IMATRAN VESI TOIMINTAKERTOMUS 2016-0-
SISÄLLYSLUETTELO Vs. Vesihuoltopäällikön katsaus 3 Imatran Vesi 4 Toiminta numeroina 5 Veden laadun vuosiraportti 6 Kaukoluettavat vesimittarit 9 Kaukoluettavien eli ultraäänivesimittareiden vaihtosuunnitelman aikataulu 10 Jäteveden vuosiraportti 11 Imatran Veden tulos numeroina: Tuloslaskelma 13 Taselaskelma 14 Rahoituslaskelma 15 Investoinnit 16 Hulevedet 19 Hulevedet numeroina 20-1 -
VS. VESIHUOLTOPÄÄLLIKÖN KATSAUS Kesäkuussa 2016 asennettiin Imatran ensimmäiset digitaaliset vesimittarit yhteensä noin 200 kiinteistöön Imatrankosken alueelle. Järjestelmässä yhdistyy uusin ultraäänitekniikka ja etäluenta, kehittynyt paineenvalvonta ja vuotovalvonta sekä loppukäyttäjän toiminnot. Uusi vesimittareiden ultraäänimittaukseen perustuva tekniikka mahdollistaa entistä tarkemmat ja vakaammat mittaustulokset. Mittarien vaihtoväli on mekaanisia mittareita pidempi ja tarkkojen kulutustietojen ansiosta asiakkaat voivat luottaa vakaaseen laskutukseen. Mittareissa ei ole liikkuvia osia virtausputkessa, joten ne kestävät likaa ja kulutusta. Lisäksi mittareita ei tarvitse käynnistää tai sammuttaa, ja ne mittaavat vain todellista käyttöä. Ultraäänitekniikan ja sähköisen tiedonsiirron yhdistelmä eliminoi myös luentavirheet. Mittareita on tarkoitus asentaa jatkossa vuositasolla noin 750-800 kpl ja noin kymmenen vuoden kuluttua on Imatra siirtynyt kotitalouksien osalta kokonaisuudessaan digitaalisten vesimittareiden käyttäjäksi. Vedenhankinnan toimintojen seurantaa ja raportointia varten otettiin käyttöön MisoPlus raportointipalvelu, joka kerää ja yhdistää vedenhankinnan automaatiojärjestelmästä saatua tietoa ja järjestelmään syötettävää tietoa. Digitaalinen järjestelmä korvaa vanhat käsisyöttöön perustuneet Excel-taulukot. Raportointipalvelun käyttöönotto on jatkoa Mipro Oy:n kanssa pitkään tehdylle yhteistyölle, jossa edellinen järjestelmäparannus oli vuonna 2014 tehty vedenhankinnan automaatiojärjestelmän päivitys. Vedenhankinnan turvaamiseksi myös tulevaisuudessa käynnistettiin Laikon pohjavesialueen tutkimukset Rautjärvellä. Potentiaalisen vedenhankinta-alueen geologiseen rakenneselvitykseen osallistuivat Imatran lisäksi Rautjärven kunta, Ruokolahden kunta, Geologian tutkimuskeskus sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Todellinen pohjavedenottopotentiaali selviää vasta koepumppausten, pohjavedenpinnan ja veden geokemiallisen laadun seurannan jälkeen. Tehtyjen tutkimusten perusteella on kuitenkin selvää, että Laikonkankaan alueen merkitys Kaakkois-Suomen vesihuollolle on huomattava. Elokuussa paikallinen rankkasade aiheutti viemäritulvan Rajapatsaalla 12 kiinteistössä. Kuivatus- ja korjaustoimenpiteet sekä irtaimistolle aiheutuneet vahingot aiheuttivat kokonaisuudessaan yli 100 000 euron kustannukset. Säätyyppien varsin nopeat ja odottamattomat muutokset näyttävät tulleen jäädäkseen. Säiden ääri-ilmiöt edellyttävät vesihuoltomme osaajilta ja järjestelmiltämme ennakointia ja varautumiskykyä. Viimeistään nyt on hulevesien hallinnasta tullut arkipäivää. Rajapatsaalla käynnistettiin viemäriverkoston tutkimukset, joissa käytettiin ensimmäistä kertaa Imatralla muun muassa savukokeita. Yksittäisiä korjauksia on tehty yli kymmenessä pisteessä. Maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain muutokset ovat johtaneet siihen, että hulevesien hallinnan ei enää katsota olevan osa vesihuoltoa. Vuoden 2016 lopulla teki Imatra hulevesipäätöksen ja hulevesiverkosto siirtyi Imatran Veden taseesta kaupungin taseeseen, julkisoikeudellista hulevesimaksua ei kuitenkaan otettu käyttöön. Jatkossa hulevesien hallinnan kokonaisvastuu on aiempaa selkeämmin kaupungilla, eivätkä hulevesien hallinnan kustannukset rasita vesihuoltomaksuja. Vuoden 2016 loppuun ajoittui myös toinen merkittävä muutos kun Imatran Vesi siirtyi verkostopalvelujen osalta yksikköhintaperusteiseen ostopalveluun. Jatkossa verkostopalvelut tuottaa vuosisopimusperiaatteella Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelu Oy. Yhtiöön siirtyi vuodenvaihteessa Imatran Veden yksi työnjohtaja ja seitsemän asentajaa. Kari Pietarinen Vs. vesihuoltopäällikkö - 2 -
