POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS

POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 1.1.2017-31.12.2018 HYVÄKSYTTY Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Yhtymävaltuusto xx.xx.2017

2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Lainsäädäntö... 3 1.2 Toiminnan painopisteet ja strategiset päämäärät... 5 1.3 Palvelutasopäätösprosessi... 6 2 PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN PERUSTEET... 7 2.1 Meneillään olevan palvelutasokauden arviointi... 8 2.2 Uhkien ja riskien arviointi... 12 2.3 Toiminnan tavoitteiden ja suorituskyvyn arviointi... 13 2.4 Palvelutasopäätöksen toteutumisen seuranta ja arviointi... 14 3 PALVELUTASOPÄÄTÖS... 16 3.1 Lakisääteiset tehtävät... 16 3.2 Muut tehtävät... 40 4 KEHITTÄMISSUUNNITELMA... 44 5 PELASTUSTOIMEN HANKKEET... 49 5.1 Valtakunnalliset hankkeet... 49 5.2 Maakunnalliset hankkeet... 50 5.3 Pelastuslaitoksen omat hankkeet... 51 LÄHTEET... 52

3 1 YLEISTÄ 1.1 Lainsäädäntö Pelastuslain (379/2011) 27 :n mukaan alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista pelastuslaissa sille säädetyistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa; 2) pelastustoimen valvontatehtävistä; 3) väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä; 4) pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Edellä mainitun lisäksi pelastuslaitos: 1) voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n 2 momentin perusteella; 2) tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu; 3) huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä. Pelastuslaitokselle 27 :n 2 momentissa säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen.

4 Pelastuslaitoksen palvelualueet Edellä esitetyt tehtävät Pohjois-Karjalan pelastuslaitos tuottaa viiden palvelualueen kautta. Palvelualueiden tehtävänä on pitää yllä päivittäisen operatiivisen johtamisen- ja toiminnan vaatimaa valmiutta, sekä osallistua kuntien valmiussuunnitteluun. Heinäveden kunnan osalta pelastuslaitos hoitaa ensihoitopalvelut.

5 Pelastuslain 28 :n mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia riskejä ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Pelastuslain 29 :n mukaan alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Päätös on voimassa määräajan. Päätös on toimitettava aluehallintoviranomaiselle. Jos palvelutasopäätös on puutteellinen, aluehallintovirasto voi palauttaa asiakirjan täydennettäväksi. 1.2 Toiminnan painopisteet ja strategiset päämäärät Sisäasianministeriön laatimassa pelastustoimen strategiassa 2025 on määritelty pelastustoimen visio ja kansalliset tavoitteet ja keskeiset toimintalinjat, joilla pelastustoimi vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on huomioinut kansalliset tavoitteet palvelutasopäätöksen laadinnassa sekä oman toiminta-ajatuksen määrittelyssä. Lisäksi pelastuslaitos sitoutuu toiminnassaan valtakunnalliseen pelastustoimen toimintaajatukseen ja visioon, jonka mukaan parannamme yhteiskunnan turvallisuutta kaikissa oloissa myös poikkeusoloissa- yhdessä muiden toimijoiden kanssa lähellä ihmistä. Pelastuslaitoksen toiminta-ajatus Pohjois-Karjalan pelastuslaitos parantaa maakuntamme turvallisuutta kaikissa oloissa yhdessä muiden yhteistyöviranomaisten kanssa. Pelastuslaitoksen strategiset päämäärät Pelastuslaitoksen strategian pääkohdat ovat: Pelastuslaitoksella on jatkuvaan riskiarvioon ja analyysiin perustuva kokonaiskuva maakunnan riskeistä ja turvallisuus kehityksestä. Pelastustoimi pitää jatkuvaa, riskejä vastaavaa toimintavalmiutta. Pelastustoimen palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja riskiperusteisesti.

6 Ensihoitopalveluissa tehdään synergiaetujen mukaista yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Motivoinut ja osaava henkilöstö, jonka työkyky vastaa tehtäviä. Pidetään hyvä kumppanuusverkosto eri viranomaisten välillä. 1.3 Palvelutasopäätösprosessi Pelastuslain 29 :n mukaan alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätös on voimassa määräajan ja se on toimitettava aluehallintoviranomaiselle. Aluehallintovirasto voi palauttaa asiakirjan täydennettäväksi. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen valmistelussa on huomioitu Sisäasiainministeriön ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta (SM018:00/2012) ja pelastuslaki (379/2011). Lisäksi on otettu huomioon sisäasiainministeriön julkaisema Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje 21/2012. Palvelutasoluonnoksesta pyydetään lausunnot Pohjois-Karjalan kunnilta ja Itä-Suomen aluehallintovirastolta, helmikuun 2017 loppuun mennessä. Saatujen lausuntojen pohjalta pelastuslaitoksen johtokunta tekee muutosesitykset hyväksyttävään palvelutasopäätökseen. Yhtymän valtuusto päättää vuosien 2017 2018 pelastustoimen palvelutasosta maaliskuussa 2017. Palvelutason keskeiset tavoitteet: Pidetään yllä riskeihin perustuvaa palvelutasoa suunnittelukauden aikana. Kehitetään toiminnan tehokkuutta, laatua sekä henkilöstön ydinosaamista ja työhyvinvointia. Osallistutaan siviilivalmiuden ylläpitoon ja kehittämiseen. Vähennetään onnettomuuksia määrittelemällä palotarkastettavat ja valvontakohteet esiintyvien riskien perusteella. Tuotetaan ensihoitopalvelut terveydenhuollon kanssa sovitulla tavalla

7 2 PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN PERUSTEET Palvelutasopäätös on lakisääteinen alueen pelastustoimen järjestämisen peruste. Se on ratkaisevassa asemassa arvioitaessa pelastustoimen tasoa ja pelastustoimesta aiheutuvien kustannusten muodostumista. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, käytettävät voimavarat ja määriteltävä onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun palvelujen taso. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palvelutasopäätös kattaa pelastuslaissa ja pelastustoimesta annetusta valtioneuvoston asetuksessa (407/2011) määritetyt alueen pelastustoimen järjestämiseen kuuluvat tehtävät. Pelastustointa koskevan lainsäädännön lisäksi palvelutasopäätöksessä on huomioitu lainsäädännön perusteella annetut ohjeet, pelastustointa koskevat valtakunnalliset strategiat, ohjelmat ja tulostavoitteet, joista Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen omat tavoitteet on johdettu. Palvelutasopäätöksen laadinnassa on noudatettu sisäasiainministeriön ohjetta palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta (SM018:00/2012). Toimintaympäristön kuvaus Pohjois-Karjala rajoittuu Kainuun, Pohjois-Savon, Etelä-Savon sekä Etelä-Karjalan maakuntiin. Lisäksi maakunnalla on yhteistä rajaa Venäjän (Karjalan tasavallan) kanssa 296 km. Maakunnan pinta-ala on 21 585 km², josta vesistöä on 3 803 km². Asukkaita on 164 755 (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 31.12.2015), joka on noin 3 % koko maan asukasluvusta. Pelastuslaitoksen toiminta-alueena on Pohjois-Karjalan maakunta ja sen alueella olevat 13 kuntaa. Toiminta-alueen muodostavat Ilomantsin kunta, Joensuun kaupunki, Juuan kunta, Kiteen kaupunki, Kontiolahden kunta, Lieksan kaupunki, Liperin kunta, Nurmeksen kaupunki, Outokummun kaupunki, Polvijärven kunta, Rääkkylän kunta, Tohmajärven kunta ja Valtimon kunta. Maakunnan asukkaista 11 % asuu ensimmäisellä riskialueella ja 43 % toisella riskialueella. Kaikilla riskialueilla pelastustoimen yksiköiden tulee aloittaa pelastustoimenpiteet 50 %:ssa hälytyksistä, ensimmäisen riskiluokan alueella noin 6 minuutissa ja toisen riskiluokan alueella noin 10 minuutissa hälytyksestä. Kolmannen riskiluokan alueella asuu 13 % maakunnan asukkaista. Kolmannen riskiluokan alueella on kyettävä aloittamaan pelastustoimenpiteet 20 minuutin kuluttua hälytyksestä. Edellä mainittujen riskialueiden ulkopuolella asuu 33 % maakunnan asukkaista.

