VE 2

VE 1

VE 2

VE 3

M MU h140 h140 ta ta ta h140 TY M EJ-1 M AP VL VL ET M TY M T T AP MU M AP VL M EA/EM T TY EJT-2 EJT-2 EV-1 TT-1 ET-1 ET-1 ET-1 ET-1 ET-1 EJ-1 EJ-1 EJT-1 EJT-1 EJT-1 EV-1 EV-1 EV-1 EV-1 EV-1 EV-1 EV-1 EV-1 FORSSAN KAUPUNKI TAMMELAN KUNTA TAMMELAN KUNTA JOKIOISTEN KUNTA luo luo EJT-1 EJT-2 EV-1 ET-1 ET-1 ET-1 ET-1 TP/lg TP/lg TP/lg h140 h140 luo luo luo luo luo EJT-3 P MITTAKAAVA 1:5000 0 500 m 250 0 e=0.00 EV-1

M R YKSET LIITE 11 a FORSSAN KAUPUNKI KIIMASSUO OSAYLEISKAAVA MITTAKAAVA 1 : 5000 OSAYLEISKAAVAMERKINN T JA -M R YKSET: AP Pientalovaltainen asuinalue. Uudisrakentamisen on sopeuduttava vanhaan rakennuskantaan. Kunnan raja. TP/lg Ty paikka-alue / logistiikkakeskittym. Alueelle voi sijoittua sen muuta toimintaa palvelevia toimisto ja myym l tiloja. Yleiskaava-alueen raja. Alueen raja. T TT-1 Teollisuus- ja varastoalue. Ymp rist vaikutuksiltaan merkitt vien teollisuustoimintojen alue. - Toiminnan tulee kest mahdollisia haittoja j tteenk sittelyalueelta. - Alueelta ei saa levit haittoja laajalle alueelle. FORS h140 Kaupungin nimi. Loppusijoituspaikan maanpinnan ylin sallittu korkeusasema. - T yt ss on huomioitava viimeistelyrakenteiden korkeus. TY Teollisuusalue, jolla ymp rist asettaa toiminnan laadulle erityisi vaatimuksia. - Maaston lopullisen muodon tulee liitty ymp r iv n maastoon luontevasti luonnonmuotoja mukaillen. VL L hivirkistysalue. ET Yhdyskuntateknisen huollon alue. Lentokentt alueen melualue. ET-1 Yhdyskuntateknisen huollon alue. - Alueelle saa sijoittaa tasausaltaan tai vedenk sittelylaitoksen. EJ-1 J tteenk sittelyalue. - Alueelle saa sijoittaa ja rakentaa j tehuollon tarvitsemia laitteita, rakennelmia ja ta Alueen osa, jolle saa rakentaa tasausaltaan. rakennuksia. - J tteiden loppusijoituspaikkojen pit muodostaa maisemoinnin j lkeen ymp r iv n maastoon sopiva kumpareinen maastonmuoto. - Suljetut l jitysalueet on istutettava. luo Maisemavaurioalue. Alueelle on istutettava suojapuustoa ja pensaita. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen t rke alue. - Alueen hajuhaitat on minimoitava kaikin mahdollisin keinoin. - Alue on suunniteltava siten, ett sen sis lle varataan riitt v t suojaet isyydet Katu tai tie. ja -alueet. Kevyen liikenteen katu tai tie. EJT-1 J tteit hyv ksik ytt v n teollisuuden alue. - Alueelle saa rakentaa j tteenk sittely ja yhdyskuntateknist huoltoa palvelevia pt Pelastustien yhteystarve. rakennuksia ja laitoksia sek j tteenk sittelytoimintaa palvelevia toimisto- ja huoltorakennuksia. Ulkoilureitti. - Laitoksista ei saa tulla hajuhaittoja ymp rist n. va - Alueella tapahtuva hajua aiheuttavan materiaalin k sittely ja varastointi - Alue on suunniteltava siten, ett sen sis lle varataan riitt v t suojaet isyydet ja ja -alueet. - Avoaumojen maksimikorkeus on 10 metri ja niiden et isyydet on m ritett v S hk linjaa varten varattu alueen osa. Maakaasuputki. tapauskohtaisesti pelastusviranomaisten kanssa. Alueen laitoksille on teht v pelastussuunnitelma, jossa m ritell n varastoaumojen korkeudet ja et isyydet eri materiaaleille. Pelastussuunnitelma on pidett v ajantasalla. Aluetta asemakaavoitettaessa tulee kiinnitt erityist huomiota Maa-ainesten ottoalue. j tteidenk sittelyst aiheutuvien riskien hallintaan. EJT-2 J tteit hyv ksik ytt v n teollisuuden alue. - Alueelle saa rakentaa j tteenk sittely ja yhdyskuntateknist huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitoksia sek j tteenk sittelytoimintaa palvelevia toimisto- ja huoltorakennuksia. - Alueella ei saa k sitell hajua aiheuttavia materiaaleja eik alueen toiminnasta saa tulla hajuhaittoja ymp rist n. - Alue on suunniteltava siten, ett sen sis lle varataan riitt v t suojaet isyydet ja -alueet. J tehuollon alueella oleva toiminta ei saa aiheuttaa Seviso II direktiivin (96/82/EY) mukaista suuronnettomuusriski. Alue on suunniteltava siten, ett se muodostaa korkeintaan II-luokan riskialueen. - Avoaumojen maksimikorkeus on 10 metri ja niiden et isyydet on m ritett v tapauskohtaisesti pelastusviranomaisten kanssa. Alueen laitoksille on teht v pelastussuunnitelma, jossa m ritell n varastoaumojen korkeudet ja et isyydet eri materiaaleille. Pelastussuunnitelma on pidett v ajantasalla. Alueen hulevedet on suunniteltava siten, ett aluekohtaisesti varmistetaan hulevesien ker minen. Tarvittava sammutusvesi tulee ker t hulevesialtaista niin kauan kuin pelastusveden riitt v saanti on muilla keinoin varmistettu. EJT-3 J tteenk sittelyalue tai j tteit hyv ksik ytt v n teollisuuden alue. - Alueelle saa sijoittaa vain toista toiminnoista, ei molempia. - Jos alue muodostuu j tteenk sittelyalueeksi, on noudatettava EJ-1 m r yksi. - Jos alue muodostuu j tteit hyv ksik ytt v ksi teollisuuden alueeksi, on FORSSAN KAUPUNKI noudatettava EJT-1 m r yksi. Maank yt n suunnittelu EA/EM EV-1 M Ampumarata- ja moottoriurheilualue. Ampumaradan alue tulee suunnitella siten, ett ymp rist n tulevat meluhaitat minimoidaan. Suojaviheralue. - Alue on hoidettava siten, ett maastonmuodot ja kasvillisuus muodostavat suojavy hykkeen ymp rist haittoja aiheuttavien toimintojen ja muun maank yt n v liin. - Maastonmuotoja ei saa muuttaa. Alueen luontainen puu- ja pensaskasvillisuus pidet n elinvoimaisena. Avohakkuita ei saa suorittaa. - Alueelle voidaan sijoittaa tasausaltaita. Alueelle on teht v mets nhoitosuunnitelma. Alueen mets nhoito perustuu monilajiseen eri-ik iseen puustoon. Suunniteltaessa alueen k ytt on huomioitava j tteenk sittelualueilta aiheutuvat ymp rist lliset haittatekij t. Maa- ja mets talousvaltainen alue. KIIMASSUO OSAYLEISKAAVA JA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Forssassa 4.5.2010 Kaupunginarkkitehti Asemakaavan pohjakartan hyv ksynyt Kaupungingeodeetti Sirkka K ykk Rainer Suvanto T m n kaavan Forssan kaupunginvaltuusto on xx kuun xx p iv n 2010 p yt kirjan xx :n kohdalla hyv ksynyt. Forssan kaupunginkansliassa Kaupunginsihteeri NRO KIIMASSUO Kv..2010 Matti Pietil 4.5.2010 Voim. MU Maa- ja mets talousvaltainen alue, jolla on erityist ulkoilun ohjaamistarvetta.

TAMMELAN TUPASUON ALUEEN LIIKENNESELVITYS LUONNOS 15.9.2008 Tammelan kunta Sito Oy

2 (2) TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS ALKUSANAT Tämä liikenneselvitys liittyy Tammelan kunnassa sijaitsevan Tupasuon alueen asemakaavan laatimiseen. Samassa yhteydessä on tarkasteltu myös laajemmalla alueella vireillä olevan Sukulan ja Häiviän osayleiskaavan liikenneverkkoa. Suunnitelma on tehty Tupasuon asemakaavan ollessa luonnosvaiheessa kesällä 2008. Tupasuon asemakaava-alue sijaitsee Somero-Forssa maantien 282 varressa Tammelan ja Forssan rajalla. Suunnitelmassa on tarkasteltu asemakaavan tieverkollisia ratkaisuja ja liittymäjärjestelyjä maantielle 282. Alkuvaiheessa merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ovat alueelle jo rakenteilla olevalla noin 4000 kerrosm 2 teollisuushallilla. Selvityksen yhteydessä on luonnosteltu asemakaava-alueen tieverkko- ja liittymäratkaisuista kolme periaatevaihtoehtoa, arviotiu niiden kustannus- ja muita vaikutuksia sekä esitetty ehdotus tieverkon vaiheittaisesta toteutuksesta. Selvityksen on teettänyt Tammelan kunta, mutta selvitystyöhön ovat osallistuneet aktiivisesti myös Hämeen tiepiirin sekä Forssan kaupungin edustajat. Tammelan kunnasta selvitystyötä ovat ohjanneet tekninen johtaja Hannu Jalava ja kaavoittaja Miika Tuki. Suunnitelma on tehty konsulttityönä Sito Oy:ssä, jossa työstä ovat vastanneet dipl.ins. Teuvo Leskinen sekä ins. Tommi Eskelinen.

TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS 3 (3) SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 2 SISÄLLYSLUETTELO... 3 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 2 ALUEEN MAANKÄYTÖN JA TIEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMAT... 5 2.1 Maankäytön kehittämissuunnitelmat... 5 Tupasuon alueen asemakaavaluonnos... 5 Forssan Kiimassuon osayleiskaava... 6 2.2 Nykyiset liikenneyhteydet... 7 3 NYKYINEN LIIKENNE JA LIIKENNE-ENNUSTEET... 9 3.1 Nykyinen liikenne... 9 3.2 Liikenne-ennusteet... 9 4 LIIKENNEJÄRJESTELYJEN VAIHTOEHDOT... 11 5 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 12 5.1 Uudet liittymät maantielle 282... 12 5.2 Kustannukset... 13 6 EHDOTUS ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYKSI JA ALUEVARAUKSIKSI... 14

4 (4) TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS 1 LÄHTÖKOHDAT Liikenneselvityksen tarve on lähtenyt liikkeelle maantien 282 varteen sijoittuvasta Kiinteistö Oy Teräsmiehen rakennushankkeesta. Hankkeen rakennustyöt ovat käynnissä vakuusmenettelyllä, vaikka tontin liikenneyhteyksien järjestäminen on vielä ratkaisematta. Rakennustyömaa on käyttänyt ilman Tiehallinnon lupaa tontin kohdalla olevaa maatalousliittymää. Tammelan kunta on käynnistänyt alueella Tupasuon asemakaavan sekä Sukulan ja Häiviän osayleiskaavan laatimisen. Viranomaisneuvottelun yhteydessä sovittiin, että alueen liikenneverkkoa ja liittymiä maantielle 282 on tarpeen tarkastella laajemmalta alueelta myös Forssan puolelta. Suunnittelualue käsittää Tupasuon asemakaavan alueen ja sen liittymäjärjestelyt Somero- Forssa maantielle 282. Somerontien itäpuolelle sijoittuvan kaava-alueen laajuus on noin 16 ha. Tälle alueelle on sijoittumassa alkuvaiheessa edellä mainittu noin 4000 kerrosm 2 laajuinen teollisuushalli, joka on jo rakenteilla. Kaavaluonnos sallisi kiinteistön laajentumisen myöhemmin noin 8 000 kerrosm 2 laajuiseksi ja myös viereiselle tontille voidaan rakentaa noin 5000 kerrosm 2. Samassa yhteydessä on tarkasteltu Somerontien länsipuolella sijaitsevan noin 35 hehtaarin laajuisen alueen maankäyttöä ja liikenneyhteyksiä. Alueelle on esitetty kaavaluonnoksissa teollisuustoimintaa (TY-1). Liikenneselvityksen lähtötietoina on käytetty mm. seuraavaa aineistoa: - Tupasuon asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.5.2005 (Arkkitehtitoimisto A+) - asemakaavaluonnokset - kaava-alueen numeerinen kartta-aineisto - Maantien 282 parantaminen välillä Sukula-Kassinmäki, tiesuunnitelma 15.2.4004 - Forssan kaupungin Kiimassuon osayleiskaava, luonnos 11.12.2006 - Forssan kaupunki, Peräkorpi I asemakaava 17.10.2006. - Tiehallinnon tierekisteri- ja liikennelaskentatiedot lähialueelta. Lähtötietoja on täydennetty Tammelan kunnan, Tiehallinnon sekä Forssan kaupungin edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa sekä maastokäynneillä.

TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS 5 (5) 2 ALUEEN MAANKÄYTÖN JA TIEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMAT 2.1 Maankäytön kehittämissuunnitelmat Tupasuon alueen asemakaavaluonnos Asemakaava-alue on nykyisin maa- ja metsätalousaluetta. Alueella ei ole asuin- tai muita rakennuksia lukuun ottamatta rakenteilla olevaa teollisuushallia. Asemakaavaluonnoksessa alueelle on esitetty uutena maankäyttönä teollisuusrakennusten korttelialueita, joille ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1). Tonttien rakennustehokkuus on 0,4. Kuva 1 Tupasuon asemakaava-alueen rajaus

6 (6) TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS Kuva 2 Tupasuon asemakaavan luonnos. Rakenteilla oleva teollisuushalli sijaitsee kuvassa alempana olevalle harmaalle TY-1 alueelle. Pohjakartta on vanha, joten siinä ei näy maantien 282 tielinja, joka sijoittuu alueen länsireunaan LT-merkinnän kohdalle. Forssan Kiimassuon osayleiskaava Tupasuon alue rajautuu Forssa Kiimassuon osayleiskaavan alueeseen ja alueiden liikenneverkkoa on siksi tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena. Osayleiskaavan luonnoksen mukainen tie- ja katuverkko Forssan puolella on esitetty kuvassa 3. Kuva 3 Ote Forssan Kiimassuon osayleiskaavan luonnoksesta

TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS 2.2 7 (7) Nykyiset liikenneyhteydet Asemakaava-alue sijaitsee maantien 282 varressa tien etelä ja pohjoispuolella. Maantie 282 on rakennettu äskettäin vuonna 2004 valmistuneen tiesuunnitelman mukaisesti. Maantie on suunniteltu seudullisen liikenteen tarpeisiin ja tien nopeusrajoitus on Tupasuon alueen kohdalla 80 km/h. Asemakaava-alueelle ei ole nykyisin yksityistie- tai katuliittymiä maantieltä 282. Rakenteilla olevan teollisuushallin työnaikaisena liittymänä on käytetty kiinteistölle johtavaa maa- ja metsätalousliittymää. Tieosuudelle tiesuunnitelmassa esitetyt yksityistie- ja katuliittymät on esitetty kuvassa 4. Asemakaavaluonnoksessa (kuva 2) alueelle on esitetty kulkuyhteys Teräsmiehentie nimisen kadun kautta, jolta olisi uusi katuliittymä suoraan maantielle 282 nykyisen maa- ja metsätalousliittymän kohdalla. Tiesuunnitelmaa on täydennetty erillisellä Ratastien liittymästä laaditulla tiesuunnitelmalla. Forssan kaupunki on rakentanut Ratastien ja sen liittymän Fenestran tehdaskiinteistön rakentamisen yhteydessä. Liittymäjärjestelyn viimeistelyt ja siihen liittyneet kevyen liikenteen järjestelyt valmistuivat kesällä 2008. Liittymä sijoittuu kuvassa 4 näkyvän voimalinjan viereen. Kuva 4 Maantien 292 tiesuunnitelman mukainen linjaus ja tiesuunnitelmassa esitetyt yksityistie- (Y) ja katuliittymät (K)

8 (8) TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS Kuva 5 Maantie 282 kaava-alueen itäpuolella Fenestran liittymän kohdalla. Tiellä on tällä osuudella myös erillinen kevyen liikenteen väylä ja valaistus.

TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS 9 (9) 3 NYKYINEN LIIKENNE JA LIIKENNE-ENNUSTEET 3.1 Nykyinen liikenne Maantien 282 liikennemäärä on asemakaava-alueen kohdalla tierekisterin liikennetietojen mukaan noin 1900 autoa/vrk (KVL 2007). Keskimääräinen arkipäivän liikenne on noin 1950 autoa/vrk, joista raskaita ajoneuvoja on noin 390 kpl/vrk (20 %). Tiellä kulkee suhteellisen paljon yhdistelmäajoneuvoja ( rekkoja ), joiden osuus on arkiliikenteessä 9 % ajoneuvoista. Maantie 282 on korvannut seudullisena yhteytenä vanhan Somerontien, jonka liikennemäärä on noin 1400 autoa/vrk (KVL). Kuva 6 Maanteiden liikennemäärät suunnittelualueella ja sen lähistöllä vuonna 2007 ajoneuvoina vuorokaudessa (Lähde: Hämeen tiepiirin liikennemääräkartta 2007) 3.2 Liikenne-ennusteet Maantie 292 on luokitukseltaan seututie. Tiehallinnon yleisen liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärät kasvavat Kanta-Hämeen seututeillä vuoteen 2030 mennessä noin 25 % (Tiehallinto, Tieliikenne-ennuste 2004 2040) eli maantien liikenne-ennuste olisi noin 2 500 autoa/vrk. Vanhalle tielle on jäänyt vielä suhteellisen paljon liikennettä (1400 autoa/vrk) ja voidaan olettaa, että Somero-Forssa maantien liikennemäärä voi kasvaa keskimääräistä kasvuennustetta voimakkaammin, kun alueen tieverkko ja maankäyttö kehittyvät jo tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Liikennejärjestelyjen mitoituksessa on syytä varautua ainakin noin 3000 ajoneuvon vuorokausiliikenteeseen. Asemakaava-alueen aiheuttamasta autoliikenteestä on tehty arviot asemakaavaluonnoksessa esitetyn kerrosalan ja sen edellyttämän pysäköintipaikkamäärän perusteella. Rakenteilla olevan teollisuushallin tontille on asemapiirroksen mukaisesti suunniteltu noin 50 pysäköintipaikkaa. Asemakaavaluonnoksessa on esitetty autopaikkamitoitukseksi yksi autopaikka/2 työpaikkaa. Nyt rakenteilla oleva teollisuustontti voi aiheuttaa autoliikennettä arviolta 150 200 autoa/vrk, kun otetaan huomioon tuleva ja lähtevä työmatkaliikenne sekä yrityksen raskaat kuljetukset. Pitkällä aikavälillä on liikennejärjestelyissä varauduttava noin 500 auton vuorokausiliikenteeseen, jos kaavoitettavien tonttien koko rakennusoikeus

10 (10) TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS käytetään vastaavalla tavalla. Alueen sijainnin perusteella liikenteen voi arvioida suuntautuvan pääasiassa Forssan ja Tammelan suuntiin. Ennustettu liikennemäärä (päätiellä noin 3000 ajon./vrk ja päätieltä sivutielle kääntyviä noin 250 autoa/vrk) edellyttää Tiehallinnon suunnitteluohjeiden mukaisesti liittymään vähintään väistötilaa, kun tien nopeusrajoitus on 80 km/h.

TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS 11 (11) 4 LIIKENNEJÄRJESTELYJEN VAIHTOEHDOT Tupasuon alueen tieverkosta on laadittu kolme luonnosvaihtoehtoa, jotka on esitetty selvityksen liitteissä 1 3: Vaihtoehto 0 Tieverkkovaihtoehdossa 0 tieyhteys uusille Somerontien itäpuolisille tonteille on esitetty vanhan Somerontien kautta eli yhteytenä käytettäisiin sen kantatien tieyhteyksiä, josta teollisuustontti on lohkottu. Kulku Somerontien länsipuolisille tonteille olisi Forssan kaupungin puolelta Ratastien kautta. Maantielle 292 ei tule tässä tieverkkovaihtoehdossa lainkaan uusia liittymiä. Vaihtoehto A Tieverkkovaihtoehdossa A on esitetty uutta maantiehen 292 liittyvää asemakaavaluonnoksen mukaista katuyhteyttä (Teräsmiehentie) rakenteilla oleva teollisuustontin kohdalle. Somerontien länsipuolen tonteille olisi yhteys uudelta kokoojaväylältä, joka yhdistäisi Ratastien ja maantien 292. Maantielle 292 tulisi tässä tieverkkovaihtoehdossa kaksi uutta liittymää. Vaihtoehto B Tieverkkovaihtoehdossa B Somerontien itäpuolisten tonttien liikenneyhteys on esitetty maantien 292 rinnalla kulkevan kadun kautta. Katu palvelisi myös Forssan puolelle sijoittuvaa maankäyttöä. Somerontien länsipuolisten korttelien yhteys olisi Forssa puolelta Ratastien kautta. Maantielle 292 tulisi tässä tieverkkovaihtoehdossa vain yksi uusi liittymä, joka sijoittuu niin lähelle Ratastien liittymää, että ne muodostavat yhdessä porrastetun nelihaaraliittymän.

12 (12) TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS 5 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU 5.1 Uudet liittymät maantielle 282 Tiehallinnon, Forssan kaupungin ja Tammelan kunnan edustajien kesken käydyssä neuvottelussa tuli esille vaihtoehtojen liittymäjärjestelystä seuraavia näkökohtia: Forssan kaupunki on laatimassa viereiselle alueelle Kiimassuon osayleiskaavaa. Alueelle on toteutettu maantien 282 tiesuunnitelman 2004 mukaiset liittymäjärjestelyt ja niiden lisäksi Fenestran tehtaan kohdalle osayleiskaavaluonnoksessa ja erillisessä asemakaavassa esitetty uusi katuliittymä. Tiehallinto katsoo, että mahdolliset uudet liittymät maantielle 282 tulisi ratkaista laajempana kokonaisuutena eikä hanke kerrallaan. Tieverkkoluonnos B vastaa Tiehallinnon näkemystä, jonka mukaan uuden maankäytön liikenne tulisi keskittää nykyiseen Fenestran (Ratastien) liittymään ja yhteen uuteen liittymään, jotka muodostavat porrastetun nelihaaraliittymän. Forssan kaupunki katsoo, että maantien 282 itäpuoli tulisi säilyttää rakentamattomana eikä näe vaihtoehdon B mukaisen uuden tien sijoittamista alueelle toivottavana. Alue on jätetty osayleiskaavassa M- alueeksi luontoarvojen takia. Myöskään Häiviäntien kautta ei haluta johtaa uusia tieyhteyksiä maantien 282 itäpuolelle. Häiviäntien pohjoispuolisen alueen yhteydet perustuvat uuteen tiesuunnitelman mukaisesti toteutettuun katuliittymään maantielle 282. Forssan kaupunki hyväksyy liikenneverkkomallin, jossa kulkuyhteys maantien 282 länsipuolelle Tammelan kunnan puolella sijaitseville uusille tonteille on esitetty Ratastieltä Fenestran tehdasalueen takaa. Uudesta kadusta on hyötyä Forssan kaupungillekin, mutta kadun kustannusjaosta on sovittava erikseen. Samoin kadun tarkempi linjaus on selvitettävä jatkossa tarkemmin. Uuden tonttiliittymän muodostumista suoraan seututielle tämän tapaisella käytännöllä pidettiin sinänsä arveluttavana esimerkkinä ja ennakkotapauksena. Liittymäasia tulisi hoitaa kaavoituksen kautta.

TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS 13 (13) 5.2 Kustannukset Verkkovaihtoehtojen kustannuksia on vertailtu Rapal Oy:n kehittämällä infrahankkeiden kustannusarvio-ohjelmistolla. Vaihtoehtojen vertailukustannukset on esitetty oheisessa taulukossa. Katujen kustannukset on arvioitu normaalille kaksikaistaiselle kadulle ilman kevyen liikenteen väylää ja valaistusta. Jos esimerkiksi Somerontien (maantie 282) länsipuoliselle kokoojakadulle rakennetaan myös kevytliikenneväylä ja valaistus, nostaa se kadun kustannusarvioita noin 70 %. Ensivaiheessa toteutettavan maantien 282 itäpuolisen liikennejärjestelyn vertailukustannukset ovat yleiskustannuksineen seuraavat: Vaihtoehto 0 n. 385 000 Vaihtoehto A n. 333 000 Vaihtoehto B n. 414 000 VAIHTOEHTO 0 määrä (m) yks.hinta ( /m) kokonaishinta Somerontin itäpuoli: Uusi yksityistieyhteys vanhalta Somerontieltä 1250 275 343 750 Somerontien länsipuoli: Somerontien länsipuolinen kokoojakatu 1390 570 792 300 Yleiskustannukset (suunnittelu, rakennuttaminen) 140 000 Yhteensä 1 276 050 VAIHTOEHTO A määrä (m) yks.hinta ( /m) kokonaishinta Somerontin itäpuoli: Maantien 282 kevyen liikenteen väylän jatke 480 190 91200 Maantien 282 valaistuksen jatke 480 74 35520 Teräsmiehentie (uusi katu) 270 570 153 900 Teräsmiehentien kanavoitu liittymä maantielle 282 1 16 000 16000 Somerontien länsipuoli: Somerontien länsipuolinen kokoojakatu 1840 570 1048 800 Kokoojakadun kanavoitu liittymä maantielle 282 1 16000 16000 Yleiskustannukset (suunnittelu, rakennuttaminen) 165 000 Yhteensä 1 526 420 VAIHTOEHTO B määrä (m) yks.hinta ( /m) kokonaishinta Somerontin itäpuoli: Maantien 282 rinnakkaiskatu + Teräsmiehentie 840 420 352 800 Rinnakkaiskadun kanavoitu liittymä maantielle 282 1 16 000 16000 Somerontien länsipuoli: Somerontien länsipuolinen kokoojakatu 1840 570 1048 800 Kokoojakadun kanavoitu liittymä maantielle 282 1 16000 16000 Yleiskustannukset (suunnittelu, rakennuttaminen) 175 000 Yhteensä 1 608 600

14 (14) TAMMELAN TUPASUON LIIKENNESELVITYS 6 EHDOTUS ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYKSI JA ALUEVARAUKSIKSI Koska mikään tutkituista tieverkkovaihtoehdoista ei osoittautunut sellaisenaan toteutuskelpoiseksi, on päädytty esittämään asemakaavan tieverkkoratkaisuksi järjestelyä, jossa Somerontien itäpuoliset tieyhteydet toteutetaan vaihtoehdon A periaatteiden mukaan ja maantien länsipuolisen alueen tieyhteydet vaihtoehdon B periaatteiden mukaisena.

Sukula-Häiviä osayleiskaava 12.10.2010 1 SUKULA-HÄIVIÄ OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS 12.10.2010

Sukula-Häiviä osayleiskaava 12.10.2010 2 1. Yleistä... 3 2. Suojelutiedot... 3 3. Tutkimusmenetelmät... 4 4. Osayleiskaava-alueen kuvaus... 4 4.1 Osa-alueet... 4 4.1.1 Raja-alueen metsä... 4 4.1.2 Häiviän kylä... 10 4.1.3 Sukulan kylä... 10 5. Osayleiskaava- Alueen linnusto... 14 6. Muu eläimistö... 14 6.1 Metsäeläimistö... 14 6.2 Luontodirektiivin liitteen IV liitteen lajit... 14 6.2.1 Liito-oravat... 14 6.2.2 Lepakot ja viitasammakko... 15 7. Torronsuo... 15 7.1 Natura tarvearviointi... 17 8. Toimenpidesuoritukset... 18 Liitekartta 1. Sukula - Häiviä osayleiskaavan luontoselvitys

Sukula-Häiviä osayleiskaava 12.10.2010 3 1. YLEISTÄ Osayleiskaava-alue rajoittuu pohjoisessa Forssan kaupungin rajaan, idässä valtatie 2:een, etelässä Torronsuon Natura-alueeseen ja lännessä Tammelan kunnan rajaan. Osayleiskaava-alue on kooltaan 22.5 km2. Somerontien varrella on Tupasuon teollisuusalueen asemakaava laajennusosineen. Asemakaava-alueesta on tehty erillinen luontoselvitys. Pohjoisosassa on laaja yhtenäinen metsä- ja suoalue. Sukulan laaja peltoalue ulottuu porintieltä maantien 13554 vartta Murronkulmalle. Tien varrella on Häiviän ja Sukulan kyläalueet maatilarakennuksineen ja hevoslaitumineen. Eteläpuolella on Torronsuon kansallispuisto. 2. SUOJELUTIEDOT Osayleiskaava-alueen lounaisosassa on kapea, polveileva Syrjänharju. Alueella on Murronkulman 2. luokan pohjavesialue. Harjun antoisuudeksi on koepumppauksessa saatu 700 m 3 /d. Alueella ei ole pohjavedenottamoa, mutta asukkaat ottavat talousvetensä kaivoista. FI0344002 Torronsuon kansallispuisto 3093 ha kuuluu Natura 2000 -kohteisiin. Aluetyyppi SCI ja SPA. Torronsuo on Rannikko-Suomen kermikeidasvyöhykkeen luonnonsuojelullisesti arvokkain suokokonaisuus ja Etelä-Suomen suurin luonnontilainen suo. Etenkin suon itäosa on maisemallisesti kaunis ja säilyttänyt hyvin alkuperäisen erämaisen luonteensa. Etelälaidalla on näköalakallioita ja edustavia kalliojyrkänteitä, joiden suhteelliset korkeuserot ovat paikoin 15-20 metriä. Torronsuo on 5-6 keidassuon kompleksi. Suurimmassa osassa aluetta suorakenne on selvästi konsentrinen. Turvetta on keskimäärin 6 m. Suon keskustaa hallitsevat keidasrämeet ja allikkoalueet, laiteilla esiintyy nevoja ja nevakorpia sekä niiden luhtaisia variantteja kuten Talpianjärvi. Suon suurperhoslajisto on valtakunnallisestikin monipuolinen. Alueeseen kuuluva Talpianjärvi on vedenpinnan laskun seurauksena kehittynyt saraikko- ja pensaikkoniittyjen valtaamaksi luhdaksi, jonka luhtalinnusto on hyvin edustava. Järvi on kurjen pesimäaluetta ja muuton aikana siellä levähtävät ja ruokailevat myös joutsenet ja hanhet. Talpianjärven eteläpuolella on katajaketoja ja liito-oravan elinalue. Torronsuon aluetta käytetään ajoittain puolustusvoimien toimintaan.

Sukula-Häiviä osayleiskaava 12.10.2010 4 Sukulan kylä on syntynyt Hämeen härkätien varteen 1300 -luvulla. Kirjallisia dokumentteja kylästä on 1500 luvulta. Talpianjärven pohjoislaidalla Sukulan kylässä on Kylä- Tulokkaan hevoslaidun, joka on paikallinen perinnemaisema. Niitty ja metsälaidun alue on 4.05 ha suuruinen ja edelleen laidunnuskäytössä. 3. TUTKIMUSMENETELMÄT Kartan ja ilmakuvien perusteella tarkasteltiin aluetta kokonaisuutena ja arvioitiin kohteet, jotka vaativat maastossa tapahtuvaa inventointia. Maastotyöt tehtiin kesäkuun ja elokuun aikana yhteensä viitenä päivänä, jolloin havainnoitiin linnustoa ja kasvillisuutta. Luontoselvityksen laati FM Seija Väre SITO OY:stä. 4. OSAYLEISKAAVA-ALUEEN KUVAUS Alue jakautuu luonnonoloiltaan kolmeen suureen osa-alueeseen: pohjoisosan metsäsuoalue, peltoalue ja sen pohjoisreunan asutus sekä Torronsuon reuna-alueet. Pohjoisosan metsäalue sijaitsee laajalla paikoin kivisellä moreenipatjalla. Metsätyyppi on yleisesti tuoretta kuusikkokangasta. Kuivemmilla hiekkaisilla mäillä kasvaa myös mäntykangasta. Moreenipainanteissa on laajahkoja suoalueita, Pieniä alueita lukuun ottamatta suot on ojitettu, kasvillisuus niillä on muuttunut puuston kasvaessa. Metsäalueen eteläreunalla itä-länsisuuntainen Kukkoharju kasvaa kuivaa mäntykangasta. Metsiä on hoidettu talousmetsinä ja alueella on runsaasti avohakkuita sekä taimikkovaiheen puustoa. Metsät ovat pääasiassa kuusikko kankaita, joissa valtapuuna ovat kuusi ja koivu sekapuusto tai mäntykankaita, jossa männyn lisäksi sekapuustona on koivu ja kuusi. Varttunutta metsää on pieninä erillisinä sirpaleina siellä täällä. Metsäalueen eteläreunalla, Sukulantien varrella on asutusta ja maatilakeskuksia. Kasvillisuus on kulttuurivaikutuksen vuoksi monipuolista. Sukulan kylä on rakennuskannaltaan vanhaa ja kyläalue on asuttu ja maanviljelyä harjoitettu satoja vuosia. Häiviän kylän eteläpuolella on suoalueesta kuivattu ja padottu peltoalue Rakennukset sijaitsevat viljeltyjen alavien alueiden reunoilla moreeni ja hiekkakumpareilla. Alueen erikoisuuksia ovat kolme 10-20 lomamökin aluetta. Yksittäisiä lomamökkejä on muuallakin alueella. Lähes jokaisen mökin pihaan on kaivettu yksi tai useampi lampi. Osayleiskaava-alue ja Sukulan kylän peltoalueet rajoittuvat Torronsuon Natura-alueeseen. Länsipäässä Syrjänharjun aluetta ympäröivät pellot. 4.1 Osa-alueet Osa-alueiden numerot 1-19 ja luonnon arvoalueiden kirjaintunnisteet A-G viittaavat liitekarttaan. 4.1.1 Raja-alueen metsä 1. Tarhamäen alueella metsiä on hoidettu talousmetsinä, joka näkyy eri-ikäisinä hakkuina ja taimikkoina. Topografia on lievästi kumpuilevaa ja mäillä kasvaa mänty-kuusi lehtipuu sekametsää.

