TIESUUNNITELMASELOSTUS 1 1.2 T TIESUUNNITELMASELOSTUS 31.5.2012
TIESUUNNITELMASELOSTUS 2 Sisällysluettelo 1. HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 4 1.1. Hankkeen tausta 4 1.2. Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun ja rakentamiseen 4 1.3. Tien nykytila, ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä 4 1.4. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja niiden keskeinen sisältö 6 1.5. Maankäyttö ja kaavoitus 6 1.6. Ympäristö 7 1.7. Hankkeelle asetetut tavoitteet 10 2. SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 10 2.1. Aikaisemmat suunnitteluvaiheet ja päätökset 10 2.2. Hankkeen organisaatio 11 2.3. Liittyminen tieverkon muuhun suunnitteluun 12 2.4. Vuorovaikutus ja osallistuminen 12 2.5. Muiden omistamien laitteiden suunnittelu 12 3. TIESUUNNITELMAN ESITTELY 12 3.1. Tiejärjestelyt 12 3.2. Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt 13 3.3. Kevyt liikenne 14 3.4. Joukkoliikenne 14 3.5. Kulttuuriperinnön korostaminen 15 3.6. Tekniset ratkaisut ja mitoitus 15 3.7. Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso 16 3.8. Meluhaittojen torjumis- ja lieventämistoimenpiteet 16 3.9. Liikennerajoitukset 18 3.10. Erikoiskuljetusten ja vaarallisten aineiden kuljetusten reitit 18 3.11. Hankkeen massatilanne, varamaan ottopaikat ja läjitysalueet 18 4. TUTKITUT VAIHTOEHDOT 18 5. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) HUOMIOON OTTAMINEN SUUNNITELUSSA 20 6. TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 20 6.1. Vaikutukset liikenteeseen 20 6.2. Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen 21 6.3. Meluvaikutukset 21 6.4. Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön 22 6.5. Vaikutukset vesistön käyttöön sekä pinta- ja pohjavesiin 22 6.6. Vaikutukset luonnonvaroihin 22 6.7. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriarvoihin 23 6.8. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 23 6.9. Kiinteistövaikutukset 23 6.10. Kustannusarvio, kustannusjakoehdotus ja yhteiskuntatalous 23 6.11. Rakentamisen aikaiset vaikutukset 24
TIESUUNNITELMASELOSTUS 3 7. HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT LASKUOJAT JA JOHDOT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT 24 7.1. Laskuojat ja -johdot 24 7.2. Johtojen ja laitteiden siirrot 25 8. HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET 25 9. EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEIKSI 25 9.1. Hyväksymisehdotus 25 9.2. Jatkosuunnittelu ja aikataulu 25 10. SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 25
TIESUUNNITELMASELOSTUS 4 1. HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 1.1. Hankkeen tausta Valtatie 13 on tärkeä luoteis-kaakkoissuuntainen poikittainen tieyhteys Kokkolasta Jyväskylän ja Mikkelin kautta Lappeenrantaan ja edelleen itärajan Imatran ja Nuijamaan vilkkaille rajanylityspaikoille. Tiellä on suuri merkitys myös sen varrella olevien kuntien elinvoimaisuuteen sekä alueen yritysten toimintaan ja kilpailukykyyn. Yhteysvälillä Ristiina Lappeenranta nykyinen valtatie 13 on sekaliikennetie, joka ei täytä valtatielle asetettuja vaatimuksia. Tie on mutkainen ja mäkinen ja erityisesti raskaan liikenteen määrään nähden kapea. Yleisten ja yksityisten teiden liittymiä on runsaasti ja ne ovat jäsentymättömiä. Tien onnettomuusaste on 1,5 -kertainen Kaakkois-Suomen vastaavien teiden keskimääräiseen onnettomuusasteeseen verrattuna. Vt 13 Ristiina Lappeenranta yhteysvälistä valmistui vuonna 2010 toimenpidesuunnitelma (liitteet 1.6T-5 ja 1.6T-6), jossa on esitetty valtatielle perusparannustoimenpiteitä 36 eri kohteessa. Yksi moniongelmaisista kohteista ja toimenpidesuunnitelman ns. kärkihankkeita on Savitaipaleella sijaitseva Myttiömäen kohta, josta Kaakkois-Suomen ELYkeskus päätti käynnistää maantielain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen em. toimenpidesuunnitelman hankepaketin 1 mukaisen suunnitelmavalmiuden ylläpitämiseksi vuonna 2011. 1.2. Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun ja rakentamiseen Suunnittelukohteen vaikutusalueella ei ole käynnissä hankkeeseen välittömästi liittyviä muita suunnittelu- tai rakennushankkeita. 1.3. Tien nykytila, ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä 1.3.1 Ongelmat Nykyinen valtatie 13 Ristiinan ja Lappeenrannan välillä ei täytä valtatielle asetettuja vaatimuksia. Tien mutkaisuus ja mäkisyys korostuvat heikoissa keliolosuhteissa ja erityisesti Myttiömäen kohdalla, joka yleisesti koetaan yhtenä Ristiina Lappeenranta yhteysvälin vaarallisimpana kohtana. Tie on erityisesti raskaan liikenteen määrään nähden kapea tien leveyden ollessa suunnittelualueella noin 8 metriä. Tietä käyttävän raskaan liikenteen osuus on suuri, vähentäen muun liikenteen sujuvuutta ja aiheuttaen hyvien ohituspaikkojen vähäisyyden takia jonoutumista sekä riskialttiita ohitustilanteita. Tien nopeusrajoitus suunnittelualueella on pääosin 80 km/h. Alueen länsiosassa Mustalahdentien liittymästä länteen nopeusrajoitus on 100 km/h. Mikkeliin suuntaan ajaessa on voimassa 60 km/h nopeusrajoitus n. 1,2 km:n matkalla Kuusenmäeltä Viirun maantien liittymään asti. Kyseisellä välillä on sattunut vuosien 2006 2010 aikana useita onnettomuuksia, mukaan lukien yksi kuolemaan johtanut kohtaamisonnettomuus. Liikenneturvallisuutta heikentää myös se, että yksityisten teiden liittymiä on suunnittelualueella runsaasti ja ne ovat jäsentymättömiä.