8 2.1 Meneillään olevan palvelutasokauden arviointi Tehokas pelastustoiminta edellyttää, että pelastusmuodostelmat saavuttavat onnettomuuskohteen riittävän nopeasti. Pelastustoiminnassa tarvittavien voimavarojen tarve mitoitetaan riskianalyysin yhteydessä tehdyn valtakunnallisen riskialuejaon sekä paikallisen tarkastelun perusteella. Sisäasianministeriön toimintavalmiuden suunnitteluohje määritteli riskiruuduille toimintavalmiusajan, jossa pelastusmuodostelmat on koottava onnettomuuspaikalla hälytyksestä. Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaan riskiruudut jaetaan I - IVriskiluokkiin. Nykytilanteessa pelastuslaitoksen toimintavalmius ja saavutettavuus eri riskialueilla on varsin hyvä. Pelastuslaitoksen yksiköt saavuttivat keskimäärin onnettomuuskohteet riskiluokissa I-III asetettujen tavoiteaikojen mukaisesti. Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö saapui keskimäärin noin 10,34 minuutissa hälytyksestä kohteeseen ja täydentyi tavoitevahvuuteen noin 12,00 minuutissa hälytyksestä Palvelutasokaudelle 2014 2017 tavoitteeksi asetettiin, että kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäinen pelastusyksikkö saavuttaa onnettomuuskohteen 70 prosentissa hälytyksistä riskialueen edellyttämässä toimintavalmiusajassa. Pelastuslaitos saavutti määritellyt riskialueet 96-prosenttisesti eli asetettu palvelutavoite ylitettiin. Toimintavalmiusaika 1. yksikkö kohteessa Palvelutasopäätöksen mukainen tavoiteaika TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 1. Riskiluokka (min:ss) 6:00 5:22 min 5:22 min 5:17 min 5:32 min 5:27 min 2. Riskiluokka (min:ss) 10:00 5:49 min 6:49 min 6:52 min 6:56 min 7:04 min 3. Riskiluokka (min:ss) 20:00 8:36 min 09:08 min 8:36 min 9:39 min 9:30 min 4. Riskiluokka (min:ss) yli 20:00 Keskiarvo (min:ss) 11:00 10:10 min 11:34 min 11:43 min 12:05 min 11:29 min Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika 1. Riskiluokka (min:ss) 6:00 4:29 min 10:13 min 10:17 min 10:17 min 10:47min 2. Riskiluokka (min:ss) 10:00 6:36 min 10:49 min 10:48 min 11:27 min 12:08 min 3. Riskiluokka (min:ss) 20:00 9:08 min 11:54 min 12:48 min 12:56 min 11:40 min 4. Riskiluokka (min:ss) yli 20:00 17:11 min 18:29 min 18:58 min 18:36 min 20:11 min Keskiarvo (min:ss) 17:35 min 17:23 min 18:04 min 18:33 min Taulukko 1. Keskimääräiset toimintavalmiusajat kiireellisissä hälytystehtävissä riskialueittain

9 Toimintavalmiusajan toteutumisprosentti riskiluokittain Ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika Riskiluokka Tavoite 2012 2013 2014 2015 2016 Tavoite 2012 2013 2014 2015 2016 I 70 % 82 % 71 % 75 % 71 % 71 % 70 % 73 % 74 % 68 % 82 % 59 % II 70 % 90 % 85 % 85 % 81 % 80 % 70 % 82 % 84 % 81 % 80 % 65 % III 70 % 100 % 98 % 99 % 94 % 94 % 70 % 95 % 92 % 93 % 90 % 92 % IV - - - - - - 70 % 100 % 92 % 95 % 95 % 93 % Yhteensä 70 % 84 % 85 % 86 % 81 % 80 % 70 % 90 % 88 % 89 % 89 % 83 % Taulukko 2. Toteutuneet toimintavalmiusajat kiireellisissä hälytystehtävissä riskialueittain. 2.1.1 Pelastustehtävien määrän kehitys Pelastuslaitoksella oli vuosina 2012 2016 yhteensä 13200 pelastustehtävää. Lisäksi pelastustoimen yksiköt suorittivat ko. ajanjaksolla 5500 ensivastetehtävää. Hälytystehtävien määrät vaihtelivat voimakkaasti vuosittain. Vuosittainen vaihtelu muodostuu pääsääntöisesti tulipalojen, vahingontorjuntatehtävien ja tarkistustehtävien määrän vaihtelusta. Tulipalojen määrän vuosittainen vaihtelu aiheutuu pääsääntöisesti maastopalojen määrän vaihtelusta, esimerkiksi vuosien 2015 ja 2016 osalta vaihtelua selittää sateiset kesät. Laaditun ennusteen mukaan tehtävämäärä näyttäisi asettuvan tulevina vuosina suurin piirtein vuoden 2015 2016 tasolle. Puhtaasti väestökehityksen ennusteen pohjalta arvioituna onnettomuudet vähenevät hieman tulevaisuudessa. Onnettomuuksien määrän kehittymistä ennustettaessa on kuitenkin huomioitava, että syrjäytyminen, väestön ikääntyminen, kansalaisen uusavuttomuus sekä riski entistä suuremmille onnettomuuksille voivat vaikuttaa onnettomuuksien määrään ja laatuun päinvastaisesti. Pelastustehtävät 2012 2013 2014 2015 2016 Tulipalot 414 463 493 345 383 Pelastustehtävät 135 134 143 138 167 Liikenneonnettomuudet 398 442 514 505 486 Kemikaalivahingot 83 93 121 95 105 Vahingontorjuntatehtävät 214 324 444 569 366 Virka-aputehtävät 72 87 67 103 80 Tarkistustehtävät 933 902 1 012 852 980 Avunantotehtävät 108 85 110 120 148 Yhteensä 2357 2530 2904 2727 2715 Taulukossa 3 on selvitetty tehtävämäärien kehitystä onnettomuustyypeittäin vuosina 2012-2016.