Sukula-Häiviä osayleiskaava 12.10.2010 5 2. Loukkokorven alueella kasvaa mustikkatyypin kangasta, joka moreenimäkien laella muuttuu puolukkatyypin kankaaksi. Painanteissa on soistutunutta kangasta ja ojitettuja korpijuotteja. Someron rajan tuntumassa on paikoin pieniä kuvioita varttunutta kuusikkokangasta. 3. Kiistonsuo-Vetelänsuon alue on ojitettua isovarpuista rämettä. Suon pohjoisreunalla on laajoja taimikkoalueita, mutta myös varttunutta kuivan kankaan männikköä aivan suon reunalla. Kuva 1 Nuoret metsät ja avohakkuut ovat hallitsevina 4. Hallinkorven - Käkisuon alueella kasvaa mustikkatyypin kangasta pieniä suolaikkuja ja ojitettua korpea. Puusto on vaihtelevan ikäistä ja avohakkuita sekä taimikkovaiheen metsiä on paljon. Metsäautotien varrella on varttuneen mustikkatyypin metsäalue, jossa on laavu ja nuotiopaikka.

Sukula-Häiviä osayleiskaava 12.10.2010 6 Kuva 2 Eri-ikäinen mustikkatyypin kangas käkisuon länsipuolella 5. Sinipäänsuo on ojitettua räme- ja korpimuuttumaa. Harvennushakkuita ja taimikkoa on runsaasti länsiosassa. 6. Sinipäänsuon itäisimmässä osassa on (A) luonnontilainen isovarpuisen rämeen alue ja puuton rahkaneva. Kuva 3 Sinipäänsuon ojitettua ja harvennettua eteläosaa 7. Metsäpirtin alue on mäntyvoittoista sekametsää, pienissä suojuoteissa on korpi- ja rä-

Sukula-Häiviä osayleiskaava 12.10.2010 7 mesoistumia. Alueella on osayleiskaavan korkein kohta 143.5 metriä merenpinnan yläpuolella. 8. Kaakkosuo (B) on suurimmalta osin ojittamaton ja luonnontilainen rahkaräme. Kuivemmilla osilla on tupasvilla- ja isovarpuista rämettä. Valtapuuna on paikoin kitukasvuisena kasvava mänty ja aluskasvillisuudessa vallitsevat paikoin varvut, vaivaiskoivu, suopursu, juolukka, variksenmarja tai tupasvilla, tupasluikka ja jouhisara. Itäreunalla on metsälain 10 mitat täyttävä vähäpuustoinen rahkaneva. Suolla kasvaa karpaloa, suokukkaa rahkasammalta. Suon länsipuolella on mäntyvaltaista paikoin varttunutta mustikkakangasta, sekapuustona kuusta ja koivua. Itäpuolella varttuneen metsän ja taimikkovaiheen metsäkuviot vaihtelevat. Forssan rajaa vasten on pieni alue lehtomaista ja mustikkatyypin kangasta. Itäpäässä on laajoja avohakkuita. Kuva 4 Kaakkosuo on länsi- ja etelä osaltaan ojittamaton, itäkulmassa on avosuo.

Sukula-Häiviä osayleiskaava 12.10.2010 8 9. Tupasuon asemakaava-alueella Tupasuon pyöreä suopainanne (C) on metsälain 10 mukainen arvokas elinympäristö. Muutamalla mättäällä kasvaa kituvia kuusia ja hieskoivuja. Suon ympärillä on noin kymmenen metrin levyinen kuusikkoinen korpilaide. Eteläpuolella on ojitettu sekapuustoinen korpipainanne. Rajalla sijaitsee pieni, arvokas luonnontilainen pienvesikokonaisuus (D), metsälain 10 mukainen suoreunainen metsälampi. Kuva 5 Metsälampi sijaitsee Forssan ja Tammelan rajalla 10. Kukkoharjun läntisin osa on avohakattu, itäosassa kasvaa paikoin varttunutta männikköä alarinteillä pellon reunoilla on paikoin lehtomaista kangasta. Länsi- ja Itäpäässä on tuoreita avohakkuualoja ja taimikoita. Sukulan kylän päässä on Antintalon korkea metsäinen kalliojyrkänne (E). Harjulta on hieno maisemanäkymä avoimelle peltoalueelle. Kuva 6 Kukkoharjun länsiosa on hakattu avoimeksi

Sukula-Häiviä osayleiskaava 12.10.2010 9 Kuva 7 Kukkoharjun komeaa männikköä Kukkoharjun eteläpäässä Peräpellon pohjoispuolelle on vanha asuinpaikka (Muu kohde kartalla). Metsän keskellä on kymmeniä metrejä pitkiä 1-1,2 metrin korkuisia ladottuja kiviaitoja, tien pohjia ja mahdollisia rakennusten perustuksia. Puuston koosta päätellen ne on rakennettu 1900 -luvun alkupuolella Kuva 8 peräpellon kiviaitoja

Sukula-Häiviä osayleiskaava 12.10.2010 10 4.1.2 Häiviän kylä 11. Metsäalueella keskiosassa on paikoin pieniä avokallioita, jotka kasvavat varttunutta mäntyä ja eteläosassa on mustikkatyypin sekametsää. Metsän eteläosa on lehtipuuvaltainen koivua ja raitaa kasvaa pellon reunalla. Kuva 9 Häiviän kylän peltoja 12. Häiviän kylässä rakennuskanta on kerroksellista. Vanhat piha-alueet ja maatilakeskukset levittäytyvät tien molemmin puolin. Uutta rakentamista on muodostunut tiiviiksi rykelmiksi teiden varsille. Piha alueet ovat lehtipuuvaltaisia ja istutettuja jalopuita sekä luontaisesti levinnyttä vaahteraa on runsaasti. Pellot on viljeltyjä. Kalliojärven peltojen länsilaidalla on pieni, ojitettu ja kuivahtanut rämemuuttuma. 13. Peltoalueiden keskellä ovat Taipaleen metsäsaarekkeet. Siellä on kaksi maatilakeskusta ja tiheä omakoti- tai lomamökkialue Somerontien varrella. Vihtaniemessä on toimivia maatilakeskuksia. Torronsuon reunalla on kapea mäntyvaltainen harjujakso. 14. Vehkaniemenmäki - Vihtaniemen alue rajoittuu Torronsuon kansallispuistoon. Alueella on toimivia maatilarakennuksia ja viljeltyjä peltoja. Kansallispuiston rajan tuntumassa metsäkuviot ovat avohakattuja tai kasvavat taimikkoa. Harjun päällä on mäntykangasta. Harjulla on useita pieniä sorakuoppia kotitarvesoranottoa varten. 4.1.3 Sukulan kylä 15. Sukulan kylän talot sijaitsevat metsäalueen eteläreunalla. Maanviljelyllä on tällä alueella pitkät perinteet ja edelleenkin jatkuva laidunnus on muotoillut metsänreunoja, pihojen laiteita ja metsäsaarekkeita hakamaiseksi. Kyläalueen pellot rajoittuvat Talpianjärveen, joka on vedenpinnan laskun seurauksena kehittynyt saraikko- ja pensaikkoniittyjen valtaamaksi luhdaksi. Kylä-Tulokkaan perinnemaisema (F) sijaitsee myös Talpian järven pohjoisrannalla.

Sukula-Häiviä osayleiskaava 12.10.2010 11 Kuva 10 Sukulan kylä Kuva 11 Kylä-Tulokkaan laidun ja haka-alue Kuva 12 Talpianjärven luhta kuuluu Torronsuon kansallispuistoon

Sukula-Häiviä osayleiskaava 12.10.2010 12 16. Sukulantien länsipuolella Taidelammintien, Lomatien ja Ruuskantien alueella on erikoinen noin 30 lomamökkiä käsittävä alue. Rakennukset ovat hyväkuntoisia ja pihat ovat hoidettuja. Usealla pihalla on kaivettu lampi. Kuva 13 Loma-asunto puutarhoineen ja lampineen 17. Peltoalueet on viljelty, tilakeskukset sijaitsevat kumpareilla. Torronsuon reunalla on turvetuotantoalue, joka muuttuu turpeennoston jälkeen pelloksi. Myllyojan purolaakso (G) on lehtomainen ja varsin luonnontilainen. Kuva 14 Turvetuotantoalue muuttuu pelloksi 18. Syrjänharju sijaitsee länsiosastaan peltojen keskellä, itäosa päättyy Torronsuohon. Harju on paikoin vain 100 metrin levyinen, polveileva ja 15-25 metriä ympäristöään korkeammalla. Harjun ja Talpianjärven kainalossa on turvetuotantoalue. Kasvillisuus on kuivan, valoisan kankaan lajistoa mänty on valtapuuna, sekapuuna kuusta ja reuna-alueilla koivua, haapaa ja leppää. Aluskasvillisuutena on mustikkaa, puolukkaa, kanervaa. Leveimmällä kohdalla on 3-5 metrin syvyisiä suppakuoppia. Itäpäässä on Vatisuo (H), noin 3 hehtaarin kokoinen suppakuoppaan syntynyt rämesuo. Suo on luonnontilainen ja ympäröivine metsäalueineen säilyttämisen arvoinen kohde. Vatisuo on metsälain mukainen

Sukula-Häiviä osayleiskaava 12.10.2010 13 kohde ja Syrjänharjun itäpäästä avautuu kaunis näkymä kansallispuistoon (Kuva 17). Torronsuon alueen läheisyys mahdollistaisi alueen liittämisen Natura-alueeseen. Kuva 15 Vatisuo sijaitsee Syrjänharjun eteläpuolella 19. Takametsä on pääasiassa kuivaa mäntykangasta. Hakkuita on runsaasti, mutta metsäalueen keskellä on myös varttunutta metsää. Kuva 16 Takametsän mäntykangasta

Sukula-Häiviä osayleiskaava 12.10.2010 14 5. OSAYLEISKAAVA- ALUEEN LINNUSTO Lintudirektiivin liitteen I lajit Uhanalaisuus luokitus VU= vaarantunut, SI= silmälläpidettävä, LinDir I= lintudirektiivin liitteen I laji er= luonnonsuojeluasetuksen mukainen erityissuojeltu laji Ampuhaukka (VU), Käenpiika (VU), kottarainen (SI), pikkulepinkäinen (LinDirI), kivitasku (SI), tiltaltti, (VU), peltosirkku (VU), helmipöllö (LinDir I) harmaapäätikka (LinDir I), palokärki (LinDir I), pikkutikka (LinDir I) ruisrääkkä (er), kottarainen (NT), metso (SI), pyy (LinDir I), käenpiika (VU), käki (SI), Kanahaukka Huuhkaja Viirupöllö Pikkukuovi Kurki Lehtokurppa Harmaasieppo Hernekerttu Kivitasku Teeri Töyhtötiainen Tikli Hemppo Sepelkyyhky Korppi Närhi Varpunen Punatulkku Leppälintu Metsäkirvinen Tiltaltti Sirittäjä Puukiipijä Satakieli Rautiainen Kuusitiainen Pyy Hippiäinen Käpytikka Vihervarpunen Palokärki Naakka Kiuru Viherpeippo 6. MUU ELÄIMISTÖ 6.1 Metsäeläimistö Metsissä on niukasti luontoarvoja, mutta merkittävintä onkin metsäalueen suuri koko ja liittyminen Forssan puolella lähes samankokoiseen metsäalueeseen. Yhtenäinen metsäalue tarjoaa erityisen hyvän alueen kaikenlaisille eläimille ja linnuille laajuutensa ansiosta. Alueella on tavattu ainakin susi, karhu, ilves, hirvi, valkohäntäkauris, metsäkauris, metso, teeri, pyy, sepelkyyhky, kurki, sekä tavanomainen metsälajisto. Luontodirektiivin liitteen lajit ovat tiukasti suojeltuja. Luonnonsuojelualain 49 mukaan niiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei saa hävittää. 6.2 Luontodirektiivin liitteen IV liitteen lajit 6.2.1 Liito-oravat Torronsuon alueella on tiedossa olevia liito-oravakohteita, mutta ne eivät sijoitu osayleiskaava-alueelle.

Sukula-Häiviä osayleiskaava 12.10.2010 15 6.2.2 Lepakot ja viitasammakko Kaikki lepakot ja viitasammakko ovat luontodirektiivin liitteen IV mukaisesti luonnonsuojelulain 49 nojalla suojeltuja. Somerontien varrella sekä tien loma-asutus alueella on runsaasti pieniä lampia. Pihaalueilla ja lampien ympärillä on lehtipuuvaltaista metsää. Monipuolinen mosaiikkimainen alue ja vesialueet tarjoavat lepakoille suotuisan ympäristön. Tarkempaa lepakkoselvitystä ei tehty, mutta biotooppien puolesta pohjanlepakko ja vesisiippa esiintyvät todennäköisesti alueella. Lammet tarjoavat myös hyvän elinalueen viitasammakolle (Rana arvalis) sekä vesiliskolle (Triturus vulgaris) viihtyvät tämäntyyppisissä laskuojattomissa lammissa. 7. TORRONSUO Torronsuon suurin osa metsähallituksen hallinnassa olevaa kansallispuiston aluetta. Alue kuuluu myös kansainväliseen soidensuojeluohjelmaan Project Telmaan ja ehdotetaan liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon Ramsar - kohteeksi. Hämeen seutukaavassa Torronsuo on SL1-merkinnällä. Tavoitteena on suojella suo luonnonsuojelulailla. Luontodirektiivin luontotyypit (%) *Keidassuot 81 Muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot 4 Vaihettumissuot ja rantasuot 9 Kasvipeitteiset silikaattikalliot 0 *Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset kuusivaltaiset vanhat metsät 0 Boreaaliset lehdot 0 *Puustoiset suot 2

Sukula-Häiviä osayleiskaava 12.10.2010 16 Kuva 17 Torronsuon kansallispuisto Kuva 18 Reuna-alueilla suokasvillisuus on isovarpuista rämettä Luontodirektiivin liitteen II lajit: liito-orava ilves

Sukula-Häiviä osayleiskaava 12.10.2010 17 Lintudirektiivin liitteen I linnut: harmaapäätikka peltosirkku huuhkaja pikkulepinkäinen kaakkuri pikkusieppo kalatiira kurki pohjantikka palokärki kangaskiuru pyy kapustarinta ruisrääkkä sinisuohaukka ruskosuohaukka liro suokukko luhtahuitti suopöllö metso laulujoutsen Uhanalainen laji varpuspöllö viirupöllö Muita huomionarvoisia lajeja: pikkutikka mustapyrstökuiri nuolihaukka idänuunilintu riekko punajalkaviklo jouhisorsa lännenmunuaisjäkälä suovalkku rahkahopeatäplä hoikkavilla 7.1 Natura tarvearviointi Torronsuon Natura 2000 -alueen rajalle ei osoiteta uutta rakentamista. Osayleiskaavassa merkitty uusi rakentaminen sijoittuu nykyisen asutuksen yhteyteen Sukulantien varrelle Sukulan ja Häiviän kylien alueelle. Kaavan toteuttaminen ei ole odotettavissa merkittäviä suoria tai välillisiä vaikutuksia Torronsuon Natura 2000 -alueen niihin luontoarvoihin, joiden perusteella alue on otettu Natura 2000 verkoston kohteeksi. Tarvearvioinnin perusteella ei aiheudu luonnonsuojelulain 65 :n mukaisia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Näin ollen hankkeen toteuttamiselle ei ole Natura-säännöksistä johtuvia esteitä.

