VANTAAN KULTTUURIKESKITTYMÄN LIIKENTEELLISET TARKASTELUT 6.1.5 Risto Jounila Pauliina Kuronen
1. LÄHTÖKOHDAT...2 2. PYSÄKÖINTI...3 2.1. ENSIMMÄINEN RAKENNUSVAIHE...3 2.2. TOINEN RAKENTAMISVAIHE...5 2.3. KOLMAS RAKENTAMISVAIHE...7 2.4. NELJÄS RAKENTAMISVAIHE...8 3. LIIKENNEKUORMITUS...1 4. MELUTARKASTELUT...15 1
1. LÄHTÖKOHDAT Vantaan kulttuurikeskittymä on suunniteltu rakennettavaksi kahdessa, kolmessa tai enintään neljässä vaiheessa. Todennäköisesti rakentaminen suoritetaan kolmessa tai vain kahdessa vaiheessa mutta tässä raportissa on tarkasteltu nelivaiheista rakentamista, jotta kaikki vaihtoehdot tulisi käsiteltyä. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan Heurekan laajennus, musiikki- ja tanssitalo, hotelli ja ravintola sekä mahdollisesti oppilaitoksella (tai vastaavalla toiminnolla). Toisessa vaiheessa kulttuurikeskittymä laajenee museolla (tai vastaavalla toiminnolla). Kolmannessa vaiheessa rakennetaan toimitiloja, joihin sijoittuu kulttuurilaitoksia ja niiden yleisöä palvelevia yrityksiä sekä näitä kookkaampia itsenäisiä toimijoita. Neljännessä vaiheessa kulttuurikeskittymään tulee lisäksi Ilmailumuseo. Kuva 1: Vantaan kulttuurikeskittymän vaiheittainen rakentaminen. Pysäköintipaikat ja liikennejärjestelyt on suunniteltava siten, että kulttuurikeskus on toimiva joka välivaiheessa ja lopputilanteessa. Lopputilanteen pysäköintipaikkatarpeet on esitetty oheisessa taulukossa 1. Pysäköintipaikkojen ajallinen kuormitus vaihtelee toiminnoittain. Tässä vaiheessa ei ole varmuutta kaikista kulttuurikeskittymään tulevista toiminnoista. Pysäköintipaikkojen tarvearviointi perustuu tässä muistiossa siihen olettamukseen, että arkkitehtikilpailun ohjelmassa esitetyt toiminnot (tai vastaavat) tulevat kulttuurikeskittymään. Pysäköintipaikkoja mitoitettaessa on otettu huomioon se, että läheisellä Tikkurila Oy:n tontilla on noin 13 autopaikkaa käytettävissä työaikojen ulkopuolella. Tästä asiasta täytyy vielä laatia tarkemmat sopimukset Tikkurila Oy:n kanssa. 2
Taulukko 1. Vantaan kulttuurikeskittymän toiminnot ja pysäköintipaikkatarpeet lopputilanteessa Toiminto Kävijämäärä Autolla tulevien Keskim. kuormitus Autopaikkoja/h Paikkoja/huoneita Pinta-ala Autopaikkojen mitoitusperuste / Vuosi / Päivä Laskettu huippu vrk osuus hlö/ajoneuvo huippukuormitus Heureka + laajennus 465 149 1 3-4 Muistion 2.6.5 mukaisesti 563 Henkilökunta 1 1.3 1/ 4 työntekijä 25 Musiikki- ja tanssitalo 1 2 3 k-m2 1/ 2 kävijää 1 Henkilökunta 2 1.3 1/ 4 työntekijä 5 Ilmailumuseo 1 32 128 25 3-4 1 5 k-m2 Samoin kuin Heureka 95 Henkilökunta 2 1.3 1/ 4 työntekijä 5 Museo 64 256 5 3-4 2 5 k-m2 Samoin kuin Heureka 187 Henkilökunta 4 1.3 1/ 4 työntekijä 1 Toimitilat 1.3 25 k-m2 1/ 4 k-m2 625 Kiint.huolto ja-hallinto 1.3 1 k-m2 1/ 5 k-m2 2 Hotelli 9 huonetta 1.3 3 k-m2 1/ 1 k-m2 32 Henkilökunta 15 1.3 1/ 4 työntekijä 4 Ravintola 3 paikkaa 1.3 1 k-m2 1/ 