TIESUUNNITELMASELOSTUS 5 1.3.2 Liikenne Valtatien 13 liikennemäärä on kehittynyt alueen muiden pääväylien kanssa kutakuinkin Liikenneviraston ennusteiden mukaisesti. Vuoden 2010 keskivuorokausiliikenne on noin 2100 ajon./vrk. Raskaan liikenteen osuus on pitkäaikaisten laskentojen perusteella vaihdellut 14 21 % välillä. Valtatiehen liittyvän Viirun maantien (M14727) liikennemäärä on alle 100 ajon./vrk. 1.3.3 Liikenne-ennuste Liikenteen oletetaan jatkossakin kehittyvän yleisennusteiden mukaisesti, tosin itärajan ylittävän liikenteen kasvu (viisumivapaus mahdollisesti 2020 mennessä) saattaa nopeuttaa liikennemäärien kasvua. Ennuste vuodelle 2040 on noin 2800 ajon./vrk., raskaan liikenteen osuuden ollessa 17 20 %. Maantien 14727 liikennemäärän suhteellinen kasvu voi olla voimakastakin, mutta keskiarkivuoro-kausiliikenne jäänee alle 150 ajon./vrk ennustejaksolla. 1.3.4 Liikenneturvallisuus Suunnittelualueella tapahtui vuosina 2006 2010 yhteensä 4 onnettomuutta, joista 1 johti kuolemaan. Onnettomuudessa kuoli 1 henkilö. Kuolemaan johtanut onnettomuus sekä sen itäpuolella sijoittunut omaisuusvahinkoon johtanut onnettomuus tapahtuivat ajoneuvojen kohtaamistilanteessa. Lisäksi suunnittelualueella tapahtui yksi hirvionnettomuus sekä yksi ohitusonnettomuus. Kuva 1. Vuosina 2006-2010 suunnittelualueella tapahtuneet onnettomuudet. 1.3.5 Kevyt liikenne Suunnittelukohde sijaitsee haja-asutusalueella, joten tieverkkoa käyttävän kevyen liikenteen määrä on pieni ja ajoittuu pääasiassa kesäkauteen. Pitkämatkainen kevyt liikenne
TIESUUNNITELMASELOSTUS 6 käyttää valtatien piennarta, joka on varsinkin raskaan liikenteen määrään nähden kapea ( < 0,50-0,75m ). 1.3.6 Erikoiskuljetukset Nykyinen valtatie toimii suunnittelualueella ylikorkeiden erikoiskuljetusten (7 m x 7 m) reitin tavoiteverkon osana. 1.3.7 Joukkoliikenne Valtatiellä 13 kulkee Mikkelin ja Lappeenrannan välillä 12 pikavuoroa/suunta vuorokaudessa. Tietä käyttävät myös paikalliset linja-autoliikennöitsijät. Nykyisiä kaukoliikenteen pysäkkipareja suunnittelualueella on 5, joista Savitaipaleen kunnasta saadun tiedon mukaan n. 10 koululaista nousee päivittäin kyytiin. Viirun maantien (M14727) suuntaan ei ole reittiliikennettä. 1.3.8 Valaistus Alueella ei ole nykyistä tievalaistusta. 1.4. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja niiden keskeinen sisältö 1.4.1 Aikaisemmat suunnitelmat ja niiden päätökset Suunnittelun lähtötietoina ja tausta-aineistona ovat seuraavat aikaisemmin tehdyt suunnitelmat ja selvitykset: Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina Lappeenranta, toimenpidesuunnitelma 2010, jossa valtatielle on esitetty perusparannustoimenpiteitä yhteensä 36 eri kohteessa. Yhdeksi toimenpidesuunnitelman ns. kärkihankkeeksi on esitetty Vt 13 Myttiömäen kohdan parantaminen (liitteet 1.6T-5 ja 1.6T-6). Kaakkois-Suomen ELY-keskus on jättänyt toimenpidesuunnitelmasta hyväksymisesityksen (osa E) Liikennevirastolle 3.8.2011, parantamistoimenpiteitä koskeva yleisperiaatepäätös tehdään kesän 2012 kuluessa. Valtatien 13 parantaminen Myttiömäen kohdalla; päivitystarkastelu tielinjausten osalta, tehty ennen tiesuunnittelun kilpailuttamista 31.1.2011. 1.4.2 Tiesuunnitelman laatimisen aikana tehdyt selvitykset Suunnittelun kuluessa alueelle on laadittu erillinen luontoselvitys (liite 16.2T), jonka perusteella tielinjaus on nähty tarpeen siirtää pohjoisemmaksi Koiravuorella sijaitsevan jalopuumetsikön kohdalla. 1.5. Maankäyttö ja kaavoitus 1.5.1 Maakuntakaava Kohde sijaitsee Etelä-Karjalan maakuntakaavan alueella. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 21.12.2011. Alueelle suunniteltavat toimenpiteet eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa.
TIESUUNNITELMASELOSTUS 7 Kuva 2. Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta, jossa näkyy luoteis-kaakkoissuunnassa kulkeva valtatie 13. Myttiömäen kohdan läheisyyteen merkitty vihreä katkoviiva osoittaa viheryhteystarpeen. 1.5.2 Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole yleiskaavaa. Savitaipaleen kunnassa on valmisteilla kaavoittamattomien vesistöjen rantayleiskaava. Valtatie 13 sivuaa kyseistä kaava-aluetta Vartusjärven kohdalla, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Myttiömäen kohteesta. 1.5.3 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. 1.6. Ympäristö 1.6.1 Maisema Suunnittelualueen tielinjan lähiympäristö on nykytilassaan melko sulkeutunutta luonnonvaraista havu- ja sekametsää. Vuonna 2011 Viirun maantien kohdalla valtatien pohjoispuolella suoritetut laajahkot metsänkaatotyöt ovat avartaneet maisemaa jonkin verran kyseisessä kohdassa. Tielinjalla sijaitsee myös kaksi korkeaa kalliomäkeä. Tielinjauksen itäosassa asutuksen läheisyydessä olevalla peltojaksolla avautuu maisema tienkäyttäjälle nykyisellään molempiin suuntiin. Meluntorjunnan vuoksi maisema tulee sulkeutumaan osittain peltojakson eteläisellä puolella. 1.6.2 Kulttuuriperintö ja suojelualueet Suunnittelualueella sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisia maalinnoitteita (juoksuhautoja), jotka ovat muinaismuistolain suojelemia. Museoviranomaisten kanssa käydyissä neuvotteluissa on sovittu, että uuden tien suunnittelussa tavoitteena tulee olla, että