IMATRAN VESI Veden tehtävänkuvaus Imatran Vesi on vesihuoltolain mukainen Imatran kaupungin taseyksikkönä toimiva ja kaupunginvaltuuston vahvistaman toiminta-alueen vedenjakelusta sekä viemäröinnistä vastaava vesihuoltolaitos. Imatran Veden vesihuoltotoiminnot muodostuvat veden hankinnasta, jäteveden pumppauksesta ja puhdistuksesta sekä asiakaspalvelusta. Tärkeänä osana ovat myös rakentamisen ja kunnossapidon valvontaan, yleissuunnitteluun ja verkostotiedon dokumentointiin liittyvät tehtävät. Veden jakeluun ja viemäriveden johtamiseen liittyvät verkostopalvelut Imatran Vesi ostaa vuosisopimusperiaatteella Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelu Oy:ltä. Toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksena on turvata asiakkailleen laadukkaat, vaatimukset täyttävät vesihuoltopalvelut. - 3 -
TOIMINTA NUMEROINA Talous 2016 2015 Yksikkö Liikevaihto 6, 14 5,97 milj. Käyttömenot 3,58 3,49 milj. Käyttökate 2,56 2,47 milj. Käyttökate % 42 41 % Investoinnit 2,4 3,17 milj. Sijoitetun pääoman tuotto % 6,2 5,1 % Nettotulos % 20,1 15,1 % Oman pääoman tuotto % 6,4 5,5 % Laskutettu vesi 1,52 1,41 milj. m 3 Laskutettu jätevesi 1,50 1,54 milj. m 3 Hinnat Vesimaksu sis. alv 24% 1,86 1,82 /m 3 Jätevesimaksu sis. alv 24% 2,79 2,74 /m 3 Perusmaksu vesimittarikoon mukaan, yleisimmät vesimittarikoot sis.alv 24%: 20 mm (yleisin omakotitaloissa) 45,55 20,74 /v 25 mm 65,80 29,97 /v 32 mm 96,18 43,81 /v 40 mm 154,36 70,31 /v Liittyjät Asukasluku (31.12.) 27 517 27 786 henkilöä Vesijohtoverkostoon 27 315 27 450 henkilöä Viemäriverkostoon 27 005 27 100 henkilöä Verkostot Vesijohtoverkoston pituus 325 325 km Vesijohtoverkoston keski-ikä 38 37 v Jätevesiviemäriverkoston pituus 285,6 285,3 km Jätevesiverkoston keski-ikä 35 34 v Jätevedenpumppaamoita 42 42 kpl Hulevesiviemäreitä 81 81 km Laitokset Veden pumppaus 2,31 2,19 milj. m 3 Puhdistettu jätevesi 4,96 4,67 milj. m 3 Henkilöstö 25 25 henkilöä - 4 -
VEDEN LAADUN VUOSIRAPORTTI Imatran Vesi toimittaa talousvettä n. 4 000 m³ päivässä 27 500 imatralaiselle. Laskutettu vesimäärä oli 3 956 m³/d vuonna 2016. Immalan vesilaitokselta vettä pumpattiin n. 4 600 m³/d vuonna 2016. Imatralle johdetaan talousvettä myös Lappeenrannan Joutsenon Myllypuron sekä ajoittain Korvenkylän ja Honkalan pohjavedenottamoilta. Vuonna 2016 pumpattiin Myllypuron ottamolta Imatralle yhteensä noin 2000 m³/d. Ruokolahden kunnalta Lampsiinlammen pohjavedenottamolta johdettiin Saarlammen ja Koivuniemen asuntoalueelle n. 20 m³/d. Hiekkoinlahden pohjavesi ja Immalanjärven pintavesi käsitellään Immalan vesilaitoksella. Immalanjärven pintaveden osuus tuotetusta vesimäärästä on nykyään alhainen n. 5% Imatra- Joutseno yhdysvesijohdon käyttöönoton jälkeen. Immalan vesilaitoksella pintaveden käsittelyssä ensimmäisenä parannetaan hajua ja makua otsonilla, joka tuhoaa myös mikrobeja. Polyalumiinikloridilla saostetaan humusta ja muodostunut sakka poistetaan hiekkasuodatuksella. Veden alkaliteettia nostetaan lisäämällä hiilidioksidia. Puhdistettu pintavesi sekoitetaan kalkkikivisuodattimien läpi suodatettuun Hiekkoinlahden pohjaveteen. Jakeluun pumpattava talousvesi desinfioidaan klooriamiinikloorauksella