10 Taulukossa 4 on esitetty keskimääräiset toimintavalmius ajat ja vahvuudet kiireellisillä pelastustehtävillä paloasemittain vuosilta 2012-2016 Asemapaikka Tehtävien lukumäärä Lähtöaika Ajoaika Toimintavalmius aika 2012 mukaan Toimintavalmius aika 1. yksikön mukaan Vahvuus tehtävässä Ilomantsi 337 5:41 12:30 19:52 16:56 4 0 Joensuu 2888 1:37 8:50 9:24 9:41 5 0 Reijolan VPK 152 5:57 8:12 11:56 14:06 3 1 Joensuun VPK 91 2:54 8:49 9:19 11:46 2 1 Kiihtelysvaara 266 5:48 11:14 16:00 16:45 4 0 Tuupovaara 172 4:42 17:12 23:50 20:58 3 0 Eno 362 6:11 15:00 21:51 19:45 3 1 Hammaslahti 261 5:39 10:26 15:04 15:18 4 1 Juuka 355 7:13 14:42 21:58 21:03 4 1 Kitee 546 5:52 8:44 14:35 13:54 5 2 Kesälahti 126 6:53 9:19 18:46 15:53 4 1 Kontiolahti 367 5:58 12:39 17:15 18:23 3 1 Lehmo 174 6:39 9:43 13:11 16:17 3 1 Outokumpu 433 5:47 9:56 17:52 15:07 2 0 Lieksa 975 2:08 9:58 18:30 11:08 3 3 Liperi 380 5:44 11:14 17:18 17:12 3 0 Viinijärvi 292 5:37 10:33 18:44 16:11 3 0 Ylämylly 288 5:37 11:19 15:02 16:46 2 0 Nurmes 560 5:57 10:35 15:50 15:44 4 2 Polvijärvi 233 5:56 11:18 20:01 17:05 3 0 Rääkkylä 206 4:23 10:39 16:18 14:37 4 0 Tohmajärvi 362 4:33 10:52 14:28 15:02 5 1 Värtsilä 61 8:02 9:09 17:21 17:18 4 1 Valtimo 149 5:29 11:54 17:09 16:30 4 1 Yhteensä 10274 4:19 10:27 15:13 14:08 4 1 Varikkovahvuus 2.1.2 Aiheutuneiden vahinkojen arviointi Vuosina 2013-2016 rakennuspaloissa menehtyi 11 ja loukkaantui 56 henkilöä. Rakennuspaloista aiheutuneet henkilövahingot kehittyivät hyvin myönteiseen suuntaan koko tarkastelujakson aikana, mutta kuitenkaan palokuolemilta ei ole täysin selvitty. Kehitys on ollut hyvää verrattuna esimerkiksi vuoden 2007 synkkiin onnettomuusvahinkoihin (9 menehty-

11 nyttä ja 19 loukkaantunutta). Tilastollisen keskiarvon mukaan Suomen tulipaloissa menehtyy noin kaksi henkilöä 100 000 asukasta kohden. Tarkastelujaksolla muissa onnettomuuksissa menehtyi 91 ja loukkaantui 1345 henkilöä. Muissa onnettomuuksissa kuolleiden kokonaismäärät ovat olleet hienoisessa kasvussa ja loukkaantuneiden laskussa. Rakennuspaloista aiheutui tarkastelukauden aikana noin 14 miljoonan euron aineelliset vahingot. Pelastetun omaisuuden määräksi arvioitiin 242 miljoonaa euroa. Metsää ja maastoa paloi 357 tulipalossa yhteensä 104 hehtaaria. Onnettomuusvahingot 2013 2014 2015 2016 Rakennuspalot Palokuolemat lkm 3 4 3 1 Loukkaantuneita lkm 15 16 9 16 Pelastetut arvot Osallisena olleet henkilöt 223 158 203 682 Pelastetut henkilöt 4 18 2 10 Evakuoidut henkilöt 4 5 18 169 Omaisuusvahingot 4,1 milj. 3,6 milj. 2,9 milj. 3,7 milj. Pelastetut omaisuusarvot 90 % 95 % 94 % 96 % Muut onnettomuudet Kuolleita lkm 15 15 34 27 Loukkaantuneita lkm 329 387 356 273 Palanut metsä/maasto ha 22,8 62,4 10,2 8,8 Pelastetut arvot Osallisena olleet henkilöt 1201 1244 1252 1275 Pelastetut henkilöt 88 74 70 80 Evakuoidut henkilöt 22 4 1 1 Taulukko 5. Onnettomuusvahingot 2013 2016. Ihminen aiheutti omalla toiminnallaan lähes puolet vuosina 2012 2016 sattuneista tulipaloista (684), joista 47 % oli joko tahallaan sytytettyjä tai tuottamuksellisesti aiheutettuja. Tulipalojen suurimpina yksittäisinä syttymissyinä olivat koneen tai laitteen vika (15 %), sähkölaitteiden tai asennusten vika (9 %), ja savuke tai tulitikku (6 %). Koneet ja laitteet aiheuttivat toiseksi eniten tulipaloja (527), joista sähkölaitepaloilla (266) oli merkittävin osuus.

12 2.2 Uhkien ja riskien arviointi Palvelutasopäätös perustuu yksityiskohtaiseen onnettomuusuhkien ja riskien arviointiin pelastuslain 29 :n mukaisesti. Riskianalyysityöskentelyssä on tarkasteltu pelastuslaitoksen toimintaympäristöä sekä arvioitu alueen uhkatekijöitä, niiden todennäköisyyttä ja vaikutuksia. Pelastuslaitoksen toimintavalmius on mitoitettu riskien mukaiseksi ja palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia. Riskianalyysitietoja hyödynnetään lisäksi pelastustoimen ennaltaehkäisytyössä, operatiivisen toiminnan suunnittelussa, suuronnettomuus- ja valmiussuunnittelussa sekä kuntien turvallisuussuunnittelussa. Onnettomuusuhkien arviointi ja riskianalyysityöskentely ovat osa pelastuslaitoksen valmiustoimintaa. Riskianalyysi on vuodelta 2009 ja se on kokonaisuudessaan päivitetty vuonna 2016 Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen 21/2012 mukaisesti. Pääsääntöisesti suurimmat riskit sijoittuvat sinne, missä asuu, työskentelee tai liikkuu paljon ihmisiä. Merkittäviä suuronnettomuuden riskejä ovat henkilöliikenne, vaarallisten kemikaalien käsittely ja kuljetus, laajat metsäpalot, rakennuspalot riskikohteissa sekä erilaiset luonnononnettomuudet. Myös yhteiskuntaa koskettavat häiriötilanteet ovat mahdollisia. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen strategia määrittelee uhkamallit, joihin myös Pohjois- Karjalassa on varauduttava. Onnettomuusuhkia, riskien arviointia sekä riskialuejakoa kuvataan tarkemmin riskianalyysiosiossa, jossa riskejä tarkastellaan sekä alueina että yksittäisinä kohteina. Riskianalyysiä päivitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuvia olosuhteita ja toimintaympäristöä. Siinä huomioidaan myös muutokset valtakunnallisissa uhkamalleissa. Erityisesti tavoitteena on kehittää tapahtuneiden onnettomuuksien analysointia ja niiden huomioimista riskianalyysityöskentelyssä PRONTOa hyödyntäen. Työskentelyssä pyritään myös hyödyntämään onnettomuuksien syiden arvioinnissa ja selvittämisessä saatuja tietoja. Myös toimintaympäristöä ja riskejä tarkastellaan kiinteässä yhteistyössä alueen kuntien sekä muiden yhteistoimintaviranomaisten ja -tahojen kanssa. Tavoitteena on kehittää työkaluja riskikohteiden entistä tarkempaan määrittelyyn ja kohderiskien analysointiin.