2 paikkaa 15 Henkilökunta 1 1.3 1/ 4 työntekijä 3 Elokuvateatteri 35 paikkaa 2 1 k-m2 1/ 6 paikkaa 7 Oppilaitos 3 1.3 2 8 k-m2 1/ 1 opiskelijaa 3 Henkilökunta 75 1.3 1/ 4 työntekijä 19 2. PYSÄKÖINTI 2.1. ENSIMMÄINEN RAKENNUSVAIHE Pysäköintipaikkojen tarve on arvioitu nykyisen Heurekan pysäköintipaikkojen käytön perusteella Heurekan laajennuksen osalta. Muiden toimintojen suhteen on pysäköintipaikkatarpeille tehty asiantuntija-arviot. Jokaiselle toiminnolle on arvioitu erikseen kävijämäärät arkipäiville ja viikonlopulle. Näiden avulla on arvioitu toimintojen tarvitsema pysäköintipaikkojen määrä tunneittain. Heurekan laajennukselle on saatu arvio vuotuisesta kävijämäärästä. Laajennetussa Heurekassa käy noin 465 kävijää vuodessa, josta saadaan huippuvuorokaudelle 6 kävijää. Heureka tarvitsee laajennuksen jälkeen arkisin maksimissaan 35 pysäköintipaikkaa ja viikonloppuisin 7 paikkaa. Musiikki- ja tanssitalon maksimiyleisömäärä on 2 kävijää vuorokaudessa. Tansseja keskuksessa järjestetään 2 3 iltana viikossa. Muita tapahtumia ovat muun muassa konsertit, kongressit ja tanssikurssit sekä -kilpailut. Musiikki- ja tanssitalolle on toivottu varattavaksi 1 autopaikkaa eli 1 autopaikka/2 kävijää. Musiikki- ja tanssitalolla on käyttöä sekä viikolla että viikonloppuna sen verran tasaisesti, että sen kohdalla ei ole eritelty pysäköintipaikkojen tarvetta arjen ja viikonlopun välillä. Hotellista, ravintolasta ja elokuvateatterista tiedetään asiakaspaikkojen määrä sekä pinta-alat. Hotellin tarvitsema pysäköintipaikkojen määrä on arvioitu pinta-alan avulla, periaatteella 1 ap/1 ke-m 2. Hotellin pinta-ala on 3 ke-m 2, joten se tarvitsee 3 autopaikkaa. Ravintolan ja elokuvateatterin kohdalla pysäköintipaikkojen tarve on arvioitu asiakaspaikkojen perusteella. Ravintolassa on 3 asiakaspaikkaa ja pysäköintipaikkoja 15 autopaikkaa. Elokuvateatterissa on 35 asiakaspaikkaa ja pysäköintipaikkoja 7 autopaikkaa. Mahdolliselle oppilaitokselle on arvioitu henkilökunnan kokonaismäärä samoin kuin suurin opiskelijamäärä. Opiskelijoita on enimmillään 3 ja työntekijöitä 75. Pysäköintipaikkojen tarve on laskettu periaatteella 1 ap/1 opiskelijaa ja henkilökunnan kohdalla samoin kuin aiemmin (1 ap/4 työntekijää). Näin ollen oppilaitos tarvitsisi 3 paikkaa opiskelijoille ja 2 henkilökunnalle, mikä tekee yhteensä 5 paikkaa. Laajennetun Heurekan arvioidaan tarvitsevan 1 työntekijää. Musiikki- ja tanssitalo taas tarvitsee noin 2 työntekijää, hotelli 15 työntekijää, ravintola 1 työntekijää. Työntekijöiden pysäköintipaikkojen määrä on laskettu periaatteella yksi autopaikka 3