ja ultraviolettivalolla (UV) sekä veden ph-arvo säädetään sopivaksi kalkkivedellä (n. ph 8). Imatran Veden talousveden laatua tutkitaan säännöllisesti valvontatutkimusohjelman mukaisesti, joka on viimeksi päivitetty 23.5.2013. Valvontatutkimusohjelma on jaettu valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Verkostoveden valvonta- ja käyttötarkkailunäytteitä otetaan eri puolilta kaupunkia 4 6 verkostopisteestä keskimäärin joka toinen viikko siten, että suuremmasta Tuulikallion vesitornin painepiiristä otetaan näytteitä useammin kuin Kurkvuoren vesitornin painepiiristä. Molempiin painepiireihin johdetaan Immalan vedenkäsittelylaitoksen vettä. Lisäksi Tuulikallion painepiiriin johdetaan Joutsenon Myllypuron vedenottamon vettä Korvenkylän paineenkorotusaseman kautta. Käyttötarkkailuun kuuluvat joka toinen viikko otettavat näytteet Immalan vesilaitoksen lähtevästä vedestä, Hiekkoinlahden pohjavedestä ja Immalanjärven pintavedestä. Alueen vesitornien osalta tutkitaan veden mikrobiologista laatua kuukausittain. Imatra- Joutseno yhdysveden laatua tutkitaan neljännesvuosittain sekä Saarlammen ja Koivuniemen asuntoalueilta 8 krt vuodessa. Imatran Veden talousvesinäytteet tutkittiin Eurofins Scientific Oy:n Kokkolan laboratoriossa, joka on akkreditoitu ja EVIRAn hyväksymä laboratorio. Osa analyyseista tehtiin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa Lappeenrannassa. Veden laatua tarkkaillaan viikoittain myös Imatran Veden omassa käyttölaboratoriossa ja jatkuvatoimisilla automaattisilla mittareilla. Toimintaa valvovana viranomaisena toimii Imatran seudun ympäristötoimi. - 5 -
Hiekkoinlahden pohjaveden mikrobiologisissa tutkimuksissa ei todettu kertaakaan koliformisia bakteereja, E. coli -bakteereita eikä pesäkkeitä vuonna 2016. Fluoridin ja typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai alhaisia. Pohjavedessä on hieman rautaa, klorideja ja sulfaattia. Pohjaveden mikrobiologinen ja fysikaalis-kemiallinen laatu oli hyvä ja laatuvaihtelut pieniä. Immalanjärven mikrobiologinen laatu oli hyvä, vain kerran havaittiin suolistoperäistä bakteerisaastumista kuvaavia E. coli bakteereita (1 pmy/100 ml) ja satunnaisesti koliformisia bakteereja ja pesäkkeitä. Järvi on kirkasvetinen ja vähähumuksinen. Immalan vedenkäsittelylaitokselta lähtevän veden mikrobiologinen laatu oli hyvää vuonna 2016. Aistinvaraisesti arvioituna verkostoon lähtevässä vedessä ei todettu erityistä hajua eikä makua. Laitokselta lähtevän veden laatu täytti tutkituilta osin talousvedelle asetetut mikrobiologiset ja fysikaalis-kemialliset laatuvaatimukset ja -suositukset. Lähtevän veden keskimääräinen ph-arvo 8,1, alkaliteetti ja kovuus olivat optimitasolla vuonna 2016 kalkki-hiilihappotasapainon perusteella (kuva). Tällöin korroosion estämiseksi kalkkia saostuu lämpimässä vedessä, mutta ei kylmässä vedessä. Lähtevän veden rautapitoisuus vastaa Hiekkoinlahden pohjaveden rautapitoisuutta, sillä vedenoton jälkeen putkistossa hapettunut rauta ei poistu kalkkikivisuodattimessa. Rautapitoisuus on kuitenkin pieni. Talousveden laadun valvonta verkostosta käyttäjien vesihanasta koostuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1352/2015) mukaisesti jatkuvasta valvonnasta ja jaksottaisesta seurannasta. Jatkuvan valvonnan näytteistä tutkitaan veden aistinvaraista (haju ja maku) ja mikrobiologista laatua sekä seurataan talousveden käsittelyn tehokkuutta ja verkoston vaikutusta eri parametrien avulla (mm. ph, sameus, väriluku, sähkönjohtavuus, ammonium, rauta ja mangaani). Verkostoveden laatu täytti hyvin talousvedelle asetetut terveydelliset laatuvaatimukset ja pääosin veden käyttökelpoisuutta