13 2.3 Toiminnan tavoitteiden ja suorituskyvyn arviointi Tehokas pelastustoiminta edellyttää, että pelastusmuodostelmat saavuttavat onnettomuuskohteen riittävän nopeasti. Pelastustoiminnan edellyttämien voimavarojen tarve mitoitetaan riskianalyysin yhteydessä tehdyn riskialuejaon perusteella. Pelastuslaitoksen toimintavalmius muodostuu koko maakunnan henkilöstö- ja kalustoresursseista. Hälytysohjeet laaditaan siten, että pelastusmuodostelmien hälyttäminen on riittävän etupainotteista ja pelastustoimen voimavaroja sekä tukiyksiköitä käytetään tehokkaasti. Ensimmäisen pelastusyksikön tehokas toimintakyky varmistetaan toimintakuntoisella ensilähdön kalustolla, päivystys- ja varallaolojärjestelyillä sekä hälytysohjeilla. Hälytysohjeissa tämä huomioidaan siten, että toimintavalmius kiireellisiin tehtäviin on aina varmistettu ja kiireellisiin tehtäviin hälytetään aina nopein ja tarkoituksenmukaisin apu. Lähtövahvuuden turvaamiseksi paloasemien vakinaisen ja sivutoimisen henkilöstön määrä pidetään riittävällä tasolla. Pelastuslaitoksen alueella on tavoitettavissa aina vähintään yksi päällystöviranhaltija ympärivuorokautisessa toimintavalmiudessa Turvallisuusviestintä ja pelastuslaitoksen valvontatoiminta ovat keskeisiä työvälineitä huolehtia pelastuslaitokselle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta. Pelastuslaitos on asettanut tavoitteekseen antaa laadukasta valistusta ja neuvontaa vähintään 20 % maakunnan väestöstä vuosittain. Vuonna 2011 voimaan tulleen pelastuslain mukaan pelastuslaitos laatii valvonnan suorittamiseksi valvontasuunnitelman joka tarkastetaan vuosittain ja muutoinkin, jos tarkastamiseen on erityinen syy. Valvontasuunnitelma perustuu kohdekohtaiseen riskienarviointiin. Turvallisuusviestinnässä ja valvontatoiminnassa suunnataan resursseja entistä enemmän riskienarvioinnin perusteella, valtakunnalliset linjaukset huomioiden. Pelastuslaitoksen muodostelmat on hälytetty hälytysohjeen mukaan. Muodostelmien hälyttäminen on ollut etupainotteista ja tilanteeseen on hälytetty lähimmät tarkoituksenmukaiset pelastusyksiköt. Pelastustoiminta kohteessa on aloitettu vähintään pelastusyksiköllä, jonka on täydentynyt hälytysohjeen tai pelastustoiminnan johtajan ohjeiden mukaisesti. Pelastustoimintaan osallistuvalla henkilöstöllä ja käytettävissä olevalla kalustolla on kyetty selviytymään riskien perusteella määritellyistä tehtävistä.

14 2.4 Palvelutasopäätöksen toteutumisen seuranta ja arviointi Pohjos-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitoksen johtokunnalle raportoidaan talouden ja toiminnan kehityksestä ja yhtymän valtuustolle talouden sekä toimintavalmiusaikojen toteutumisesta. Osavuosikatsauksessa talouden ja toiminnan toteutumista arvioidaan yhtenä kokonaisuutena. Mikäli osavuosikatsauksessa havaitaan puutteita palvelutason toteutumisessa, niin ryhdytään toimenpiteisiin asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Pelastuslaitoksen tilinpäätöksen yhteydessä laaditaan toiminta- ja henkilöstökertomus, joissa tarkastellaan kokonaisuutena pelastustoimen palvelutasopäätöksen toteutumista. Johtopäätös Pelastustoimen palvelujen taso perustuu onnettomuusriskien arviointiin, operatiiviseen järjestysmuotoon sekä nopeaa apua tuottavaan asemaverkostoon. Pelastuslaitoksen yksiköt saapuvat onnettomuuskohteeseen riskialueiden toimintavalmiusajan mukaisesti. Palvelutasopäätöksen tavoitteena on ylläpitää vähintään nykyinen toimintavalmiuden taso. Toimintavalmiuden varmistaminen edellyttää, että henkilöstö- ja kalustoresurssit sekä päivystys- ja varallaolovahvuudet pyritään säilyttämään nykyisellä tasolla. Pelastuslaitoksen lakisääteisenä tehtävänä on onnettomuuksien torjunta ja onnettomuuksista aiheutuvien seurausten rajoittaminen. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi pelastuslaitoksen tulee huolehtia kansalaisten valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on onnettomuuksien ja niistä aiheutuvien vahinkojen vähentäminen. Viestintäsuunnitelmassa huomioidaan valtakunnallisesti määritellyt painopistealueet. Viestintäsuunnitelmassa esitetään yksityiskohtaisemmin turvallisuusviestintään kuuluvan valistuksen, neuvonnan ja koulutuksen tavoitteet, keinot ja resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi. Turvallisuusviestinnän toteutumista seurataan määrällisillä tavoitteilla. Pelastuslaitos suorittaa valvontasuunnitelman mukaisia palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Palotarkastuksilla ohjataan myös kohteiden pelastussuunnittelua ja poistumisturvallisuusselvitysten laatimista. Valvonta suunnitellaan vuosittain. Valvontasuunnitelmassa on määritelty palotarkastettavat kohteet ja muut valvontatoimenpiteet paikallisten olosuhteiden ja alueella esiintyvien riskien perusteella. Suoritettavia

15 toimenpiteitä tulee erityisesti suunnata sellaisiin riskikohteisiin, joissa olemassa olevat riskit ovat suuret tai pelastuslaitoksen yksiköt eivät saavuta kohdetta riittävän nopeasti. Mikäli tarve vaatii, valvontasuunnitelmaa voidaan päivittää kuluvana vuoden aikana. Normaaliolojen häiriötilanteella tarkoitetaan uhkaa tai tapahtuma, joka vaarantaa yhteiskunnan turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia, ja jonka hallinta edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää. Tällaisia ovat esimerkiksi vakavat luonnononnettomuudet, kuten myrskytuhot ja vedenpinnan äkillinen nousu. Nyky-yhteiskunta on teknistyessään entistä alttiimpi voimahuollon, tietoliikenteen sekä tietojärjestelmien häiriöille, ja yksi suurimmista haasteista onkin varautuminen tällaisiin häiriötilanteisiin. Häiriötilanteisiin varautumisessa otetaan huomioon myös onnettomuudet, jotka voivat johtaa suuronnettomuuteen. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on sopinut useiden eri yhteistoimintaviranomaisten sekä - tahojen kanssa pelastustoiminnan yhteistoimintajärjestelyistä. Yhteistoiminnasta on sovittu erityisesti tilanteissa, joissa pelastuslaitoksen omat voimavarat eivät riitä tai pelastustoimintaan tarvitaan sellaista erityisosaamista tai - kalustoa, jota pelastuslaitoksella ei ole käytettävissä. Pelastuslaitos on laatinut yhdessä keskeisten viranomaisten ja tahojen kanssa yhteistoimintasuunnitelmat ja -sopimukset, joissa on kuvattu periaatteet, miten pelastustoimintaan velvolliset viranomaiset osallistuvat pelastustoimintaan.