Valtatien 13 parantaminen Myttiömäen kohdalla, Savitaipale TIESUUNNITELMASELOSTUS 1.2T 8 mahdollisimman pieni osa linnoitteista tuhoutuu. Tien alle jäävät linnoitteiden osat tulee dokumentoida Museoviraston ohjeiden mukaisesti ennen rakennustöihin ryhtymistä. Ko. linnoitetta tullaan jatkossa tuomaan esille kohdassa 3.5. esitetyillä järjestelyillä. 1.6.3 Luontokohteet, kasvillisuus ja eläimistö Toimenpidesuunnitelmassa 2010 on koottu olemassa olevat nykyisen tielinjan ympäristön mahdollisista luontoarvoista, sekä hirvieläinten kulkureiteistä nykyisen tiealueen poikki. Tiesuunnitelmavaiheessa tiedot on päivitetty. Tiesuunnitelmavaiheen aikana suunnittelualueella tehtiin päätielinjauksen kohdalta luontoselvitys (liite 16.2T), jonka maastokäynnit ajoittuivat syyskuulle 2011. Luontoselvityksessä havaittiin yksi luonnonsuojelulain tarkoittama suojeltava luontotyyppi, Koiravuoren kohdalla lehmuksista koostuva jalopuumetsikkö. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Yvastuualueen edustaja kävi marraskuussa 2011 tarkastamassa kohteen. ELY-keskus teki 28.11.2011 alustavan suojelutarpeen linjauspäätöksen, joka vaikutti osaltaan tiesuunnitelmassa esitettävään päätien linjaukseen. Luontoselvityksessa inventoitiin Koiravuoren ympäristössä myös vesilain mukainen kohde, kapea luonnontilainen vedenjuoksu-uoma (noro). Tarkastelun perusteella noron yläjuoksulle sijoittuva tielinjaus ei vähäisen vaikutuksensa ja kokonsa takia vaatisi tien rakentamisen osalta erityistä poikkeuslupahakemusta. Koiravuoren ympäristössä, tielinjauksen ulkopuolella, havaittiin lisäksi kolme metsälain mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä: louhikko, jyrkänteenalusmetsä ja pieni-alainen ruoho- ja heinäkorpi, johon edellä mainittu vesilain mukainen noro laskee. Kuva 3. Koiravuoren jyrkänne (vasen) ja louhikkoa (oikea). Hirvieläinten kulkua tielinjan poikki selvitettiin paikallisilta metsästysseuroilta. Suunnittelualueella toimivat metsästysseuran merkitsivät kartalle kohdat, joista hirvieläinten tiedettiin
TIESUUNNITELMASELOSTUS 9 tavallisimmin ylittävän nykyisen tien. Myttiömäen parannettavan tiejakson alueella toimii kaksi metsästysseuraa, joiden tiedot ylityspaikoista olivat varsin yhtenevät. Ylityspaikkojen selvittämiseksi tutkittiin myös onnettomuustietoja. Koottujen tietojen mukaan parannettavan tieosuuden merkittävin hirvieläinten tienylityspaikka sijoittuu tien eteläpuolella olevan Viiruntien läheisyyteen ja suuntautuu koilliseen valtatien pohjoispuolelle. 1.6.4 Maaperäolosuhteet ja pohjavesialueet Maaperäolosuhteet Suunnittelualue muodostuu kahdesta korkeasta kalliomäestä sekä niiden väli- ja reunaalueista. Plv 0 500 Vt 13 sijoittuu nykyisen Vt 13:n kohdalle. Vt 13 päällysrakenteet ovat näytetietojen perusteella noin 1,6 m paksut. Plv 300 640 väylä kulkee leikkauksessa, maaperä on moreenia, noin plv 480 600 väylä sijoittuu osin kallioleikkaukseen. Plv 640 950 väylä kulkee penkereellä, maaperä on moreenia. Plv 950 1420 väylä kulkee pääosin kallioleikkauksessa. Kallion päällä on ohut moreenipeite. Plv 1420 2220 väylä kulkee penkereellä. Maaperä on hiekkaa ja moreenia, poislukien plv 1590 1670 ja 2060 2140 jossa päällimmäisenä maakerroksena on ohut, noin 1 m paksuinen turvekerros. Plv 2060 2140 turve sijoittuu pengerluiskan juureen. Plv 2220 2780 väylä kulkee pääosin kallioleikkauksessa, kallion päällä on ohut moreenipeite. Plv 2780 3300 väylä kulkee penkereellä siten, että noin pl 3100 alkaen tasaus noudattelee nykyisen Vt 13:n tasausta. Maaperä on moreenia ja silttiä. Plv 2900 2970 ja 3140 3180 päällimmäisenä maakerroksena on 0,5 2 m turvetta / liejua. Noin pl 2970 väylä ylittää nykyisen Vt 13:n ja kulkee sen eteläpuolella. Plv 3040 3090 väylä leikkautuu oikeasta reunasta kallioon. Plv 3300 3600 väylä sijoittuu nykyisen Vt 13:n kohdalle Pohjavesialueet Suunnittelualueella ei sijaitse pohjavesialueita. 1.6.5 Melu Tien liikennemäärät suunnitteluosuudella ovat suhteellisen pienet. Raskaiden ajoneuvojen osuus on kuitenkin keskimääräistä suurempi. Lisäksi nykyisen tien pituuskaltevuus on paikoin jopa 6-7 %. Jyrkät ylämäet lisäävät autojen melupäästöä merkittävästi, erityisesti raskaan liikenteen osalta. Meluohjearvot ylittyvät nykytilanteessa pääosin 40 70 m etäisyydellä tiestä, ylämäkien kohdalla jopa 120 m etäisyydellä (melukarttaliite 16.1T-1). Monin paikoin asuinkiinteistöjä on rakennettu aivan tien viereen, jolloin meluohjearvot ylittyvät niiden osalta. Suunnitteluosuudella on nykytilanteessa kolme asuinkiinteistöä melualueella, kaikki osuuden itäpuoliskolla. Tavoitetilanteessa tien linjaus siirtyy niin, että yksi kiinteistö jää melualueen ulkopuolelle, mutta kahden asuinkiinteistön osalta tarvitaan kiinteistön omistajien suostumuksella tehtäviä melusuojaustoimenpiteitä. 1.6.6 Pilaantuneet maat Hankkeen alueella ei ole tiedossa olevia pilaantuneita maita.