kuvaavat laatusuosituksetkin vuonna 2016. Raudan laatusuositus (200 µg/l) ylittyi 3:ssa yksittäisessä verkostopisteessä ja kohonneita pesäkelukuja mitattiin <10 verkostopisteestä ja ajoittain vesitornista lähtevästä vedestä. Verkostoveden ph oli keskimäärin hyvällä tasolla 7,9. Imatra-Joutseno yhdysvesijohdon veden laadussa näkyi Myllypuron laatuero, siten että veden ph-arvo ja kovuus olivat alhaisemmalla tasolla (ph n. 7,35 ja kovuus 0,42 mmol/l) heinäkuusta vuoden 2016 loppuun. Yhdysvesijohdon veden laadun vaikutus näkyi Korvenkannan, Imatrankosken länsipuolen, Saareksiinmäen ja yhdysvesijohtoa läheisellä Joutsenonkadun verkostoalueilla sekä Imatran kylpylällä. Immolan verkostopisteiden ph-arvo oli helmikuussa 7,5 ja sen jälkeen noin 8,0. - 6 -
Jaksottaisessa seurannassa tutkitaan mm. terveydelle haitallisten metallien, liuottimien ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen sekä torjunta-aineiden pitoisuuksia. Näiden pitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajan tai hyvin alhaisia vuonna 2016. Mikäli vesinäytteen jokin analyysitulos ei täytä talousvedelle asetettua laatuvaatimusta tai suositusta, otetaan kyseisestä näytteenottopisteestä uusintanäyte. Vuonna 2016 uusintanäytteet liittyivät putkirikkoihin, uusien putkilinjojen käyttöönottoon ja koulun putkilinjan vähäiseen käyttöön kesäloman aikana. Tällöin annettiin verkostoalueille myös juomaveden keittokehotukset (yht. 3 krt): 6.6.2016 Imatrankosken Fortumin kiertoliittymän läheisyyden kiinteistöille, 28.10.2016 Kurkvuoren Leipäkiventien osalle kiinteistöistä ja 25.7.2016 Vuoksenniskan koululle. Putkistot korjattiin ja putkistoja huuhdeltiin, jonka jälkeen veden laatu varmistettiin näytteenotolla. Alla olevassa taulukossa on esitetty näytteenottopisteittäin vesianalyysien tulokset. Tulokset ovat vuoden 2016 näytteenottokertojen keskiarvoja. Joutsenosta vettä voidaan johtaa eri ottamoilta, joten vedenlaatu vaihtelee ja taulukossa on vaihteluväli. VUOSI 2016 Immalan vesilaitos lähtevä Verkosto Yhdysvesi Joutsenosta Saarlampi ja Koivuniemi Talousveden laatuvaatimukset STM As 1352/2015 keskiarvo vaatimus suositus E. coli pmy/100ml 0 0 0 0 0 Kolif. bakt. pmy/100ml 0 0 0 0 0 Clostridium perfringens pmy/100ml 0 0 Sameus NTU <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 * Väriluku mg Pt/l <5 <5 <5 * ph 8,1 7,9 7,3 8,1 7,5 6,5 9,5 Alkaliteetti mmol/l 0,95 0,57 0,76 Kovuus dh mmol/l 4,5 0,80 2,4 5,3 0,42 0,94 Rauta µg/l 70 32 17 <200 Mangaani µg/l <1 2 <1 <50 Sähkönjoht µs/cm 197 160 170 <2500. Ammonium mg/l 0,09 <0,02 <0,02 <0,5 Nitriitti mg/l <0,01 <0,01 <0,5 Kloori kok. mg/l vapaa mg/l 0,20 0,04 0,07 <0,2 Haju, maku (aistinvarainen) hajuton, ei makua hajuton, ei makua ajoittain kloorin hajua, ei makua hajuton, ei makua * * = käyttäjien hyväksyttävissä eikä epätavallisia muutoksia - 7 -
KAUKOLUETTAVAT VESIMITTARIT Kaukoluettavat-, etäluettavat- sekä ultraäänivesimittarit rakkaalla lapsella on monta nimeä. Imatran Vesi yhdessä Kiinteistö- ja aluepalvelu Oy:n kanssa asensivat ensimmäiset Kamstrupin kaukoluettavat ultraäänivesimittarit alkukesästä 2016 Imatrankoskelle Laurinkadulle. Kaukoluettavia vesimittareita asennettiin 2016 kaikkiaan 200 kpl lähinnä Imatrankoskelle. Lisäksi muutamia mittari asennettiin kaupungin itäpuolelle Lämmittäjän sekä Haaparinteen kadulle. Kaukoluettavat mittarit on asennettu saneerauskohteille. Kaukoluettavan vesimittarin vuorokautistiedot tallentuvat myöhempää tarkastelua varten. Kaukoluettavien vesimittareiden vesilaskut perustuvat todelliseen kulutukseen, joten jatkossa kaukoluettavan vesimittareiden saaneiden ei tarvitse enää lähettää Imatran Vedelle laskutukseen