neljää työntekijää kohti. Näin ollen Heurekan työntekijät tarvitsevat 25 autopaikkaa, musiikki- ja tanssitalo 5 autopaikkaa, hotelli 4 autopaikkaa, ravintola ja elokuvateatteri molemmat 3 autopaikkaa. Edellä mainittujen lisäksi kulttuurikeskuksen alueella toimii kiinteistöhuoltoa ja hallintoa. Näiden tilojen koko on 1 ke-m 2 ja pysäköintipaikkojen tarve on laskettu periaatteella 1 ap/5 ke-m 2, eli nämä toiminnot tarvitsevat 2 pysäköintipaikkaa. Vantaan kulttuurikeskittymän arvioitu pysäköintipaikkojen huippukuormitus arkipäivänä: Vaihe I 1 1 Autopaikkojen kuormitus 8 Heureka + laajennus Henkilökunta Musiikki- ja tanssitalo Kiint.huolto ja-hallinto Hotelli Ravintola Elokuvateatteri Oppilaitos Yhteensä : 5: 1: 1 1 1 1 15: 1 1 1 1 2: 2 2 2 Vantaan kulttuurikeskittymän arvioitu pysäköintipaikkojen huippukuormitus viikonloppuna: Vaihe I 1 1 Autopaikkojen kuormitus 8 : 5: 1: 1 1 1 1 15: 1 1 1 1 2: 2 2 2 Heureka + laajennus Henkilökunta Musiikki- ja tanssitalo Kiint.huolto ja-hallinto Hotelli Ravintola Elokuvateatteri Oppilaitos Yhteensä Kuva 2: Vantaan kulttuurikeskittymän arvioitu pysäköintipaikkojen huippukuormitus ensimmäisessä vaiheessa arkena ja viikonloppuna. 4
Ensimmäisen vaiheen pysäköintipaikkojen kokonaismäärä saadaan kun arvioidaan jokaisen toiminnon käyttöajat. Ensimmäisessä vaiheessa tarvitaan sekä arkisin että viikonloppuisin maksimissaan 1 1 pysäköintipaikkaa. Pysäköintipaikkojen kuormitus vaihtelee toiminnoittain: Kuvassa 2 on esitetty pysäköintipaikkojen tarve/kuormitus aikaan sidottuna. Kuten kuvasta 2 nähdään, pysäköintipaikkojen kuormitus eri toimintojen suhteen ajoittuu melko hyvin eri aikoihin. Varsinkin suurimpien kuormittajien, Heurekan ja musiikki-/tanssitalon, asiakkaat käyvät keskuksessa pääosin eri aikoina. Heurekan toiminta sijoittuu päivälle ja musiikki- ja tanssitalossa käydään iltaisin. Näin pysäköintipaikat saadaan tehokkaaseen käyttöön päivän aikana. Ensimmäisessä vaiheessa muut kuin nämä suurimmat toimijat kuormittavat pysäköintipaikkoja viikonloppuisin hyvin vähän. Elokuvateatterissa kävijät nostavat illalla autopaikkojen kokonaistarvetta näkyvästi. Arkisin pysäköintipaikkoja kuormittaa päivisin oppilaitos ja sen henkilökunta. 2.2. TOINEN RAKENTAMISVAIHE Toisessa vaiheessa kulttuurikeskittymään rakennetaan lisäksi museo (tai vastaava toiminto), jonka kävijämääräksi on arvioitu kävijää vuodessa. Huippuvuorokauden kävijämäärä olisi tällöin 2 56 kävijää vuorokaudessa. Museo tarvitsee arkisin 12 ja viikonloppuisin pysäköintipaikkaa. Pysäköintipaikkojen tarve noudattaa samaa periaatetta kuin Heurekan kohdalla. Museon arvioidaan tarvitsevan 4 työntekijää, joille on mitoitettu 1 autopaikkaa. Voidaan olettaa, että osa kulttuurikeskittymään tulevista asiakkaista käy useammassa kuin yhdessä paikassa. Tässä muistiossa on arvioitu, että noin 2 % asiakkaista käy useammassa kohteessa. Vierailukohteiden lukumäärä jäänee korkeintaan kahteen ajankäytön vuoksi. Tämän lisäksi on oletettu, että ristikkäiset vierailut koskevat vain Heurekaa, toisen vaiheen määrittelemätöntä museota ja Ilmailumuseota. Toisessa vaiheessa tarvitaan arkisin maksimissaan saman verran paikkoja kuin ensimmäisessä vaiheessa. Tämä johtuu siitä, että suurin kuormitus pysäköintipaikoille on iltaisin johtuen musiikki- ja tanssitalon käytöstä. Museon rakentaminen lisää pysäköintipaikkojen määrää päiväsaikaan, mutta tällöin pysäköintipaikkojen kuormitus on kuitenkin vähäisempää kuin illalla. 5