TIESUUNNITELMASELOSTUS 10 1.7. Hankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeelle on asetettu seuraavat yleisluontoiset tavoitteet: Tieosuuden liikenneturvallisuuden selkeä parantaminen kaikissa keliolosuhteissa. Liikenteellisen toimivuuden ja sujuvuuden parantaminen siten, että ohittaminen on helppoa ja turvallista. Tien parantamisesta ja liikenteestä aiheutuvien asuinkiinteistöihin kohdistuvien ympäristöhaittojen estäminen ja/tai pitäminen kohtuullisena sekä liikenteen kasvun aiheuttamien haittojen hallitseminen ja vähentäminen. Hankkeen on oltava yhteiskuntataloudellisesti mahdollisimman kannattava. Tavoitteena on kustannustehokas ratkaisu, jossa hankkeen hyödyt suhteessa toteutusvaiheen kustannuksiin on optimoitu liikenteen ja tienpidon kannalta mahdollisimman tehokkaasti. 2. SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 2.1. Aikaisemmat suunnitteluvaiheet ja päätökset Toimenpidesuunnitelma Vuonna 2010 valmistuneessa suunnitteluhankkeessa Valtatien 13 parantaminen välillä Ristiina Lappeenranta, toimenpidesuunnitelma on tarkasteltu 78 km pituisen yhteysvälin merkittävimpiä puutekohtia ja suunniteltu niille alustavat toimenpiteet (yhteensä 36 eri kohteessa). Hankkeelle asetettujen turvallisuus-, sujuvuus- ja kustannustehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi suunnitelmassa esitetyt suuremman luokan toimenpiteet koostuvat pääosin linjauksen parantamisista ja ohituskaistaosuuksien rakentamisesta. Tavoitetilanteessa valtatiejakson ohituskaistoja on kuusi Mikkelin suuntaan ja kuusi Lappeenrannan suuntaan. Toimenpidesuunnitelmassa on esitetty, että kohteita toteutetaan kiireellisyysjärjestyksessä rahoituksen sallimissa puitteissa. Hankeryhmässä käydyn priorisointiprosessin pohjalta suuntauksen parantaminen ja 2+2 -kaistaisen ohituskaistaosuuden rakentaminen Myttiömäen kohdalla valittiin yhdeksi toimenpidesuunnitelman ns. kärkihankkeeksi. Kaakkois- Suomen ELY-keskus päätti käynnistää maantielain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen em. toimenpidesuunnitelman hankepaketin 1 mukaisen suunnitelmavalmiuden ylläpitämiseksi vuonna 2011. Tielinjauksen tarkennus Tiesuunnitelmavaihetta edelsi tammikuussa 2011 valmistunut selvitys Valtatien 13 parantaminen Myttiömäen kohdalla, tielinjauksen tarkennus 31.1.2011. Työn tavoite oli toimenpidesuunnitelmasta saatujen lausuntojen ja kohteesta hankittujen tarkempien lähtötietojen perusteella suunnitella tieteknisesti toteuttamiskelpoinen ratkaisu, joka toimisi tiesuunnitelmavaiheen lähtökohtana. Tielinjauksen tarkennusvaiheen aikana tarkasteltiin useita päätien linjausvaihtoehtoja (liite 17.1T). Vertailun perusteella tiesuunnitelmavaiheen lähtökohdaksi valittiin tielinjaus, joka sijoittuu lähes kokonaan nykyisen valtatien pohjoispuolelle.
TIESUUNNITELMASELOSTUS 11 Tarkennettu linjaus Nyk. Vt 13 Toimenpidesuunnitelmassa esitetty linjaus Kuva 4. Tammikuussa 2011 valmistuneen selvityksen Valtatien 13 parantaminen Myttiömäen kohdalla, tielinjauksen tarkennus 31.1.2011 pohjalta tiesuunnitelmavaiheen lähtökohdaksi valittiin linjaus, joka sijoittuu kokonaan nykyisen valtatien pohjoispuolelle. Tielinjauksen tarkennus perusteltiin seuraavasti: Tien suuntaus on turvallisuudeltaan ja sujuvuudeltaan parempi sekä hyödyntää itä- ja länsiosan liitoskohdilta paremmin hankkeen ulkopuolelle jäävän nykyisen tiegeometrian. Linjaus mahdollistaa pidemmän ohituskaistaosuuden. Ohituskaistat alkavat ja loppuvat suoralla tai loivasti kaartuvalla osuudella ja mäkiosuuksien pituuskaltevuudet jäävät kohtuullisiksi. Nykyinen valtatie jää lähes kokonaan yleiseksi rinnakkaistieksi, mikä helpottaa muita tiejärjestelytarpeita ja erityisesti rakentamisen aikaisia liikennejärjestelyjä sekä itse rakentamistyön vaiheistamista. Lisäksi rakentamisvaiheen massat saadaan pääosin tielinjalta. I maailmansodan aikaiset maalinnoitteet, joiden tarkemmat sijainnit eivät vielä toimenpidesuunnitelmavaiheessa olleet tiedossa, säilyvät merkittävästi paremmin. On suotuisampi Kuusenmäellä sijaitsevien asuinrakennusten kannalta. 2.2. Hankkeen organisaatio Suunnittelutyö on aloitettu kesällä 2011. Hanketta on viety eteenpäin työryhmissä, joissa keskeisimpinä ovat olleet hankeryhmä sekä projektinhallintaryhmä. 2.2.1 Hankeryhmä Hankeryhmä on kokoontunut kaksi kertaa ja se on vastannut suunnittelun aikaisesta päätöksenteosta. Ryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Hannu Moilanen, puheenjohtaja Kauko Kellokoski Sakari Häyhä Kaakkois-Suomen ELY-keskus, L-vastuualue TL-InfRa Oy, tilaajan hankintakonsultti Kaakkois-Suomen ELY-keskus, L-vastuualue
TIESUUNNITELMASELOSTUS 12 Jukka Timperi Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Marjo Wallenius Etelä-Karjalan liitto Vesa Roiko-Jokela Savitaipaleen kunta Veijo Kylliäinen Savitaipale, Pro VT 13 Pentti Eteläpää Savitaipale, Pro VT 13 Juha Siitonen Ramboll Finland Oy Niklas von Schantz Ramboll Finland Oy 2.2.2 Projektinhallintaryhmä Projektinhallintaryhmä on vastannut hankkeen ohjauksesta ja hankeryhmän päätöksenteon valmistelusta. Sen työskentelyyn ovat osallistuneet Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja konsultin edustajat. 2.3. Liittyminen tieverkon muuhun suunnitteluun Suunnittelukohteen vaikutusalueella ei ole käynnissä hankkeeseen välittömästi liittyviä muita suunnitteluhankkeita. 2.4. Vuorovaikutus ja osallistuminen Kuulutus tiesuunnitelman laatimisen aloittamisesta on julkaistu paikallisissa lehdissä 28.4.2011. Kuulutus ja sen yhteydessä esillä ollut hanketiedote on esitetty suunnitelman osassa A (1.6T-1). Hankkeessa järjestettiin Savitaipaleen kunnantalolla 29.11.2011 yleisötilaisuus, jossa asukkaille annettiin mahdollisuus tutustua suunnitelmiin ja antaa niistä palautetta. Tilaisuuteen osallistui noin 30 alueen maanomistajaa/asukasta. Kriittiset kannanotot koskivat lähinnä hankkeen länsiosaan sijoittuvien tilojen jäämistä osittain tarvittavan tiealueen alle. Lisäksi esitettiin ensisijaisesti puuttumista muihin valtatien 13 ongelmakohtiin Myttiömäen sijaan. Hanke sai myös paljon positiivista palautetta. Tilaisuudessa jätettiin kaksi kirjallista palautetta, jonka lisäksi tilaisuuden jälkeen on saatu kaksi kirjallista palautetta. Kuulutukset, tiedote sekä kirjalliset palautteet vastineineen on esitetty suunnitelman osassa A (1.6T-2 ja 1.6T-3). 2.5. Muiden omistamien laitteiden suunnittelu Hankkeen alueella olevien johtojen ja laitteiden omistajien (Lappeenrannan Energia, Sonera) kanssa on käyty läpi kunkin omistajatahon omistamat laitteet sekä niiden mahdolliset siirto- ja suojaustarpeet. Johtojen ja laitteiden omistajat ovat itse arvioineet tarvittavien siirtojen kustannukset. 3. TIESUUNNITELMAN ESITTELY 3.1. Tiejärjestelyt Tiesuunnitelman sisältämät tie- ja liikennejärjestelyt on suunnitelmaosassa B esitetyllä yleiskartalla 2.1T. Yksityiskohtaiset järjestelyt on esitetty suunnitelmakartoilla 3T-1 ja 3T- 2, liikenneteknisissä poikkileikkauksissa 4T-1 4 ja pituusleikkauksissa 5T-M1 Y11. 3.1.1 Päätie Valtatietä 13 esitetään parannettavaksi n. 3,7 km:n matkalla rakentamalla tie pääosin uudelle linjaukselle nykyisen valtatien pohjoispuolelle. Uudelle linjaukselle rakennetaan 2+2
TIESUUNNITELMASELOSTUS 13 -kaistainen, keskikaiteella ajosuunnat erottava, valaistu ja riista-aidoilla suojattu ohituskaistaosuus, jonka pituus on n. 2 km. Ohituskaistaosuuden keskivaiheelle rakennetaan valtatietä alittava risteyssilta, joka toimii sekä eläinalikulkuna että yksityistieyhteytenä. Ohituskaistaosuudelle ei sallita liittymiä. Ohituskaistaosuuden molemmin puolin valtatietä parannetaan ja liitetään nykyiseen valtatielinjaukseen pääosin nykyisellä paikallaan. Näillä osuuksilla tie rakennetaan 10 metriä leveäksi. Lappeenrannan päässä valtatien tienvarsiasutuksen suojaksi esitetään rakennetavaksi meluesteitä yhteensä 420 metrin matkalle. 3.1.2 Alemman tieverkon kytkennät ja liittymäjärjestelyt Nykyinen valtatien 13 ja Viirun maantien (M14727) liittymä poistetaan. Uusi valtatien ja maantien liittymä M1 rakennetaan ohituskaistaosuuden itäpuolelle. Liittymä kanavoidaan tiemerkinnöin niin, että Lappeenrannan suunnasta tuleville ajoneuvoille on liittymän kohdalla erillinen vasemmalle kääntyvä kaista. Liittymäjärjestelyiden takia nykyisille valtatien ja Viirun maantien osuuksille tehdään pieniä suuntauksen muutoksia (liittymäalueet Vt13/M1/Y6 ja M1/Y4). 3.1.3 Hallinnolliset järjestelyt Syrjään jäävä osa nykyisestä valtatiestä 13 muuttuu nykyisen Viirun maantieliittymän (vt 13 / mt 14727) länsipuolella yksityistieksi (Y4) ja itäpuolella maantieksi (M1) (ks. 2.1T Yleiskartta). 3.2. Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt Valtatien ja yksityisten teiden liittymiä rakennetaan yhteensä kolme, yksi ohituskaistaosuuden länsipuolelle (Y1) ja kaksi ohituskaistaosuuden itäpuolelle (Y7 ja Y11). Y11 liittymän kohdalle rakennetaan lisäksi valtatielle väistötila. Valtatiellä sallitaan kahden nykyisen maatalousliittymäyhteyden (ML1 ja ML8) säilyttäminen, kaikki muut nykyiset valtatieliittymät katkaistaan. Suunnitelmakartoilla (3T-1 ja 3T-2) osoitetut yksityistiejärjestelyt ovat seuraavat: Valtatie 13 o Nykyinen pl 80 tien oikealla puolella sijaitseva maatalousliittymä (ML1) säilyy nykyisellä paikallaan. o Valtatien ja Mustalahdentien (Y1) liittymä siirtyy n. 180 m Mikkelin suuntaan. o Hapolan metsätien liittymä (pl 940) katkaistaan. Uusi yhteys (Y3) rakennetaan valtatien pohjoispuolelle nykyisen Mustalahdentien syrjään jäävän osuuden kautta. Syrjään jäävä osuus Mustalahdentiestä yhdistetään uudelle Mustalahdentien osuudelle (Y1) rakentamalla yhteys Y2. o Kaikki ohituskaistaosuuden kohdalla sijaitsevat nykyiset yksityistieyhteydet katkaistaan. Suurin osa valtatien eteläpuolelle jäävien osuuksien yhteyksistä hoituvat jatkossa tulevan maantien (syrjään jäävä osa nykyisestä valtatiestä) kautta.