vesimittarinlukemia, vaan Imatran Vesi lukee kaukoluettavat vesimittarit säännöllisesti laskutusjaksoittain. Jatkossa asiakas toimittaa vesimittarinlukemat vain poikkeustapauksissa kuten omistajan tai vuokralaisen muutos tilanteissa. Vesimittareiden itse luenta tapahtuu siten, että vastaanottimen kanssa kierretään alueella mihin kaukoluettavat vesimittarit ovat asennettu. Vastaanottimeen saapuu automaattisesti vesimittareiden lähettämät kulutuslukemat. Kaukoluettavat vesimittarit ovat tarkempia kuin niin sanotut tavalliset vesimittarit. Kaukoluettavat vesimittareista saa monenlaista tietoa muun muassa vesimittari voi ilmoittaa vuodosta. Tällöin vesimittariin ilmestyy LEAK -valo (kuvassa ympyröity punaisella) tällöin vuoto on jatkunut yli 23 tuntia vuorokaudessa ja vuodon suuruus on ollut vähintään kolme (3) litraa tunnissa. Valo sammuu itsekseen kun vuoto on ohi. Myös jatkossa kaukoluettavia vesimittareita tullaan asentamaan pääsääntöisesti saneerauskohteisiin ja tavoitteena on pitkällä juoksulla asentaa koko Imatran alueelle kaukoluettavat vesimittarit. - 8 -
KAUKOLUETTAVIEN ELI ULTRAÄÄNIVESIMITTAREIDEN VAIHTOSUUNNITELMAN AIKATAULU: Keltainen alue = vuonna 2016 (alueet 109 sekä 157) Oranssi alue = vuonna 2017 (alueet 129, 131 sekä 144) Sininen alue = vuonna 2018 (alueet 132 sekä 135) - 9 -
JÄTEVEDEN VUOSIRAPORTTI Imatran jätevedenpuhdistamolla puhdistetaan Imatran kaupungin lisäksi Lappeenrannan kaupungin Korvenkylän, Rauhan ja Tiurun alueiden jätevedet sekä Ruokolahden kunnan taajamien ja Rautjärven kunnan asemaseudun jätevedet. Puhdistettu jätevesi johdetaan Vuokseen. Vuoden 2016 aikana velvoitetarkkailunäytteitä otettiin 24 kpl. Velvoitetarkkailunäytteet otti jätevedenpuhdistamon henkilökunta ja ne analysoitiin Eurofin Scientific Finland Oy:n Kokkolan yksikössä, sekä osa analyyseistä toteutettiin Eurofins Umwelt Ost:n laboratoriossa Freibergissa, Saksassa sekä Eurofins Enviroment Sweden AB Lidköpingin yksikkössä Ruotsissa. Lietenäytteitä analysoitiin kaksi kappaletta, jotka analysoitiin Eurofins Viljavuuspalvelu Oy:ssä, Mikkelissä. Puhdistamolle vuonna 2016 tullut jätevesimäärä oli vähäisempi kuin seitsemänä edellisenä vuonna, mutta kuitenkin korkeampi kuin edellisvuonna 2015. Vuoden 2016 aikana jätevettä johdettiin Vuokseen keskimäärin 13962 m 3 /d. Puhdistamon keskimääräinen kiintoainekuormitus oli 46 %, kokonaisfosforin kuormitus oli 25 % ja BOD 7 -kuormitus 21 % mitoitusarvosta. Analyysitulosten ja virtaamatietojen perusteella puhdistamon tulokuormitus ja sen vaihtelu vuonna 2016. Punaisella on merkitty mitoituksen ylitykset. Vuokseen kohdistuva kuormitus oli kokonaistypen sekä kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta kymmenen viimeisen kymmenen vuoden keskikuormitusta selvästi suurempi, johtuen ainakin osittain esim. edellisvuotta suuremmista ohijuoksutuksista. Ohitukset yleensä johtuvat sulamisen tai sateiden aiheuttamista epätavallisen suurista virtaamista, sähkökatkoista tai äkillisistä vioista. Biologinen hapenkulutus oli vuonna 2016 myös kohollaan verrattuna kymmenvuotiskauden keskiarvotasoon. Laitokselle tuotiin sakokaivolietettä 5736,5 tn/a. Lietettä kuivattiin 4339,16 tonnia. - 10 -