Vantaan kulttuurikeskittymän arvioitu pysäköintipaikkojen huippukuormitus arkipäivänä: Vaihe II 1 1 Autopaikkojen kuormitus 8 Heureka + laajennus Henkilökunta Musiikki- ja tanssitalo Kiint.huolto ja-hallinto Hotelli Ravintola Elokuvateatteri Oppilaitos Epos (museo) Yhteensä : 5: 1: 1 1 1 1 15: 1 1 1 1 2: 2 2 2 Vantaan kulttuurikeskittymän arvioitu pysäköintipaikkojen huippukuormitus viikonloppuna: Vaihe II 1 1 8 : 5: 1: 1 1 1 1 15: 1 1 1 1 2: 2 2 2 Autopaikkojen kuormitus Heureka + laajennus Henkilökunta Musiikki- ja tanssitalo Kiint.huolto ja-hallinto Hotelli Ravintola Elokuvateatteri Oppilaitos Epos (museo) Yhteensä Kuva 3: Vantaan kulttuurikeskittymän arvioitu pysäköintipaikkojen huippukuormitus toisessa rakentamisvaiheessa arkena ja viikonloppuna. Toisessakin vaiheessa suurimmat toimijat ovat Heureka ja musiikki- ja tanssitalo. Nyt kuitenkin pysäköintipaikkojen kokonaistarpeeseen vaikuttaa myös museo, jonka toiminta tapahtuu samaan aikaan kuin Heurekan. Pysäköintipaikkojen kuormitus varsinkin viikonloppuna on jo huomattavasti tasaisempaa kuin ensimmäisessä vaiheessa. Edelleen eniten pysäköintipaikkoja vaatii musiikki- ja tanssitalo. 6
2.3. KOLMAS RAKENTAMISVAIHE Kolmannessa vaiheessa kulttuurikeskittymään tulee toimitiloja, joille on varattu 25 ke-m 2. Toimitilojen pysäköintipaikkojen tarve määritetään pinta-alan avulla periaatteella 1 autopaikka /4 ke-m 2. Koska toimitiloja käytetään lähinnä arkisin, täytyy taas tarkastella erikseen arkipäivien ja viikonlopun pysäköintipaikkamääriä. Toimitilat tarvitsevat siis arkisin 37 pysäköintipaikkaa. Viikonloppuisin toimitilojen käyttö on niin vähäistä, että pysäköintipaikkojen tarpeeksi on arvioitu vain 2 autopaikkaa. Vantaan kulttuurikeskittymän arvioitu pysäköintipaikkojen huippukuormitus arkipäivänä: Vaihe III 1 1 Autopaikkojen kuormitus 1 8 Heureka + laajennus Henkilökunta Musiikki- ja tanssitalo Kiint.huolto ja-hallinto Hotelli Ravintola Elokuvateatteri Oppilaitos Epos (museo) Toimitilat Yhteensä : 5: 1: 1 1 1 1 15: 1 1 1 1 2: 2 2 2 Vantaan kulttuurikeskittymän arvioitu pysäköintipaikkojen huippukuormitus viikonloppuna: Vaihe III 1 1 Autopaikkojen kuormitus 1 8 : 5: 1: 1 1 1 1 15: 1 1 1 1 2: 2 2 2 Heureka + laajennus Henkilökunta Musiikki- ja tanssitalo Kiint.huolto ja-hallinto Hotelli Ravintola Elokuvateatteri Oppilaitos Epos (museo) Toimitilat Yhteensä Kuva 4: Vantaan kulttuurikeskittymän arvioitu pysäköintipaikkojen huippukuormitus kolmannessa rakentamisvaiheessa arkena ja viikonloppuna 7