TIESUUNNITELMASELOSTUS 14 o Ohituskaistaosuuden keskivaiheelle (n. pl 1600) rakennetaan Sirkkalammen risteyssillan S1 kautta valtatien alittava yhteys Y5. S1 toimii samalla riistaeläinten alikulkuna. o Nykyinen pl 3100 tien oikealla puolella sijaitseva yksityistieliittymä (Y7) säilyy nykyisellä paikallaan. o Nykyinen pl 3240 tien oikealla puolella sijaitseva maatalousliittymäyhteys katkaistaan. o Nykyinen pl 3520 tien oikealla puolella sijaitseva maatalousliittymä (ML8) säilyy nykyisellä paikallaan. o Nykyiset pl 3100, pl 3240 ja pl 3400 tien vasemmalla puolella sijaitsevat yksityisteiden liittymät katkaistaan. Korvaava yhteys Y8 (ja sen yhteydessä rakennettavat Y9 ja Y10) rakennetaan valtatien pohjoispuolelle ja johdetaan valtatielle Hapolantien kautta. Hapolantien liittymä (Y11) säilyy väistötilalla täydennettynä nykyisellä paikallaan. M1 osat o Yksityistieksi muuttuva, syrjään jäävä osa valtatiestä 13 yhdistetään maantiehen M1 yhteyden Y4 kautta. o Nykyinen pl 100 tien vasemmalla puolella sijaitseva liittymäyhteys katkaistaan. o Kaikki muut liittymät maantieksi muuttuvalla, syrjään jäävällä nykyisellä valtatiellä 13 (pl 140 1665) säilytetään. o Maantielle M1 rakennetaan pl 1715 tien oikealle puolelle yksityistie Y6, jolta rakennetaan maatalousliittymä tontille 9:51. Lisäksi n. 350 m päätien pohjoispuolelle (plv 2300 2600 kohdalla) rakennetaan Hapolantien / Jurvasentien jatkeeksi uusi maa- ja metsätaloustarpeita varten varattava alempitasoinen yksityistieyhteys Y12M, joka sijaitsee suunnitelmakartan ulkopuolella. Tie on esitetty yleiskartalla (2T-1). 3.3. Kevyt liikenne Nykyinen valtatietä 13 käyttävä kevyt liikenne siirtyy ensisijaisesti käyttämään uutta valtatietä. Kevyt liikenne voi kesäaikaan käyttää osaltaan myös yksityistieyhteyttä Y4, mikäli maantietoimituksen yhteydessä perustettava yksityistiehoitokunta tämän sallii ja tarve niin jatkossa vaatii. 3.4. Joukkoliikenne Nykyinen valtatien reittiliikenne siirtyy käyttämään uutta valtatietä. Valtatielle rakennetaan kaksi kaukoliikenteen pysäkkiparia: yksi ohituskaistan länsipuolelle uuden Mustalahdentien liittymän (Y1) kohdalle ja yksi ohituskaistan itäpuolelle maantieliittymän (M1) kohdalle. Lisäksi säilytetään hankkeen itäosassa n. pl 3640 sijaitseva, osittain hankealueen ulkopuolella oleva nykyinen pysäkkipari. Muut suunnittelualueella sijaitsevat nykyiset pysäkkiparit poistuvat käytöstä. Nämä ovat: Mustalahdentien pysäkit (suunnitelmakartta 3T-1: Vt 13 n. pl 500) Viirun maantien pysäkit (suunnitelmakartta 3T-1: M1 n. plv 0-100) Kuusenmäen pysäkit (suunnitelmakartta 3T-2: M1 n. pl 1200) Jurvasen kylän pysäkit (suunnitelmakartta 3T2: Vt 13 n. pl 3250)
TIESUUNNITELMASELOSTUS 15 3.5. Kulttuuriperinnön korostaminen Nykyiselle maantieksi muuttuvalle valtatien 13 syrjään jäävälle osuudelle rakennetaan tiensuuntainen pysäköintialue Koiravuoren kohdalle (suunnitelmakartta 3T-2: M1 vas. plv 820-895). Pysäköintialueen tarkoitus on mahdollistaa turvallinen pääsy- ja pysäköintimahdollisuus Koiravuoren ensimmäisen maailmansodan aikaiselle maalinnoitteelle. Vastuu pysäköintialueen rakentamisajan jälkeisestä hoidosta- ja ylläpidosta sekä paikan päällä tapahtuvasta tiedotuksesta (esim. infotaulu) on Savitaipaleen kunnalla yhteistyössä Museoviranomaisten kanssa. Pysäköintialueen yksityiskohtainen koko ja lopullinen lisäaluetarve tarkentuu yksityiskohtaisessa rakennussuunnitelmassa. 3.6. Tekniset ratkaisut ja mitoitus 3.6.1 Mitoitus Valtatien 13 nopeusrajoitus on ohituskaistaosuudella ja sen länsipuolella 100 km/h. Valtatien ja maantien liittymäalueella sekä liittymäalueen itäpuolisella osuudella valtatien nopeusrajoitus on 80 km/h. Suunnittelualue on pituudeltaan noin 3,7 km. Valtatien 13 päällysrakenneluokka on 6,0 AB ja sidottujen kerrosten paksuus 14 cm. 3.6.2 Silta Ohituskaistaosuudelle (n. pl 1600) rakennetaan valtatietä alittava Sirkkalammen risteyssilta S1, joka toimii sekä eläinalikulkuna että yksityistieyhteytenä (Y5). Silta on vinojalkainen laattakehäsilta. Alikulkukäytävän vapaa-aukko on 8,0 m ja alikulkukorkeusvaatimus > 4,8 m. Koska valtatie 13 kyseissä kohdassa sijaitsee korkealla penkereellä, muodostuu alikulkukorkeudeksi yli 6 metriä. Tämä on arvioitu madaltavan riista-aitajärjestelyin siltaaukkoon ohjattavien riistaeläinten kynnystä käyttää kyseistä yhteyttä. 3.6.3 Pohjanvahvistukset Vt 13 pohjanvahvistustoimenpiteinä tehdään massanvaihtoa plv 1590 1680, plv 2060 2140, plv 2900 2970 ja 3140 3180. Massanvaihdon kaivut ovat matalia noin 1 2 m syvyisiä. Yksityistiellä Y8 tehdään matalaa massanvaihtoa plv 40 170 ja 240 320. 3.6.4 Valaistus Valtatie 13 valaistaan ohituskaistaosuuden kohdalta. Erillinen valaistuksen yleiskartta on esitetty suunnitelmaosassa C, piirustus n:o 11T. Valaistusluokkana on AL4a. Osuus valaistaan käyttämällä kaksirivistä reunasijoitusta, jossa pylväiden maksimikorkeus on 12m. Pylväinä käytetään puupylväitä ja valonlähteenä suurpainenatriumlamppuja. Kaapelointitapana on ilma- ja maakaapelointi. Alueella käytetään 2-tehokuristimia keskuksesta ohjattavin relein. 3.6.5 Liikenteenohjaus Tiesuunnitelmassa on määritelty liikenteenohjauksen periaateratkaisut. Suunnittelualueelle on laadittu viitoituksen yleiskartta, joka on esitetty suunnitelmaosassa C, piirustus n:o 12T.
TIESUUNNITELMASELOSTUS 16 3.6.6 Johto- ja laitesiirrot Tien rakentamisen yhteydessä toteutetaan johtosiirtokarttojen 6.1T-1 ja 6.1T-2 mukaiset johtosiirrot. 3.6.7 Kuivatuksen periaatteet Suunnittelualueen kuivatuksen periaatteet seuraavat pääosin nykyisen valtatien kuivatusta. Kuusi (6) uutta laskuoja-aluetta varataan hulevesien johtamiseksi pois tiealueelta. Kuivatuksen periaatteet sekä laskuojajärjestelyt 1-6 niihin sisältyvine aluevaraustarpeineen on esitetty suunnitelmakartoilla 3T-1 ja 3T-2. 3.6.8 Työnaikaiset liikennejärjestelyt Uusi valtatie rakennetaan pääosin nykyisen valtatien pohjoispuolelle. Uudessa maastokäytävässä tapahtuvasta rakentamisesta ei aiheudu merkittävää työn aikaista liikennejärjestelytarvetta. Merkittävimmät tarpeet kohdistuvat uuden ja nykyisen valtatien liitoskohtiin. Ohituskaistaosuuden länsipuolella, n. plv 300 600, rakennettavan tien korkeusasema poikkeaa nykyisen valtatien korkeusasemasta sen verran, että rakentamisjärjestyksessä on huomioitava kyseiselle paaluvälille tarvittava rakentamisen aikainen, valtatien eteläpuolelle tehtävä kiertotie. Tiealueen mitoituksessa on otettu huomioon kiertotien tilantarve. Ohituskaistaosuuden itäpuolella korkeuserot nykyisen ja rakennettavan valtatien välillä eivät ole suuria ja liitoskohdan rakentaminen on mahdollista ilman merkittävimpiä kiertotiejärjestelyjä. 