Itä-Suomen ympäristölupavirasto edellyttää, että laitoksella päästään seuraaviin puhdistustuloksiin: Lähtevän veden BOD 7 (ATU)-pitoisuus 10mg/l ja reduktio 90 % Lähtevän jäteveden kokonaisfosforipitoisuus 0,5mg/l ja reduktio 90 % Tulokset on saavutettava neljännesvuosikeskiarvoina. Arvot ovat painotettuja kesiarvoja. Punaisella on korostettu poikkeamat lupaehdoista. Puhdistusvaatimukset sekä pitoisuuden että reduktioprosentin osalta saavutettiin biologisen hapenkulutuksen osalta koko vuoden aikana lukuun ottamatta 3. kvartaalin aikana ns. kokonaistehoa (sisältää myös ohijuoksutuksen kuormitusvaikutuksen vesistöön), joka jäi 67 %:iin. Kokonaisfosforipitoisuuden osalta puhdistusvaatimuksia ei saavutettu III vuosineljänneksillä, jolloin myös fosforin reduktioprosentit vaihtelivat molemmin puolin vaatimustasosta. Muiden vuosineljänneksen osalta päästiin lupavaatimuksen mukaiselle tasolle. Sen sijaan jos otetaan huomioon ohijuoksutukset, niin nimenomaan III vuosineljänneksellä kokonaispuhdistusteho putosi biologisen hapenkulutuksen osalta 67 %:n ja kokonaisfosforin osalta 59%:n. Tilanne kuitenkin oli korjaantunut jo seuraavalla IV vuosineljänneksellä, jolloin fosforin kokonaisteho oli 91 % ja biologisen hapenkulutuksenkin 93 %. Puhdistamon selkeytysaltaat - 11 -
IMATRAN VEDEN TULOS NUMEROINA TULOSLASKELMA IMATRAN VESI 31.12.2016 31.12.2015 LIIKEVAIHTO 6 139 521,94 5 972 616,38 Liiketoiminnan muut tuotot 377 899,61 148 886,90 Tuet ja avustukset kunn. 3 058,77 697,01 TUOTOT YHTEENSÄ 6 520 480,32 6 122 200,29 KULUT Aineet, tarvikkeet, tavarat -747 034,11-770 799,08 Palvelujen ostot -1 218 135,13-1 103 485,31 Palkat ja palkkiot -1 107 722,31-1 112 493,70 Eläkekulut -318 410,69-331 436,57 Muut henkilösivukulut -67 817,35-65 127,74 Poistot ja arvonalentumiset -1 649 680,10-1 651 578,77 Muut kulut -121 542,83-112 942,14 KULUT -5 230 342,52-5 147 863,31 LIIKEYLIJÄÄMÄ 1 290 137,80 974 336,98 Muut rahoitustuotot 14 382,02 16 577,98 Kunnalle maks. korkokulu -72 892,74-87 228,98 Muut rahoituskulut -1,93 0,00 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 1 231 625,15 903 685,98-12 -
TASELASKELMA IMATRAN VESI 31.12.2016 31.12.2015 V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Rakennukset 996 546,24 1 071 697,25 Kiinteät rakenteet ja laitteet 21 363 632,59 25 008 365,33 Koneet ja kalusto 200 600,41 234 545,27 Ennakkom. ja keskener. hankinnat 478 586,91 0,00 Aineelliset hyödykkeet 23 039 366,15 26 314 607,85 PYSYVÄT VASTAAVAT 23 039 366,15 26 314 607,85 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 22 068,91 16 951,15 Lyhytaikaiset saamiset 63 994 212,73 58 095 977,29 Saamiset 63 994 212,73 58 095 977,29 VAIHTUVAT VASTAAVAT 64 016 281,64 58 112 928,44 V A S T A A V A A 87 055 647,79 84 427 536,29 V A S T A T T A V A A Peruspääoma -10 091 275,59-10 091 275,59 Edellisten tilikausien ylijäämä -8 515 975,59-7 517 687,69 Tilikauden ylijäämä -1 231 625,15-903 685,98 OMA PÄÄOMA -19 838 876,33-18 512 649,26 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta -24 140,86-42 538,86 Lainat julkisyhteisöiltä -1 163 053,11-1 453 816,40 Muut velat -441 095,32-441 095,32 Pitkäaikainen (>1 v) -1 628 289,29-1 937 450,58 Lyhytaikainen (<1 v) -65 588 482,17-63 977 436,45 VIERAS PÄÄOMA -67 216 771,46-65 914 887,03 V A S T A T T A V A A -87 055 647,79-84 427 536,29-13 -
RAHOITUSLASKELMA IMATRAN VESI 31.12.2016 31.12.2015 Taseyksikön toiminnan rahavirta Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 290 138 974 337 Poistot ja arvonalennukset 1 649 680 1 651 579 Rahoitustuotot ja kulut -58 513-70 651 Investointimenot 1 625 569-6 918 882 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 5 833 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 3 740 926 Toiminnan ja investointien rahavirta 4 506 875-616 859 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys -290 763-290 763 Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys -18 398-27 859 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -5 118 3 608 Saamisten muutos -5 803 641-5 395 496 Korottomien velkojen muutos 1 611 046 6 327 369 Rahoituksen rahavirta -4 506 875 616 859-14 -