Kolmannessa vaiheessa pysäköintipaikkoja tarvitaan arkisin maksimissaan 1 15 ja viikonloppuisin 1 1. Arkipäivien kasvavaan kuormitukseen vaikuttaa toimitilojen rakentaminen. Koska toimitilojen pysäköintitarve ajoittuu arkipäiviin, pysäköintipaikkojen kokonaistarve ei merkittävästi kasva, sillä toimitiloissa käydään lähinnä arkisin päivällä normaalin työajan puitteissa. Tällöin ei synny päällekkäisyyttä musiikki- ja tanssitalon kanssa eikä myöskään viikonloppuisin Heurekan suuremman kuormituksen kanssa. 2.4. NELJÄS RAKENTAMISVAIHE Neljännessä vaiheessa kulttuurikeskittymään rakennetaan tilat ilmailumuseolle. Tämän museon arvioitu kävijämäärä on 1 kävijää vuodessa. Tästä saadaan laskettua huippuvuorokauden kävijämääräksi 1 28 kävijää vuorokaudessa. Ilmailumuseollakin kävijämäärät vaihtelevat arjen ja viikonlopun välillä. Arkisin pysäköintipaikkoja tarvitaan 6 ja viikonloppuisin 1. Neljännessä vaiheessa pysäköintipaikkojen kokonaistarve ei muutu verrattuna kolmanteen vaiheeseen, sillä ilmailumuseon kävijämäärät sijoittuvat päiväsaikaan ja pysäköintipaikkojen kokonaistarve määräytyy musiikki- ja tanssitalon aiheuttaman iltakuormituksen perusteella. 8
Vantaan kultturikeskittymän arvioitu pysäköintipaikkojen huippukuormitus arkipäivänä: Vaihe IV 1 Autopaikkojen kuormitus 1 1 8 Heureka + laajennus Henkilökunta Musiikki- ja tanssitalo Kiint.huolto ja-hallinto Hotelli Ravintola Elokuvateatteri Oppilaitos Epos (museo) Toimitilat Ilmailumuseo Yhteensä : 5: 1: 1 1 1 1 15: 1 1 1 1 2: 2 2 2 Vantaan kulttuurikeskittymän arvioitu pysäköintipaikkojen huippukuormitus viikonloppuna: Vaihe IV 1 Autopaikkojen kuormitus 1 1 8 : 5: 1: 1 1 1 1 15: 1 1 1 1 2: 2 2 2 Heureka + laajennus Henkilökunta Musiikki- ja tanssitalo Kiint.huolto ja-hallinto Hotelli Ravintola Elokuvateatteri Oppilaitos Epos (museo) Toimitilat Ilmailumuseo Yhteensä Kuva 5: Vantaan kulttuurikeskittymän arvioitu pysäköintipaikkojen huippukuormitus neljännessä vaiheessa (lopputilanteessa) arkena ja viikonloppuna 9
3. LIIKENNEKUORMITUS Kulttuurikeskittymän synnyttämä liikenne Vantaan kulttuurikeskittymä rajautuu Kuninkaalantiehen. Kulttuurikeskittymä kytkeytyy tie- ja pääkatuverkkoon Kehän III ja Tikkurilantien kautta. Yhteys Kehälle III muodostuu Paljetien ja Heidehofintien kautta. Tikkurilan suuntaan päästään Kuninkaalantien ja Tikkurilantien kautta. Nykyiset liikennemäärät ovat Kuninkaalantiellä noin 5 8 ajon/vrk Tikkurilan suuntaan ja 5 9 ajon/vrk Kehän III suuntaan. Heidehofintiellä liikennemäärä Kuninkaalantien ja Kehän III välillä on noin 12 ajon/vrk. Kulttuurikeskittymän liittymä on nykyisin väistämisvelvollisuudella varustettu. Liikenne toimii nykyisin Kuninkaalantiellä hyvin. Heurekasta tiedetään lippukassaraporttien perusteella kävijöiden saapumisjakauma, samoin kuin henkilöautolla saapuvien osuus kaikista kävijöistä. Näiden tietojen perusteella on saatu arvioitua myös tuleville museoille sekä laajennetulle Heurekalle henkilöautoilla saapuvien saapumis- ja poistumisjakaumat. Muille toiminnoille saapumis- ja poistumismäärät sekä ajankohdat on arvioitu toimintojen luonteen perusteella. 1