Sukula-Häiviä osayleiskaava 12.10.2010 18 8. TOIMENPIDESUOSITUKSET Sukula-Häiviän osayleiskaava-alueen pohjoisosa on osa Forssan ja Someron puolelle jatkuvaa laajempaa metsäaluetta. Eteläosassa on laajoja, viljeltyjä peltoja ja Torronsuon suoalueet. Asutus keskittyy teiden varsille kylämäisiksi keskittymiksi. Alueellla on myös tiiviitä loma-asuntoalueita. Jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida pienialaiset luonnon arvoalueet ja niiden säilymisen edellytyksinä suojavyöhykkeet. Alueille asemakaavaa laadittaessa tulee tehdä tarkempi luontoselvitys. Rakentamistarvepäätöstä kohteiden läheisyydessä tehtäessä tulee tarkistaa, ettei kohteiden luonnontila vaarannu. Torronsuon kansallispuistoalueen reunaan ei tule kaavoittaa rakentamista.

!(3!( 2!(1!(4!(5!( 15!( 6!( 7!( 8!( 9!( A!(!( D!( B C!( 10!( E!( 12!( 11!(19!(16!( G!( F!( 13!(18!( H!( 17 Torronsuon kansallispuisto!(14 Sukula-Häiviä osayleiskaavan luontoselvitys Osayleiskaava-alueen raja Osa-alueen raja Luonnon arvoalue Muu kohde

Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 SUKULA-HÄIVIÄ OSAYLEISKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET Huom! Rakennustapaohjeessa on annettu välineitä alueen rakentumiseksi kokonaisuudeksi, joka ottaa huomioon vanhat kyläympäristöt ja täydentää niitä. Rakennustapaohjeen ja sen noudattamisen lisäksi olennaista on rakennushankekohtaisen ammattitaitoisen suunnittelijan panos. Tammelan kunnan kaavoitus Miika Tuki 15.9.2015

Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 1. YLEISTÄ Kaavan yhtenä lähtökohtana on kyläalueiden kehittäminen ja niiden vahvistaminen elinkeinoa kuten maataloutta mahdollistaen, mutta kokonaisuuteen myös muut arvot huomioiden - alueelle sijoittuu merkittäviä kylä- ja maisema-alueita, jotka kaavoituksessa otetaan huomioon rakentamista ohjaavina tekijöinä. Asumista pyritään ohjaamaan yhdyskuntarakenteen kannalta järkeville ja edullisille alueilla kuten toimivien kylien ja kunnallisteknisten verkostojen läheisyyteen. Myös hallittu haja-asutus mahdollistetaan. Kaava-alue koostuu kahden kyläalueen muodostamasta kokonaisuudesta, rajautuen pohjoisosistaan Forssan kaupungin rajaan ja eteläosistaan Talpianjärven ja Torronsuon Naturaluonnonsuojelualueeseen. Alueelle leimallista vanhan asutuksen lisäksi ovat laajat luonto- ja kulttuuriympäristöalueet vanhojen peltoalueiden muodossa. Alue on kautta aikojen ollut maaseutua ja sen elinkeino perustunut maanviljelyyn, mistä osoituksena ovat alueen vanhat kulttuurihistoriallisestikin arvokkaat laajat peltoaukeat. Peltoaukeat ovat säilyneet vuosisatojen ajan, välillä suurempina ja välillä pienempinä lohkoina, mutta kuitenkin yhtenäisen ilmeensä säilyttäen. Sukulan peltoalueilta on myös löydetty lukuisia muinaisjäännöksiä, merkkinä vanhasta asutuksesta. Alueen tärkeimmät liikenneväylät ovat nekin vanhaa perua ja olleet vuosisatoja käytössä. Alueen vanhimpia asuinpaikkoja on Sukulan kylä, jonka historia ulottuu keskiajalle. Vanha kylätontti on sijoittunut soistuneen Talpianjärven rantamilla. Nykyinen kylärakenne on syntynyt 1800-luvulla. Maisemallisesti se on säilynyt melko samanlaisena jo satoja vuosia. Leimallista alueelle ovat avoimet peltoaukeat, joiden reunalle asutus sijoittuu. Häiviän kylän asutus on syntynyt samoihin aikoihin, alun perin yhden talon ympärille. Häiviän alue on pääosin metsäistä aluetta, jolla on erillisiä peltolohkoja. Kylätontti on sijoittunut Kalliojärven rannalle, mutta kun järvi on kuivatettu pelloksi, on etelän rantanäkymä muuttunut avoimeksi peltoaukeaksi. Valtatien 2 vaikutuksen takia alue on muuttumassa asuinvaltaiseksi alueeksi, samoin teollisuutta on sijoittunut valtatien läheisyyteen. Sukulan peltoaukeiden länsipuolella on metsäisempää aluetta, johon on sijoittunut joitakin maatiloja sekä metsämökkikyliä. Kaava-alueella metsäistä aluetta on myös Forssan ja Sukulan kylän välisellä alueella, johon on kaavassa ajateltu sijoittuvan myös teollisuutta, jätteidenkäsittelyä ja tuulivoimaa. Sukulan tunnusomaiset yksinäisaitat Sukulan peltomaisemaa Vanhaa pienasutusta Sukulassa Häiviän vanhaa rakennuskantaa Koska kyseessä ovat osin arvokkaat kyläkokonaisuudet, on kaavoituksen avuksi laadittu ohjeistusta alueen rakentamiseksi siten, että uusi rakentaminen alueella on mahdollista, mutta alueen arvokas ympäristö säilyttäisi tästä huolimatta ominaispiirteensä. Myös maisemaan sijoittumista ja maisemarakentamista on pyritty ohjeistamaan, jotta rakennusten sovittuminen osaksi maisemaa olisi mahdollisimman saumatonta. Kuivatun Kalliojärven maisemaa

Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 2. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN MAISEMAAN Vaikka yksittäisen tontin rakentaminen lähtee ensisijaisesti hankkeeseen ryhtyvän yksittäisen ihmisen / perheen omista mieltymyksistä ja toiveista, koostuu maisema kuitenkin kaikista näistä alkujaan yksittäisistä rakennuskohteista. Koska suuri osa alueesta muodostaa laajan peltoalueen, on tällaisella alueella rakennuskannan muodostaman kokonaisuuden vaikutus vielä tavanomaista suurempi kaava-alueen näennäisen yksittäisillä toimenpiteillä on vaikutusta myös suurempaan kokonaisuuteen. Oma vaikutuksensa on jokseenkin kaikella toiminnalla, jota alueen rakentaminen saa aikaan, aina tonttien maastoon sijoittumisesta pienempiin yksityiskohtiin rakentamisessa. Onnistuneen alueen muodostumiseksi vaaditaan yhteistyötä niin kaavoittajan, rakennusvalvonnan ja alueella rakentavien yksittäisten ihmisten välillä, sillä etenkin suuren avoimeen peltomaisemaan voidaan saada haittaa aikaan jo yksittäisen rakennusten sijoittelussa. Vanhat kyläalueet ovat rakentuneet aikojen kuluessa itsestään, vailla sen kummemmin kaavoitusta kuin rakennusvalvontaakaan. Rakennukset ovat kylä-alueilla yleisesti sijoittuneet väljästi ja lähes sattumanvaraisen kyläteiden varteen. Peltoalueiden yhteydessä rakennusten sijoittumista on ohjannut selkeä pyrkimys sijoittaa etenkin päärakennukset maastollisesti parhaimpaan mahdolliseen rakennuspaikkaan. Talousrakennukset on sijoitettu päärakennuksen yhteyteen samaan pihapiiriin. Ne ovat olleet paitsi mahdollisimman helposti käytettävissä, myös suojanneet pihapiiriä mm. sään vaikutuksilta. Rakennuspaikaksi on usein valikoitunut etelä- tai lounaisrinne pieneltä kukkulalta, eteläpuolelle on auennut peltomaisema ja pohjoispuolelta on suojana ollut metsä. Vanha rakennuskanta sijoittuu peltomaisemien reuna-alueille tai vapaasti puuston ja pensaikon rajaamiin saarekkeisiin siten, että näkymät avoimeen maisemaan säilyvät. Uusia rakennuspaikkoja muodostettaessa voidaan edelleenkin osin noudattaa samaa luonnollista rakennuspaikkojen itsekseen muodostumisen periaatetta, sillä rakennuspaineet alueella ovat melko vähäiset. Vanhaan aikaan verrattuna rakennusten ja tyylien kirjo on kasvanut samaa tahtia kuin ihmisten omat mieltymykset ovat eriytyneet entisaikaan rakentamista ohjasi materiaalin saatavuuden vähyys, jonka seurauksena rakennuskannasta tuli jokseenkin samantyylistä automaattisesti. Jotta alueesta muodostuisi tasapainoinen osa vanhaa kulttuurimaisemaa, on rakentamista keskelle avointa peltoa vältettävä ja ohjattava rakentaminen metsäisemmille alueilla tai ainakin pellon ja metsän reuna-alueella. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että rajapinta säilyttää omat ominaispiirteensä. Rakennuskannan tulisi sijoittua siten, että rakennuspaikat täydentävät olemassa olevaa rakennetta, myös rakennuspaikkojen tiiviyden tulee noudattaa ympäröivää aluetta eikä muodostaa liian tiivistä uutta rakennuskeskittymää alueelle, jossa vanha rakennuskanta on väljästi sijoittunut. Myös näkymät avoimille alueilla tulee huomioida, sillä asumisen väljyys ja maalaismaisema ovat maaseudulla asumisen tunnuspiirteitä ja vetovoimatekijöitä uudellekin asumiselle. Kaupunkimaisille alueille ominaista kaavamaista geometrista rakennusten sijoittumista tulee alueella välttää ja etsiä rakennuspaikoiksi tähän maastollisesti sopivia kohtia. Keskelle peltomaisemaa sijoittuva rakentaminen on haastavaa, sillä rakennus on pitkien matkojen päästä näkyvissä (1). Joskus myös tontin aitaaminen on ongelmallista maiseman kannalta (2). Parhaan tuloksen saa kasvillisuuden avulla rakennuspaikkaa maastoon sovittamalla voi kuitenkin viedä vuosia, ennen kuin pihapiiristä muodostuu oma saarekkeensa ja rakennuspaikka lopullisesti maisemoituu (3).

Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 3. PIHAPIIRI JA YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN Kyläalueella on aivan yhtä olennaista rakennuskannan lisäksi pihat ja rakennusten lähiympäristö. Kylämäinen rakentaminen alueella on ollut vehreää, väljää ja hengittävää usein vanhat rakennuspaikat ovat auenneet avoimeen peltomaisemaan. RAKENNUKSILLA PIHAPIIRIN RAJAAMINEN Perinteisesti tonttien asuinrakennukset määrittävät muitten rakennusten paikkoja pihapiirissä. Sekä asuinrakennuksella että talousrakennuksilla on muodostettu pihapiiriä siten, että talousrakennukset ja asuinrakennus yhdessä muodostavat suojaisan pihan, joka aukeaa pääsääntöisesti etelän suuntaan. Maatilojen osalta pihat ovat suurempia ja avoimempia, sillä talousrakennukset ovat isompia kuten vanhoja navettoja ja latoja, joiden toiminnalle ja kulkuyhteyksille on varattava tilaa. ISTUTUKSET Suurin osa pihasta on ollut luonnontilaista aluetta, jossa kasvillisuus on rajannut rakennuspaikkaa maisemasta rakennetusta ympäristöstä tuttuja tiukan geometrisesti rajattuja istutuksia ja laatoitettuja alueita ei kyläalueilla ole esiintynyt eivätkä ne tällaiseen ympäristöön juurikaan sovellu. Suositeltavia kasveja ovat perinteiset maaseutuympäristöön soveltuvat puu-, pensas ja kukkalajit. Eksoottisia kasveja tulisi käyttää harkiten. Pihojen rajaamisessa luonnollisesti kasvavat pensaat ja puut ovat suositeltavia. Olemassa olevia hyväkuntoisia puita on suositeltavaa ottaa pihapiirien muodostamisen lähtökohdaksi. Tonteille kannattaa myös istuttaa puustoa, esimerkiksi perinteiset hedelmäpuutarhat ovat suositeltavia. AITAAMINEN Tontteja ei tulisi aidata geometrisin aitaelementein ainakaan avoimessa peltomaisemassa vaan suojata pihapiirit vaihtelevalla kasvillisuudella kuten pensaiden ja puuston yhdistelmillä. Mikäli pihapiiriin halutaan umpinainen aita esim. muutoin maaseudulle hyvin sopiva lauta/rima-aita, tulisi se peltoalueella tai sellaisen reunalla sijoittaa hivenen syvemmälle tontilla ja antaa aidan edustan maisemoitua kasvillisuudella. MAASTON MUOKKAAMINEN Lähtökohta tulee aina olla voimakkaiden täyttöjen ja maastoleikkausten välttäminen. Rakentaminen tuleekin sovittaa olemassa olevaan maastoon suunnitellen rakennus tontin antamista lähtökohdista eikä sovittaa tonttia rakennukseen. PINNOITTEET Pihan pinnoittamisessa on suositeltavaa käyttää alueen luonteeseen soveltuvia materiaaleja. Luonnollisesti maastonmuotoja ja pihapiiriä seuraavia hiekka/sorapintaisia kulkuja tulee suosia ja pinnoitettuja geometrisiä kulkuja käyttää harkiten. Maaseutumaisessa pihapiirissä kulkualueet ovat olleet sorapintaista muun alueen ollessa nurmialuetta tai luonnontilassa. Pihapiiriä suositellaan pinnoitettavaksi vain vähäisessä määrin tärkeimpien kulkujen ja oleskelupaikkojen osalta. Perinteisessä pihapiirissä asuinrakennuksen (1) lisäksi pihaa rajaavat talousrakennukset, jotka yleisimmin sijoittuvat joko asuinrakennusta vasten (A) tai pihapiirin sivulle (B). Pihapiiri on pehmeästi rajattu luonnollisesti kasvavilla pensailla ja puilla. Usein vanhat maatilat ja pihapiirit on sijoitettu korkeampaan asemaan muuhun maastoon nähden. Rakennuspaikka on aikaa myöten luonnollisesti maisemoitunut omaksi vehreäksi saarekkeekseen.

Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 4. RAKENNUKSET Rakennuksia käsittelevät ohjeet koskevat varsinaisen asuinrakennuksen lisäksi myös tontille rakennettavia autotalleja ja huolto- yms. rakennuksia. Yleisesti ottaen materiaali-, väri-, rakennustapa- ja detaljiratkaisuissa tulee suosia hillittyä ja rauhallista rakentamistapaa, josta muodostuu miellyttävä ja yhtenäinen, uudella rakennuskannalla täydennetty vanha kyläympäristö. Tämä on haasteellinen tehtävä niin kaavoitukselle kuin rakennusvalvonnallekin, sillä asuinrakennustyyppien monipuolinen tarjonta on myös lisännyt tyylien kirjavuutta rakennettaessa vanhaan ympäristöön on rakentajan kuitenkin oltava valmis tinkimään tietyistä asioista kuten rakennuksen monimuotoisuudesta tai liiallisesta koristelusta sekä sovitettava rakennuksen materiaalit ja värit olemassa olevaan ympäristöön. Rakennuspaikan mahdollisia vanhoja aitta- ja talousrakennuksia olisi hyvä ottaa osaksi uusiakin pihapiirejä ja niitä kunnostaa perinteisillä tavoilla ja materiaaleilla. MUOTO Arvokkaalla maisema- / kulttuuriympäristöalueella rakennusten tulee muodoltaan ja malliltaan olla perinteiseen kyläympäristöön sopivia. Rakennusten runkosyvyys tulisi olla maksimissaan 10 12 metriä. Rakennukseen saa sijoittaa kuisteja ja erkkereitä, edellyttäen että ne sopivat kylämiljööseen. KERROSLUKU Arvokkaalla aisema- / kulttuuriympäristöalueella rakennusten tulisi olla kerrosluvultaan perinteistä ullakollista mallia (esim. Iu½). Tällainen ratkaisu sopii perinnemaisemaankin ja maastoon joka on suhteellisen tasainen. Rinnemaastossa on tarpeen käyttää ratkaisua, jossa osa kerrosalasta on sijoitettu kellarikerrokseen (esim. ½kI). PERUSTUKSET Rakennuksen näkyvä sokkeli tulisi olla korkeintaan metrin korkea. Kellarillisissa ratkaisuissa tulisi julkisivulaudoitus ulottaa myös kellarin seinän osalle, jotta sokkeli ei muodostu liian hallitsevaksi. KATTO Maisema- / kulttuuriympäristöalueella rakennusten pääasiallinen kattokaltevuus tulisi olla 30-35 astetta. Kattomuotona rakennuksissa tulee olla harjakatto, myös mansardikattoa voidaan suositella. Kuisteissa ja erkkereissä kattomuotona voi olla myös lapekatto. Räystäiden osalta avoimet räystäät ovat suositeltavia. Materiaalien ja mitoituksen ollessa oikeat, voidaan ikkunoinnissa ja julkisivujen käsittelyssä käyttää modernejakin keinoja. Puolitoistakerroksinen rakennuskanta on perinteistä maaseudun rakentamista. Vanhat pihapiirit muodostavat suojaisia pihapiirejä, joita luonnollinen kasvillisuus täydentää. IKKUNOINTI Rakennuksen ikkunoinnissa voidaan ammattitaitoisen suunnittelijan toimesta huomioida nykyasumisen vaatimukset. Avoin räystäs sopii perinteiseen maisemaan ja tuo keveyttä rakennuksen ulkoasuun.

Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 5. MATERIAALIT JA VÄRIT Sovitettaessa rakennusta kylämiljööseen olennaista on sijoituspaikan ja rakennuksen mallin lisäksi rakennuksessa käytetyt materiaalit ja niiden väritys kirkkaat värit ja kiiltävät materiaalit saattavat loistaa kauaskin ja muodostaa häiriötekijän maisemaan. Usein nimenomaan värisävy ja materiaalin kiilto ovat olennaisempia maiseman kannalta kuin itse materiaali, vaikka lähemmin katsoessa sekin on olennaista muodostettaessa kylämiljöötä. Myös värien valinnassa on vältettävä räikeyttä ja tätä kautta muodostuvaa kirjavuutta. SEINÄMATERIAALIT Puuverhous Peittomaalattu lautajulkisivu on perinteisin maaseutualueilla. Asuinrakennuksia on yleensä verhottu pystyrimalaudoituksella tai pysty/vaakasuuntaisella paneelilla. Vanha peiterimalaudoitus on ollut nykyistä vaihtelevampaa, sillä laudat ovat olleet keskenään erilevyisiä. Vajaasärmäisistä laudoista tehty lomalaudoitus on myös vanha tapa suojata talousrakennuksia, mutta nykyistä liiankin tasalaatuista lomalaudoitusta ei ainakaan asuinrakennuksiin suositella. Etenkin talousrakennuksissa hirsipinta soveltuu hyvin, tosin pyöröhirttä tulisi käyttää harkiten. Maisema- / kulttuuriympäristöalueella soveltuu asuinrakennuksille parhaiten lautaverhous. Rappaus Rappaus on perinteinen materiaali, joka soveltuu alueelle erinomaisesti. Maisema- / kulttuuriympäristöalueella rappausta on käytettävä harkiten. Tiili Perinteinen savitiili tai sementtitiili soveltuu talousrakennuksiin myös maisema- / kulttuuriympäristöalueella. Muutoin tiiltä tulisi suosia vain maisemallisesti suojaisemmilla alueilla kuten metsävyöhykkeillä. Perinteisellä sävyllä maalattu rimalaudoitus soveltuu kylämäiseen ympäristöön. KATTOMATERIAALIT Katoissa suositellaan käytettäväksi aitoja materiaaleja jäljitelmäratkaisujen sijasta eli esimerkiksi tiilikattoa peltisen jäljitelmän sijaan. Erityisesti katemateriaaliksi suositellaan perinteisiä kylämiljööseen sopivia materiaaleja kuten saumapeltikatetta, kolmiorimahuopakatetta ja tiilikatetta. Vanhoihin hirsisiin talousrakennuksiin sopii edelleen hyvin myös aito pärekatto. Kolmiorimahuopakate ja rimalaudoitus edustavat perinteisiä ja edelleen käyttökelpoisia rakennustapoja, vajaasärmäisestä laudasta tehty lomalaudoitusta esiintyy enää vain vanhoissa talousrakennuksissa. VÄRIT Väreinä parhaiten soveltuvia ovat maaväreistä pellavaöljymaaliin tehdyt perinnesävyt sekä keittomaalien puna/keltamultasävyt. Etenkin talousrakennuksissa puna/keltamultasävy tulisi suosia, mutta näissä myös käsittelemätön pinta käy.

Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 6. VANHAN RAKENNUSKANNAN KUNNOSTAMINEN Vanhan rakennuskannan korjaaminen on uuden rakentamista hankalampaa siinä suhteessa, ettei kaikkia rakennustapoja ja -tekniikoita voida soveltaa vanhaan arvokkaaseen rakennuskantaan. Korjaustapoja mietittäessä tuleekin ottaa huomioon rakennus itsessään ja siihen soveltuvat menetelmät ja materiaalit. Tietyn ikäisillä rakennuksilla on usein tiettyjä rakennusajalleen tyypillisiä rakennusmenetelmiä ja materiaaleja. Usein hyvä tapa on toistaa aikaisempi alkuperäinen materiaali, muta usein materiaalit ovat vuosien aikana vaihtuneet, jolloin alkuperäisen materiaalin voi löytää vaikkapa vanhasta valokuvasta. ESIMERKKEJÄ JOISTAKIN MAASEUDULLE YLEISISTÄ TYYLISUUNNISTA JA NIIDEN OMINAISPIIRTEISTÄ: 1. Vanhat punamullatut mökit ja asuinrakennukset Tämä rakennuskanta on tyylillisesti vanhinta, mutta on elänyt vuosikymmenien ja -satojenkin ajan muitten tyylien rinnalla. Rakennusmallina on ollut paritupa tai eteistupa, jokaisessa tuvassa on ollut oma tulisija lämmönlähteenä. Rakennukset ovat pystyrimalaudoitettuja eli leveä aluslauta toimii runkohirren suojana, lautojen väliin jäävä rako on peitetty ohuella rimalla. Katemateriaalina oli ensin alkuun lautakate ja pärehöylän yleistyttyä pärekate. Nykyisistä katemateriaaleista soveltuvimmat ovat perinteinen kolmiorimahuopakate tai saumapeltikatto, myös savitiili on mahdollinen. Ikkunat rakennuksissa olivat ruutuikkunoita, usein kuistin ikkunat olivat koristeellisempia kuin varsinaisen asuinosan ikkunat. Rakennukset on useimmiten perustettu nurkkakivien varaan. Vanhat punamullatut mökit edustavat alkuperäistä rakennustapaa (yllä). 2. 1800-luvun lopun uusrenessanssiset asuinrakennukset Tätä rakennustyyppiä rakennettiin yhtä aikaisesti edellisen kanssa ja etenkin suuret maatilojen päärakennukset edustavat tätä tyylisuuntaa. Edellisen tapaan se oli hirsirunkoinen, mutta julkisivuissa käytettiin erilaisia ja erisuuntaisia paneeleita ja koristeaiheita, josta tyylisuunta on saanut nimensäkin. Pohjaratkaisuna rakennuksissa oli paritupa tai karoliininen pohjakaava, jokaisessa tuvassa oli tulisija lämmönlähteenä, mikä tarkoitti usein myös useampaa savupiippua. Katemateriaalina oli ensin usein pärekate. Nykyisistä katemateriaaleista soveltuvimmat ovat perinteinen kolmiorimahuopakate tai saumapeltikatto, myös savitiili on mahdollinen. Ikkunat rakennuksissa olivat T-mallin ikkunoita tai ruutuikkunoita, usein kuistin ikkunat olivat koristeellisempia kuin varsinaisen asuinosan ikkunat. Rakennuksen perustukset ovat useimmiten suurikokoista lohkokiveä. Uusrenessanssiset asuinrakennukset olivat aikaisempia suurempia ja koristellumpia (yllä). 3. 1920 1940-lukujen klassisismi Tämän tyylisuunnan asuinrakennukset enteilivät jo jälleenrakennuskautena suosituksi noussutta rakennustyyppiä, sillä ne olivat usein pohjakaavaltaan neliömäisiä, yhden piipun ympärille rakennettuja. Betoninen yleistyessä rakennuksiin saatettiin rakentaa kellari. Rungoltaan rakennukset olivat pääsääntöisesti edelleen hirttä, ulkoverhous oli yleensä pystyrimalaudasta tai yhdensuuntaisesta paneelista. Ikkunat olivat ruutuikkunoita. Rakennustyylin tunnistettavia ominaispiirteitä ovat lyhyet räystäät sekä leveät vuorilaudat niin ikkunoissa kuin nurkissakin. Räystääseen saattaa liittyä koristeellinen ns. kissanpenkki. Klassisismin helposti tunnistettavia yksityiskohtia.

Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 4. Jälleenrakennuskauden asuinrakennukset Jälleenrakennuskaudelle leimansa antanut rakennustyyppi yleistyi myös maaseudulla 1940-luvun lopulla. Vielä aivan sodan jälkeen saatettiin rakennukset rakentaa vanhaan tapaan hirrestä, mutta 1950-luvulle tultaessa pystyrunkoinen jälleenrakennuskauden asuinrakennus oli syrjäyttänyt hirsirakennukset eristeenä rakennuksissa käytettiin joka tapauksessa sahauksen ja höyläyksen sivutuotteena muodostuvaa sahanpurua ja höylänlastua. Rakennukset olivat ankaran ajan mukaisia, vaatimattomia ja yksinkertaisia. Ne olivat yleensä pohjakaavaltaan neliömäisiä, yhden piipun ympärille rakennettuja. Julkisivumateriaalina oli joko pystyrimalaudoitus tai yhdensuuntainen vaakapaneeli. Rakennuksen katemateriaali oli yleisimmin kolmiorimahuopakate, tiilikate tai saumapeltikatto rakennukseen saatettiin etenkin maaseudulla kuitenkin tehdä ensin pärekate, sillä puuta oli helposti ja halvasti saatavilla. Ikkunat rakennuksissa koostuivat moduuleista, jotka olivat noin korkeudeltaan 2 x ikkunan leveys. Näitä ikkunoita oli yleisimmin kaksi tai kolme samassa karmissa. Kuten jo ennen sota-aikaa, kellari kuului suurimpaan osaan rakennuksia, sillä rakennusten perustukset tehtiin säästöbetonista (metallia oli vähän, joten betonin sitovana aineena teräksen sijaan käytettiin isokokoisia kiviä). Aikaisemmin pesutilat oli sijoitettu erilliseen saunarakennukseen, mutta jälleenrakennuskauden taloissa ne sijaitsivat yleisimmin juuri kellarikerroksessa. Kuistin osalta luovuttiin porrasaskelmista kuistin sisällä ja portaat siirtyivät kokonaisuudessaan ulkotilaan. Kuistin ikkunat eivät enää olleet muuta rakennusta koristeellisempia, vaan samaa ikkunatyyppiä kuin muutkin ikkunat. Vaakalaudoitettu jälleenrakennuskauden asuintalo. Pystyrimalaudoitettu jälleenrakennuskauden asuintalo. Materiaalien ja tiedon saatavuus Nykypäivänä erilaisia perinteisiä rakennusmateriaaleja on jälleen saatavissa lähes kaikkiin mahdollisiin kohteisiin ja tarkoituksiin niin vanhoina kuin uustuotantoakin olevina. Kysymys onkin enemmän siitä, ettei tuotteita välttämättä ole tavallisissa rautakaupoissa, vaan niitä joutuu etsimään ja hakemaan kauempaa. Suurena apuna on nykyisin internet, sillä useilla toimijoilla on olemassa nettikauppoja, joista voi tilata materiaalia niin pienistä tarvikkeista kuten ruuveista ja heloista aina suurempiin rakennustarvikkeisiin. Rakennustavoista, materiaaleista ja väreistä saa niistäkin tietoa niin kirjallisuudessa kuin internetissäkin, mm. eri aikakausina rakennuksilla on ollut olemassa tiettyjä aikakaudelle tyypillisiä värisävyjä, joita löytyy maalivalmistajien perinnemaalien värikartoista tai kotisivuilta. Tapettikuoseja tehdään tänäkin päivänä vanhojen mallien mukaan, joihin on myös mahdollista tutustua niin jälleenmyyjien kautta kuin internetissäkin valmistajien kotisivuilla. Sähkötuotteitakin valmistetaan uustuotantona vanhaankin sisustukseen sopivaksi. Alkuperäinen sisään-ulos aukeava puuikkuna perinteisellä tippanokalla. Tehdasvalmisteinen sisään-sisään aukeava puuikkuna, jossa on tippanokka säilytetty osana ulkoasua. Korjaushankkeeseen ryhtyessä on tärkeää suunnitella korjaustoimenpiteet hyvin vanhaan rakennukseen soveltuviksi. Tällöin vanhaan rakennuskantaan erikoistuneen suunnittelijan palkkaaminen on järkevintä. Lisätietoja saa myös kunnan korjausneuvonnasta. Heloja ja muita rakennustarvikkeita löytyy sekä kierrätettynä että uustuotanona.

Tammelan kunta SUKULA-HÄIVIÄN OSAYLEISKAAVAN OAS-VAIHEEN SAAPUNEET LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Kaavan laatijan vastineet kaavaehdotuksen palautteeseen LAUSUNNOT: 1. Kanta-Hämeen pelastuslaitos Vastine: Kaavoituksen tässä vaiheessa on huomioitu pohjavesialue kaavakarttaan sekä määräyksissä ohjeistettu ottamaan huomioon pohjaveden säilyminen kaikessa toiminnassa. 2. Jokioisten kunta Vastine: Ei toimenpiteitä. 3. Forssan kaupunki Vastine: Kaavoitustyössä on huomioitu jätteidenkäsittelyalueen maakuntakaavassa osoitettu laajentuminen Tammelan kunnan puolelle. Aluetta on kehitetty kokonaisuutena yhteistyössä Forssan kaupungin kanssa virkistysyhteydet, tiereitit ja maakaasulinja huomioiden. Maakunnallinen lentokenttävaraus on todennäköisesti poistumassa alueelta Humppilan lentokenttävarausten yhteyteen, jolloin maa-aluetta vapautuisi sekä normaalin että jätteitä hyväksikäyttävän teollisuuden aluevarauksille. Mikäli varausta ei voida poistaa, huomioidaan sen vaikutukset koko alueelle rajoista välittämättä, vastaavasti jätteidenkäsittelyalueen vaikutusten kanssa. 4. Forssan seudun puhelin Vastine: Ei toimenpiteitä. 5. Metsästysseura Halli Ry Vastine: Kaavaa laadittaessa pyritään tukemaan harrastustoimintaa ja mahdollistamaan sitä kaavan avulla, suojavyöhykkeet huomioiden. Ampumarata-alue on osoitettu kaavaan. 6. Fingrid Oy Vastine: Voimalinjan läheisyyteen ei ole osoitettu uusia asuinpaikkoja, ellei kyse ole ollut olemassa olevan merkittävän rakenteen lievästä täydentämisestä. 7. Hämeen liitto Alueen pohjoisosaa on kehitetty yhteistyössä Forssan kaupungin kanssa, jotta alueesta muodostuisi kiinnostava logistinen kokonaisuus ja jätteidenkäsittelylle varattaisiin riittävät laajentumisalueet. Lentokenttävarauksesta on luovuttu maakuntakaavan osoittamalta paikalta ja sen toivottaisiin siirtyvän Humppilan lentokenttävarausten yhteyteen, jolloin lentotoiminnan aiheuttamat haitat sijoittuisivat alueella keskitetysti, jolloin niihin voitaisiin myös keskitetystä varautua. Oletettavasti Humppilan varausten yhteyteen tulee joka tapauksessa eri tasoisia lentotoimintoja erilaisiin tarpeisiin. Forssan olemassa oleva lentokenttä ei todennäköisesti myöskään ole poistumassa nykyiseltä paikaltaan. Häiviä alueelle on kaavassa osoitettu selvästi enemmän uutta asutusta kuin Sukulaan, joka on kaavassa käsitelty kyläalueena, jonne sijoittuu jonkin verran täydentävää kyläilmeeseen soveltuvaa rakennuskantaa. Kaavoitettaessa on pyritty huomioimaan tulevat kunnallistekniset investoinnit ja osoittamaan täydennysrakentaminen näitten yhteyteen. Kaavan yhteydessä on myös pyritty huomioimaan virkistysreitit niin nykyisen kuin tulevankin asutuksen tarpeisiin, myös seudulliset maakuntakaavan osoittamat virkistysreitit on kaavaan osoitettu. 8. Museovirasto Vastine: Osayleiskaavan laadinnassa on muinaisjäännökset ja kulttuuriympäristö pyritty huomioimaan kattavasti alueellisin rajauksin. Kaavatyön edetessä merkintöjä täydennetään kohdekohtaisilla merkinnöillä. 9. Gasum Oy Vastine: Maakaasuputkelle on varattu linjaus osayleiskaavaan. Päälinjasta on osoitettu yhteys Kiimassuon jätteidenkäsittelyalueelle. Pääosin varaukset sijoittuvat avoimeen peltomaisemaan.

10. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Vastine: Aluetta kaavoitettaessa on lähdetty olemassa olevasta tilanteesta ja pyritty mahdollistamaan niin asuminen, maatalous, jätteidenkäsittely kuin teollisuuskin alueella riittävin suojavyöhykkein. Kylien ominaispiirteitä ja kyläympäristöä on pyritty kaavassa säilyttämään. Radonturvallisuus huomioidaan rakennuslupavaiheessa. Alueen kunnallistekniikkaa rakennetaan parhaillaan. 11. Tekninen lautakunta Vastine: Aluetta kaavoitettaessa on pyritty huomioimaan rakennettava kunnallistekniikka ja pyritty olemassa olevaa rakennetta täydentäviin ratkaisuihin. Osayleiskaavassa on osoitettu olemassa olevat maatilat sekä ampumarata. 12. Ympäristölautakunta Vastine: Aluetta kaavoitettaessa on pyritty huomioimaan rakennettava kunnallistekniikka ja pyritty olemassa olevaa rakennetta täydentäviin ratkaisuihin. Osayleiskaavassa on osoitettu olemassa olevat maatilat sekä ampumarata. MUISTUTUKSET: 13. Catherine Vacklin Vastine: Kaavassa on osoitettu uusia rakennuspaikkoja, mikäli ne liittyvät olemassa olevaan rakenteeseen ja maltillisesti täydentävät olemassa olevaa sitä. Uusia asuinalueita kaavassa ei ole osoitettu kuin Häiviään, palvelujen läheisyyteen. 14. Sirpa Holmberg Vastine: Häiviässä on osoitettu uusia asuinalueita poikkeuksellisesti muuhun kaavaan, jossa kyse on enemmän olemassa olevan rakenteen maltillisesta täydentämisestä. 15. Elisa ja Jukka Hutka Vastine: Kaavassa on osoitettu uusia rakennuspaikkoja, mikäli ne liittyvät olemassa olevaan rakenteeseen ja maltillisesti täydentävät olemassa olevaa sitä. Uusia asuinalueita kaavassa ei ole osoitettu kuin Häiviään, palvelujen läheisyyteen.

Tammelan kunta SUKULA-HÄIVIÄN OSAYLEISKAAVAN LUONNOS-VAIHEEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Vastineet kaavaluonnoksen palautteeseen LAUSUNNOT: 1. Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset Vastine: Kanta-Hämeen maakuntakaavan 1. vaihepäivityksessä alueelta poistettiin lentokenttävaraus ja samalle alueelle osoitettiin jätteidenkäsittelyalueen laajentumisalueita sekä tuulivoimapuistovaraus. Sekä jätteidenkäsittelyalueen laajenemissuunta että tuulivoimapuistovaraus on huomioitu osayleiskaavaehdotuksessa. Tuulivoimapuiston teemayleiskaava hyväksyttiin Tammelan kunnanvaltuuston kokouksessa 12.5.2014. Tuulivoimapuiston osalta kaava perustuu tuulivoiman teemayleiskaavaan ja sen määrityksiin. Turpeennostoalueet on kaavoituksessa huomioitu ja osoitettu niin turpeennoston alueet kuin toiminnasta aiheutuvat vaikutusalueet. Liikenteellisten vaikutusten osalta suurimmalle osalle kaava-alueesta ei tule merkittävässä määrin uusia toimintoja ja rakentamista. Liikenteellisesti eniten vaikutuksia on jätteidenkäsittelyalueen laajenemisella ja tähän liittyvällä teollisuudella. Näiltä osin kaavassa on velvoitettu tutkimaan alueen muodostuminen tarkemmalla kaavoituksella, kun on tiedossa toteutettavan teollisuuden luonne ja sen erityistarpeet mm. liikenteen suhteen. Yleiskaavaan on osoitettu maakuntakaavan 1. vaihepäivityksessä osoitettu liikenteen yhteystarve jätteidenkäsittelyalueelta maantielle 282, jonka tarve ja toteuttaminen tutkitaan alueen tarkemmassa kaavoituksessa. Suurimmalta osin kaavoituksessa on kyse strategisesta suunnittelusta alueelle, jossa ei ole jätteidenkäsittelyalueita lukuun ottamatta erityistä painetta uudelle toiminnalle ja rakentamiselle. Kaavoituksen painopiste onkin yhdessä kuntalaisten ja viranomaistahojen kanssa luoda puitteet kyläläisille omatoimisesti kehittää alueitaan kaavan pohjalta ilman ylimääräistä ja tarpeetonta byrokratiaa. Kaavan vaikutustenarviointia on tarkennettu mm. tuulivoiman, jätteidenkäsittelyalueen laajenemisen, turpeennoston ja liikenteen osalta. Kaavan ehdotusvaiheen kanssa yhtä aikaa on nähtävillä myös rakennustapaohje. 2. Hämeen liitto Vastine: Kanta-Hämeen maakuntakaavan 1. vaihepäivityksessä alueelta poistettiin lentokenttävaraus ja samalle alueelle osoitettiin selkeämmin jätteidenkäsittelyalueen laajentumisalueita sekä tuulivoimapuistovaraus. Niin jätteidenkäsittelyalueen laajenemissuunta kuin tuulivoimapuistovaraus on huomioitu osayleiskaavassa (tuulivoimapuiston teemayleiskaava hyväksyttiin Tammelan kunnanvaltuuston kokouksessa 12.5.2014). Ulkoilu- ja hevosvaellusreitit on osoitettu kaavaehdotuksessa maakuntakaavan linjauksia tarkentaen. Torronsuon yleiskaavoitus aloitetaan vielä vuoden 2014 aikana, joten Natura-alueet tulevat käsitellyiksi tässä kaavassa. Natura-alueen rajaus on kuitenkin lausunnossa esitetysti osoitettu kaavaan. 3. Museovirasto Vastine: Kaavaehdotukseen on päivitetty muinaismuistokohteita ja muutenkin tarkennettu kaavaa museoviraston ohjeiden mukaisesti. Kaavan ehdotusvaiheen kanssa yhtä aikaa on nähtävillä myös rakennustapaohje. 4. Kanta-Hämeen pelastuslaitos Vastine: Kaavatyössä on edetty vaihtoehdon 1 mukaisesti mahdollistaen alueen kehittyessä uuden tieyhteyden. 5. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Vastine: Kaavaehdotuksessa on osoitettu kevyenliikenteenyhteys maantien 282 varteen välille Ratastien liittymä - uusi teollisuusalueen liittymä Tammelan puolella. Muutoin kevyenliikenteen osalta on yhteyksiä osoitettu virkistysreittien avulla. Kattavien kevyenliikenteen yhteyksien

toteuttaminen on kannatettavaa, mutta alueen liikennemääriin ja taloudelliseen tilanteeseen suhteuttaen käytännössä hankalaa. 6. Forssan kaupunki Vastine: Jätteidenkäsittelyalueen laajentuminen Tammelan puolelle on osoitettu kaavaehdotuksessa, mutta tämän alueen toteuttaminen määritetään tarkemmalla kaavoituksella joko tarkempi yleiskaava laatimalla tai alue asemakaavoittamalla. Ainoastaan nykyisen jätteidenkäsittelyn laajentuminen kaupungin ja kunnan rajapinnassa on mahdollista ilman lisäkaavoitusta, jo nykyisten toimintojen ja liikenneyhteyksien varassa. 7. Jokioisten kunta Jokioisten kunta ilmoitti, ettei lausu kaavaluonnoksesta. 8. Metsähallitus Vastine: Metsähallituksen hallinnoimat alueet on osoitettu kaavassa lausunnon mukaisesti SLmerkinnällä. Jätteidenkäsittelyalueen laajentuminen on yhdyskuntarakenteen ja yhteiskunnan kannalta järkevämpää olemassa olevan jätteidenkäsittelyalueen välittömään läheisyyteen kuin rakentamalla vastaavaa aluevarausta kokonaan uuteen paikkaan. Jätteidenkäsittelyn aiheuttamat haitat alueelle aiheutuvat jo nykyisen alueen toiminnasta, eikä maltillinen laajentuminen haittoja merkittävästi lisää. Vaikutuksille etäisyyden vähäistä pienenemistä olennaisempi seikka lienee ympäristölupamenettelyllä toimintojen ohjeistaminen ja valvominen siten, että haitat saadaan tätä kautta minimoitua. Merkittävä alueen laajeneminen tutkitaan tarkemmalla kaavoituksella kuten tarkemmalla osayleiskaavalla tai asemakaavalla. Suurimmalta osin kaavoituksessa on kyse strategisesta suunnittelusta alueelle, jossa ei ole erityistä painetta uudelle toiminnalle ja rakentamiselle. Kaavoituksen painopiste onkin yhdessä kuntalaisten ja viranomaistahojen kanssa luoda puitteet kyläläisille omatoimisesti kehittää alueitaan kaavan pohjalta ilman ylimääräistä ja tarpeetonta byrokratiaa. Esimerkiksi Torronsuon alueiden osalta ei kaava-alueella ole muita isompia varauksia kuin jätteidenkäsittelyalueeseen liittyvät, jotka tutkitaan tarkemmin jatkosuunnittelun yhteydessä. 9. Tekninen lautakunta Vastine: Kaavaehdotusta on täydennetty ja pyritty huomioimaan teknisen lautakunnan esittämät näkökohdat. 10. Ympäristölautakunta Vastine: Suurimmalta osin kaavoituksessa on kyse strategisesta suunnittelusta alueelle, jossa ei ole erityistä painetta uudelle toiminnalle ja rakentamiselle. Kaavoituksen painopiste onkin yhdessä kuntalaisten ja viranomaistahojen kanssa luoda puitteet kyläläisille omatoimisesti kehittää alueitaan kaavan pohjalta ilman ylimääräistä ja tarpeetonta byrokratiaa. Jätteidenkäsittelyalueen osalta aluevaraukset ja vaikutukset tarkentuvat jatkosuunnittelussa. Tuulivoiman soveltuminen alueelle on selvitetty tuulivoiman teemayleiskaavassa. Ampumaradan osalta kaavaehdotuksessa on velvoitettu ottamaan huomioon toiminnan vaikutukset ympäristöön. 11. Fingrid Oy Vastine: Kaavaehdotuksessa on huomioitu voimalinjan rajoitukset ja osoitettu ne kaavakartassa. 12. Gasum Oy Vastine: Maakaasulinja on pyritty tarkentamaan kaavaehdotukseen suunnitelmien mukaiseksi.

MUISTUTUKSET: 13. Sulo ja Eila Mäkitulokas Vastine: Maa-alue on osoitettu kaavassa nykyiseen käyttöönsä maa- ja metsätalousalueena. 14. Arto Kallio ja 7 allekirjoittajaa Vastine: Jätteidenkäsittelyalueen laajentuminen on yhdyskuntarakenteen ja yhteiskunnan kannalta järkevämpää olemassa olevan jätteidenkäsittelyalueen välittömään läheisyyteen kuin rakentamalla vastaavaa aluevarausta kokonaan uuteen paikkaan. Alueen olennainen toimija on Loimihämeen jätehuolto Oy, joka on osakkaina olevien kuntien omistama (mm. Tammela, Forssa ja Jokioinen) ja käsittelee kuntalaisten tuottamia jätteitä. Jätteidenkäsittelyn aiheuttamat haitat alueelle aiheutuvat jo nykyisen alueen toiminnasta, eikä maltillinen laajentuminen haittoja merkittävästi lisää. Vaikutuksille etäisyyden vähäistä pienenemistä olennaisempi seikka lienee ympäristölupamenettelyllä toimintojen ohjeistaminen ja valvominen siten, että haitat saadaan tätä kautta minimoitua. Merkittävä alueen laajeneminen tutkitaan tarkemmalla kaavoituksella kuten tarkemmalla osayleiskaavalla tai asemakaavalla. Kaavoituksessa osoitetut turpeennostoalueet ovat kaikki olemassa olevia ja ne toimivat ympäristölupiensa puitteissa. 15. Kirsti Husgafvel-Pursiainen ja Jukka Pursiainen Vastine: Jätteidenkäsittelyalueen laajentuminen on yhdyskuntarakenteen ja yhteiskunnan kannalta järkevämpää olemassa olevan jätteidenkäsittelyalueen välittömään läheisyyteen kuin rakentamalla vastaavaa aluevarausta kokonaan uuteen paikkaan. Alueen olennainen toimija on Loimihämeen jätehuolto Oy, joka on osakkaina olevien kuntien omistama (mm. Tammela, Forssa ja Jokioinen) ja käsittelee kuntalaisten tuottamia jätteitä. Jätteidenkäsittelyn aiheuttamat haitat alueelle aiheutuvat jo nykyisen alueen toiminnasta, eikä maltillinen laajentuminen haittoja merkittävästi lisää. Vaikutuksille etäisyyden vähäistä pienenemistä olennaisempi seikka lienee ympäristölupamenettelyllä toimintojen ohjeistaminen ja valvominen siten, että haitat saadaan tätä kautta minimoitua. Merkittävä alueen laajeneminen tutkitaan tarkemmalla kaavoituksella kuten tarkemmalla osayleiskaavalla tai asemakaavalla. Kaavoituksessa osoitetut soranotto- ja turpeennostoalueet ovat kaikki olemassa olevia ja ne toimivat ympäristölupiensa puitteissa. 16. Veikko Starkin perikunta Vastine: Alue on merkitty kaavassa kylämäisen asumisen AT-alueeksi kuten suurin osa muustakin rakentamisen alueista. 17. Jaana Saaranen Vastine: Jätteidenkäsittelyalueen laajentuminen on yhdyskuntarakenteen ja yhteiskunnan kannalta järkevämpää olemassa olevan jätteidenkäsittelyalueen välittömään läheisyyteen kuin rakentamalla vastaavaa aluevarausta kokonaan uuteen paikkaan. Alueen olennainen toimija on Loimihämeen jätehuolto Oy, joka on osakkaina olevien kuntien omistama (mm. Tammela, Forssa ja Jokioinen) ja käsittelee kuntalaisten tuottamia jätteitä. Jätteidenkäsittelyn aiheuttamat haitat alueelle aiheutuvat jo nykyisen alueen toiminnasta, eikä maltillinen laajentuminen haittoja merkittävästi lisää. Vaikutuksille etäisyyden vähäistä pienenemistä olennaisempi seikka lienee ympäristölupamenettelyllä toimintojen ohjeistaminen ja valvominen siten, että haitat saadaan tätä kautta minimoitua. Merkittävä alueen laajeneminen tutkitaan tarkemmalla kaavoituksella kuten tarkemmalla osayleiskaavalla tai asemakaavalla. 18. Eija Nyberg-Lehtinen ja Ari Nyberg Vastine: Kaavaehdotuksessa merkintä on muutettu kylämäisen asumisen alueeksi AT-1, jossa painotetaan alueen toimimista kaava-alueen kaupallisten palvelujen alueena. 19. Sirpa Holmberg Vastine: Valtatie 2 aiheuttaa alueen asuinrakentamiselle rajoituksia melun vuoksi, joten varsinaisia uusia asumiseen suunnattuja alueita ei valtatien varteen ole osoitettu, sillä sekä valtio että kunta eivät halua investoida mittaviin meluntorjuntainvestointeihin kuten meluvalleihin. Valtatien varsi on kuitenkin osoitettu olemassa olevaa rakentamista lukuun ottamatta maa- ja metsätalousalueena, jossa haja-asutusluonteinen rakentaminen on sallittu. Tällöin maanomistaja/rakentaja on velvollinen huomioimaan melun vaikutukset rakentamisessa ja melulta suojaisaa pihapiiriä muodostettaessa.