INVESTOINNIT Investoinnit ovat toteutuneet kokonaisuudessaan suunnitellusti. Saneeraustöitä on tehty poikkeuksellisen paljon ja korjausvelkaa on saatu pienennettyä Teemme yhteistyötä useiden eri infratoimittajien kanssa kuten esimerkiksi Imatran sähköin kanssa, koska kunnallistekniikka yleensä ikääntyy sähköverkon kanssa samaa tahtia. Yhteiset saneerauskokonaisuudet tekevät työstä tehokasta ja säästävät meille sekä asiakkailtamme paljon kustannuksia (noin puolet kustannuksista syntyy kaivuutöistä). Myös asiakkaiden kokema haitta vähenee, kun katuja ei tarvitse availla jatkuvasti uudelleen. Saneerauskohteitamme ovat olleet vuonna 2016 muun muassa Pistetalojen kiertoliittymän uusi linja, joka rakennettiin kulkemaan kiertoliittymän reunaan. Samalla uusittiin muitakin vanhoja jätevesi-, vesijohto- ja hulevesilinjoja. Viemärilinjoja rakennettiin 150 metriä, vesijohtoa 340 metriä ja hulevesilinjaa noin 500 metriä. Lisäksi Lammassaaren sataman kääntöpaikan urakassa tehtiin samalla vesi- ja viemärilinjoja tuleville Einonkatu satamalaitureille. Einonkatu 6:ssa on pääasiassa ollut kunnallistekniikan siirto pois asuinrakennuksen parkkihallin alta. Katusaneerauksissa uusitaan kadun koko kunnallistekniikka. Katusaneerauksia tehtiin Pässiniemi 2020m ja Lapinvuokonkatu 500m. Liisankadun hulevesilinjan rakentaminen talvella 2016 2017, joka viimeistelee alueen vuonna 2015 aloitetun saneerauksen. IVO Sujutuksia Imatralla tehtiin 2016 noin 1,5 km verran. Pisimmät ja vaativimmat työt tehtiin Mustalammella, jossa sujutettiin metsän läpi kulkeva halkaisijaltaan 500mm viemärilinja vuodelta 1958. Mustalampi - 15 -
Kunnallistekniikan investoinnit Vesilaitoksen osuus 90007 Lammassaarentie katu -630 351,64-111 238,52 jätevesiviemäri -66 743,11 u vesijohto -44 495,41 u yht. -741 590,16 40043 Mustavariksenk ja Mustalammink katu -156 519,67-176 500,91 jätevesiviemäri -105 900,55 s vesijohto -70 600,36 s yht. -333 020,58 90057 Vuoksenniskanharju katu -224 810,22-183 935,64 jätevesiviemäri -110 361,38 s vesijohto -73 574,26 s yht. -408 745,86 90058 Imatrankoski 2 katu -498 162,36-608 865,10 jätevesiviemäri -365 319,06 s vesijohto -243 546,04 s yht. -1 107 027,46 90070 Lapinvuokonkatu katu -172 299,48-194 295,15 jätevesiviemäri -116 577,09 s vesijohto -77 718,06 s yht. -366 594,63 90085 Lämmittäjänkatu katu -93 490,53-86 298,96 jätevesiviemäri -51 779,38 s vesijohto -34 519,58 s yht. -179 789,49 90086 Ruokosuonkatu katu -93 052,67-39 879,71 jätevesiviemäri -23 927,83 s vesijohto -15 951,88 s yht. -132 932,38-16 -
KP 733 Vesihuolto yhteensä, valmiit yhteensä saneeraus uudisrakennus 772 vesijohto -560 405,60-515 910,19-44 495,41 774 jätevesi -840 608,39-773 865,28-66 743,11-1 401 013,99-1 289 775,47-111 238,52 KP 733 Vesihuolto yhteensä, kesken 90025 Imatrank. Kunn.tekn., Einonkatu KP 733 Vesihuolto yhteensä 90820 Tonttijohtojen rakentaminen yhteensä saneeraus uudisrakennus katu -466 539,56 772 vesijohto -191 434,76-191 434,76 774 jätevesi -287 152,15-287 152,15-945 126,47-478 586,91 772 vesijohto -751 840,36-707 344,95-44 495,41 774 jätevesi -1 127 760,54-1 061 017,43-66 743,11-1 879 600,90-1 768 362,38-111 238,52 772 vesijohto -272 582,26-218 065,81-54 516,45 774 jätevesi -125 380,51-100 304,41-25 076,10-397 962,77-318 370,22-79 592,55 Laitosinvestoinnit 2016 Proj. 95209 Onnelan jätevesipumppaamon saneeraus Kp Kohdenro 1120 1130 Rah.osuus (1135) 775 815030 19 657,59 775 814030 58 972,76 Proj. 95210 Myllypuron vedenottamon kaivo Kp Kohdenro 1120 1130 Rah.osuus (1135) 771 815771 23 311,21 771 814771 23 311,21 Laitosinvestoinit v. 2016 yhteensä 125 252,75-17 -