Vantaan kulttuurikeskittymään arkisin saapuvat ja sieltä poistuvat ajoneuvot tunneittain 7 Ajon/h 5 3 saapuvat lähtevät yhteensä 1 : 5: 1: 1 1 1 1 15: 1 1 1 1 2: 2 2 2 Vantaan kulttuurikeskittymään viikonloppuna saapuvat ja sieltä lähtevät ajoneuvot tunneittain 1 1 Ajon/h 8 saapuvat lähtevät yhteensä : 5: 1: 1 1 1 1 15: 1 1 1 1 2: 2 2 2 Kuva 6. Kulttuurikeskittymään saapuvat ja sieltä poistuvat ajoneuvot tunneittain arkisin ja viikonloppuna. Kulttuurikeskittymään saapuu eniten ajoneuvoja arkisin 1 2: välisenä aikana ja viikonloppuisin 1 1. Huipputunnissa saapuu 55 ajoneuvoa sekä arkisin että viikonloppuna. Tähän vaikuttaa musiikki- ja tanssitalon toiminta. Myös aamulla saapuu melko paljon ajoneuvoja. Välillä saapuu arkisin toimitilojen työntekijöistä johtuen 25 ajoneuvoa. Viikonloppuisin toiseksi eniten autoja, 27 ajoneuvoa, saapuu välillä 1 1, jolloin saapuu eniten Heurekan laajennuksen sekä muiden museoiden kävijöitä. Arkisin kulttuurikeskittymästä poistuu eniten ajoneuvoja, 55 ajon/h, välillä 2 2, jolloin musiikki- ja tanssitalon käytön on arvioitu loppuvan. Toiseksi eniten ajoneuvoja ( ajon/h) poistuu välillä 1 1, jolloin Heurekan ja muiden näyttelytilojen kävijät poistuvat. Viikonloppuisin musiikki- ja tanssitalon käytön on arvioitu 11
loppuvan noin kaksi tuntia aikaisemmin kuin arkisin. Tällöin eniten ajoneuvoja ( ajon./h) poistuu välillä 2 2. Toiseksi eniten ajoneuvoja (45 ajon/h) poistuu samoin kuin arkisin, eli välillä 1 1. Kun lasketaan yhteen sekä kulttuurikeskittymään saapuvat ajoneuvot että sieltä poistuvat, eniten liikennettä kulttuurikeskittymä aiheuttaa sekä arkisin että viikonloppuisin kello 17-18. Vantaan tie- ja pääkatuverkon liikenne-ennusteet ja Kulttuurikeskittymän liikenne-ennusteet Vantaalle on valmistumassa tie- ja pääkatuverkon liikenne-ennustetarkastelu. Tarkastelun laatii Strafica Oy. Tässä muistiossa tehdyt ennustetarkastelut ja nykyliikennearvioinnit perustuvat näihin Strafican em. työssä laatimiin arvioihin. Strafican raportissa Kuninkaalantien liikennemäärät vuoden 23 iltahuipputunnin aikana on arvioitu olevan Heurekan kohdalla noin 39 ajon./h pohjoisesta etelään päin ja 9 ajon./h etelästä pohjoiseen (Kuva 7). Näihin em. liikennemääriin on lisättävä Kulttuurikeskittymän synnyttämä uusi asiakas-/pysäköintiliikenne. On huomattava, että ennusteissa Jokiniementien puuttuva osa on oletettu rakennetuksi. Kulttuurikeskittymä Kuva 7. Iltahuipputunnin liikennemäärät Kuninkaalantiellä vuonna 23, Strafica 5 Kuninkaalantien keskiarkivuorokausiliikenne (KALV, ajon/vrk) saadaan kertomalla huipputunnin liikenne kymmenellä. Näin ollen Kuninkaalantien KAVL olisi ilman kulttuurikeskittymältä tulevaa ajoneuvoliikennettä matkalla Kehältä III kulttuurikeskittymään noin 4 7 ajon/vrk ja