16 3 PALVELUTASOPÄÄTÖS Pelastustoimen palvelutason tulee vastata alueella esiintyviä onnettomuusuhkia. Pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Tässä palvelutasopäätöksessä kuvataan turvallisuuspalvelut, joita Pohjois-Karjalan pelastuslaitos tuottaa ja määritellään niiden taso maakunnan alueella. Palvelutasopäätöksellä päätetään tavoitteista, järjestelyistä ja kehittämistoimenpiteistä. Poikkeusolojen ja häiriötilojen varalta tehtävät järjestelyt on kuvattu tarkemmin pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. 3.1 Lakisääteiset tehtävät 3.1.1 Pelastustoimelle kuuluva ohjaus Pelastuslain 27 :n mukaan pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa. Pelastustoimen ohjauksella tarkoitetaan toimia, joilla pelastuslaitos edistää, tukee ja seuraa pelastuslain velvoitteiden toteutumista. Näihin kuuluvat muun muassa pelastussuunnittelun, poistumisturvallisuusselvitysten ja rakenteellisen paloturvallisuuden ohjaus. Ohjausvelvoite kattaa ihmisten, yritysten sekä muiden yhteisöjen ohjaamisen pelastuslaissa säädettyjen velvoitteiden täyttämisessä. Ohjaus toteutetaan pääosin valvontatehtävien hoitamisen yhteydessä. 3.1.2 Pelastustoimelle kuuluva valistus ja neuvonta Pelastuslain 27 :n mukaan pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan pelastustoimelle kuuluvasta valituksesta ja neuvonnasta. Valistusta ja neuvontaa kutsutaan valtakunnallisesti turvallisuusviestinnäksi. Turvallisuusviestinnän tavoitteena on hyvän turvallisuuskulttuurin

17 saavuttaminen, jolloin ihmisillä ja yhteisöillä on hyvät valmiudet estää tulipaloja ja muita onnettomuuksia sekä toimia asianmukaisesti vaaratilanteissa. Tavoitteet ja kohderyhmät määritellään tarkemmin viestintäsuunnitelmassa. Turvallisuusviestintä toteutetaan palvelualueittain viestintäsuunnitelman mukaisesti yhteistyössä eri tahojen kanssa. Turvallisuusviestintätyössä hyödynnetään pelastuslaitoksen henkilöstöä laajasti. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos laatii vuosittain turvallisuusviestintäsuunnitelman osana pelastuslaitoksen viestintäsuunnitelmaa. Turvallisuusviestinnän vuosittaisena tavoitteena on valistaa 20 % Pohjois-Karjalan maakunnan väestöstä. 3.1.3 Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemiseksi Pelastuslain 42 :n mukaan pelastuslaitoksen tulee onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä osallistua paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelutyöhön. 3.1.3.1 Alueellinen turvallisuussuunnittelu Alueellisen turvallisuussuunnittelun tavoitteena on parantaa yhteistyötä ja kehittää ja ylläpitää turvallisuutta ja turvallisuudentunnetta muun muassa vähentämällä rikoksia, häiriöitä ja onnettomuuksia. Alueellinen turvallisuussuunnittelu pohjautuu valtioneuvoston päätökseen perustuvaan sisäisen turvallisuuden ohjelmaan III (Turvallisempi huominen, SM 26/2012). Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos osallistuu aktiivisesti suunnitteluun ja suunnitelman toimenpanoon omaa toimialaansa koskevissa asioissa. Turvallisuussuunnittelun ja kuntien varautumisen yhtymäkohtia pyritään hyödyntämään turvallisuustyössä.

18 3.1.3.2 Rakenteellinen paloturvallisuus Rakenteellinen paloturvallisuus muodostaa perustan rakennuksen turvalliselle käytölle koko sen käyttöiän. Rakenteellisen paloturvallisuuden käsittelyvaiheita ovat kaavoitus, rakennuksen suunnittelu, rakennuslupakäsittely, rakentaminen, rakennuksen käyttöönotto, sekä rakennukseen kohdistuvat muutostyöt rakennuksen valmistuttua. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) määrittelee rakentamisen valvonnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtäväksi, mutta pelastusviranomaisella on merkittävä rooli kaikissa käsittelyvaiheissa. Palvelualueilla olevat vastuupalotarkastajat ohjaavat rakenteellista paloturvallisuutta palvelualueillaan ja kokonaisuutta valvoo keskitetysti tehtävään nimetty päällystöviranhaltija. Päätös palvelutasosta Pelastusviranomainen antaa rakenteelliseen paloturvallisuuteen liittyviä lausuntoja. Pelastusviranomainen toimii aktiivisena tiedottajana muuttuvissa määräyksissä. 3.1.3.3 Muu yhteistyö Pelastuslaitos tekee onnettomuuksien ehkäisemiseksi laajasti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneiden kautta haetaan vaikuttavuutta onnettomuuksien ehkäisyyn. Yhteistyömuotoja ovat olleet muun muassa yhteiset koulutustapahtumat ja valvontakäynnit. Yhteistyötahoja ovat viranomaiset, järjestöt ja erilaiset hankkeet. Yhteistyön kautta on toimintaa voitu kohdentaa oikeille kohderyhmille, opittu yhteistyötahoilta ja saatu levitettyä omia turvallisuuteen vaikuttamisen keinoja laajalti. Päätös palvelutasosta Vahvistetaan edelleen yhteistyötä eri turvallisuustoimijoiden kanssa ja haetaan aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita ja -muotoja. 3.1.4 Palontutkinta Pelastuslain 41 :n mukaisesti pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta. Pääosassa tulipaloja riittää pelastustyönjohtajan suorittama arviointi. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksessa on nimetty palontutkintaryhmä, joka tutkii erillisen palontutkintaohjeen mukaisesti

19 merkittävämmät tulipalot. Tutkinnan tuloksia hyödynnetään onnettomuuksien ehkäisytyössä ja pelastustoiminnan kehittämisessä. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos päivittää vuosittain palontutkintaohjeen. Palontutkinta suoritetaan ainakin tulipalosta, jossa: - on aiheutunut vähintään yhden henkilön kuolema tai vakava loukkaantuminen; - omaisuusvahingot ovat yli 200 000 euroa; - tutkinnalla saatavalla selvityksellä katsotaan olevan merkitystä palovahinkojen vähentämiseen ja ehkäisemiseen; - tutkinnasta on päätetty valtakunnallisessa, ajankohtaisessa tai alueellisessa tutkimushankkeessa tai teemassa. 3.1.5 Valvontatehtävät 3.1.5.1 Pelastuslainsäädännön mukaiset valvontatehtävät Pelastuslain 78 :n mukaan pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava pelastuslain 2 ja 3 luvun noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Palotarkastuksilla ohjataan omalta osaltaan myös kohteiden pelastussuunnittelua ja poistumisturvallisuusselvitysten laatimista. Valvontasuunnitelma laaditaan vuosittain. Valvontasuunnitelmassa on määritelty palotarkastettavat kohteet ja muut valvontatoimenpiteet paikallisten olosuhteiden ja alueella esiintyvien riskien perusteella. Valvonta toteutetaan palvelualueittain, joille on nimetty vastuupalotarkastajat. Vastuupalotarkastajat vastaavat valvonnan toteuttamisesta palvelualueella yhdessä palvelualueen päällikön kanssa. Resurssina yrityksien ja laitosten palotarkastuksissa käytetään lähinnä päällystöä. Asuinrakennusten ja niihin verrattavien valvontakohteiden hyödynnetään pelastuslaitoksen henkilöstöä.