Tilan melualueen ulkopuolella olevalle alueella on osoitettu varauksia uudelle rakentamiselle. 20. Ritva Mero Vastine: Kaavaehdotuksessa maa- ja metsätalousalue on osoitettu nykytilannetta vastaavasti M- alueeksi. 21. Sirpa Tuominen Vastine: Kaavaehdotuksessa on huomioitu Fingridin esittämät suojaetäisyydet voimalinjoista eikä varsinaista uutta asumista ole alueena osoitettu voimalinjojen suojavyöhykkeelle. Voimalinjat kuitenkin sijaitsevat maa- ja metsätalousalueelle, jossa haja-asutusluonteinen asuinrakentaminen on sallittu. Tällöin maanomistaja/rakentaja on velvollinen huomioimaan voimalinjojen vaikutukset rakentamisessaan ja neuvottelemaan rakentamisestaan Fingridin kanssa. Kun maanomistajalle varataan alueita asuinrakentamiseen, tulee tältä vastaavasti varata asumisen tarvitsemia luonnontilaisia alueita. Pyrkimys on aina, että saman maanomistajan alueelle osoitetaan sekä asumisen varaukset että näistä aiheutuvat virkistysalueet sen sijaan, että jälkimmäisiä alueita siirretään naapurimaanomistajan velvoitteiksi. Kaavaehdotuksessa asumisen varauksia on tarkistettu soveltuvin osin, suhteutettuna kokonaisuuteen. 22. Simo Juhala Vastine: Yleiskaava perustuu suurelta osin alueen olemassa olevasta tilanteesta tehtyihin selvityksiin. Selvityksissä on huomioitu alueen geologinen muodostuma, joka on kaavassa osoitettu. Vaikka kaavasta jätettäisiin pois ge-merkintä, ei tämä poista alueen selvityksissä todettua arvoa - toimenpiteissä alueella on kaavasta riippumatta huomioitava alueen erityisarvot. Kaavamerkintään ei ole liitetty alueen käyttöä muutoin rajoittavia määräyksiä. 23. Marko Salorinta Vastine: Alue on merkitty kaavassa kylämäisen asumisen AT-alueeksi kuten muutkin kylämäisen asumisen alueet. Maisemapeltoalueen merkintä on kaavan mittakaavan johdosta suuripiirteinen ja osoittaa lähinnä laajan peltoalueen alueen, jonka sisällä voi olla niin latoja kuin näkymien kannalta vähämerkityksellisiä metsäsaarekkeita. MA-alue osoittaakin maisemallista arvoa eikä sinällään velvoita viljelyyn. Mikäli maisemakuva muuttuu viljelemättömien peltojen lisäännyttyä olennaisesta, joudutaan maisemallista arvoa tarkastelemaan uudestaan. Mikäli konkreettisia suunnitelmia alueen käytöstä on jo olemassa, kannattaa ne tuoda esiin, jotta näitä voidaan kaavoituksessa huomioida. Kaavassa esitetyt teolliset varaukset perustuvat pitkälti jätteidenkäsittelyalueen laajentumiseen, joka on yhdyskuntarakenteen ja yhteiskunnan kannalta järkevämpää olemassa olevan jätteidenkäsittelyalueen välittömään läheisyyteen kuin rakentamalla vastaavaa aluevarausta kokonaan uuteen paikkaan. Tällöin tulee alueella ratkaistua myös liikenteelliset yhteydet, jotka mahdollistavat myös normaalia teollisuutta kuten maantien 282 läheisyyteen sijoitettu teollinen toiminta. Lähimmäs asutusta osoitettu teollinen toiminta on kaavassa osoitettu ympäristöhaittaa aiheuttamattomaksi. Alueen laajeneminen tutkitaan tarkemmin jatkokaavoituksella kuten tarkemmalla osayleiskaavalla tai asemakaavalla. 24. Irma Nyberg Vastine: Jätteidenkäsittelyalueen laajentuminen on yhdyskuntarakenteen ja yhteiskunnan kannalta järkevämpää olemassa olevan jätteidenkäsittelyalueen välittömään läheisyyteen kuin rakentamalla vastaavaa aluevarausta kokonaan uuteen paikkaan. Alueen olennainen toimija on Loimihämeen jätehuolto Oy, joka on osakkaina olevien kuntien omistama (mm. Tammela, Forssa ja Jokioinen) ja käsittelee kuntalaisten tuottamia jätteitä. Jätteidenkäsittelyn aiheuttamat haitat alueelle aiheutuvat jo nykyisen alueen toiminnasta, eikä maltillinen laajentuminen haittoja merkittävästi lisää. Vaikutuksille etäisyyden vähäistä pienenemistä olennaisempi seikka lienee ympäristölupamenettelyllä toimintojen ohjeistaminen ja valvominen siten, että haitat saadaan tätä kautta minimoitua. Kaavassa esitetyt teolliset varaukset perustuvat pitkälti jätteidenkäsittelyalueen laajentumiseen, tällöin tulee alueella ratkaistua myös liikenteelliset yhteydet, jotka mahdollistavat myös normaalia teollisuutta kuten maantien 282 läheisyyteen sijoitettu teollinen toiminta. Lähimmäs asutusta osoitettu teollinen toiminta on kaavassa osoitettu ympäristöhaittaa aiheuttamattomaksi. Alueen laajeneminen tutkitaan tarkemmin jatkokaavoituksella kuten tarkemmalla osayleiskaavalla tai asemakaavalla. Tuulivoiman vaikutukset alueelle on käsitelty tuulivoiman teemayleiskaavassa.

25. Heimo Grahn Vastine: Osayleiskaavassa on olemassa olevat rakennuspaikat osoitettu kylämäisen asumisen alueeksi (AT-1) ja maa- ja metsätalousalueet tätä vastaavalla merkinnällä (M). Kaavassa on myös mahdollistettu uutta rakentamista edellyttäen, että se soveltuu olemassa olevaan kylämäiseen asutukseen, eikä toisaalta vaaranna alueen luonto- tai maisema-arvoja. 26. Pekka Ojansuu Vastine: Yleiskaava perustuu suurelta osin alueen olemassa olevasta tilanteesta tehtyihin selvityksiin. Selvityksissä on huomioitu alueen geologinen muodostuma, joka on kaavassa osoitettu. Vaikka kaavasta jätettäisiin pois ge-merkintä, ei tämä poista alueen selvityksissä todettua arvoa - toimenpiteissä alueella on kaavasta riippumatta huomioitava alueen erityisarvot. Kaavamerkintään ei ole liitetty alueen käyttöä muutoin rajoittavia määräyksiä. 27. Aimo Seppälä Vastine: Kaavaehdotuksessa on huomioitu Fingridin esittämät suojaetäisyydet voimalinjoista eikä varsinaista uutta asumista ole alueena osoitettu voimalinjojen suojavyöhykkeelle. Olemassa oleviin rakennuksiin ei kaavalla ole vaikutuksia, vaikkakin vaikutuksia voi ilmetä rakennuspaikalle uusia rakennuksia rakennettaessa. Voimalinjat sijaitsevat maa- ja metsätalousalueelle, jossa haja-asutusluonteinen asuinrakentaminen on sallittu. Tällöin maanomistaja/rakentaja on velvollinen huomioimaan voimalinjojen vaikutukset rakentamisessaan ja neuvottelemaan rakentamisestaan Fingridin kanssa.

Tammelan kunta TAMMELAN KUNTA SUKULA-HÄIVIÄN OSAYLEISKAAVAN EHDOTUS-VAIHEEN LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Vastineet kaavaehdotuksen palautteeseen LAUSUNNOT: MUISTUTUKSET: Hämeen liitto Museovirasto Kanta-Hämeen pelastuslaitos Forssan kaupunki Jokioisten kunta Metsähallitus Fingrid Oy Gasum Oy Tammelan kunnan tekninen lautakunta Tammelan kunnan ympäristölautakunta Pete Nurmi ja 140 kanssamuistuttajaa Sirpa, Pekka ja Paavo Pura Juha Simola Katuosoite Postiosoite Puhelin Telefax e-mail Hakkapeliitantie 2 Hakkapeliitantie 2 03-41201 03-4360 407 kirjaamo@tammela.fi 31300 TAMMELA 31300 TAMMELA

TAMMELAN KUNTA 1. Hämeen liitto Kunnanhallituksen vastine: Kaavaselostusta on tarkennettu siten, että maakuntakaavojen yhdistelmä on korvannut maakuntakaavan eri vaiheet. Mikäli kaavaan lisätään MRL:n 44 mukainen kyläkaavoitukseen liittyvä suorien rakennuslupien myöntämisperuste, tulisi kaava laatia riittävällä tarkkuudella eli laatia kuivan maan emätilatarkastelu. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telefax e-mail Hakkapeliitantie 2 Hakkapeliitantie 2 03-41201 03-4360 407 kirjaamo@tammela.fi 31300 TAMMELA 31300 TAMMELA

TAMMELAN KUNTA Tuulivoimaan liittyviä merkintöjä on selvennetty ja todettu tuulivoiman olevan ratkaistu omassa kaavahankkeessaan. Ainoastaan tuulivoimaloiden vaikutusalueet on kaavassa osoitettu, sillä näillä voi olla merkitystä alueiden muun rakentamisen suhteen. Kaavaselostuksessa selvennetään tuulivoimakaavan suhdetta käynnissä olevaan osayleiskaavaan. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telefax e-mail Hakkapeliitantie 2 Hakkapeliitantie 2 03-41201 03-4360 407 kirjaamo@tammela.fi 31300 TAMMELA 31300 TAMMELA

TAMMELAN KUNTA 2. Museovirasto Kunnanhallituksen vastine: Kaavaa on täydennetty museoviraston lausunnon mukaisesti. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telefax e-mail Hakkapeliitantie 2 Hakkapeliitantie 2 03-41201 03-4360 407 kirjaamo@tammela.fi 31300 TAMMELA 31300 TAMMELA

TAMMELAN KUNTA 3. Kanta-Hämeen pelastuslaitos Kunnanhallituksen vastine: Ei vastinetta. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telefax e-mail Hakkapeliitantie 2 Hakkapeliitantie 2 03-41201 03-4360 407 kirjaamo@tammela.fi 31300 TAMMELA 31300 TAMMELA

TAMMELAN KUNTA 4. Forssan kaupunki KH 60 Tammelan kunta on pyytänyt kaupungilta lausuntoa Sukulan ja Häiviän osayleiskaavaehdotuksesta. Kaupungin kaavaluonnoksesta antama lausunto on otettu kaavaehdotuksessa huomioon. Kaavaehdotuksessa on läntiseltä teollisuusalueelta osoitettu uusi tielinjaus Somerontielle. Liittymä toteutetaan teollisuusalueen rakentuessa. Ratkaisu on oikea näin laajojen kahden kunnan alueella olevien maankäytöllisten varausten liikenteen järjestämiseksi. Kaupungin lähtökohtana kaavoituksessa on hoitaa laajojen toiminta-alueiden liikenteelliset yhteydet siten, että otetaan huomioon alueille tulevat liikennemäärät sekä turvallisuus ja pelastustoiminnat. Tämä edellyttää, että Forssan ja Tammelan alueille osoitetaan omat erilliset pääliikenneyhteydet Somerontieltä. Lisäksi Forssan puolella Kiimassuon ja Ratasmäen toiminta-alueille on pääyhteys pohjoisen suunnasta Jokioistentieltä. Tammelan puolella ei ole mahdollista muodostaa kuntien rajan tuntumassa sijaitsevalle toiminta-alueelle vastaavaa toista pääyhteyttä Sukulan kylän asuinalueen läpi. Tammelan kunnan Sukula - Häiviä osayleiskaava on katsottavissa seuraavasta internetosoitteesta: http://www.tamm&a.fi/userfi!esltammeta/fiie/asuminenja_rakentaminen/kaavoitusnireilla_olevat_k aavat/sukula ja_haivia/sukula_haivia_ehdotus_221 014.pdf (SK) Lisätietoja antaa : kaupunginarkkitehti Sirkka Köykkä, p. 03 4141 5342, sirkka.koykka@forssa.fi Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus antaa kaupungin puolesta Tammelan kunnalle seuraavan lausunnon: Forssan kaupungilla ei ole huomautettavaa Sukulan ja Häiviän osa-yleiskaavaehdotuksesta. Osayleiskaavassa esitetty Tammelan kunnan puolelle sijoittuva Somerontien liittymä länteen laajoille jäte- ja teollisuusalueelle on seudullisesti tärkeä. Liittymän tarve ja sen varaan syntyvä maankäyttö on myös otettu huomioon Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa, jossa on osoitettu liikenteen yhteystarve Tammelan kunnan puolella Somerontieltä läntiselle teollisuusalueelle. Uudenmaan ELY-keskus esitti toisenlaisen näkemyksen antaessaan Forssan kaupungin Ratasmäen asemakaavasta lausunnon. ELY-keskuksen mukaan Somerontien länsipuolella sekä Forssan kaupungin että Tammelan kunnan maankäytön liikenne olisi hoidettava Ratastien kautta tai yhden uuden katuliittymän kautta Tammelan puolella, jolloin Ratastien liittymä poistuisi. Maankäytön laajuuden huomioon ottavat ja oikeisiin paikkoihin sijoittuvat liittymät mahdollistavat sen, että alueiden toteutusjärjestys on kummankin kunnan puolella tarpeen mukaan määriteltävissä. Toteutusaikataulu ei ole tiedossa Forssan kaupungilla eikä Tammelan kunnalla. Maankäyttö toteutuu hankkeittain. Tammelan puolen alueita on kyettävä tarvittaessa käyttämään siten, ettei Forssan puolella jouduta rakentamaan katualueita ennen aikaisesti ilman omaa teollisuustoimintaa vain yhteydeksi Tammelan puolelle. Kaupunki ei katso olevansa velvollinen rakentamaan kunnallistekniikkaa pelkkää ajoyhteyttä varten Tammelan kunnan puolelle Tammelan mahdollisesti toteuttaessa alueitaan. Alueiden kunnallistekninen verkko rakennetaan siinä vaiheessa, kun alueille sijoittuu toimintaa. Tammelan kunnan puolella olevasta toiminnasta aiheutuvia tiestön ylläpitokustannuksia ei voida kohdentaa Forssan kaupungin katuverkon osalle. Jo nyt Kiimassuontie ja tulevaisuudessa Ratastie palvelevat 14 kunnan jätehuoltoa. Tämän perusteella nämä tiet täyttäisivät yleisen tien määritelmän, jolloin niiden kunnossapidon tulisi olla valtion ja sitä edustavan ELY-keskuksen tehtävänä. Tammelan kunnan alueella meneillään oleva turpeenotto edellyttää liikenneyhteyden järjestämistä Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n vuokraamien alueiden läpi. Toiminnanharjoittaja on sopinut tien käytöstä Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa. Forssan kaupungin kanssa toiminnanharjoittaja on tehnyt Kiimassuontien käyttöoikeudesta yksityistieluonteisen sopimuksen. Tähän mennessä on kuitenkin todettu, että Tammelan puolelle turpeennostoalueelle ajavat raskaat ajoneuvot rasittavat Forssan kaupungin katuverkostoa ja lisäävät alueen sisäisen liikenneverkoston korjaus- ja Katuosoite Postiosoite Puhelin Telefax e-mail Hakkapeliitantie 2 Hakkapeliitantie 2 03-41201 03-4360 407 kirjaamo@tammela.fi 31300 TAMMELA 31300 TAMMELA

TAMMELAN KUNTA ylläpitokustannuksia. Jokioistentien kautta tuleva kulkuyhteys on maastollisesti ongelmallinen. Liukkaina aikoina täysperävaunullisten kuorma-autojen on vaikea selviytyä jyrkästä Kiimassuontien mäestä turvallisesti ylös tai alas. Tämän vuoksi tie vaatii parempaa ylläpitoa kuin 1stalvikunnossapitoluokka, joten Kiimassuontie on kaupungille vaativimpia ja kalleimpia ylläpidettäviä. Ratastien yhteys on maastollisesti Kiimassuontietä helpompi, mutta se ei ole vielä käytössä. Se tulee käyttöön vasta, kun Ratastien toiminta-alueelle sijoittuu toimivaa teollisuutta ja myös tonttikadut toteutetaan. Tammelan puolella on mahdollista järjestää oma liikenneyhteys Somerontielle. Oman liikenneyhteyden järjestäminen Tammelan läntiselle toiminta-alueelle on tarpeellista myös turvallisuus- ja pelastusnäkökohtien perusteella. Toiminta-alue on siksi laaja ja merkittävä. Osayleiskaavassa osoitettu läntisen toiminta-alueen liikenneyhteys ja uusi liittymä Somerontielle on ehdottomasti säilytettävä ELY-keskuksen päinvastaisesta näkökannasta huolimatta. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kunnanhallituksen vastine: Kaavassa säilytetään liikenneyhteys Tammelan puoleisilta jätteidenkäsittely- ja teollisuusvarauksilta uudelle Somerontielle. Yhteys on olennainen seudun elinkeinojen kehittämisen kannalta. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telefax e-mail Hakkapeliitantie 2 Hakkapeliitantie 2 03-41201 03-4360 407 kirjaamo@tammela.fi 31300 TAMMELA 31300 TAMMELA

TAMMELAN KUNTA 5. Jokioisten kunta Kunnanhallituksen vastine: Ei vastinetta Katuosoite Postiosoite Puhelin Telefax e-mail Hakkapeliitantie 2 Hakkapeliitantie 2 03-41201 03-4360 407 kirjaamo@tammela.fi 31300 TAMMELA 31300 TAMMELA

TAMMELAN KUNTA 6. Metsähallitus Kunnanhallituksen vastine: Jätteidenkäsittelyalueen laajentuminen on yhdyskuntarakenteen ja yhteiskunnan kannalta järkevämpää olemassa olevan jätteidenkäsittelyalueen välittömään läheisyyteen kuin rakentamalla vastaavaa aluevarausta kokonaan uuteen paikkaan. Jätteidenkäsittelyn aiheuttamat haitat alueelle aiheutuvat jo nykyisen alueen toiminnasta, eikä maltillinen laajentuminen haittoja merkittävästi lisää. Vaikutuksille etäisyyden vähäistä pienenemistä olennaisempi seikka lienee ympäristölupamenettelyllä toimintojen ohjeistaminen ja valvominen siten, että haitat saadaan tätä kautta minimoitua. Merkittävä alueen laajeneminen tutkitaan tarkemmalla kaavoituksella kuten tarkemmalla osayleiskaavalla tai asemakaavalla. Uuden jätteidenpolttoon tähtäävän suuntauksen toteutuessa eloperäisen jätteen sijoittaminen alueelle muutoinkin loppunee. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telefax e-mail Hakkapeliitantie 2 Hakkapeliitantie 2 03-41201 03-4360 407 kirjaamo@tammela.fi 31300 TAMMELA 31300 TAMMELA