3.7. Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso Väylän lähiympäristö käsitellään suurelta osin nykyiseen luontoympäristöön sopivalla kasvillisuudella. Nykyistä puustoa ja kasvillisuutta säilytetään mahdollisimman paljon. Pitkiä leikkausluiskia metsitetään ja myös korkeista penkereistä alaosa metsitetään. Leikkausluiskien alaosat, avoimena pidettävät alueet ja pengerluiskat nurmetetaan, sisäluiskissa luokka maisemanurmi 1, ulkoluiskissa maisemanurmi 2. Sirkkalammen risteyssilta S1 toimii myös eläinten alikulkuna, joten se maisemoidaan tarkoitukseen sopivaksi. Alikulun edustan luiskiin istutetaan luonnonmukaisia pensasistutuksia ja metsityksiä. Alikulkuun sillan alle tien reunoille tuodaan mm. kantoja, oksia ja kiviä helpottamaan pieneläinten uskallusta kulkuun. Asutuksen läheisyydessä rakennettava meluvalli viimeistellään lehtipuumetsityksellä esim. koivulla. Meluaidan edustaa ja asutuksen puolta maisemoidaan pensasmassoilla ja muutamilla puuntaimilla. Rakennussuunnitelmassa tarkentuvien lajikkeiden valintaperusteita ovat helppohoitoisuus ja kasvuvarmuus, puuston osalta esim. koivu-, kuusi- tai pihtalajikkeet. 3.8. Meluhaittojen torjumis- ja lieventämistoimenpiteet 3.8.1 Melutarkastelussa sovellettavat ohjearvot Meluntorjuntatoimenpiteiden tarpeen arvioinnin lähtökohtana oli Valtioneuvoston päätös (993/92), jossa esitetään yleiset melutason ohjearvot pitkän ajan ekvivalenttitasoina. Tässä selvityskohteessa päiväajan keskiäänitaso on 6-7 db korkeampi kuin yöajan keskiääni-
TIESUUNNITELMASELOSTUS 17 taso, jolloin päiväajan 5 db yöaikaa korkeampi ohjearvoraja 55 db tulee määrääväksi asuinkiinteistöjen melutilannetta arvioitaessa. Yöajan melutasoja ei tällöin ole tarpeen esittää, koska yöajan ohjearvo toteutuu päiväohjearvon toteutuessa. Nykytilanteen osalta on kuitenkin esitetty tämän havainnollistamiseksi myös yöajan melu. Sisätilojen meluohjearvot päivällä/yöllä (35/30 db) toteutuvat myös yleensä aina ulkoalueiden ohjearvon toteutuessa. 3.8.2 Tarkasteltavat tilanteet Melutarkasteluissa tarkasteltiin tieliikenteen keskiäänitasoa 2 m korkeudella maanpinnasta seuraavissa tilanteissa. Melua on tarkasteltu vain suunnittelukohteen itäpuoliskolla (pl. 2100 3600), koska länsipuoliskolla ei tien läheisyydessä ole asuinkiinteistöjä tai muita melusta häiriintyviä kohteita. Suluissa on melukartan piirustusnumero, kussakin piirustuksessa on esitetty kaksi melutilannetta. Nykyinen tie, nykyliikenne (16.1T-1) a) Päiväajan klo 7-22 keskiäänitaso (LAeq) b) Yöajan klo 22-7 keskiäänitaso (LAeq) Parannettu tie, arvioidun valmistumisajankohdan (2020) ennusteliikenne, päiväajan klo 7-22 keskiäänitaso (16.1T-2) a) Tilanne ilman meluesteitä b) Tilanne tiesuunnitelmassa esitettävin meluestein Parannettu tie, vuoden 2040 ennusteliikenne, päiväajan klo 7-22 keskiäänitaso (16.1T-3) a) Tilanne ilman meluesteitä b) Tilanne tiesuunnitelmassa esitettävin meluestein Muutos tieliikenteen päiväajan klo 7-22 keskiäänitasoon (16.1T-4) a) Meluesteiden vaikutus vuoden 2040 tilanteessa b) Melutilanteen muutos, nykytilanne (2010) -> tavoitetilanne meluestein 2040 3.8.3 Tiesuunnitelmassa esitettävät melusuojaustoimenpiteet Melukarttaliitteistä 16.1T-2a ja 16.1T-3a nähdään, että kaksi asuinkiinteistöä, pl. 3060 vas ja 3270 vas, olisivat melualueella ilman melusuojaustoimenpiteitä. Nämä saadaan suojattua kahdella peräkkäisellä meluaita/-kaidetyyppisellä meluesteellä. Maastonmuodoista ja suojattavan kohteen hieman suuremmasta etäisyydestä tiehen johtuen voi jälkimmäinen este olla hieman matalampi kuin ensimmäinen. Meluesteitä ei tämän selvityksen perusteella tarvitse toteuttaa ääntä absorboivina, koska niiden vastakkaisella puolella oleva asuinkiinteistö on kaukana ja mäen takana suojassa, eikä meluesteistä heijastuva ääni vaikuta sen melutilanteeseen, kuten melukarttaliitteessä 16.1T-4a on havainnollistettu. Mikäli yksittäinen kiinteistönomistaja kokee että valtatien melusuojausrakenteista koituu kuitenkin ensisijaisesti haittaa esim. yritystoiminnan näkyvyydelle, niin melusuojaustarpeesta ko. kiinteistön osalta voidaan tarvittaessa luopua, edellyttäen ettei meluhaitta lisäänny oleellisesti naapurikiinteistönkään osalta. Meluaidan/-kaiteen ympäristön liitoskohdan pehmentämiseksi paaluvälin 2950 3000 meluntorjunta toteutetaan meluvallina.
TIESUUNNITELMASELOSTUS 18 Melueste 1 meluvalli pl. 2950 3000 vas. korkeus tien pinta (tsv) + 2,5 m pituus 50 m Melueste 2 meluaita pl. 3000 3170 vas. korkeus tien pinta (tsv) + 2,5 m pituus 170 m Melueste 3 meluaita pl. 3170 3370 vas. korkeus tien pinta (tsv) + 1,6 m pituus 200 m Hankkeen itäpään liitosalueen, liittymäalueen Y11 ympäristön mahdolliset melusuojaustarpeet täsmentyvät seuraavassa toteutusvaiheessa. Yksityiskohtaisessa rakennussuunnitelmassa liittymäalueen Y11 maisemointimahdollisuuksia voidaan kuitenkin tarvittaessa jo tarkentaa tiealueen puitteissa. 3.9. Liikennerajoitukset Tiesuunnitelmaan kuuluville teille ei ole esitetty liikennerajoituksia. 3.10. Erikoiskuljetusten ja vaarallisten aineiden kuljetusten reitit Valtatie 13 kuuluu suunnittelualueella suurten erikoiskuljetusten (7 m x 7 m) tavoitetieverkkoon. Asia on huomioitu suunnitelmaratkaisuissa. 3.11. Hankkeen massatilanne, varamaan ottopaikat ja läjitysalueet Hanke on massataloudeltaan ylijäämäinen, eli kaikki teiden rakentamiseen tarvittavat maa- ja kalliomassat saadaan tielinjalta. Varamaan ottopaikkoja ei tarvita. Rakenteisiin kelpaamattomat pintamaat ja muut pehmeät maakerrokset esitetään vietäväksi yleiskartalla 2.1T varatuille läjitysalueille 1-3. Rakennushankkeen yhteydessä käyttöön otetut läjitysalueet liitetään täytön, muotoilun ja viimeistelyistutusten teon jälkeen takaisin alueen alkuperäiselle maanomistajalle. 4. TUTKITUT VAIHTOEHDOT Valtatien linjaus Tiesuunnitelmavaihetta edeltäneen selvityksen Valtatien 13 parantaminen Myttiömäen kohdalla, tielinjauksen tarkennus 31.1.2011 aikana on tutkittu useita valtatien linjauksen vaihtoehtoja. Tutkitut linjauksen päävaihtoehdot vertailuineen on esitetty suunnitelmaosassa C, liite 17.1T. Yksityistiejärjestelyt ja eläinalikulku Hankkeen aikana on tutkittu lukuisia yksityisten teiden järjestelyihin liittyviä vaihtoehtoja ja käyty maanomistajien kanssa vuoropuhelua eri mahdollisuuksista. Yksityistiejärjestelyiden ja mahdollisen eläinalikulun rakentamisesta laadittu vertailumuistio on esitetty suunnitelmaosassa C, liite 17.2T.
