas kokee koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympäristöksi sekä tuntee yhteenkuuluvuutta kouluyhteisöön, saa ohjausta, huolenpitoa ja kannustavaa palautetta koulun päivittäisessä arjessa sekä apua ongelmatilanteissa. Kouluyhteisön turvallinen arki muodostuu oppilaiden hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä sekä oppimista tukevasta toimintakulttuurista. Arjen huolenpito tarkoittaa välittävää ja kannustavaa vuorovaikutusta, oppilaiden kuulemista ja varhaista puuttumista ja tukitoimia luokassa. Oppilashuoltotyö perustuu luottamukselliseen ja vastuulliseen yhteistyöhön koulun henkilöstön, oppilaiden ja kotien kanssa. Oppilashuollon tehtäväkenttä sisältää yhteisöllisen että yksilöllisen työn sekä ennaltaehkäisevän ja hoitavan työn. Onnistunut oppilashuoltotyö edellyttää yhdessä laadittuja toimintamalleja ja suunnitelmia ennaltaehkäisevää työtä ja ongelmatilanteiden hoitamista varten. Säännöllisen koulunkäynnin turvaamiseksi oppilaiden läsnäoloa seurataan ja poissaoloihin puututaan. Koululla on turvallisuussuunnitelma, johon sisältyvät toimintamallit kriisi-, kiusaamis-, väkivalta-, syrjintä- ja häirintätilanteiden hoitamiseksi sekä päihteiden käyttöön liittyvien ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Munkkiniemen yhteiskoulussa on moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia ylläpitävään ja edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Moniammatillisessa työssä noudatetaan ammattieettisiä periaatteita sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Oppilashuoltotyöryhmän jäseniä sitoo vaitiolovelvollisuus. Oppilashuollon palveluita koulussa ovat kouluterveydenhuollon, koulukuraattorin ja/tai koulupsykologin asiakastyö. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimen sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Oppilashuollon painopistealueina ovat varhainen puuttuminen ongelmiin ja huolenaiheisiin, ennaltaehkäisevä työ sekä syrjäytymisen ehkäisy. Opiskelijahuolto (lu) Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuollon avulla edistetään opiskelijoiden hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta työyhteisössä sekä hyvää oppimista. Hyvän oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksenä on oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Opiskelijahuoltotyö edellyttää yhdessä laadittuja toimintamalleja ja suunnitelmia ennaltaehkäisevää työtä ja ongelmatilanteiden hoitamista varten. Koululla on turvallisuussuunnitelma, joka 31