TAMMELAN KUNTA 7. Fingrid Oy Kunnanhallituksen vastine: Ei vastinetta. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telefax e-mail Hakkapeliitantie 2 Hakkapeliitantie 2 03-41201 03-4360 407 kirjaamo@tammela.fi 31300 TAMMELA 31300 TAMMELA

TAMMELAN KUNTA 8. Gasum Oy Kunnanhallituksen vastine: Maakaasulinja on poistettu osayleiskaavasta. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telefax e-mail Hakkapeliitantie 2 Hakkapeliitantie 2 03-41201 03-4360 407 kirjaamo@tammela.fi 31300 TAMMELA 31300 TAMMELA

TAMMELAN KUNTA 9. Tekninen lautakunta Kunnanhallituksen vastine: Jätteidenkäsittelyn aiheuttamat haitat alueelle aiheutuvat jo nykyisen alueen toiminnasta, eikä maltillinen laajentuminen haittoja merkittävästi lisää. Vaikutuksille olennainen seikka on ympäristölupamenettelyllä toimintojen ohjeistaminen ja valvominen siten, että haitat saadaan tätä kautta minimoitua. Merkittävä alueen laajeneminen tutkitaan tarkemmalla kaavoituksella kuten tarkemmalla osayleiskaavalla tai asemakaavalla. Uuden jätteidenpolttoon tähtäävän suuntauksen toteutuessa eloperäisen jätteen sijoittaminen alueelle muutoinkin loppunee. Jätteidenkäsittelyalueen laajentumisnuoli osoittaa mahdollisesti rakennettavan tieyhteyden toisellekin puolelle mahdollisuuden tehokkaaseen maankäyttöön. Laajentumisnuolilla osoitettu laajentuminen on tarkennettu teollisuuden alueeksi, joka ei saa aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa kyläalueelle. Maakaasuputkivaraus on kaavasta poistettu toimijan lopetettua hankkeen suunnittelun ja esittäessä varauksen poistamista tarpeettomana. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telefax e-mail Hakkapeliitantie 2 Hakkapeliitantie 2 03-41201 03-4360 407 kirjaamo@tammela.fi 31300 TAMMELA 31300 TAMMELA

TAMMELAN KUNTA 10. Ympäristölautakunta Kunnanhallituksen vastine: Jätteidenkäsittelyn aiheuttamat haitat alueelle aiheutuvat jo nykyisen alueen toiminnasta, eikä maltillinen laajentuminen haittoja merkittävästi lisää. Vaikutuksille olennainen seikka on ympäristölupamenettelyllä toimintojen ohjeistaminen ja valvominen siten, että haitat saadaan tätä kautta minimoitua. Merkittävä alueen laajeneminen tutkitaan tarkemmalla kaavoituksella kuten tarkemmalla osayleiskaavalla tai asemakaavalla. Uuden jätteidenpolttoon tähtäävän suuntauksen toteutuessa eloperäisen jätteen sijoittaminen alueelle loppunee ja tätä kautta nykyiset haitat osin poistuvat. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telefax e-mail Hakkapeliitantie 2 Hakkapeliitantie 2 03-41201 03-4360 407 kirjaamo@tammela.fi 31300 TAMMELA 31300 TAMMELA

MUISTUTUKSET: TAMMELAN KUNTA 11. Pete Nurmi ja 140 kanssamuistuttajaa Katuosoite Postiosoite Puhelin Telefax e-mail Hakkapeliitantie 2 Hakkapeliitantie 2 03-41201 03-4360 407 kirjaamo@tammela.fi 31300 TAMMELA 31300 TAMMELA

TAMMELAN KUNTA Katuosoite Postiosoite Puhelin Telefax e-mail Hakkapeliitantie 2 Hakkapeliitantie 2 03-41201 03-4360 407 kirjaamo@tammela.fi 31300 TAMMELA 31300 TAMMELA

TAMMELAN KUNTA Katuosoite Postiosoite Puhelin Telefax e-mail Hakkapeliitantie 2 Hakkapeliitantie 2 03-41201 03-4360 407 kirjaamo@tammela.fi 31300 TAMMELA 31300 TAMMELA

TAMMELAN KUNTA Kunnanhallituksen vastine: Tammelan kunta pyrkii kaavoittamisella ratkaisemaan yleispiirteisesti kaavarajauksen alueen maankäyttöä erilaisten tavoitteiden pohjalta. Yksi tavoitteista on jo maakuntatasolla todettu tarve varmistaa riittävät mahdollisuudet seutukunnallisen jätteidenkäsittelyalueen kehittämiselle. Tämän vuoksi osayleiskaavassa on varattu alueita jätteidenkäsittelyä varten myös Tammelan puolelle, sillä alueen laajentuminen on yhdyskuntarakenteen ja yhteiskunnan kannalta järkevämpää olemassa olevan jätteidenkäsittelyalueen välittömään läheisyyteen kuin rakentamalla vastaavaa aluevarausta kokonaan uuteen paikkaan. Alueen olennainen toimija on Loimihämeen jätehuolto Oy, joka on osakkaina olevien kuntien omistama (mm. Tammela, Forssa ja Jokioinen) ja käsittelee kuntalaisten tuottamia jätteitä, myös Sukulan kyläläisten. Jätteidenkäsittelyn aiheuttamat haitat alueelle aiheutuvat jo nykyisen alueen toiminnasta, eikä etenkään maltillinen laajentuminen haittoja merkittävästi lisää. Vaikutuksille etäisyyden vähäistä pienenemistä olennaisempi seikka lienee ympäristölupamenettelyllä toimintojen ohjeistaminen ja valvominen siten, että haitat saadaan tätä kautta minimoitua. Varautuminen tulevaisuuden erilaisiin vaihtoehtoihin ja toiminnoille aluevarausten kaavaan osoittaminen ei tarkoita sitä, että kunnalla olisi juuri tällä hetkellä aikomus ryhtyä toimiin alueen rakentumiseksi. Alueen rakentuminen tapahtuisikin toimijoiden/maanomistajien aloitteesta - mikäli toimijat ja maanomistajat pääsisivät sopimukseen alueelle soveltuvan toiminnan sijoittumisesta alueelle, olisi kunnan rooli toimia alueella kaavoitusviranomaisena ja selvittää tarkemman kaavoituksen yhteydessä millaisia toimintoja millekin alueelle voisi tulla. Jotta alue voisi kokonaisuudessaan toteutua, tulisi alue asemakaavoittaa ja toteutuessaan asemakaava vaatisi mittavia investointeja alueen tiestöön ja kunnallistekniikkaan, joiden rahoittamisesta sovittaisiin toimijan, maanomistajan ja kunnan välillä kaavoitus- maankäyttösopimuksessa. Asemakaavoituksen yhteydessä alueen toiminnot tutkittaisiin tarkemmin ja asetettaisiin aluerajauksia erilaisille toiminnoille. Yleiskaavassa alueita ei ole osoitettu vain kaatopaikka-alueiksi vaan myös jätteitä hyödyntävälle teollisuudelle. Tämä voi tarkoittaa jätteidenkäsittelyä vastaavasti kuin Forssan puolella tai vain erilaisten laitteiden purkamista ja kierrättämistä. Näistä ensimmäinen tuottaa todennäköisesti enemmän ympäristövaikutuksia kuin jälkimmäinen, melko normaaliin teollisuuteen rinnastettava toiminta. Yleiskaavassa on todettu sekä aluevarausten että laajentumisnuolien osalta, että alue ja toiminnot tutkittava tarkemmalla kaavoituksella. Tällöin voidaan säädellä ympäristöhaittaa aiheuttavan toiminnan sijoittumisesta ja rajata tällaisen toiminnan alueet pois kylän läheisyydestä. Kaavassa osoitetut aluevaraukset ovat noin kilometrin etäisyydellä asutuksesta, mikä vastaa Forssan kaupungin puolen etäisyyttä asutuksesta. Jotta kaavoituksessa ajatellut sijoittumisperiaatteet tulisivat riittävästi esiin, täydennetään kaavaselostusta siten, että tarkoituksena on lähimmäs kyläaluetta mahdollisesti sijoittuvien toimintojen olevan jokseenkin normaalia, suhteellisen vähän ympäristöhaittaa aiheuttamatonta teollisuutta. Tuulivoimaan liittyvät kysymykset on ratkaistu Tuulivoiman teemayleiskaavassa (2014). Tästä kaavahankkeesta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, sillä hallinto-oikeus hylkäsi kaavaan jätetyt valitukset. Sukula-Häiviän osayleiskaavasta on poistettu kaikki tarpeettomat tuulivoimaan liittyvät merkinnät, jottei tulisi suotta kuvaa, että asiaa käsiteltäisiin käynnissä olevassa osayleiskaavahankkeessa. Ainoastaan tuulivoiman vaikutusalueet on osoitettu vastaavasti kuin turpeennostoalueiden ja ampumarata-alueen vaikutusalueet. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telefax e-mail Hakkapeliitantie 2 Hakkapeliitantie 2 03-41201 03-4360 407 kirjaamo@tammela.fi 31300 TAMMELA 31300 TAMMELA

TAMMELAN KUNTA Sukulan kylän osalta on edelleen huomioitu kaavassa merkinnällä kulttuurihistoriallisesti arvokas kylä-alue. Merkintätapaa vain muutettiin luonnos- ja ehdotusvaiheen välillä, enää maininta ei ole asumisen varauksen yhteydessä (AT) vaan omana rasterimerkintänään (sr-1). Tammelan kunnan tavoitteena on pitää Sukulan kylä asuttuna ja elinvoimaisena jatkossakin, kuten kaavoitus kyläalueelle osoittaa. Kunta mahdollistaa myös asumista alueella mm. osoittamalla vapaaajanasuntojen alueita vakituiseen asumiseen. Kunta myös pyrkii mahdollistamaan elinkeinotoimintaa niin kyläalueella kuin Kiimassuon ympäristössäkin. Elinkeinon kehittymisen mahdollistaminen ja asuminen eivät ole ristiriidassa keskenään, kunhan asioita edelleen selvitetään tarkemmalla suunnittelulla ja ohjeistetaan toimintaa riittävästi. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telefax e-mail Hakkapeliitantie 2 Hakkapeliitantie 2 03-41201 03-4360 407 kirjaamo@tammela.fi 31300 TAMMELA 31300 TAMMELA

TAMMELAN KUNTA 12. Sirpa, Pekka ja Paavo Pura Kunnanhallituksen vastine: Tammelan kunta pyrkii kaavoittamisella ratkaisemaan yleispiirteisesti kaavarajauksen alueen maankäyttöä erilaisten tavoitteiden pohjalta. Yksi tavoitteista on jo maakuntatasolla todettu tarve varmistaa riittävät mahdollisuudet seutukunnallisen jätteidenkäsittelyalueen kehittämiselle. Tämän vuoksi osayleiskaavassa on varattu alueita jätteidenkäsittelyä varten myös Tammelan puolelle, sillä alueen laajentuminen on yhdyskuntarakenteen ja yhteiskunnan kannalta järkevämpää olemassa olevan jätteidenkäsittelyalueen välittömään läheisyyteen kuin rakentamalla vastaavaa aluevarausta kokonaan uuteen paikkaan. Alueen olennainen toimija on Loimihämeen jätehuolto Oy, joka on osakkaina olevien kuntien omistama (mm. Tammela, Forssa ja Jokioinen) ja käsittelee kuntalaisten tuottamia jätteitä, myös Sukulan kyläläisten. Jätteidenkäsittelyn aiheuttamat haitat alueelle aiheutuvat jo nykyisen alueen toiminnasta, eikä etenkään maltillinen laajentuminen haittoja merkittävästi lisää. Vaikutuksille etäisyyden vähäistä pienenemistä olennaisempi seikka lienee ympäristölupamenettelyllä toimintojen ohjeistaminen ja valvominen siten, että haitat saadaan tätä kautta minimoitua. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telefax e-mail Hakkapeliitantie 2 Hakkapeliitantie 2 03-41201 03-4360 407 kirjaamo@tammela.fi 31300 TAMMELA 31300 TAMMELA

TAMMELAN KUNTA Varautuminen tulevaisuuden erilaisiin vaihtoehtoihin ja toiminnoille aluevarausten kaavaan osoittaminen ei tarkoita sitä, että kunnalla olisi juuri tällä hetkellä aikomus ryhtyä toimiin alueen rakentumiseksi. Alueen rakentuminen tapahtuisikin toimijoiden/maanomistajien aloitteesta - mikäli toimijat ja maanomistajat pääsisivät sopimukseen alueelle soveltuvan toiminnan sijoittumisesta alueelle, olisi kunnan rooli toimia alueella kaavoitusviranomaisena ja selvittää tarkemman kaavoituksen yhteydessä millaisia toimintoja millekin alueelle voisi tulla. Jotta alue voisi kokonaisuudessaan toteutua, tulisi alue asemakaavoittaa ja toteutuessaan asemakaava vaatisi mittavia investointeja alueen tiestöön ja kunnallistekniikkaan, joiden rahoittamisesta sovittaisiin toimijan, maanomistajan ja kunnan välillä kaavoitus- maankäyttösopimuksessa. Asemakaavoituksen yhteydessä alueen toiminnot tutkittaisiin tarkemmin ja asetettaisiin aluerajauksia erilaisille toiminnoille. Yleiskaavassa alueita ei ole osoitettu vain kaatopaikka-alueiksi vaan myös jätteitä hyödyntävälle teollisuudelle. Tämä voi tarkoittaa jätteidenkäsittelyä vastaavasti kuin Forssan puolella tai vain erilaisten laitteiden purkamista ja kierrättämistä. Näistä ensimmäinen tuottaa todennäköisesti enemmän ympäristövaikutuksia kuin jälkimmäinen, melko normaaliin teollisuuteen rinnastettava toiminta. Yleiskaavassa on todettu sekä aluevarausten että laajentumisnuolien osalta, että alue ja toiminnot tutkittava tarkemmalla kaavoituksella. Tällöin voidaan säädellä ympäristöhaittaa aiheuttavan toiminnan sijoittumisesta ja rajata tällaisen toiminnan alueet pois kylän läheisyydestä. Kaavassa osoitetut aluevaraukset ovat noin kilometrin etäisyydellä asutuksesta, mikä vastaa Forssan kaupungin puolen etäisyyttä asutuksesta. Jotta kaavoituksessa ajatellut sijoittumisperiaatteet tulisivat riittävästi esiin, täydennetään kaavaselostusta siten, että tarkoituksena on lähimmäs kyläaluetta mahdollisesti sijoittuvien toimintojen olevan jokseenkin normaalia, suhteellisen vähän ympäristöhaittaa aiheuttamatonta teollisuutta. Sukulan kylän osalta on edelleen huomioitu kaavassa merkinnällä kulttuurihistoriallisesti arvokas kylä-alue. Merkintätapaa vain muutettiin luonnos- ja ehdotusvaiheen välillä, enää maininta ei ole asumisen varauksen yhteydessä (AT) vaan omana rasterimerkintänään (sr-1). Tammelan kunnan tavoitteena on pitää Sukulan kylä asuttuna ja elinvoimaisena jatkossakin, kuten kaavoitus kyläalueelle osoittaa. Kunta mahdollistaa myös asumista alueella mm. osoittamalla vapaaajanasuntojen alueita vakituiseen asumiseen. Kunta myös pyrkii mahdollistamaan elinkeinotoimintaa niin kyläalueella kuin Kiimassuon ympäristössäkin. Elinkeinon kehittymisen mahdollistaminen ja asuminen eivät ole ristiriidassa keskenään, kunhan asioita edelleen selvitetään tarkemmalla suunnittelulla ja ohjeistetaan toimintaa riittävästi. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telefax e-mail Hakkapeliitantie 2 Hakkapeliitantie 2 03-41201 03-4360 407 kirjaamo@tammela.fi 31300 TAMMELA 31300 TAMMELA

TAMMELAN KUNTA 13. Juha Simola Kunnanhallituksen vastine: Kaavaselostukseen lisätään maininta, että maa- ja metsätalousalueen merkintä voi sisältää myös soranottoon tarkoitettuja alueita. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telefax e-mail Hakkapeliitantie 2 Hakkapeliitantie 2 03-41201 03-4360 407 kirjaamo@tammela.fi 31300 TAMMELA 31300 TAMMELA