Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus



Samankaltaiset tiedostot
Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Suomalaisten mielenterveys

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Marianna Sorvali

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt

Mieli 2009: Kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman toimeenpano

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Klubitalossa jäsenten ja henkilökunnan suhde on tasavertainen. Klubitalo EI ole hoitopaikka.

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät Paasitorni, Helsinki

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Pohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Kouvolan päihdestrategia

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Pohjanmaa hanke. Johtoryhmän kokous hankkeen tilannekatsaus. Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Tanja Tiainen Aluepäällikkö

Voimavarat vähissä mikä avuksi?

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Muistisairaana kotona kauemmin

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveysbarometri 2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen Raili Hulkkonen

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?!

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

THL:n pakkotyökirja. Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen VSSHP, psykiatrian tulosalue

Asumispalveluiden kuntouttavuudesta valtakunnan tasolla. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveystyön tulevaisuus

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Turpakäräjät

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

Mielenterveystyön kehittäminen

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Haasteita ja mahdollisuuksia

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

YHTEYTTÄ LÖYTÄMÄSSÄ - välineitä yksinäisyyden ehkäisyyn. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Pohjanmaa-hankkeen avulla uusia malleja mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen (Esa Nordling)

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Mielenterveyden häiriöt

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Stigma, itsestigmatisaatio ja mielenterveyden edistäminen. Ha(ll)ussa hyvä elämä

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Itsemääräämiskyvyn arviointi Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Transkriptio:

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat joka viidennen aikuisen arkipäivässä selviytymistä. Mielenterveysongelmat ovat Suomessa yleisin työkyvyttömyyden syy, suurin yksittäinen työ- ja toimintakyvyn menetysten aiheuttaja on masennus. Ensitiedon merkitys, näkökulmia Tiedon antaminen, yksilö, perhe, lähipiiri (työpaikka, koulu tms) Diagnoosi, häpeäleima (stigma) Perhekeskeinen lähtökohta

Muutoksia palvelujärjestelmässä (Lönnqvist 2009, Nordling 2010) Psykiatriset sairaalapaikat ovat vähentyneet 25 vuodessa noin 75 % Avohoidon voimavarat ovat lisääntyneet, mutta hitaasti Peruspalvelut eivät ole vielä kehittyneet riittävän laadukkaiksi Omaisten vaikuttamismahdollisuudet ovat lisääntyneet ja mukaanotto hoitoprosessiin on yleistynyt

Muutoksia palvelujärjestelmässä (Lönnqvist 2009, Nordling 2010) Kokemusasiantuntijoiden panos kehittämistyössä on vahvasti kasvamassa Henkilöstöresurssit huippuluokkaa Euroopan mittasuhteissa Edistävä ja ehkäisevä mielenterveystyö ovat viime aikoina tehostuneet, mutta vain vähän Palvelujärjestelmä on kehittynyt pääosin pienin askelin (poikkeus 1990-luvun sairaalapaikkojen vähentäminen) Palvelujärjestelmämme on kansainvälisesti korkeatasoinen

Keskeiset haasteet (Lönnqvist 2009, Nordling 2010) Masennus: erityisesti työikäisillä naisilla Alkoholi: erityisesti miehillä Ahdistuneisuus: nuoret ja nuoret aikuiset Levottomuus, sopeutumattomuus, väkivalta: lapset ja nuoret Huumeet: erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset Työuupumus: naiset myöhäisessä keski-iässä Vakavat mielenterveyden häiriöt kuormittavat laitoshoitoa ja kuntoutusta sekä tuottavat eläkekustannuksia Dementia yli 75-vuotiailla

Keskeiset haasteet (Lönnqvist 2009, Nordling 2010) Mielenterveyskuntoutujien työtoiminta ja työllistyminen Asumisolosuhteet ja asumisen laatu Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, erityisesti lasten ja lapsiperheiden osalta Ehkäisy ja varhainen puuttuminen Näyttöön perustuva vaikuttava hoito Mielenterveys- ja päihdestrategia ja hoitojärjestelmän uudistaminen