TIESUUNNITELMASELOSTUS 19 Valtatien 13 ja maantien 14727 (Viirun maantie) liittymän sijainti Hankkeen aikana tutkittiin valtatien 13 ja Viirun maantien (M14727) tulevan liittymän sijaintia. Vaihtoehtoina olivat: Ohituskaistaosuuden länsipuolinen liittymä (VE1): maantien lisäpituus n. 0,9 km, uutta rakennettavaa maantietä n. 0,7 km. Ohituskaistaosuuden itäpuolinen liittymä (VE2): maantien lisäpituus n. 1,7 km, uutta rakennettavaa maantietä n. 0,2 km. Kuva 5. Valtatien 13 ja Viirun maantien tulevan liittymän sijaintivaihtoehdot sekä niihin kuuluvat maantien alustavat linjaukset. Katkoviiva osoittaa sen osan syrjään jäävästä nykyisestä valtatiestä 13, jota kullakin maantievaihtoehdolla on mahdollista hyödyntää. Vaihtoehto 2 valittiin tiesuunnitelmaan, koska: Hankeryhmän arvion mukaan suurin osa Viirun maantien liikenteestä suuntautuu itään Savitaipaleen kirkonkylälle päin. Nykyistä syrjään jäävää osaa valtatiestä 13 pystytään paremmin hyödyntämään, eli nykyinen valtatie olisi jatkossa pääosin osa seudullista maantieyhteyttä. Maantieyhteyden edellyttämät rakennustoimenpiteet jäävät vaihtoehdossa 2 vähäisemmiksi kuin vaihtoehdossa 1. Kulkuyhteydet nykyisen valtatien ja maantien liittymän länsipuolelle sijaitseville kiinteistöille onnistuvat ilman merkittäviä yksityistiejärjestelyillä. Maalinnoitteelle pääsy säilyy yleisen tieverkon piirissä. Kevyen liikenteen järjestelyt Hankkeen aikana tutkittiin kohteen kevyen liikenteen järjestelyiden periaatteita. Vaihtoehtoina olivat: Valtatien suuntainen kevyt liikenne käyttää jatkossa uuden valtatien ja sen ohituskaistaosuuden piennarta (VE 1). Valtatien suuntainen kevyt liikenne ei käytä ohituskaistaosuuden piennarta, vaan liikenne ohjataan tältä osin syrjään jäävälle osalle nykyisestä valtatiestä (VE 2). Ratkaisu vaatii erillisen kevyen liikenteen liittymäyhteyden rakentamista n. plv 350 600 sekä tiehoitokunnan sitoutumista yhteyden Y4 ylläpitoon.
TIESUUNNITELMASELOSTUS 20 Vaihtoehto 1 valittiin tiesuunnitelmaan, koska: Valtatien liikennemäärä on suhteellisen pieni (KVL 2100) eikä merkittävää kasvua liikenne-ennusteen mukaan ole odotettavissa. Valtatietä käyttävä kevyen liikenteen määrä on myös arvioitu pieneksi. Rakennettavan valtatieosuuden piennarleveys (1,50 m) on nykyistä Ristiina- Lappeenranta osuuden piennarleveyttä (pääosin n. 0,50 m) selvästi suurempi. Geometria ohituskaistaosuudella on kevyen liikenteen esteettömyyden kannalta parempi (max pituuskaltevuus 2,5 %, vanhalla tiellä n. 7 %). Ohituskaistaosuus on valaistu. Ei hallinnollista sekä hoito- ja ylläpitoriskiä yhteyden Y4 käytön osalta. Tiealuetta on kuitenkin esitetty varattavaksi sen verran että VE 2 mukainen kevyen liikenteen yhteyden rakentaminen on mahdollista myöhemmässä vaiheessa. 5. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) HUOMIOON OT- TAMINEN SUUNNITELUSSA Hankkeen tai sen aikaisempien suunnitteluvaiheiden aikana ei ole laadittu YVA-lain mukaista erillistä ympäristövaikutusten arviointia. Aikaisempaan toimenpidesuunnitelmaan sisältyneet vaikutusarvioinnit on huomioitu myös hankekohtaista luontoselvitystä laadittaessa (liite 16.2T). 6. TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 6.1. Vaikutukset liikenteeseen 6.1.1 Liikennemäärät Ratkaisuilla ei ole suuria vaikutuksia liikennemääriin. Liikenneverkko säilyy periaatteessa nykyisellään, ja suuria siirtymiä eri reiteille ei ole odotettavissa. 6.1.2 Ratkaisujen toimivuus Valtatien liikennemäärät ovat suunnittelualueella varsin vähäisiä, joten tien liikenteellinen palvelutaso on nykyisellään hyvä (huipputunteina HCM-palvelutaso on B). Suunniteltu ratkaisu takaa palvelutason säilymisen erittäin hyvällä palvelutasolla A ohituskaistojen osuudella. Ratkaisu parantaa liikenteen yleistä sujuvuutta hankealuetta laajemminkin, koska nykyisten nopeusrajoitusten ja mäkien aiheuttama keskinopeuden lasku vähenee. Raskaiden autojen keskinopeus on nykyisin osuudella noin 71 km/h ja toimenpiteiden jälkeen noin 73 km/h. Kevyiden autojen nopeus on ilman toimenpiteitä noin 82 km/h ja toimenpiteiden jälkeen noin 86 km/h. Aikasäästönä nämä tarkoittavat keskimäärin noin 0,4-0,6 minuutin säästöä. Ohituskaistat parantavat sujuvuutta myös pidemmällä matkalla, koska ne mahdollistavat turvalliset ja sujuvat ohitukset. Nämä vaikutukset koskevat pääosin vain kevyitä ajoneuvoja. Liikennöitävyyden parantuminen ja onnettomuusriskin väheneminen näkyy etenkin talviaikaan ja heikoissa keliolosuhteissa.
TIESUUNNITELMASELOSTUS 21 6.1.3 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Toimenpiteiden ansiosta liikenneturvallisuus paranee selvästi. TARVA-ohjelmistolla laskettu henkilövahinko-onnettomuuksien ennustettu määrä vähenee noin 50 %, jolloin säästö olisi noin 1,4 heva-onnettomuutta kymmenessä vuodessa. Kuolemaan johtavien onnettomuuksien ennustettu määrä laskisi lähes 70 %, mikä tarkoittaisi noin 0,2 liikennekuoleman säästöä kymmenessä vuodessa. 6.1.4 Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen järjestelyjen toimivuus ja turvallisuus Uuden valtatielinjauksen geometria (suurin pituuskaltevuus 2,5 %) parantaa esteettömyysvaikutusta verrattuna nykyiseen valtatiehen (suurin pituuskaltevuus 7 %), mikä osaltaan parantaa kevyen liikenteen toimivuutta. Valtatien leveämpi piennar ja tievalaistus parantavat lisäksi kevyen liikenteen turvallisuutta. Turvallisuutta tosin heikentävät ajoneuvojen suuremmat nopeudet ohituskaistaosuudella. Kevyelle liikenteelle tosin tarjoutuu (ilman rakennettua liittymäyhteyttäkin) kulkumahdollisuus syrjään jäävän valtatieosan ja sen jatkeena olevan yksityistieverkon kautta. Kauttakulku yksityistieverkon kautta edellyttää kuitenkin ao. tieyhteyden hoidosta ja ylläpidosta vastaavan tiehoitokunnan suostumusta. Joukkoliikenteen toimivuuden osalta pysäkkien saavutettavuus heikkenee niiden vähentyneen tarpeen ja määrän takia. Pysäkille kulkeminen voi tuntua turvattomammalta, varsinkin kohdissa, jossa tien poikkileikkaus on leveä (esim. kanavoidun maantieliittymän kohdalla), toisaalta näkemäolosuhteet ylittämiseen säilyvät hyvinä kaikilta osin. Reittiliikenteen osalta matka-aika uudella valtatieosuudella lyhenee jonkin verran nykyiseen verrattuna. 6.1.5 Vaikutukset kulkuyhteyksiin ja kiertohaitat Ohituskaistaosuudelle ei sallita liittymiä, joten sillä on vaikutusta kiinteistöjen kulkuyhteyksiin, varsinkin ohituskaistaosuuden pohjoispuolella. Myös Viirun maantien suunnalta tuleville ja Mikkelin suuntaan kulkeville syntyy kiertohaittaa, kokonaismatkan pidentyessä n. 3 km. Mikkelin suuntaan kulkeva liikennevirta ja yhteystarve on kuitenkin arvioitu Savitaipaleen kirkonkylälle päin kulkevaa liikennevirtaa pienemmäksi. Maa- ja metsätaloudelle syntyvästä perustellusta kiertohaitasta on mahdollista hakea korvausta tietoimitusprosessiin kuuluvan haittakorvauskäsittelyn yhteydessä. 6.2. Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Myttiömäen suunnittelualueella on voimassa oleva maakuntakaava. Yleis- tai asemakaavaa alueella ei ole. Tiesuunnitelmassa on huomioitu maakuntakaavassa osoitettu viheryhteystarve. Parannettavalle tielinjalle rakennettava risteyssilta S1 (eläinalikulku) säilyttää viheryhteyden ja palvelee maakuntakaavassa osoitetun tarpeen toteutumista. 6.3. Meluvaikutukset Hankkeen meluvaikutusten arviointi ja toimenpiteiden suunnittelu haitallisten vaikutusten vähentämiseksi (kohta 3.8) perustuu melun laskennalliseen mallintamiseen 3d-maastomallissa. Melulaskennat on tehty Soundplan 7.0 melulaskentaohjelmistolla käyttäen Pohjoismaista tieliikenteen melulaskentamallia. Meluesteet mallinnettiin ei-absorboivina eli ääntä heijastavina, koska esteiden vastakkaisella puolella oleva asuinkiinteistö on kaukana ja mäen takana suojassa, eikä meluesteistä heijastuva ääni vaikuta sen melutilanteeseen (melukarttaliite 16.1T-4a).