HULEVEDET Eduskunta hyväksyi lait vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta 3.6.2014. Lait tulivat voimaan 1.9.2014 lukien. Lakimuutosten mukaisesti hulevedet eivät ole enää vesihuoltoa. Vesihuoltolakia tosin sovelletaan myös rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvän huleveden viemäröintiin siltä osin kuin vesihuoltolaitos siitä huolehtii. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalla on kokonaisvastuu hulevesien hallinnasta ja kunta päättää, mikä taho kunnassa hoitaa kutakin maankäyttö- ja rakennuslain mukaista tehtävää. Hulevesien hallinnan tärkein keino on maankäyttö ja kaavoitus, jonka avulla voidaan kehittää hulevesien suunnitelmallista hallintaa. Näistä syistä lakimuutosten yhteydessä hulevesiä koskevat pykälät sijoitettiin juuri maankäyttö- ja rakennuslakiin, johon lisättiin uusi 13 a luku hulevesille. Tavoitteena on hulevesien kokonaisvaltainen hallinta, jolloin hulevesiviemäreiden lisäksi hulevesiä viivytetään ja imeytetään niiden kerääntymispaikalla sekä johdetaan kosteikkoihin. Vesihuoltolain edellyttämä hulevesien eriyttäminen kirjanpidossa toteutettiin ja Imatran Veden vuoden 2016 talousarviossa esitettiin hulevesille oma kustannuspaikka. Hulevesiviemäröinnin tasearvo vuoden 2016 alussa oli yhteensä 4.093 501,60 euroa. Hulevesiviemäröinnin laskennallinen tulos oli toimintakaudella tappiollinen, koska liittymismaksuja lukuun ottamatta ei vuoden aikana ollut muita tuloja ja uusien hulevesiverkoston liittymien määrä oli vähäinen. Hulevesiviemäreihin liittyvä omaisuus siirrettiin vuoden 2016 lopulla Imatran Veden taseesta kaupungin taseeseen. Kaupunki voi halutessaan ottaa myöhemmin käyttöön julkisoikeudellisen hulevesimaksun Imatran Vedeltä kaupungille siirtyneen vastuun rahoittamiseen. Julkisoikeudellinen hulevesimaksu voidaan kohdistaa kaikille kaupungin hulevesien hallintavastuualueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajille tai haltijoille. Päätöstä hulevesimaksun käyttöönotosta ei ole tehty. Hulevesikaivo - 18 -
HULEVEDET NUMEROINA Toteutuma marraskuun 2016 loppuun Hulevesi Toteutunut Alitus/ylitys SISÄINEN TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Liittymismaksut, verollinen 15 830-15 830 Myyntituotot 15 830-15 830 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 15 830-15 830 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Tuntipalkat ja palkkiot -727 727 Tilapäiset palkat -14 587 14 587 Erilliskorvaukset -432 432 Palkat ja palkkiot -15 745 15 745 Henkilösivukulut KUEL-palkkaperusteinen maksu -2 692 2 692 Eläkekulut -2 692 2 692 Sosiaalivakuutusmaksu -334 334 Työttömyysvakuutusmaksu -614 614 Tapaturmavakuutusmaksu -110 110 Muut sos.vak.maksut -6 6 Muut henkilösivulukut -1 064 1 064 Palvelujen ostot Toimisto- ja asiant.palvelut -3 788 3 788 ICT-Palvelut -67 67 Rakenn. rak.- ja kunn.pitopal -16 347 16 347 Majoitus-ja ravitsemuspalvelu -27 27 Matkustus-ja kuljetuspalvelut -966 966 Muiden palvelujen ostot -21 195 21 195 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Rakennusmateriaali -662 662 Ostot tilikauden aikana -662 662 Muut toimintakulut -95 95 Muut kulut -95 95 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -41 454 41 454 TOIMINTAKATE -25 624 25 624 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE -25 624 25 624 Poistot ja arvonalentumiset Rakennuksista ja rakennelmist -116 320 116 320 Suunnitelman muk.poistot -116 320 116 320 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -141 944 141 944 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -141 944 141 944-19 -
IMATRAN VESI VIRASTOKATU 2 55100 IMATRA www.imatra.fi/vesi puh. 020 617 4343 imatranvesi@imatra.fi vesilaskutus@imatra.fi - 20 -