20 Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos laatii vuosittain valvontasuunnitelman. Kaikki valvontasuunnitelmassa määritellyt riskikartoituksen mukaiset ja käytössä olevat A1-A6 kohteet (yritykset ja laitokset) palotarkastetaan. Asuinrakennusten ja niihin verrattavien valvontakohteiden palotarkastuksissa hyödynnetään myös omavalvontaa ja yhteistyötahoja. Kohteisiin ollaan yhteydessä kymmenen vuoden välein, varsinaisten palotarkastusten määrä päätetään valvontasuunnitelmassa vuosittain. 3.1.5.2 Kemikaaliturvallisuuslainsäädännön mukaiset valvontatehtävät Pelastusviranomainen valvoo vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) mukaisesti vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia. Lisäksi pelastusviranomainen valvoo palotarkastusten yhteydessä myös ns. ilmoitusrajan alle jäävien kemikaalien varastointia. Koko maakunnan kemikaalivalvonnan vastuu on keskitetty yhdelle pelastuslaitoksen päällystöviranhaltijalle. Lisäksi alueelliseen kemikaalivalvontaan on nimetty kaksi päällystöviranomaista. Päätös palvelutasosta Vaarallisten kemikaalien lupakäsittely, tarkastus- ja valvontatoimet, tarvittavat suunnitelmat ja harjoitusten järjestäminen kohteissa ovat kemikaalilainsäädännön edellyttämällä tasolla. 3.1.6 Nuohous Pelastuslain 59 :n perusteella pelastuslaitos päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen alueella on käytössä piirinuohousjärjestelmä eli pelastuslaitos hankkii nuohouspalvelut palvelujen tuottajilta ja valvoo nuohouspalvelujen toteuttamista. Pelastuslaitoksen alue on jaettu 22 nuohouspiiriin. Jokaisessa nuohouspiirissä on piirinuohooja, joka vastaa nuohoustoimesta alueellaan. Piirinuohoojien kanssa on tehty nuohouspalvelusopimukset ja nuohoustyötä valvoo keskitetysti tehtävään nimetty päällystöviranhaltija ja hänen sijaisensa.

21 Sisäministeriössä valmistellaan pelastuslain muuttamista niin, että alueen pelastustoimelta poistuisi velvoite huolehtia nuohouspalvelujen järjestämisestä. Käytännössä muutos tarkoittaisi piirinuohousjärjestelmästä luopumista. Hankkeen toimikausi kestää 31.12.2017 saakka. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa kevätkaudella 2017 ja uudistus tulisi voimaan 1.1.2018. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitos valvoo nuohouspalvelujen toteutumista.(ainakin 31.12.2017 saakka) Nuohoojia koulutetaan vuosittain entistä enemmän huomioimaan nuohoustyön ohessa muitakin asumisen turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä.(ainakin 31.12.2017 saakka) 3.1.7 Pelastustoiminta Pelastustoimintaan kuuluvat pelastuslain 32 :n mukaisesti hälytysten vastaanottaminen, väestön varoittaminen, uhkaavan onnettomuuden torjuminen, onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön sekä omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen ja tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen. Lisäksi pelastustoimintaan kuuluvat edellä mainittuihin tehtäviin liittyvät johtamis-, viestintä-, huolto- ja muut tukitoiminnat. Pelastuslaitos vastaa pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta, kun tulipalo, muu onnettomuus tai niiden uhka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai terveyden, omaisuuden tai ympäristön suojaamiseksi tai pelastamiseksi, eivätkä toimenpiteet ole onnettomuuden tai sen uhan kohteeksi joutuneen omin toimin hoidettavissa tai kuulu muun viranomaisen tai organisaation hoidettavaksi. Pelastuslaitoksen tulee varautua hoitamaan tehtävänsä päivittäisissä tilanteissa, normaaliolojen häiriötilanteissa, poikkeusoloissa ja väestönsuojelutilanteissa. 3.1.7.1 Varautuminen päivittäisiin tilanteisiin Tehokas pelastustoiminta edellyttää, että pelastusmuodostelmat saavuttavat onnettomuuskohteen riittävän nopeasti. Pelastustoiminnan voimavarat mitoitetaan riskianalyysin yhteydessä tehdyn riskialuejaon perusteella. Ensimmäisessä riskiluokassa tavoitteena on, että ensimmäisen yksikön saavuttaisi onnettomuuskohteen kuudessa minuutissa hälytyksestä. Pelastusjoukkueen (kolme pelastusryhmää)

22 tulisi olla onnettomuuspaikalla 20 minuuttia hälytyksestä. Tavoitteena on myös, että pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 11 minuuttia. Toisessa riskiluokassa tavoitteena on, että ensimmäisen yksikön tulisi saavuttava onnettomuuskohde 10 minuutissa ja pelastusryhmän 14 minuutissa. Pelastusjoukkueen tulisi olla paikalla 30 minuutissa hälytyksestä. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika tulisi olla korkeintaan 14 minuuttia. Kolmannessa riskiluokassa tavoitteena on, että ensimmäisen yksikön tulisi saavuttava onnettomuuskohde 20 minuutissa ja pelastusryhmän tulisi olla paikalla 22 minuutissa. Pelastusjoukkueen tulisi olla paikalla 30 minuuttia hälytyksestä. Tavoitteena on, että pelastustoiminnan toimintavalmiusaika tulisi olla 22 minuuttia. Neljännen luokan riskiruudussa kyseiset ajat voivat olla pidempiä, koska riskiruudulle ei ole määritetty riskien vähäisyyden vuoksi pelastustoiminnan toimintavalmiusaikaa. Pelastuslaitoksen eri muodostelmien toimivalmiusajat riskialueille esitetään tarkemmin riskianalyysissa. Lisäksi alueen pelastustoimen tulee määrittää pelastusmuodostelmat, jotka hälytetään A- ja B-kiireellisyysluokan pelastustehtäviin ja missä toimintavalmiusaikatavoitteessa (prosentteina) pelastusyksikkö saavuttaa onnettomuuskohteen ja pelastustoiminta alkaa eri riskiluokissa. Päätös palvelutasosta Pelastuslaitoksen pelastusmuodostelmia ovat: pelastusryhmä, joka koostuu johtajasta ja kolmesta henkilöstä. pelastusjoukkue, joka koostuu kolmesta pelastusryhmästä. pelastuskomppania, joka koostuu kolmesta pelastusjoukkueesta. Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö saavuttaa kiireellisissä pelastustehtävissä riskiruudulle asetetun toimintavalmiusaikatavoitteen vähintään 50 % tehtävistä riskiluokissa I-III. Pelastustoiminnan toimintavalmiusajan tulee täyttyä vähintään 50 % kiireellisistä tehtävistä.

23 3.1.7.1.1 Päivystys- ja varallaolovalmius Pelastuslaitoksen valmius suorittaa tehokkaasti erilaisia pelastustoimeen kuuluvia operaatioita määräytyy käytettävistä voimavaroista sekä niiden toimintavalmiusajasta. Pelastuslaitoksen operatiivinen toimintavalmius on järjestetty ja mitoitettu siten, että pystytään toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti sellaisissa onnettomuuksissa, jotka arvioitujen uhkien ja tilastojen perusteella ovat todennäköisiä. Riittävien henkilöstö- ja kalustoresurssien saaminen onnettomuuspaikalle varmistetaan maakunnallisilla varallaolo- ja päivystysjärjestelyillä. Pelastuslaitoksen operatiivinen päivystys- ja varallaolovahvuus pyritään pitämään perusvalmiudessa yhteensä 40 henkilössä (päällikköpäivystäjä, päivystävä palomestari, 18 yksikönjohtajaa ja 20 pelastajaa). Normaaliolojen valmiudesta siirrytään tehostettuun valmiuteen, kun tilannetietojen perusteella voidaan todeta, ettei pelastuslaitoksen normaalivalmius riitä, esimerkkinä pitkään jatkunut metsäpalovaroituskausi, tulossa oleva luonnonilmiöt tms. Valmiutta voidaan kohottaa pelastuskomppanioittain tai paloasemittain. Valmiuden kohottamisesta päätöksen tekee joko pelastusjohtaja tai päivystävä päällikkö. Normaaliolojen tehostetussa valmiudessa pelastuslaitoksen operatiivinen päivystys- ja varallaolovalmius on yhteensä 3+10+23+47 = 83 henkilöä (päällikköpäivystäjä, päivystävä ja varalla oleva palomestari, komppanioiden johtajat ja 10 varajohtajaa, 23 yksikönjohtajaa ja 47 pelastajaa). Tilanteen vaatiessa nostetaan pelastuslaitoksen vahvuus normaaliolojen täysvalmiuteen, jolloin pelastuslaitoksen operatiivinen päivystysvahvuus on 10 (2+5+3)+10+25+78= 123 henkilöä. Tällöin pelastuslaitoksen sekä komppanioiden johtokeskukset ovat miehitetyt ja johtamisvalmiit, samoin paloasemat on miehitetty ja tehtävät jaettu toimintaa varten. Valmiuden kohottamisesta päätöksen tekee joko pelastusjohtaja tai päivystävä päällikkö.