kulttuurikeskittymästä Tikkurilantielle 4 ajon/vrk. Vanhan Kuninkaalantien osuudella KAVL olisi 11 3 ajon/vrk (Kuva 8). Kulttuurikeskittymän mitoittava vuorokausiliikenne on noin 5 ajon/vrk. Tämä on saatu laskemalla yhteen kaikki kulttuurikeskittymään saapuvat ja sieltä poistuvat ajoneuvot sellaisena arkivuorokautena, kun musiikki- ja tanssitalo sekä museot ovat aktiivisimmin käytössä. Voidaan arvioida, että 7 % kulttuurikeskittymän kävijöistä (3 8 ajon/vrk), käyttää Kuninkaalantietä Kehän III suuntaan. Tikkurilan suuntaa 12
käyttää siis 3 % kulttuurikeskittymän vierailijoista, eli 1 ajon/vrk. Liikennemäärä kulttuurikeskittymästä Kehälle III kasvaa siis noin 8 % ja liikennemäärä Tikkurilan suuntaan 35 % Strafican laatimiin ennusteisiin verrattuna. KAVL 23 ilman kulttuuri- Keskittymää KAVL 23 kultturikeskittymä huomioituna Kuva 8. Ennustettu poikkileikkausliikenne vuonna 23 (KAVL), tarkennus Vantaan tie- ja pääkatuverkon liikenne-ennustetarkastelussa (Strafica 5) laadittuihin ennusteisiin. Liikenteelliset toimivuustarkastelut Kulttuurikeskittymän liittymien toimivuutta on tarkasteltu arkipäivän iltahuipputunnin (aikavälillä 16 18) perusteella. Tällöin on liikennekuormitus katuverkolla suurimmillaan sekä Kulttuurikeskuksessa korkeimmillaan. Tarkastelussa on arvioitu, että 7 % kulttuurikeskuksessa kävijöistä saapuu Kehän III suunnasta ja näistä suurin osa (8 %) ajaa pysäköintilaitokseen ensimmäisestä sisäänkäynnistä. Samoin Tikkurilasta saapuvista suurin osa käyttää heitä lähintä sisäänkäyntiä. Ulosajossa liikennemäärät on jaettu tasan, siten että poistumissuunta ei vaikuta käytettävään uloskäyntiin. Kuvassa 9 on esitetty Kulttuurikeskittymän liittymien iltahuipputunnin liikennevirrat. Liikenteen sujuvuus pysäköintilaitoksen liittymissä testattiin Synchrolla. Pohjoisempi liittymä toimii melko hyvin, vaikka pysäköintilaitoksesta varsinkin Tikkurilaan päin lähtevät, joutuvat hieman jonottamaan. Tässä liittymässä ei kuitenkaan synny merkittäviä jonoja. Koko liittymän palvelutaso on A (erittäin hyvä). Eteläisempi liittymä toimi hieman huonommin. Varsinkin pysäköintilaitoksesta Tikkurilaan päin poistuvat ajoneuvot joutuvat jonottamaan jonkin aikaa. Tähän suuntaan pysäköintilaitoksesta läh- 13
tee kuitenkin vähemmän ajoneuvoja kuin Kehän III suuntaan, joten jonon pituudet eivät muodostu ongelmaksi. Kehän III suuntaan lähtevillä taas viivytykset eivät ole yhtä suuria, mutta jonon pituudet kasvaa liikennemäärien vuoksi maksimissaan noin 26 metriin. Koko liittymän palvelutasoksi saatiin B eli hyvä. Simulointitulosten perusteella kulttuurikeskittymän pysäköintilaitoksen liittymät toimivat hyvin väistämisvelvollisuudella varustettuna ilman erillisiä kääntymiskaistoja. Kuitenkin kannattaa liittymiä rakennettaessa varautua mahdollisiin liikennevaloihin, koska läheisen alueen liikennekäyttäytyminen voi muuttua ja Kuninkaalantien kuormitus