Ongelmia palvelurakenteissa Palveluiden pirstaleisuus -> vaikeus löytää oikea ovi ja saada kokonaisvaltaista hoitoa ja tukea Hoitoprosessien toimimattomuus -> hoidot jäävät kesken tai asiakkaat putoavat hoidon piiristä

Tulevaisuuden näkymiä (prof. Jyrki Korkeila) Vaikeiden häiriöiden ennaltaehkäisy sekä hoidon varhentaminen Näyttöön perustuva lääketiede (EBM): Kontrolloitu tilanne vs. kenttäolosuhteet: potilailla kuitenkin monia ongelmia -> vaikeus kontrolloida useita muuttujia Taloudelliset voimavarat supistuvat Hoitokäytäntöjen vaihtelun vähentäminen

Suosituksia Uusia testattuja avohoitomenetelmiä tarvitaan Psykiatrisille palveluille laatukriteerit Yhteistyö/työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä Palvelujen tason ylläpitäminen Asiakaslähtöisyys Oikeudenmukainen priorisointi

Psyykkiset oireet Vaikeuttavat usein henkilön vuorovaikutusta ympäristön kanssa ja aiheuttavat vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa. Oireet ilmenevät käyttäytymisen tasolla Miksi hän käyttäytyy noin, olenko tehnyt jotain väärin, mitä perheellemme tapahtuu jne Paljon kysymyksiä, minkälaisia vastauksia?

Psyykkiset oireet Tiedon jakaminen ensitietona Erilaisia oirelistoja Masennus, ahdistuneisuus, psykoottiset oireet, mielialojen vaihtelut Mistä oireet johtuvat, biologisia ja psykologisia selitysmalleja Stressi-haavoittuvuus malli Minkälainen on hoitojärjestelmä, avohoito / sairaalahoito, miten hakeudutaan, mistä löytyy Omaiset, läheiset

Ensitiedon merkitys Diagnoosi Tautiluokitus (ICD 10) Lääketieteellinen määritelmä Miten sairaus määritellään? Sairauskäsitys Kapeuttaako kokonaiskuvaa, toisaalta helpottaa yhteistä keskustelua Myös yhteistyön väline Psykoedukaatio Sairauteen liittyvä opastaminen

Normaali- / Arkielämä Ydinsairaus Normaali- / arkielämän alue Sairauden muuttuva ilmenemisalue arkielämässä

Everyday language (Arkielämän puhe) Strange behavior (psychic symptoms) Psychiatric diagnosis -Disease: can be objectively defined in unambiguous, non-metaphorical language Co-operational diagnosis -Illness: problem of the whole person, not of a single organ or organ system Everyday language

Ensitiedon merkitys Häpeäleima (stigma) Ei vain potilaisiin tai läheisiin vaan myös henkilökuntaan liittyvä Ristiriita Poikkeavalle käyttäytymiselle haetaan vastausta, diagnoosia, joka osaltaan voi johtaa häpeään ja eristäytymiseen Ensitiedon haaste, milloin ja miten

Ensitiedon merkitys Itseymmärryksen lisääminen / lisääntyminen Mistä on kyse Mitä voi tehdä Ihmisten erilaisuuden huomioiminen Perhekeskeinen näkökulma, kokonaisuuden huomioiminen Onko vanhemmilla / omaisilla sijaa hoitopolussa Arvokkuuden säilyttäminen, vrt muut pitkäaikaissairaudet

Perusasioita Tarpeenmukaisuus Varhainen havaitseminen ja puuttuminen Oikea-aikaisuus Suunnitelmallisuus Hoito- / Kuntoutussuunnitelma Työskentelyote Perhekeskeisessä, -terapeuttisessa työskentelyssä voidaan päästä vaikuttamaan koko perheeseen Yhteistyö