24 TAVOITEVAHVUUS TEHOSTETTU VALMIUS NORMAALIOLOJEN TÄYSVALMIUS arki 8-16 arki 16-8 & 24/7 viikonloppu 24/7 Johtokeskus 0 0 1 + 2 + 0 2 + 5 + 3 Komppanian johtaja 1 + 0 + 0 1 + 0 + 0 johtokeskuksen päällikkö Johtopaikka/Joensuu 1 + 0 + 0 1 + 0 + 0 2 + 0 + 0 2 + 0 + 0 Joensuu 1 + 4 1 + 4 1 + 6 2 + 8 Hammaslahti 1 + 1 1 + 1 1 + 2 1 + 4 Kiihtelysvaara 1 + 1 1 + 1 1 + 2 1 + 4 Reijola 0 0 1 + 1 1 + 3 Joensuun VPK 0 0 1 + 1 1 + 3 Palvelualue yhteensä 1 + 3 + 6 1 + 3 + 6 2 + 5 + 12 2 + 6 + 22 Johtopaikka/Kitee 0 0 2 + 0 + 0 2 + 0 + 0 Kitee 1 + 0 + 1 1 + 2 1 + 3 1 + 5 Kesälahti 1 + 0 + 0 1 + 0 1 + 2 1 + 4 Rääkkylä 1 + 0 + 1 1 + 0 1 + 2 1 + 4 Tohmajärvi 1 + 1 1 + 1 1 + 2 1 + 4 Palvelualue yhteensä 3 + 1 + 3 4 + 3 2 + 4 + 9 2 + 4 + 17 Johtopaikka/Outokumpu 0 0 2 + 0 + 0 2 + 0 + 0 Liperi 2 + 0 1 + 0 1 + 1 1 + 2 Outokumpu 1 + 1 + 0 1 + 1 1 + 2 1 + 3 Polvijärvi 1 + 0 1 + 1 1 + 2 1 + 3 Viinijärvi 0 0 + 1 1 + 1 1 + 2 Ylämylly 0 0 + 1 1 + 1 1 + 2 Palvelualue yhteensä 1 + 4 + 0 3 + 4 2 + 5 + 7 2 + 5 + 12 Johtopaikka Lieksa 0 0 2 + 0 + 0 2 + 0 + 0 Juuka 1 + 1 + 0 1 + 1 1 + 2 1 + 3 Lieksa 1 + 1 + 1 1 + 1 1 + 3 2 + 6 Nurmes 1 + 0 + 1 1 + 1 1 + 2 1 + 3 Valtimo 0 + 0 1 + 0 1 + 2 1 + 2 Palvelualue yhteensä 3 + 2 + 2 4 + 3 2 + 4 + 9 2 + 5 + 14 Johtopaikka Kontiolahti 0 0 2 + 0 + 0 2 + 0 + 0 Eno 1 + 1 + 0 1 + 1 1 + 2 1 + 3 Ilomantsi 1 + 0 + 1 1 + 1 1 + 2 1 + 3 Kontiolahti 1 + 1 1 + 1 1 + 2 1 + 3 Tuupovaara 1 + 0 1 + 1 1 + 2 1 + 2 Lehmo 0 + 0 0 + 0 1 + 2 1 + 2 Palvelualue yhteensä 4 + 1 + 2 4 + 4 2 + 5 + 10 2 + 5 + 13 tilannehuoneen päällikkö Pelastuslaitos yhteensä 1 + 12 + 11 + 13 2 + 18 + 20 3 + 10 + 23 + 47 10 + 10 + 25 + 78 Operatiivisen henkilöstön määrä 37 40 83 123 Taulukko 6. Pelastuslaitoksen henkilövahvuudet eri normaaliolojen valmiustiloissa. Paloasemien tavoitevahvuus voi vaihdella eri vuodenaikojen, viikonpäivien ja vuorokauden aikojen sekä toiminnallisten riskien mukaan.

25 Päätös palvelutasosta Pelastuslaitoksen operatiivisen toimintavalmiuden mitoitus perustuu riskianalyysiin. Pelastuslaitoksen operatiivinen päivystys- ja varallaolovahvuus perusvalmiudessa ovat yhteensä 2+18+20 = 40 henkilöä. Operatiivinen vahvuus voi vaihdella asemittain toiminnallisten riskien ja muuttuvien tarpeiden perusteella. Mikäli perusvalmiudessa paloaseman tavoitevahvuus ei täyty, korotetaan palvelualueen muille paloasemille valmiutta siten, että toimialueen vahvuus on perusvalmiuden mukainen. Normaaliolojen tehostetussa valmiudessa pelastuslaitoksen operatiivinen päivystysja varallaolovalmius on yhteensä 83 henkilöä (päällikköpäivystäjä, päivystävä ja varalla oleva palomestari, komppanian johtajat ja varajohtajat, 23 yksikönjohtajaa ja 47 pelastajaa). Pelastuslaitoksen operatiivinen päivystysvahvuus normaaliolojen täysvalmiudessa on 123 henkilöä. 3.1.7.1.2 Pelastustoiminnan johtaminen ja johtovastuut Pelastuslain 34 :n mukaan pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, josta onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, jollei siitä toisin sovita. Pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Mikäli pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Muissa tilanteissa johtovastuu on sillä viranomaisella, jonka toimialaan tehtävä lain mukaan kuuluu. Pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmä on kolmiportainen. Pelastusryhmä on pelastustoiminnassa käytettävä pienin kokoonpano, joka kootaan kalustosta ja henkilöstöstä. Pelastusryhmän toimintaa johtaa pelastusviranomainen tai sivutoiminen yksikönjohtaja. Pelastusjoukkue kootaan kolmesta tai useammasta pelastusryhmästä. Pelastusjoukkuetta johtaa päällystö- tai alipäällystöviranhaltija. Pelastuskomppania kootaan kolmesta tai useammasta pelastusjoukkueesta. Pelastuskomppaniaa johtaa päällystöviranhaltija. Pienissä onnettomuustilanteissa pelastustoiminta hoidetaan yhdellä pelastusryhmällä. Pienissä tehtävissä pelastustoiminnan johtajana toimii pelastusviranomainen. Mikäli tehtävää paikalla suorittavassa pelastusryhmässä ei ole pelastusviranomaista, toimii päivystävä palo-