kasvaa. Tällöin kulttuurikeskuksesta poistuminen voi hankaloitua tarpeettoman paljon. Jos liikennevalot joudutaan rakentamaan merkitsee se myös sitä, että kääntymiskaistat vasemmalle on järjestettävä Kuninkaalantielle. Kaavassa kannattaa tähän varautua. Kuninkaalantien ja Heidehofintien liittymän kapasiteetti on lopputilanteessa näillä ennustetuilla liikennemäärillä noin 6 % käytössä. Kuninkaalantielle tarvitaan kääntymiskaista vasemmalle, liikennevalojärjestelyjä ei tarvita. Kuva 9. Kulttuurikeskittymän pysäköintilaitosten liittymien liikennevirrat kaistajärjestelyineen iltahuipputunnin aikana (ajon/h). 14
4. MELUTARKASTELUT Ennustetilanteessa 22 raideliikenteen melu vaikuttaa merkittävästi suunnitelmaalueen melutasoihin. Aiemmin pääradalle Helsingin alueelle tehtyjen selvitysten mukaan raideliikenteen aiheuttama keskiäänitaso leviää ilman rakennuksia seuraavasti: 65 db 4 55 metriä, 6 db 85 11 metriä ja 55 db 18 25 metriä radan keskilinjasta riippuen radan tasauksesta ja ympäröivästä maastosta. Suunnittelualueella raideliikenteen aiheuttama 65 db päiväajan keskiäänitaso leviää noin 3 35 metrin päähän itäisimmästä raiteesta. 6 db keskiäänitaso leviää noin 85 95 metrin etäisyydelle itäisimmästä raiteesta. 55 db keskiäänitaso leviää yli Kuninkaalan- ja Takojantien aina lähimpiin asuinrakennuksiin asti. Raideliikenteen lisäksi Kuninkaalantien katuliikenne aiheuttaa keskiäänitasoltaan yli 55 db melualueen noin 3 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta. Käytännössä koko suunnittelualueella ylittyy 6 db keskiäänitaso (Kuva 1). Kulttuurikeskittymän rakennuksissa ei ole asukkaita. Melutilanteen kannalta edullisimmassa paikassa sijaitsevassa hotellissa on yöpyviä asiakkaita. Piha-alueiden suojaaminen koko suunnittelualueen pituudelta esim. ratapenkkaan sijoitettavalla kv +1.4 +2. metriä korkealla meluaidalla lisäisi jokivarren alueen viihtyisyyttä ja käytettävyyttä virkistysalueena. Meluaidalla, riippuen sen korkeudesta, voidaan 6 db keskiäänitason leviäminen rajoittaa noin 2 4 metrin etäisyydelle itäisimmästä raiteesta. Monikerroksisten rakennusten kohdalla julkisivujen äänen eristävyydestä huolehtiminen on tärkeää. Lähimpänä rataa olevan toimistorakennuksen radan puoleisen julkisivun ääneneristävyys tulisi alustavien tarkasteluiden perusteella olla vähintään 35 db. Julkisivujen tarkka mitoittaminen tulee tehdä työn myöhemmissä vaiheissa laskennallisesti. Raideliikenteen luonteen vuoksi keskiäänitason lisäksi suunnittelussa tulisi huomioida myös raideliikenteen aiheuttamat voimakkaat enimmäisäänitasot, jotka voivat pahimmillaan olla toimistorakennuksen kohdalla yli 9 db (max) ja vielä musiikki- ja tanssitalon kohdalla lähellä 8 db (max). Alueelle suunnitellut rakennukset suojaavat tehokkaasti niiden taakse jääviä asuinrakennuksia raideliikenteen melulta. 15
Kuva 1. Vantaan kulttuurikeskittymän melualueet. 16