TIESUUNNITELMASELOSTUS 22 Meluohjearvot ylittyvät nykytilanteessa pääosin 40 70 m etäisyydellä tiestä niin, että nykytilanteessa kolme asuinkiinteistöä on melualueella, kaikki osuuden itäpuoliskolla. Liikennemäärien ennustettu kasvu ei ole kovin suuri ja lisää melutasoa laskennallisesti nykytilanteesta parannetun tien arvioituun valmistumisajankohtaan 2020 mennessä noin 0,5 db ja tästä vuoteen 2040 samoin noin 0,5 db eli yhteensä hieman yli 1 db. Melutasoa lisää myös raskaan liikenteen osuuden ennustettu kasvu ja nopeusrajoituksen nostaminen ohituskaistaosuudella. Kuten melukarttaliitteistä nähdään, nopeuden nosto ei kuitenkaan laajenna ohjearvon ylittäviä melualueita asuinkiinteistöille, vaikka laskennallisesti melutaso nouseekin uuden tieosuuden läheisyydessä (melukarttaliite 16.1T-4b). Esitettävillä meluesteillä alennetaan melutasoa tien vieressä olevilla kahdella asuinkiinteistöllä 8-10 db. Kolmannen, nykytilanteessa melualueella olevan asuinkiinteistön osalta meluongelma poistuu kokonaan, kun tien linjaus siirtyy kauas ko. kiinteistöstä. Kaikkiaan voidaan todeta, että suunnitteluhanke meluesteineen poistaa meluongelmat tällä alueella niin, etteivät meluohjearvot enää ylity asuinkiinteistöillä. 6.4. Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön Luontoselvityksessä havaittu Koiravuoren jyrkänteen alla sijaitseva luonnonsuojelulain mukainen jalopuumetsikkö on huomioitu suunnitelmaratkaisuissa. Alustavan tiesuunnitelman mukaista tielinjaa siirrettiin selvitystulosten perusteella pohjoiseen siten, että jalopuumetsikkö säilyy. Tielinja ylittää Koiravuoren ympäristössä osittain myös vesilain mukaisen noron, jonka merkitys ko. tielinjauskohdan osalta ei ole kuitenkaan katsottu viranomaiskeskustelussa merkittäväksi. Koska suunniteltua tielinjaa siirrettiin pohjoisemmaksi, säilyvät metsälakikohteista jyrkänteenalusmetsä sekä louhikko. Ruoho- ja saniaiskorpi jäävät osittain tielinjan alle. Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt on säilytettävä silloin, kun maa-alue on osoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön. Metsälaki ei estä metsälakikohdealueiden ottamista muuhun käyttöön. Jos metsätalousalueelle suunnitellaan viranomaisen lupaa vaativia toimenpiteitä, lain säädöksiä sovelletaan, kunnes toimenpiteille on myönnetty lupa. Onnettomuuksien välttämiseksi ja hirvieläinten kulun turvaamiseksi päätettiin hirvieläinten tiheimmin käyttämä kulkureitti säilyttää eläinalikulun avulla. Eläinten kulku ohjataan oikealle reitille riista-aidoilla. Eläinalikulku sijoitetaan Viiruntiestä itään, nykyisen tien pohjoispuolella olevaan notkelmaan, joka on pinnanmuodoiltaan luonteva sijainti eläinalikululle. 6.5. Vaikutukset vesistön käyttöön sekä pinta- ja pohjavesiin Suunnittelualueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Myttiömäen kohdalla tiesuunnitelman mukaisen uuden tielinjan välittömässä läheisyydessä ei ole merkittäviä pintavesimuodostumia. Ainoastaan noro, jota on käsitelty edellä kappaleissa 1.6.3 ja 6.4. Tieltä pois johdettavat hulevedet eivät ole määrällisesti ja laadultaan merkittäviä, koska ne jakaantuvat tasaisesti koko hankealueelta useamman purkupisteen kautta ympäröivään maastoon pääosin jo nykyisiä laskuojia pitkin. 6.6. Vaikutukset luonnonvaroihin Tienrakentamisessa louhitaan kalliomassoja yhteensä noin 383 000 m3 ja maamassoja leikataan noin 60 000 m3. Kalliolouhetta käytetään pääosin väylien penkereissä, maamassoja luiskatäyttöihin. Hanke on massataloudeltaan noin 32 000 m3 ylijäämäinen.
TIESUUNNITELMASELOSTUS 23 Huonolaatuisia maamassoja viedään pääosin yleiskartalla (2.1T) merkityille läjitysalueille, yhteensä noin 28 000 m3. 6.7. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriarvoihin Tiemaiseman kannalta suuret kallioleikkaukset muuttavat tiellä liikkujan lähinäkymää, toisaalta taas tarjoten tienkäyttäjälle tiemaisemassa tunnistettavan maamerkin. Uusi valtatien linjaus tuhoaa pienen osan alueen ensimmäisen maailmansodan aikaisista maalinnoitteista (plv 2280 2350 ja 2550 2570). Koiravuorella sijaitseva linnoitekokonaisuus (plv 1800 2100) kuitenkin pystytään säilyttämään linjauksen siirron ansiosta. Myönteisiä vaikutuksia lisää se, että syrjään jäävälle osuudelle nykyisestä valtatiestä rakennetaan Koiravuoren kohdalle pysäköintialue, joka kautta voidaan tuoda esille alueen linnoitteiden kulttuurihistoriallista arvoa. Kohteen hyödyntämisen yksityiskohdista vastaavat jatkossa ao. museoviranomaiset ja kunta. 6.8. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Liikenneturvallisuuden parantuminen vaikuttaa myönteisesti ihmisten elinoloihin. Tienparannustoimien johdosta myös matka-ajat lyhenevät hieman. Myttiömäen kohdalla uusi tielinja sijoittuu osittain vastoittain hyödynnetyille metsäalueille, eikä vaikuta merkittävästi asutukseen tai viljelyalaan. Uusi riista-aidoin suojattu valtatie lisää turvallisuuden tunnetta, mutta estää toisaalta myös ihmisten vapaata liikkumista tien yli. Yksityistiejärjestelyitä parannetaan valtatien parantamistoimien yhteydessä, jolloin kulkuyhteydet ovat turvallisia ja jäsentyneitä. 6.9. Kiinteistövaikutukset Hankkeesta on tehty Maanmittauslaitoksen toimesta esitys hankealueen kiinteistöjärjestelysuunnitelmaksi (liite 1.6T-4). Esitys on ohjeellinen eikä sido alueen maanomistajia. Kiinteistöjärjestelysuunnitelman sisältö ja mahdolliset maanomistajien suostumukseen perustuvat tilusjärjestelytarpeet käsitellään tarkemmin hankkeen maantietoimituksen yhteydessä. 6.10. Kustannusarvio, kustannusjakoehdotus ja yhteiskuntatalous 6.10.1 Rakentamis- ja lunastuskustannukset Tiesuunnitelman kustannuslaskennan päämenetelmänä on käytetty Rapal Oy:n In- Infra.net-palvelun Fore-tuotekokonaisuutta. Tiesuunnitelmassa esitetty kustannusarvio perustuu pääosin rakennusosalaskentaan. Sillan S1 kustannusarvio perustuu määrälaskentoihin. Meluesteiden ja valaistuksen kustannukset on arvioitu erikseen konsultin omiin tietoihin perustuvilla yksikköhinnoilla. Tiesuunnitelman kustannusarvio on esitetty lokakuun 2011 indeksissä, jolloin maarakennuskustannusindeksi oli 130,8 (MAKU2005=100). Tiesuunnitelmassa esitettyjen ratkaisujen mukainen arvonlisäveroton kustannusarvio on 9.65 M, josta lunastus- ja korvauskustannusten osuus on 0,07 M. Kustannusarvio, kustannusjako ja arvio johtojen ja laitteiden siirtokustannuksista on esitetty suunnitelman osassa A, kohdassa 1.5T.