26 mestari pelastustoiminnan johtajana. Toimintaa tilannepaikalla johtaa pelastusryhmän johtaja päivystävän palomestarin antamien ohjeiden mukaisesti. Päivystävä pelastusryhmän johtaja työskentelee välittömässä lähtövalmiudessa tai vapaamuotoisessa varallaolossa oman paloasemansa alueella. Keskisuurissa onnettomuustilanteissa pelastustoimintaan osallistuu vähintään yksi pelastusjoukkue. Keskisuurten onnettomuustilanteiden johtovastuu kuuluu päivystävälle palomestarille. Päivystävä palomestari voi siirtää johtovastuun toiselle pelastusviranomaiselle. Päivystävän palomestarin asemapaikkana on Joensuun paloasema, jossa palomestari on välittömässä valmiudessa ympäri vuorokauden. Suurissa onnettomuustilanteissa sekä erityis- ja häiriötilanteissa pelastustoimintaa johtaa päivystävä päällikkö tai muu päivystävän päällikön tehtävään määräämä henkilö. Pelastuskomppaniaa suurempia muodostelmia johtaa pelastusjohtaja tai hänen varahenkilönsä apunaan johtokeskuksen esikuntahenkilöstö. Päivystävä päällikkö toimii vapaamuotoisessa varallaolossa Pohjois-Karjalan alueella.. Pelastustoiminnan johtaminen, johtovastuut ja johtamistasojen tehtävät on määrätty tarkemmin pelastuslaitoksen operatiivisen johtamisen ohjeessa. Päätös palvelutasosta Pelastustoiminnan johtamisvalmius varmistetaan kolmiportaisella päivystys- ja varallaolojärjestelmällä. 3.1.7.1.3 Operatiivinen hälytyskalusto Tehokas pelastustoiminta vaatii määrältään ja laadultaan riittävän kaluston. Päivittäisten onnettomuuksien edellyttämä toimintavalmius kyetään turvaamaan paloasemille hankituilla pelastusautoilla, joita ovat esimerkiksi johtoauto, sammutusauto, säiliöauto säiliösammutusauto, raivausauto, pelastussukellusauto, nostolava-auto, kemikaalintorjunta-auto, miehistöauto, huoltoauto, kalustoauto ja tarkastusauto. Pelastuslaitoksella on käytössään myös kontteja, perävaunuja, maastoajoneuvoja veneitä ja aluksia. Lähtökohtana on, että jokaisella paloasemalla on kalustollinen valmius selviytyä itsenäisesti päivittäisistä pienistä onnettomuustilanteista sekä aloittaa pelastustoiminta suuremmissa

27 onnettomuustilanteissa. Kalustollinen jatkuvuus ja erityiskaluston käyttö varmistetaan hälytysohjein sekä muiden paloasemien kalustoa hyödyntämällä. Kaluston sijoituspaikkaa määritettäessä huomioidaan toimintavalmius sekä paloaseman alueen riskit. Kaluston ja varusteiden hankinta-, ylläpito- ja huoltotoimintaa kehitetään koko pelastustoimialuetta palvelevaksi. Toimintojen koordinointi tapahtuu keskitetysti kalustohankinnasta vastaavan palopäällikön ja häntä avustavan kalustomestarin kanssa yhteistyössä. Päätös palvelutasosta Pohjois-Karjalan pelastuslaitos tuottaa pelastustoimen operatiiviset palvelut määrällisesti ja laadullisesti riittävällä ja ajanmukaisella operatiivisella kalustolla. Suurempien onnettomuustilanteiden sekä erilaisten suurien torjuntatehtävien (öljyntorjunta, vaarallisten aineiden torjunta, vahingontorjunta) edellyttämä erikoiskalusto keskitetään tai kootaan usealta asemapaikalta. Erityiskalusto keskitetään ensisijaisesti riskien perusteella. Kalusto- ja varustehankinnoissa sekä kaluston sijoittamisessa huomioidaan onnettomuusuhkat ja riskianalyysi, toimintavalmius, aseman vastuualueen erityispiirteet sekä kaluston kierrättämisen- ja yhteiskäyttömahdollisuudet. Pelastuslaitokselle hankitaan vuosittain kalustoa talousarvioon liitettävän investointisuunnitelman perusteella. 3.1.7.1.4 Pelastussukellus Pelastussukelluksella tarkoitetaan savu-, kemikaali- ja vesisukellusta. Pelastussukelluksen lisäksi tässä yhteydessä käsitellään pintapelastustoimintaa. Pelastussukellustoiminnan (koulutus, kelpoisuus, varusteet, toiminnan organisointi) osalta noudatetaan sisäasiainministeriön pelastussukellusohjetta vuodelta 2007 sekä pelastuslaitoksen sisäisiä toimintaohjeita. Turvallinen pelastussukellus edellyttää tekijän erityistä kelpoisuutta, joka muodostuu terveydentilaan, toimintakykyyn, koulutukseen ja harjoitteluun liittyvistä vaatimuksista. Pelastussukellusta koskeva muodollinen kelpoisuus sekä kunto-, koulutus- ja terveystilavaatimukset määritellään tarkemmin sisäisen koulutustoiminnan ohjeessa, fyysisten kuntotestien suorittamisohjeessa sekä sisäisissä turvaohjeissa.

28 Savusukellus Savusukelluksella tarkoitetaan paineilmahengityslaitteiden ja asianmukaisten suojavarusteiden avulla tehtävää sammutus- ja pelastustyötä, joka edellyttää tunkeutumista palavaan ja rajattuun sisätilaan, jossa on savua. Palavan rakennuksen katolla tapahtuva työskentely paineilmahengityslaitetta käyttäen rinnastetaan savusukellukseen. Savusukellustehtävä voidaan aloittaa turvallisesti, jos pelastusyksikössä on vähintään neljä savusukelluskelpoista henkilöä. Jos kyseessä on asuinrakennus ja jos palo on yhdessä huoneistossa, voidaan savusukellus aloittaa, jos sukelluspari on savusukelluskelpoinen ja suojapari kykenee käyttämään paineilmahengityslaitteita. Erityisen vaativissa kohteissa (esim. maanalaiset tilat, tunnelit tai niihin verrattavat tilat sekä pitkää savusukellusaikaa edellyttävät tilat) ei ole turvallista aloittaa savusukellusta 1+3-vahvuisella pelastusryhmällä. Savusukellus kuuluu pelastuslaitoksen perustehtäviin ja toimintaa suoritetaan kaikilla paloasemilla.. Savusukellusvalmius perustuu osittain päivystys- ja varallaolohenkilöstöön, joten edellä mainitun henkilön on täytettävä savusukelluskelpoisuuden vaatimukset. Tilapäisesti tästä kelpoisuusvaatimuksesta voidaan poiketa pelastustoiminnasta vastaavan päällikön antamalla ohjeella. Päätös palvelutasosta Savusukellustoimintaa ylläpidetään kaikilla ensilähdön paloasemilla. Savusukeltajat sekä savusukellustoiminta täyttävät sisäasiainministeriön pelastussukellusohjeen sekä sisäisten toimintaohjeiden vaatimukset. Savusukelluskelpoiset henkilöt nimetään savusukeltajiksi vuosittain tammikuussa. Pintapelastus ja vesisukellus Pintapelastustoiminta kuuluu sisäasiainministeriön toimintavalmiusohjeen mukaisesti palokunnan perustehtäviin. Pintapelastuksella tarkoitetaan veden pinnalta tai välittömästi pinnan alta ilman vesisukelluslaitetta tehtävää ihmisen, eläimen tai omaisuuden pelastamista ja vahingon torjuntaa. Pintapelastusvalmiudella tarkoitetaan esimiehen, kuljettajan ja työparin muodostamaa 1+3-vahvuista pelastusryhmää.